Vihreät Euroopassa ja maailmalla
Järjestörakenne
Vihreät koostuu puolueena noin 200 jäsenyhdistyksestä. Jokainen Vihreiden jäsen kuuluu johonkin, yhteen tai useampaan, näistä vihreistä yhdistyksistä.
Yhdistykset toimivat joko tietyllä paikkakunnalla tai alueella tai valtakunnallisesti, kaikkiin voit liittyä kotipaikkakunnastasi riippumatta. Puolueeseen kuulutaan aina vihreän yhdistyksen kautta.
Suomi jakautuu 12 vaalipiiriin, joista jokaisessa toimii vihreä piirijärjestö. Piirijärjestöön kuuluvat alueella toimivat vihreät yhdistykset. Piirijärjestöt vastaavat eduskuntavaaleista ja pääasiassa myös maakuntavaaleista, edustavat puoluetta alueellaan ja tuovat alueensa viestiä valtakunnan tasolle. Jokaisella piirijärjestöllä on työntekijä, johon voit tarvittaessa olla yhteydessä, ja jonka kautta saat tietoa oman paikkakuntasi ja alueesi vihreästä toiminnasta.
Kuntapolitiikasta ja kuntavaaleista vastaavat yhdistykset ovat kunnallisjärjestöjä, jotka toimivat yhdessä tai useammassa kunnassa. Suurilla kunnallisjärjestöillä voi olla jäsenyhdistyksiä, kuten kaupunginosayhdistyksiä tai muita alueella toimivia vihreitä yhdistyksiä.
Vihreät nuoret, Vihreät naiset ja Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ovat valtakunnallisia liittojärjestöjä, joihin voi kuulua joko liittymällä paikallisyhdistykseen, kuten Tampereen vihreisiin nuoriin tai Lapin vihreisiin naisiin, tai liittymällä suoraan liiton jäseneksi, varsinkin jos omalla alueella ei ole yhdistystä.
Lisäksi on valtakunnallisia yhdistyksiä, jotka kokoavat esimerkiksi tietyistä poliittisista teemoista kiinnostuneita yhteen ympäri Suomen. Valtakunnalliseen yhdistykseen kannattaa liittyä myös, jos alueellasi on vasta vähän vihreää toimintaa! Valtakunnallisia yhdistyksiä ovat Armon vihreät, Ekovihreät, Finlands svenska gröna, Green Sisu, Ikävihreät, Maaseutu- ja erävihreät, Vihreä kulttuuripoliittinen yhdistys Kupoli, Vihreä miesliike, Vihreät vaivaiset, Vihreät vegaanit ja TalousVihreät.
Tue Vihreitä yhdistyksiä lahjoituksella!
Yhdistysaktiivien kannattaa olla ensisijaisesti yhteydessä omaan piiri- tai liittojärjestöön, mutta apua ja tukea yhdistysasioihin saa aina myös puoluetoimiston yhdistysneuvontaosoitteesta yhdistysasiat@vihreat.fi sekä yhdistysaktiiveille kootusta Vihreä yhdistysopas -sivustosta.
Toimielimet
Puoluekokous
Puolueen ylin päättävä elin on puoluekokous, joka kokoontuu kerran vuodessa. Puoluekokouksessa on yhteensä 400 äänivaltaista edustajaa, ja kukin jäsenyhdistys saa lähettää kokoukseen edustajia jäsenmääränsä mukaan: mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän äänivaltaa.
Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat, puoluesihteerin sekä muut luottamushenkilöt (puoluehallituksen ja -valtuuston). Nämä valitaan joka toinen vuosi eli kahden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Puoluekokous linjaa myös puolueen tärkeimmät poliittiset kannat, jotka on kiteytetty kahteen paperiin: joka kahdeksas vuosi hyväksyttävään periaateohjelmaan ja joka neljäs vuosi hyväksyttävään poliittiseen ohjelmaan.
Puoluekokouksessa myös hyväksytään puolueen säännöt.
