Vihreiden periaateohjelma

1. VIHREÄT MUUTTAVAT MAAILMAA, JOTTA ELÄMÄ MAAPALLOLLA VOI KUKOISTAA

Teemme työtä ilmastonmuutoksen ja kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttämiseksi, jotta tuleville sukupolville jää elinvoimainen maapallo. Taistelemme tasa-arvoisen, turvallisen ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden puolesta. Puolustamme luontoa ja ihmisiä ahneutta ja lyhytnäköisyyttä vastaan. Teemme politiikkaa periaatteidemme ja tutkitun tiedon pohjalta emmekä eturyhmien lähtökohdista. Annamme äänen niille, joiden ääni ei muuten kuulu – luonnolle, eläimille ja tuleville sukupolville – ja varmistamme, että haavoittuvassa asemassa olevat saavat äänensä kuuluviin.

Vihreät on tulevaisuuspuolue ja yhteiskunnallinen liike, joka kokoaa erilaisista taustoista tulevat ihmiset muuttamaan yhdessä maailmaa. Rakennamme parempaa arkea ja parempaa huomista jokaiselle. Teemme työtä sellaisen maailman puolesta, joka säilyttää toimintakykynsä kaikissa tilanteissa ja kykenee kohtaamaan yllättäviäkin vastoinkäymisiä rajat ylittävällä yhteistyöllä.

2. KESTÄVÄ MAAILMA

2.1 Ratkaisemme ilmastokriisin ja puolustamme luontoa ja eläimiä

Ihminen on osa luontoa ja siten täysin luonnosta riippuvainen. Luonto on suomalaisille rakas, ja siitä on voitava nauttia sekä maalla että kaupungeissa. Luonnolla on ihmisen tarpeista riippumaton itseisarvo. Saimaannorpalla, tunturikoivulla ja miljoonilla muilla lajeilla on luovuttamaton oikeus elää tällä planeetalla. Vanha lehto jykevine tammineen, tupasvillan täplittämä aapasuo, kukkiva luonnonniitty ja vapaana virtaava koski ovat arvokkaita paitsi meille ihmisille, myös itsessään. On ryhdyttävä toimiin valjastettujen jokien, hakattujen metsien, ojitettujen soiden ja sinileväkukinnoista kärsivien vesistöjen tilan parantamiseksi. Ympäristö asettaa toiminnallemme rajat, eikä planeetan kantokykyä voi kestävästi ylittää. Olemme kuitenkin eläneet vuosikymmenet yli luonnon uusiutumiskyvyn. Meillä on kiire korjata toimintamme, jotta monimuotoinen elämä maapallolla voi jatkua. Vihreiden tavoitteena on etsiä keinoja ihmisen ja koko elonkirjon kestävään yhteiseloon.

Ilmastonmuutos ja kuudes sukupuuttoaalto uhkaavat ihmiskunnan ja monien muiden eliölajien tulevaisuutta ja planeettamme ekosysteemien toimintaa. Päätöksillä on kiire. Ratkaisuja on tehtävä ennen kuin ilmastonmuutos kiihtyy hallitsemattomaksi ja lajien sukupuutto karkaa käsistä. Huomenna voi olla jo liian myöhäistä, joten kestävän yhteiskunnan rakentaminen on aloitettava nyt.

Haluamme tehdä Suomesta maailman ensimmäisen hiilineutraalin ja pian sen jälkeen hiilinegatiivisen hyvinvointivaltion. Tarvitsemme kunnianhimoisia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen vaikutuksiin sopeutumiseksi. Vihreiden tavoitteena on reilu muutos, jossa kaikki pysyvät mukana ja vaikutukset jakautuvat sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Jotta saamme ilmastokriisin ratkaistua, yhteiskunta on muutettava hiilinegatiiviseksi. Tällöin hiiltä on pystyttävä sitomaan enemmän kuin sitä päästetään ilmakehään. Ihmisen toiminnasta, kuten sähkön ja lämmön tuotannosta, liikenteestä, rakennetusta ympäristöstä, teollisuudesta ja maataloudesta on tehtävä mahdollisimman vähäpäästöistä. Energiatalouden tulee olla tehokasta, perustua päästöttömiin tai vähäpäästöisiin energiamuotoihin ja hyödyntää kaikkia kestäviä ratkaisuja, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siirtymä kohti kestävää ruoantuotantoa ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, parantaa eläinten hyvinvointia, vähentää hävikkiä sekä pienentää päästöjä. Hiilensidonnan ja monimuotoisuutta lisäävien toimenpiteiden tulee vakiintua ja olla kannattavia myös maaseutuelinkeinoille.

Kuudes sukupuuttoaalto ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytettävä. Luonnonsuojelun keinoin on suojeltava ja ennallistettava arvokkaita ja uhanalaisia elinympäristöjä. Metsä- ja maatalouskäytössä olevia alueita on hyödynnettävä ekologisesti kestävin menetelmin. Suojelualueita on kytkettävä toisiinsa ja laajennettava, jotta lajiston geneettinen monimuotoisuus ja rikkaus säilyvät. Luonnonvaraiset villieläimet, myös pedot, tulee nähdä tärkeänä osana ekosysteemiä. Uhanalaisten eläinten kannat on turvattava. Suomessa meillä on erityinen vastuu vanhoista aarniometsistämme, kosteikoista ja niityistä, jokiemme vaelluskaloista, Itämerestä sekä arktisen alueen ainutlaatuisesta luonnosta. On meidänkin elämämme edellytys, että sademetsät säilyvät elinvoimaisina, merten saastuminen pysäytetään ja jäätiköiden sulaminen estetään.

Eläimillä on ihmisistä riippumaton ja rahassa mittaamaton arvo. Eläimiä tulee arvostaa yksilöinä niiden itsensä takia, ei pelkästään sen kautta, mitä ne ihmisille merkitsevät. Eläinten etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, joka vaikuttaa olennaisesti niiden elinolosuhteisiin tai elinmahdollisuuksiin. Ihmisillä on erityinen vastuu muista eläimistä, koska pystymme alistamaan ne valtaamme ja arvioimaan tekojamme moraalisesti. Nykyinen elämäntapamme perustuu ennennäkemättömään eläinten hyväksikäyttöön ja tehotuotantoon, mikä on ekologisesti ja eettisesti kestämätöntä.

Eläinperäisten tuotteiden käyttöä tulee pikaisesti vähentää. Räikeä eläinten hyväksikäyttö ja tehotuotanto on lopetettava ja esimerkiksi turkistarhaus kiellettävä. Haluamme, että eläimillä on oikeus lajityypilliseen hyvään elämään ja tuskattomaan kuolemaan ilman ihmisen aiheuttamaa kärsimystä. Eläimiä koskevan päätöksenteon tulee perustua ajantasaiseen tieteelliseen tietoon eläinten hyvinvoinnista ja, jos mahdollista, myös tietoon eläimen yksilöllisistä tarpeista ja tottumuksista. Eläinten kaltoinkohtelu tulee ottaa vakavasti ja se tulee huomioida sekä seuraamuksissa että ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä.

Ympäristöongelmat eivät tunne rajoja, joten maailma tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä ja sopimuksia niiden torjumiseksi. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaisesti rikkailla mailla on vaurautensa ja historiallisen päästökertymänsä vuoksi muita suurempi vastuu ilmastokriisin ratkaisemisesta. Kehittyviä maita on tarvittaessa tuettava siirtymässä kohti hiilinegatiivista yhteiskuntaa. Suomella on osaamisemme ja kehittyneen teknologiamme ansiosta paitsi velvollisuus myös mahdollisuus toimia ilmastonmuutoksen torjunnan ja ympäristönsuojelun edelläkävijänä.