Viimeisimmästä tai pian käsillä olevasta puoluekokouksesta löydät tietoa osoitteesta vihreat.fi/puoluekokous.
Puoluevaltuusto
Puolevaltuusto (vuoteen 2022 nimellä puoluevaltuuskunta) toimii puoluekokousten välillä puolueen korkeimpana poliittisena linjanvetäjänä. Valtuusto hyväksyy periaateohjelmaa ja poliittista ohjelmaa lukuunottamatta kaikki Vihreiden poliittisia kantoja määrittävät ohjelmapaperit, joissa määritellään mitä mieltä puolue on ohjelman käsittelemästä aihepiiristä (esim. koulutuspolitiikka, sosiaali- ja terveyspolitiikka, ympäristöpolitiikka).
Poliittisen linjanvedon lisäksi puoluevaltuusto päättää puolueen budjetista ja toimintasuunnitelmasta, sekä hyväksyy puolueen uudet jäsenyhdistykset. Valtuuston koko on 43 jäsentä ja se edustaa laajasti puolueen jäsenistöä. Siksi se on oikea paikka myös ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun, jossa eri puolilta maata tulevat vihreät aktiivit pääsevät tuomaan esiin näkemyksensä, kritiikkinsä ja toiveensa.
Valtuuston kokoukset ovatkin julkisia; niitä seuraamaan ovat tervetulleita niin tiedotusvälineet kuin puolueen jäsenet. Lisäksi kokouksia pystyy useimmiten seuraamaan suorana stream-lähetyksenä puolueen verkkosivuilta. Kauden 2023-2025 valtuuston puheenjohtajana toimii Riina Lumme.
Puoluevaltuuston nykyinen kokoonpano ja lisätietoa löytyy täältä.
Puoluehallitus
Puoluehallitus johtaa puolueen käytännön toimintaa. Se ohjaa puoluetoimiston työtä, päättää taloudesta ja hallinnosta sekä ottaa kantaa päivänpoliittisiin kysymyksiin. Hallitus kokoontuu noin joka neljäs viikko.
Puoluehallitukseen kuuluu 12 jäsentä: puolueen puheenjohtaja (tällä hetkellä Sofia Virta), kolme varapuheenjohtajaa (Bella Forsgrén, Silja Keränen ja Oras Tynkkynen) sekä kahdeksan muuta jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Puoluehallituksen muut jäsenet edustavat omia piirijärjestöjään tai muita puolueen jäseniä laajasti yhdistäviä tahoja, kuten Vihreitä nuoria ja Vihreitä naisia.
Puoluehallitus asettaa työryhmiä, joiden tehtävänä yleensä on toimia puoluejohdon työtä tukevina asiantuntijaryhminä mm. seuraamalla oman toimialansa ajankohtaisia politiikkakysymyksiä ja tarvittaessa valmistelemalla pohjapapereita puoluehallitukselle, -valtuustolle, eduskuntaryhmälle tai puolueen viestinnälle.
Puoluehallituksen nykyinen kokoonpano ja lisätietoa löytyy täältä.
Puoluetoimisto ja muut työntekijät
Puoluetoimiston työntekijät vastaavat puolueen toiminnan eri osa-alueista: viestinnästä, vaalikampanjoiden suunnittelusta, järjestöjen tukemisesta, jäsenhankinnasta, taloudesta, hallinnosta jne. Puoluekokouksen valitsema puoluesihteeri johtaa puoluetoimiston työtä. Puoluesihteeri on ainoa luottamushenkilö puoluetoimistolla, muut ovat palkallisessa työsuhteessa.
Helsingissä sijaitsevan puoluetoimiston lisäksi puolueen järjestöillä on koko joukko vihreitä työntekijöitä: jokaisella piirijärjestöllä sekä suurimpien kaupunkien vihreillä kunnallisjärjestöillä on vähintään yksi osa-aikainen toiminnanjohtaja. Vihreillä nuorilla ja Vihreillä naisilla on lisäksi omat työntekijänsä.