2.2 Teemme taloudesta reilun ja kestävän

Vihreät tavoittelevat kestävää globaalia taloutta, jossa ihmisten hyvinvointi, työolot, ihmisoikeudet ja yhteiskuntien vakaus turvataan ja köyhyys poistetaan. Meitä velvoittaa vastuu tuleville sukupolville. Haluamme, että päästöt ja ympäristön tilan heikentäminen saadaan kuriin ja että saastuttaja maksaa aina laskun. Haluamme luoda entistä paremmat edellytykset ympäristön- ja ilmastonsuojelua edistävälle ja ihmisoikeuksia kunnioittavalle liiketoiminnalle. Haluamme lopun luonnonvarojen ylikulutukselle. Talouskasvun tulee jatkossa tapahtua sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Nykyinen talousjärjestelmä ruokkii globaalia eriarvoisuutta ja päästöjen kasvua, siksi järjestelmää on muutettava. Olettamukset ja toimintamallit, joille talouskasvumme ja hyvinvointikäsityksemme ovat aiemmin perustuneet, eivät enää toimi. Luonnonvarojen ylikulutus luo väliaikaista materiaalista hyvinvointia, joka ei ole kestävää pidemmällä aikavälillä. Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä ja meidän on siirryttävä planeettaa kuormittavasta fossiilitaloudesta hiilinegatiiviseen kiertotalouteen, vastuulliseen jakamistalouteen ja palveluihin nojaavaan talousjärjestelmään. Muutoksen on tapahduttava nopeasti, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että jokainen pysyy mukana. Kestävän kehityksen periaatteet tukevat yrittäjyyttä ja työllisyyttä myös tulevaisuudessa.

Talousjärjestelmän päivitys mahdollistaa myös historiallisten epäkohtien korjaamisen. Ei ole oikein, että varakkaimmat rikastuvat entisestään samalla, kun maailmassa on valtavasti ihmisiä, joilla ei ole varaa edes perustarpeisiin. Varallisuuden nykyisenkaltainen jakautuminen ja tuloerot eivät ole luonnonlakeja, vaan niitä tulee politiikalla tasata. Veronkierto on estettävä, ja veroja perittävä maksukyvyn sekä aiheutuvien haittojen mukaan. Hyvätuloisilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus osallistua yhteiskunnan rakentamiseen muita enemmän esimerkiksi progressiivisen verotuksen avulla. Myös rahoitusmarkkinoiden tulee olla oikeudenmukaisen verotuksen piirissä.

Talouden tulee toimia ihmisten hyvinvoinnin, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sekä luonnon ja ympäristön kantokyvyn turvaamiseksi. Vihreille talouskasvu ei ole itseisarvo. Markkinatalous ja julkinen talous ovat vihreille työkaluja, joilla näitä päämääriä voidaan tehokkaasti edistää. Se edellyttää demokraattisesti asetettuja puitteita markkinoiden toiminnalle. Vihreällä talouspolitiikalla verotetaan saastuttavaa kulutusta ja tuotantoa. Negatiivisten ympäristövaikutusten hinta on sisällytettävä kokonaisuudessaan tuotteiden ja palveluiden hintoihin, mutta kuitenkin siten, että ne jakautuvat oikeudenmukaisesti ihmisten kesken.

2.3 Ihmiset ovat yhteisen maailman kansalaisia

Vihreille ihmiset ovat ensisijaisesti yhteisen maailman kansalaisia. Välittäminen ei saa pysähtyä valtioiden rajoihin. Ihmisillä on oikeus elää vapaana puutteesta ja kurjuudesta kaikkialla maailmassa. Suomen kaltaisilla vaurailla mailla on velvollisuus edistää tämän oikeuden toteutumista. Suomen on edistettävä globaalia oikeudenmukaisuutta sekä tehtävä yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa rauhan ja vakauden saavuttamisessa, tasa-arvon edistämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa sekä talousjärjestelmän rakenteellisessa muutoksessa.

Haluamme edistää ihmisoikeuksia, rauhaa ja demokratiaa maailmassa ulkopolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön keinoin. Haluamme, että Suomi ottaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsenenä, Euroopan unionin (EU) jäsenmaana, kehitysyhteistyön edistäjänä ja kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää tukevana valtiona kokoaan suuremman roolin kansainvälisessä yhteisössä. Kestävä, oikeudenmukainen, feministinen ulkopolitiikka rakentuu ihmisoikeuksien ja kokonaisvaltaisen turvallisuuskäsityksen varaan.

Vaalimme kaikkien ihmisten liikkumisen vapautta. Rajat ylittäviin ongelmiin, kuten ilmaston lämpenemisen seurauksiin, luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen, ilman ja merten saastumiseen sekä erilaisiin turvallisuusuhkiin tarvitaan kansallisten toimien rinnalla entistä enemmän rajat ylittäviä ratkaisuja. Parhaimmillaan kansainväliset sopimukset ja solidaarisuus ennaltaehkäisevät ongelmien syntyä ja syvenemistä sekä rakentavat polkua kohti avointa, vakaata ja vapaata maailmaa.

Kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus puuttua yksittäisen valtion toimintaan silloin, kun valtio ei kykene tai ole halukas suojaamaan kansalaistensa elämää taikka noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta. Myös ilmastokriisin vapaamatkustajien toimintaan on puututtava.

Vihreät on osa rauhanliikettä ja tavoittelee aseista vapaata maailmaa. Emme hyväksy esimerkiksi joukkotuhoaseiden tai itsenäisesti toimivien robottiaseiden olemassaoloa. Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus. Rakennamme toimivan ja koko maan kattavan puolustuksemme vapaaehtoisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden pohjalta.

Erilaiset jakolinjat, vastakkainasettelu ja voimapolitiikan paluu tekevät sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustamisesta ja kehittämisestä vaikeaa, mutta sitäkin tärkeämpää. Suomen on tuettava kansainvälisten järjestöjen toimintaa ja kehitettävä yhdessä muiden kanssa YK:a ja EU:a vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita.

Kansainvälisen yhteistyön syventäminen, demokraattisten rakenteiden vahvistaminen ja yhteisten pelisääntöjen kirkastaminen ovat tarpeen, jotta esimerkiksi lasten oikeuksien sopimuksen, vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen, muiden ihmis-oikeussopimusten, YK:n kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa.

3. JOKAISELLE HYVÄ ELÄMÄ

3.1 Perus- ja ihmisoikeudet ovat ihmiskäsityksemme perusta

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat yleismaailmallisia, luovuttamattomia sekä perustavanlaatuisia. Kaiken yhteiskunnallisen toiminnan on perustuttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Vihreille yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat tärkeitä arvoja. Mikään yksittäinen ominaisuus ei saa määrittää yhteiskunnan silmissä yksilön arvoa tai ihmisyyttä.

Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuus osallistua iästä, etnisyydestä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, asuinpaikasta, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoleen liittyvistä tekijöistä tai muusta henkilöön liittyvästä seikasta riippumatta.

Vihreät on feministinen, antirasistinen ja yhdenvertaisuutta kannattava puolue. Feminismillä tavoitellaan kaikille vapautta olla oma itsensä sekä yhteiskunnan eriarvoisuutta aiheuttavien valtarakenteiden aktiivista purkamista. Vihreä feminismi on intersektionaalista, eli huomioi sukupuolen lisäksi myös muut yhdenvertaisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, iän, luokan tai sosioekonomisen aseman sekä syrjinnän moniperusteisuuden.

Yhdenvertaisuus ei toteudu itsestään. Se vaatii aktiivista työtä asenteiden muuttamiseksi ja yhteiskunnan rakenteiden muokkaamiseksi. Erityisesti on tuettava niitä ihmisiä, joiden mahdollisuuksia vähentävät ennakkoluulot, vaikeat olosuhteet, heikko sosioekonominen asema tai tausta. Yhdenvertaisuutta voidaan edistää tarvittaessa erilaisten kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun avulla.

Julkisen vallan tulee ottaa huomioon ihmisten yksilölliset tarpeet. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus osallistua täysipainoisesti kaikilla elämän osa-alueilla. Palveluiden tulee olla kaikkien saavutettavissa kansalliskielillä, selkokielellä, viittomakielellä ja mahdollisuuksien mukaan eri vähemmistökielillä.

Suomen ja koko maailman on oltava tasa-arvoinen paikka kaikille sukupuolille sukupuolihistoriasta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai kehon sukupuolitetuista piirteistä riippumatta. On tietoisesti ja johdonmukaisesti tunnistettava ja murrettava syrjiviä rakenteita, jotka estävät eri sukupuolten täysivaltaisen osallistumisen työ-, perhe- tai yhteiskuntaelämään. Vihreiden tavoitteena on kaikille reilumpi yhteiskunta, jossa ei ole sukupuoleen liittyvää syrjintää tai kapeita sukupuolirooleja. Jokaisella on oltava oikeus määritellä sukupuolensa ja toteuttaa sukupuoli-identiteettiään vapaasti ilman pelkoa syrjinnästä.