Vihreää koulutustoimintaa organisoi Vihreä opintokeskus Visio.
Vaaleilla valitut päättäjät
Eduskuntaryhmä
Vihreä eduskuntaryhmä koostuu vaaleissa valituista kansanedustajista. 2023 valitussa eduskuntaryhmässä on 13 kansanedustajaa. Eduskuntaryhmä kokoontuu joka torstai ryhmäkokoukseensa päättämään ryhmän kannoista eduskunnassa käsiteltäviin asioihin. Jos vihreät ovat edustettuina maan hallituksessa, ministerit joutuvat perustelemaan toimensa eduskuntaryhmälle ja eduskuntaryhmä linjaa, mihin vihreät voivat hallituksessa suostua ja mitä linjoja vihreiden tulee hallituspolitiikassa ottaa.
Eduskuntaryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä puoluehallituksen kanssa ja pyrkii noudattamaan puoluekokouksen ja -valtuuston päättämiä linjoja niin hyvin kuin mahdollista.
Ministerit
Vihreät ovat tähän mennessä olleet seitsemässä hallituksessa neljällä vaalikaudella: Paavo Lipposen I ja II hallituksessa, Matti Vanhasen II hallituksessa, Mari Kiviniemen I hallituksessa, Kataisen ja Stubbin hallituksessa sekä Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallituksessa. Osallistumisesta hallitusneuvotteluihin ja niiden pohjalta maan hallitukseen sekä vihreiden ministerien valinnasta (ja myös hallituksesta lähtemisestä) päättävät, silloin kun hallitusyhteistyö muodostuu ajankohtaiseksi, puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä yhteisessä kokouksessaan.
Aluevaltuutetut
Vihreillä on vuoden 2022 aluevaalien jälkeen yhteensä 90 aluevaltuutettua – vähintään yksi jokaisen hyvinvointialueen valtuustossa.
Kunnanvaltuutetut
Vihreillä on 534 kunnanvaltuutettua 153 kunnassa, joissa asuu n. 90 % Suomen väestöstä. Kuntalaisten vaaleissa valitsemat vihreät valtuutetut muodostavat oman kuntansa valtuustoryhmän, joka päättää vihreästä kunnallispolitiikasta vaalien välillä. Valtuustoryhmän työtä tukee, vaalikampanjasta vastaa ja jäsenten osallistumismahdollisuuksista paikalliseen politiikkaan ja muuhun toimintaan huolehtii puoluetta kunnassa edustava kunnallisjärjestö. Vihreillä on myös edustajia monissa lautakunnissa ja muissa kuntien päättävissä elimissä, sekä ylikunnallisilla luottamuspaikoilla kuten maakuntavaltuustoissa.
Europarlamentaarikot
Europarlamentissa Suomen Vihreitä edustavat Maria Ohisalo ja Ville Niinistö, Europarlamentin Vihreässä ryhmässä viralliselta nimeltään Vihreät / Euroopan vapaa allianssi.
Vihreät Euroopassa ja maailmalla
Vihreät on jäsenenä Euroopan vihreässä puolueessa. Vihreät muodostivat ensimmäisenä poliittisena ryhmänä virallisen puolueen eurooppalaisella tasolla. EU:ssa Vihreiden tärkein vaikutuskanava on europarlamentti ja sen vihreä ryhmä. Lisätietoa Europarlamentin vihreästä ryhmästä sekä Vihreistä Euroopassa löydät täältä.
Maailman vihreitä puolueita yhdistää maailmanlaajuinen verkosto Global Greens Network. Lisätietoa Vihreistä maailmalla löydät täältä.
Euroopassa toimii Euroopan vihreä puolue (EGP). Euroopan vihreiden yhteiset poliittiset kannat linjataan peruskirjassa, johon voi tutustua alla (suomeksi) tai täällä (englanniksi).
Euroopan vihreiden peruskirja
Hyväksytty II puoluekongressissa Genevessä 14.10.2006
Keitä me olemme?
Euroopan vihreät puolustavat ihmiskunnan kestävää kehitystä maapallolla. Kestävä kehitys kunnioittaa ihmisoikeuksia ja se perustuu ympäristövastuun, vapauden, oikeudenmukaisuuden, moninaisuuden ja rauhan arvoille.
Vihreät poliittiset liikkeet syntyivät keskelle 1970-luvun puolivälin energiakriisiä. Kylmä sota jakoi tuolloin Eurooppaa. Huomattiin, että taloudellisen kehityksen malli on kestämätön. Se asettaa koko maapallomme ja sen asukkaat suureen sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen vaaraan. Muut olemassa olevat poliittiset puolueet eivät kyenneet kohtaamaan näitä haasteita.
Juuremme löytyvät monista yhteiskunnallisista liikkeistä: ympäristönsuojelijoista ja ydinvoiman vastustajista, jotka olivat huolissaan maapallolle aiheutetuista haitoista; kriisitilanteisiin vaihtoehtoisia ratkaisuja hakevista ja väkivallattomuuteen sitoutuneista rauhanaktivisteista; naisten ja miesten välistä todellista tasa-arvoa tavoittelevista feministeistä; diktaattoreja ja autoritaarisia hallituksia vastaan taistelevista vapausliikkeistä ja ihmisoikeusjärjestöistä; siirtomaavallan lopettamista sekä pohjoisen ja etelän välistä taloudellista tasapainoa ajavista kolmannen maailman solidaarisuusliikkeistä sekä köyhyyttä vastaan taistelevista aktivisteista, jotka vaativat sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Näistä lähtökohdista Euroopan vihreät ovat muodostaneet oman poliittisen perheensä. Me kannatamme vapaata, demokraattista ja sosiaalista Eurooppaa rauhallisessa, tasa-arvoisessa ja ekologisesti kestävässä maailmassa. Me puolustamme sellaisia arvoja kuin oikeudenmukaisuus, ihmis- ja kansalaisoikeudet, solidaarisuus, kestävä kehitys ja jokaisen ihmisen oikeus omaan elämäänsä, ilman pelkoa. Vihreät ovat alusta asti kannattaneet globaalia ajattelua ja paikallista toimintaa. Vuonna 1984 perustettiin yhteistyöelin, jolla alettiin luoda yhteistyötä Euroopan tasolla. Vuonna 1993 sen pohjalta syntyi Euroopan vihreiden federaatio. Vuonna 2004 federaatio muuttui yhteistyön syventyessä Euroopan vihreäksi puolueeksi. Euroopan vihreät ovat osa vahvistuvaa maailmanlaajuista vihreää liikettä.
Periaatteet
Periaatteet, jotka luovat puitteet Euroopan vihreän puolueen jäsenpuolueiden poliittisille toimille, ovat:
Vastuu ympäristöstä
Keskeisin vihreä arvo on vastuun kantaminen ympäristöstä. Yhteiskunta on riippuvainen maapallon hyvinvoinnista sekä sen luonnonvaroista. Tärkein velvollisuutemme tuleville sukupolville on säilyttää tämä perintö.
Meille on erityisen tärkeää se, että elämme ympäristön sanelemien rajoitusten mukaisesti. Meidän täytyy säilyttää biologinen monimuotoisuus ja taistella ilmaston lämpenemistä vastaan käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja kestävällä tavalla ja uusiutumattomia luonnonvaroja säästeliäästi. Biodiversiteetistä huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää, kun vastataan maailman kasvavan väestön ruoka- ja terveystarpeisiin. Pelkän hyötynäkökulman lisäksi Euroopan vihreät uskovat, että jokaisella planeettamme lukuisista kasvi- ja eliölajeista on oma itseisarvonsa ja kauneutensa, joka ansaitsee tulla suojelluksi.