Pari- ja perhesuhteita pitää kohdella lain edessä yhtäläisesti puolisoiden sukupuolista riippumatta. Vihreät tunnistaa myös intiimisuhteiden moninaisuuden. Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa lapsitoiveet on mahdollista toteuttaa perhemuodosta riippumatta. Perheiden moninaisuus on rikkaus, eikä ihmisiä tai perheitä pidä pakottaa ahtaisiin muotteihin. Tunnistamme myös kasvavan yksinelävien ihmisten joukon tarpeet.

Rasismin kitkeminen edellyttää paitsi arkipäivän rasismiin puuttumista, myös yhteiskunnallista muutosta ja antirasistista politiikkaa, jolla puututaan rakenteelliseen rasismiin. Rasismia ja ennakkoluuloja ylläpitäviä rakenteita ja asenteita on purettava aktiivisesti. Järjestäytynyt rasistinen toiminta on kiellettävä, sillä rasistiset ja fasistiset järjestöt eivät kuulu oikeusvaltioon. Suomen on tunnustettava oma sortopolitiikkansa erilaisia vähemmistöjä, kuten saamelaisia, romaneja, karjalaisia ja vammaisia henkilöitä kohtaan ja ryhdyttävä toimenpiteisiin sen korjaamiseksi ja hyvittämiseksi.

Meidän on kohdeltava oikeudenmukaisesti niitä, jotka hakevat täältä turvaa. Suomen tulee auttaa hädässä olevia ihmisiä ja toteuttaa ihmisoikeuksia kunnioittavaa turvapaikkapolitiikkaa. Lisäksi haluamme edistää ihmisoikeuksia kunnioittavaa yhtenäistä EU:n turvapaikkapolitiikkaa. Kotoutumisen edellytys on, että ihminen saa halutessaan myös perheensä luokseen. Oikeusvaltiosta ketään ei palauteta alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Vihreät kunnioittaa uskonnonvapautta ja haluaa, että kaikkia maailmankatsomuksia kohdellaan tasa-arvoisesti. Uskontojen välistä yhteistyötä tulee tukea ja edistää rauhantyönä. Erilaisilla maailmankatsomuksellisilla yhteisöillä ja yhteisöihin kuulumattomilla tulee olla yhdenvertainen asema suhteessa valtioon.

3.2 Koulutus ja sivistys ovat yhteiskunnan järki ja sydän

Vihreille sivistys on mittaamattoman arvokasta. Se on niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin vapauden tae. Sivistys on paljon muutakin kuin osaamisen, tiedon ja taitojen kartuttamista. Sivistyksessä on kyse maailmankuvan muovautumisesta, ihmisenä kasvamisesta, uuden luomisesta ja ajattelun itsenäistymisestä. Sivistys antaa näkökulmia ja ehkä vastauksiakin olemisen suuriin kysymyksiin ja luo kykyä esittää uusia kysymyksiä. Siksi puolustamme tinkimättömästi tasa-arvoista koulutusta, vapaata tiedettä ja monipuolista kulttuuria.

Laadukas koulutus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ovat yhteiskunnan tulevaisuuden turva ja tie kohti tasa-arvoa. Yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta alkaen purkavat perheiden taustoista johtuvia eroja. Työelämän muuttuessa ja kansainvälistyessä korkea osaaminen, tiede ja tutkimus ovat Suomelle tärkeä pääoma ja kestävää kehitystä eteenpäin vievä kilpailuetu. Tutkimus on arvokasta, koska se auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja tuottaa ratkaisuja, joilla vastataan tulevaisuuden haasteisiin.

Oikeus oppia ja saada opetusta läpi elämän kuuluu jokaiselle taustasta tai elämäntilanteesta riippumatta, eikä koulutuksesta saa muodostua vain hyvistä lähtökohdista tulevien etuoikeus. Koulutuksen, aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, on oltava tasa-arvoista ja yhdenvertaista, saavutettavaa, pedagogisesti laadukasta ja maksutonta. Jokaisella tulee olla vapaus valita itselleen parhaiten sopiva koulutuspolku. Vapauteen kuuluu mahdollisuus välillä tehdä virheitä ja valita harha-askelten jälkeen uusi reitti. Maailman muuttuessa myös koulutusta ja opetusta on päivitettävä vastaamaan aikansa ja tulevaisuuden tarpeita – niin, että kaikki pysyvät mukana muutoksessa.