Eurooppalaiset tuotannon, kulutuksen ja kaupankäynnin mallit aiheuttavat osaltaan sen, että edelleenkin suurin osa maapallon väestöstä elää köyhyydessä. Ne aiheuttavat samalla vakavaa vahinkoa sekä ympäristölle että ilmastolle. Teollistuneet ja teollistuvat maat eivät voi enää lykätä toimia, jolla vastata näihin haasteisiin. Toimintatapojen on muututtava pikaisesti, jos haluamme lopettaa yhteisen kotimme vahingollisen hyväksikäytön. Meidän on sopeuduttava.
Edessämme oleva poliittinen haaste merkitsee maailmanlaajuisten toimintatapojen muuttamista niin, että talous- ja kauppapoliittiset ratkaisut palvelisivat myös sosiaalisia ja ekologisia päämääriä eivätkä pelkästään taloudellisia. Euroopan vihreiden vastauksena on kestävä kehitys, joka yhdistää meitä kaikkia hyödyttäviä sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia tavoitteita.
Kestävään kehitykseen päästään ainoastaan maailmanlaajuisen yhteistyön kautta. Sillä voidaan voittaa taloudellinen epätasa-arvoisuus, joka vallitsee kehitysmaiden, kehittyvien markkinoiden ja teollistuneen maailman välillä. Jokaisella maapallon kansalaisella on yhtäläiset oikeudet oikeudenmukaiseen osaan maailman luonnonvaroista ja yhtäläinen vastuu siitä, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia samoista eduista. Vihreät pyrkivät aina soveltamaan varovaisuusperiaatetta. Me emme tue toimenpiteitä, jotka saattaisivat olla vaaraksi ihmisten terveydelle tai ympäristön hyvinvoinnille. Emme myöskään hyväksy sitä, että uusien varovaisuustoimien käyttöönottoa hidastetaan sen perusteella, ettei asiasta ole tehty riittävästi tieteellistä tutkimusta. Olipa aihealue – kuten rauha, energia, ruoka ja maatalous, biotieteet, liikenne, teknologia tai lääketiede – mikä tahansa, on päätösten ja toimien aina oltava vähiten vahinkoa tuottavia.
Ydinvoimasta: vihreät kannattavat ydinvoimavapaata Eurooppaa, sillä ydinvoima tuo mukanaan
yhteiskunnallisia ja sotilaallisia uhkia, asettaa taakan tulevaisuuden sukupolvien harteille sekä tarvitsee raskaan turvallisuuskoneiston. Vihreille tärkeintä on hajasijoitettujen ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen.
Itsemääräämisoikeus luo vapautta
Yksilönvapaus
Me vihreät uskomme, että kaikilla ihmisillä sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai identiteetistä, etnisestä alkuperästä tai vammaisuudesta huolimatta on oikeus päättää asioistaan itsenäisesti, ilmaista itseään vapaasti ja määrätä omasta elämästään. Tämä vapaus ei koske ainoastaan materiaalista omaisuutta, vaan se sisältää myös ihmiselämän sosiaaliset, kulttuuriset, älylliset ja hengelliset puolet.
Nämä luovuttamattomat oikeudet tulisi turvata lailla ja niitä pitäisi opettaa kouluissa yhteiskuntamme perustana. Ne tulee toteuttaa lisäämällä ihmisten osallisuutta ja päätäntävaltaa sekä antamalla kaikille naisille ja miehille mahdollisuuksia elättää itsensä ja perheensä, ja, tarpeen vaatiessa, tukea heitä sosiaalisesti ja materiaalisesti niin, että ihmisarvoinen elämä ja täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan olisi kaikille mahdollista. Siellä, missä nämä oikeudet puuttuvat, me vihreät kamppailemme niiden puolesta kannattaen solidaarisuutta, koulutusta, kehitysyhteistyötä ja turvaa väkivaltaa, sortoa ja syrjintää vastaan.
Kokonaisvaltainen demokratia
Uskomme demokratiaan, joka perustuu kaikkien yksilöiden yhtäläiseen ja tunnustettuun tasa-arvoon. Poliittisen päätöksenteon on oltava demokraattista, ketään syrjimätöntä, läpinäkyvää, esteetöntä ja ymmärrettävää niin, että tavallisetkin kansalaiset sen voivat ymmärtää ja osallistua. Kestävän kehityksen tarvitsemat radikaalit muutokset edellyttävät, että jokainen ottaa vastuun yhteisistä asioista ja kantaa oman osansa taakasta. Vaaleilla valituilla edustajilla on velvollisuus kysyä äänestäjäkuntansa mielipidettä ja tiedottaa heille koko päätöksentekoprosessin ajan. Meidän tulee aina ajatella globaalisti vaikka toimisimmekin paikallisesti. Jotta mahdollisimman
suuri osa kansalaisista voi osallistua ja hyötyä, meidän täytyy varmistaa että päätöksentekovalta on lähinnä ihmistä, alimmalla mahdollisella tehokkaalla tasolla. Silloin kun ongelmat vaativat korkean tason toimia, alemman tason kokemat vaikutukset tulisi ottaa huomioon ja erilaisuutta kunnioittaa.
Vähemmistöjen oikeudet on huomioitava ja niitä pitää suojella riittävästi. Olemme sitoutuneita vahvistamaan demokratiaa koko Euroopassa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja ylikansallisella tasolla. Haluamme vahvistaa monenvälisten instituutioiden demokraattista vastuuta ja vastuuvelvollisuutta.
Laajempaa oikeudenmukaisuutta
Vihreä politiikka perustuu oikeudenmukaisuuden periaatteelle. Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnan hyödykkeiden reilua jakoa, jossa erikoisesti huomioidaan kaikkein heikoimpien tarpeet. Huomion kiinnittäminen heikompiin on erityisen tärkeää globaalilla tasolla. Euroopan erityisenä velvollisuutena on kannustaa taloudellista kasvua kehittyvissä maissa. Koska muuttuvan maailman ongelmiin on puututtava, käsityksemme oikeudenmukaisuudesta menee paljon pidemmälle kuin mitä sillä perinteisessä uudelleenjakopolitiikassa tarkoitetaan. Vihreät haluavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta sukupolvien välillä ja oikeudenmukaisuutta globaalilla tasolla.
Huolimatta siitä, että näiden oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksien välillä on käytännön ongelmia, niitä ei saa asettaa vastakkain.
- Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus nauttia tärkeistä yhteiskunnallisista eduista: koulutuksesta, työstä ja demokraattisesta osallistumisesta. Yhtäläisiä mahdollisuuksia pitää puolustaa olemassa olevia sosiaalisia epäkohtia vastaan ja niitä tulee suojata lainsäädännön avulla. Koulutus on olennainen tekijä ihmisen kyvyssä määrätä omaa elämäänsä. Työkykyjään käyttämällä voi nauttia taitojensa hedelmistä ja sen kautta määrittää omaa identiteettiään. Demokratiaan osallistuminen on peruslähtökohta yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja yhteiskunnan muokkaamisessa.
- Sukupuolten tasa-arvo. Oikeudenmukaisuus on myös sukupuolten tasa-arvoa. Naisten ja miesten tulisi saada nauttia yhtäläisestä päätösvallasta yhteiskunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Lisäksi heidän tulisi saada elää ilman väkivaltaa. Vihreät haluavat kehittää institutionaalisia kehyksiä, jotka takaavat naisille tasa-arvon kotona, työssä, julkisissa viroissa ja muissa vaikutusvaltaisissa asemissa. Vihreät haluavat helpottaa sekä naisten että miesten perheen ja työelämän yhteensovittamista.