Koulutuksen tulee tukea kasvua aktiiviseksi kansalaiseksi ja antaa valmiudet osallistua yhteiskunnan toimintaan. Esimerkiksi oppimaan oppimisen taidot, kyky arvioida kriittisesti eri lähteistä saatua tietoa, tunne- ja vuorovaikutustaidot ja valmiudet toimia digitaalisissa ympäristöissä ovat nykyajan kansalaistaitoja, joiden tulee olla opetuksen kulmakiviä läpi koko koulutuspolun.

Koulutuksen tehtävänä on kasvattaa ja tukea oman maailmankatsomuksen rakentamiseen, ympäristötietoisuuteen, globaaliin vastuuseen, moninaisuuden kohtaamiseen, kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kansainvälisyyteen. Korkeakouluilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä on myös tärkeä tehtävä tukea elinkeinoelämää, kolmannen sektorin toimijoita ja julkista sektoria mukautumisessa maailman muutoksiin esimerkiksi kehitettäessä toimintaa kohti hiilinegatiivista kiertotaloutta.

Laadukas koulutus ja tutkimus edellyttävät vakaata, riittävää ja ennustettavaa rahoitusta kaikilla koulutusasteilla. Opettajien ja kasvattajien jaksamisesta, osaamisesta ja osaamisen päivittämisestä on pidettävä huolta, jotta voimme tulevaisuudessakin kulkea sivistyksen etujoukoissa. Koulujen paikallista ja alueellista eriarvoistumiskehitystä on torjuttava.

Haluamme, että Suomessa sivistys, tiede, taide ja kulttuuri kukoistavat. Puolustamme taiteen vapautta ja itseisarvoa sekä kulttuuripalveluiden monimuotoisuutta ja saavutettavuutta. Kynnyksen astua kirjastoon, teatteriin, konserttiin, museoon tai galleriaan on oltava matala ihan jokaiselle. Erityisesti lapsilla on oltava mahdollisuus kulttuurin harrastamiseen taustasta, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Kulttuurin riittävä tukeminen tarkoittaa yhä useammalle mahdollisuuksia sekä itsensä toteuttamiseen että taiteesta nauttimiseen. Taiteilijoiden ja tutkijoiden on pystyttävä pelotta omistautumaan uuden etsimiselle.

3.3 Me emme päästä ketään putoamaan

Vihreät haluaa edistää jokaisen ihmisen oikeutta ja mahdollisuuksia hyvään elämään ja onnellisuuteen. Hyvinvointi on perusoikeus, joka kuuluu varallisuudesta, taustasta ja yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta kaiken ikäisille, kaikille sukupuolille, täällä syntyneille ja muualta muuttaneille. Hyvinvointivaltiomme onnistumisesta kertoo se, kuinka tasaisesti hyvinvointi jakautuu ja kuinka kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia kohdellaan. Köyhyys ei synny itsestään. Se on seurausta tehdystä tai tekemättä jääneestä politiikasta. Vihreille köyhyyden torjunta on yksi politiikan tärkeimmistä tehtävistä.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa jokaiselle taataan riittävä toimeentulo, oikeus omaan kotiin, laadukkaat julkiset palvelut sekä mahdollisuus tehdä työtä ja toteuttaa itseään. Pidämme kiinni periaatteesta, että jokainen ihminen on arvokas, eikä ketään jätetä syrjään. Kun apua tarvitsee, sitä tulee saada. Kenenkään ei tule joutua taistelemaan tarvitsemistaan palveluista. Tukea ja apua on oltava tarjolla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja ongelmien ennaltaehkäisy on yhtä tärkeää kuin niiden ratkominenkin.

Haluamme, että jokaisella on mahdollisuus toteuttaa ja kehittää itseään ja nauttia elämästä. Yhteiskunnan tehtävä ei ole määrittää, mikä tekee kenetkin onnelliseksi, vaan tarjota puitteita hyvinvoinnin rakentamiseen, terveyden edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. Kenenkään ei pitäisi jäädä tahtomattaan yksin tai uupua kohtuuttoman taakan alla.