- Oikeudenmukaisuutta sukupolvien välille. Sanonta “Olemme lainanneet maailman
lapsiltamme” on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Lastemme tulevaisuus on tällä hetkellä vaarassa. Oikeudenmukaisuus sukupolvien välillä tarkoittaa aikaisemman sukupolven velvollisuutta jättää ympäristö sekä sosiaalinen ja kulttuurinen perintö seuraaville sukupolville kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Siihen sisältyy myös seuraavien sukupolvien huolenpito vanhenevasta väestöstä. Kaikkien sukupolvien tulee saada osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti. - Globaali oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuudella mitataan myös kansainvälisiä suhteita. Kun globaali talous yhdistää ihmisiä ja lisää keskinäistä riippuvuutta, tulee tästä moraalisesta velvoitteesta myös käytännön pakko. Maailmanlaajuinen kestävä kehitys ja universaalit ihmisoikeudet ovat meidän käsityksemme mukaan globaalin oikeudenmukaisuuden ydin. Näitä arvoja tulee valvoa riippumattomasti ja intituutioiden avulla ja siten tukea yritysten sosiaalista vastuuta ja reilua kauppaa.
Oikeudenmukaisuus edellyttää solidaarisuutta, syrjimättömyyttä ja kansalaisaktiivisuutta. Solidaarisuus luo itsevarmoja yksilöitä – se vahvistaa kansalaisia nöyryyttämisen sijaan. Kaikkien viranhaltijoiden tulisi tehdä kansalaisten kanssa yhteistyötä solidaarisuutta vahvistavien instituutioiden luomiseksi ja puolustamiseksi. Tämän vuoksi haluamme panostaa niihin verkostoihin ja yhteisöihin, jotka valtion rohkaisemina harjoittavat vastavuoroista tukea.
Välttämätön moninaisuus
Sivilisaatioiden, yhteiskuntien ja kulttuurien runsaus on kehittynyt monimuotoisuuden kautta.
Me vihreätkin olemme tulos useiden yhteiskunnallisten liikkeiden yhdistymisestä. Me uskomme erilaisuuden olevan välttämätöntä menestykselle, jopa selviytymiselle, lähes jokaisella alalla. Erilaisuus lisää organisaatioiden ja ryhmien joustavuutta silloin, kun ne joutuvat odottamien muutosten kohteeksi. Erilaisuus on suoja suvaitsemattomuutta, ääriliikkeitä ja totalitarismia vastaan. Se on myös korvaamaton inspiraation ja uudistumisen lähde.
Ihmisten erilaisuudella on monia ulottuvuuksia: sukupuolinen, sosiaalinen, kulttuurinen, hengellinen, maailmankatsomuksellinen, uskonnollinen, kielellinen, taloudellinen, etninen, seksuaalinen ja alueellinen. Nämä erilaiset ulottuvuudet voivat ilmetä joko yksilöissä tai sosiaalisissa ryhmissä. Vihreät arvostavat erilaisuutta. Sitä ei kuitenkaan koskaan saa käyttää tekosyynä universaalien ihmisoikeuksien kyseenalaistamiselle.
Siellä missä ihmiset jakavat saman rajallisen tilan, erilaisuus voidaan helposti nähdä uhkana.
Pienimmissäkin yhteisöissä vahvat käyttävät hyväkseen hallitsevaa rooliaan, siinä missä heikot
useimmiten huomaavat joutuvansa pakotetuiksi sopeutumaan. Erilaisuuden puolustaminen tarvitsee siksi vahvistusta, keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta – ja, valitettavan usein, aktiivista suojelua.
Väkivallattomuus
Väkivallattomuus on avainasemassa vihreiden maailmankatsomuksellisessa taustassa ja ongelmiin suhtautumisessa. Mihinkään yksilöiden, sosiaalisten ryhmien tai valtioiden välisiin konflikteihin ei saada pysyvää ratkaisua voimakeinoin. Vihreiden perusperiaatteena on että tavoitteen saavuttamiseen käytettyjen keinojen tulee olla sopusoinnussa tavoitteen kanssa. Siten oikeudenmukaisuuden ja rauhan poliittinen tavoittelu ei voi tapahtua väkivaltaisin keinoin.