Tasapainoisessa yhteiskunnassa kaikilla on mahdollisuuksia itselleen sopivaan yhteisöllisyyteen, riittävään lepoon ja virkistykseen. Peruspalveluiden, joilla ihminen pitää huolta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestään, tulee olla kaikkien saavutettavissa varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Myös hyvä vapaa-aika on tärkeä osa hyvinvointia ja monipuolisten harrastusmahdollisuuksien pitää olla tarjolla kaikille.

Työ ei ole ihmisarvon mitta. Kaikilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus työkykynsä mukaiseen työhön ja siitä saatavaan reiluun korvaukseen. Yksilölle työ on pääasiallinen keino saavuttaa taloudellinen itsenäisyys. Parhaimmillaan työ on myös merkityksellinen osa elämää, hyvinvointia lisäävä tekijä ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Työn ja muun elämän yhteensovittamisen on oltava mahdollista moninaisissa perhe- ja elämäntilanteissa. Työn on joustettava esimerkiksi silloin, kun työntekijää saa perheenlisäystä, sairastuu tai menettää läheisensä. Yhteiskunnassa on huomioitava paremmin myös palkattoman, usein kotona tehtävän työn arvo, ja sen sukupuolittunutta jakaumaa on aktiivisesti purettava.

Sosiaaliturva on suomalaisten yhteinen turvaverkko, jonka hyödyntämisen tulisi olla automaattista, esteetöntä, saavutettavaa ja häpeästä vapaata. Kenenkään arvo ihmisenä ei määrity sen perusteella, miten toimeentulonsa hankkii tai saa. Siksi on elintärkeää poistaa sekä byrokraattisia että asenteellisia esteitä avun ja tuen hakemiselle ja saamiselle. Haluamme korvata sosiaaliturvaviidakon yksinkertaisella ja kannustavalla perustuloon pohjautuvalla järjestelmällä, joka antaa turvaa niin pätkätyöläisille, osatyökykyisille, pienituloisille kuin yrittäjillekin ja vapauttaa ihmiset tekemään omaa elämäänsä koskevia valintoja.

Hyvinvointivaltion kestävyyden ja rahoittamisen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni pääsee työhön kiinni. Työelämän on oltava oikeudenmukaista ja palkkauksen tasa-arvoista, ja kohtuullisen työmäärän on taattava riittävä palkka. Syrjintä ei kuulu työpaikoille missään muodossa. Vammaisten ja eri tavoin osatyökykyisten työllistymisen esteitä on raivattava, jotta työelämä on aidosti avoin kaikille. Nuorten pääsy työmarkkinoille on taattava.

Nykyaikainen teknologia mahdollistaa monien hyvinvointivaltion tärkeiden palveluiden tarjoamisen suurelle joukolle kätevästi myös digitaalisesti. Digitalisaation nopea kehitys voi kuitenkin syrjäyttää ihmisiä ja ihmisryhmiä. Tämä on estettävä tarjoamalla neuvontaa, ohjausta, rinnalla kulkemista ja puolesta asiointiapua.

3.4 Jokaiselle vapaus elää haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita toisten oikeutta samaan

Ihmisten vapauden kunnioittaminen ja edistäminen on keskeinen osa vihreää ajattelua. Jokaisella on oikeus elää haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita toisten oikeutta samaan. Vapauden kanssa käsi kädessä kulkee vastuu. Jokaisella tulee olla oikeus ja vapaus määritellä oma itsensä ja elämänsä. Samalla meillä on ihmisinä ja yhteiskuntana kollektiivinen vastuu toisistamme ja ympäristöstämme nyt ja tulevaisuudessa. Hyvinvointimme perustuu toistemme tukemiseen ja yhteiseen vastuunkantoon.