Väkivalta ei ole vain fyysistä. Ihmisten teot ja talouden globaali rakenne saattavat rikkoa
ihmisoikeuksia ja kärjistää sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Köyhyys on kenties kaikkein kavalin väkivallan muoto. Köyhyyden hävittämiseksi vihreät tukevat kansainvälisiä elimiä, jotka tähtäävät taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen ja asettavat ihmisten elinkeinot ja turvallisuuden ensimmäiselle sijalle sekä sopivat sitovista kansainvälisistä säännöistä ihmisoikeuksien suojaamiseksi.
Aseellisten konfliktien suhteen vihreät ovat vakuuttuneita siitä, että armeijan tai poliisivoimien käyttö erillisenä strategiana ei voi onnistua pitkällä tähtäimellä. Vihreät haluavat vähemmän sotilaallisia väliintuloja ja ajavat ei-sotilaallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käsitteen käyttöönottoa. Tämä vaatii konfliktien ennaltaehkäisyn ja kriisinhallinnan välineiden kehittämistä.
Kaikesta huolimatta vihreät tunnustavat sen, että kansainvälinen yhteisö voi joutua käyttämään
sotilaallisia keinoja viimeisenä vaihtoehtonaan. Siviileitä uhkaavan laajamittaisen väkivallan
estämiseksi rauhaa turvaavien sotilaallisten voimakeinojen käyttö voi olla perusteltua. Ennaltaehkäisevien keinojen epäonnistuessa sotilaallinen väliintulo voi olla tarpeen. Sotilaallisten keinojen käytön pitää perustua kansainväliseen lakiin ja niistä tulee laillisia ainoastaan seuraavien ehtojen täyttyessä:
- YK:n turvallisuusneuvosto on antanut eksplisiittisen mandaatin;
- on saavutettu yhteisymmärrys siitä, että väliintulon tarkoituksena on ihmishenkien säästäminen väkivaltaa ehkäisemällä;
- on luotu poliittinen suunnitelma, joka määrittelee kuinka sotilaallinen väliintulo päättyy ja kuinka rauha ja vakaa tilanne saavutetaan.
Yhteenveto: Kestävä kehitys
Vihreät tiedostavat, että ympäristövastuu, vapaus, oikeudenmukaisuus, erilaisuus ja väkivallattomuus voivat olla ja ovatkin tiettyyn pisteeseen saakka yhteisiä arvoja myös muille politiikan toimijoille. Vihreät erottaa muista se, että me pidämme näitä arvoja toisistaan riippuvaisina ja erottamattomina. Kokonaisuudessaan ne määrittävät jokaista maapallon kestävään sosiaaliseen, kulttuuriseen, ekologiseen ja taloudelliseen kehitykseen johtavaa tekoamme. Me sovellamme niitä ulkoisen politiikkamme lisäksi myös omaan poliittiseen toimintaamme sekä oman puolueemme organisaatioon.
Eurooppalaiset olivat pahimpien globaalien ongelmien ytimessä olevan teollistumisen pioneereja. Maailman varakkaimpiin kuuluvan mantereen kansalaisina meillä eurooppalaisilla on valtava vastuu teollistumisen luomien tuhoisien suuntausten muuttamisessa ja vaihtoehtoisen ja kestävän kehityksen esiin tuomisessa. Nämä kysymykset ovat niin laajoja, että on mahdotonta, että jokin yksittäinen valtio kykenisi selviytymään niistä yksin. Siksi tarvitaankin yhteistyötä, johon voi osallistua koko Eurooppa Dublinista Tbilisiin, Helsingistä Lissaboniin ja Ankarasta Reykjavikiin.
Euroopan Unionilla on valmiudet helpottaa tätä yhteistyötä edellyttäen, että se
- pysyy avoimena tuleville laajentumisille;
- organisoi itsensä uudelleen todelliseksi demokraattiseksi instituutioksi;
- määrittää prioriteettinsa uudelleen kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
kehitysmallia sekä - ottaa osansa globaalista vastuusta YK:n alaisuudessa, yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten OSCE:n ja Euroopan Neuvoston kanssa, rauhallisen ja kestävän maailman luomiseksi.