Yksilön vapauksia ja niiden rajoituksia punnittaessa lähtökohtana on vapaus. Yksilön vapauksia voidaan kuitenkin painavasta ja perustellusta syystä rajoittaa. Jos valtiovalta joutuu akuutin poikkeustilanteen vuoksi rajoittamaan kansalaisten oikeuksia turvatakseen esimerkiksi oikeutta terveyteen ja elämään, tulee rajoitusten olla aina oikeasuhtaisia tilanteeseen nähden. Yllättävienkin tilanteiden edessä vallankäytön tulee olla läpinäkyvää ja pysyä demokraattisessa kontrollissa. Yksilöllä on vastuu noudattaa yhteiskunnan sääntöjä ja rajoituksia, ja toisaalta yhteiskunnalla on vastuu perustella nämä säännöt ja rajoitukset selkeästi ja ymmärrettävästi.

Yhteiskunnan tehtävä on luoda mahdollisuudet vapaudelle. Todellinen vapaus vaatii rinnalleen tukea: tietoa vaihtoehdoista, koulutusta, jonka turvin tehdä punnittuja valintoja, ja taloudellista turvaa, jotta ihminen ei juutu valinnanmahdollisuudet riistävään köyhyyteen. Vapaus on myös sisäistä, esimerkiksi vapautta sovinnaisuudesta ja omista ennakkoluuloista. Ihmisen ei tarvitse olla samanlainen kuin naapurinsa tai yhteisönsä, vaan jokaisella on oikeus valita oman elämänsä polku.

Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin. Näihin lukeutuu myös oikeus aborttiin omalla ilmoituksella. Ihmisen omaa tahtoa tulee kuulla ja kunnioittaa viimeiseen asti niin parantavan, oireenmukaisen ja saattohoidon yhteydessä kuin kuoleman edessä. Ihmisellä on oikeus paitsi hyvään elämään, myös hyvään kuolemaan, tarvittaessa hyvän saattohoidon turvin tai halutessaan viime kädessä avustettuna.

Demokraattisessa ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa valtiossa jokaisella on velvollisuus noudattaa lakia tai hyväksyä lain rikkomisesta seuraava rangaistus. Rikosseuraamuksen tarkoitus on vähentää ja ehkäistä rikollisuutta sekä auttaa rikoksentekijöitä saamaan uusi ote elämästään. Seuraamusten tulee olla inhimillisesti perusteltuja ja ihmisoikeuksia kunnioittavia, eikä niiden tavoitteena saa olla ihmisten nöyryyttäminen. Kenenkään ei pidä ajautua toivottomaan ahdinkoon esimerkiksi riippuvuuden tai velan takia. Koskaan ei saa syntyä tilannetta, josta ei löydy ulospääsyä.

Inhimillisessä yhteiskunnassa epäonnistumista ei tarvitse hävetä. Haluamme tukea jokaista näkemään omat ja muiden yksilölliset ominaisuudet vahvuuksina ja rakentaa yhteiskuntaa, joka ottaa kaikki mukaan.

Hyvä yhteiskunta myös mahdollistaa kestävän kehityksen huomioivan elinkeinonvapauden. Ekologisesti kestävät yritykset sisäistävät ulkoishaitat alusta alkaen liiketoimintaansa. Taloudellisesti kestävät yritykset pääsevät yksittäisten suurten toimijoiden ja rakenteellisen korruption estämättä markkinoille. Sosiaalisesti kestävät yritykset kunnioittavat työntekijöitä yksilöinä ja rakentavat kestävää työkulttuuria.

Globaalia taloudellista eriarvoisuutta on vähennettävä niin kauppapolitiikan kuin kehitysyhteistyön keinoin. Kauppapolitiikan pelisääntöjen tulee olla kaikille yhdenvertaiset ja länsimaiden ei tule estää globaalin etelän maiden pääsyä globaaleille markkinoille. Sääntelyä ja kauppapolitiikkaa voidaan kuitenkin käyttää ohjaamaan diktatuureja kohti universaalisti tunnustettujen ihmisoikeuksien kunnioittamista, lapsityövoiman kitkemistä, tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien edistämistä, demokratiakehitystä ja ympäristönsuojelua. Kilpailun ja yhteistyön maailmassa kaikkien toimijoiden tulee noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä.

Teknologinen kehitys ja tiedon lisääntyminen muuttavat maailmaamme kiihtyvässä tahdissa. Samalla kehittyvä informaatioteknologia vapauttaa ihmisiä rakentamaan yksilöllisesti oman elämänsä suuntaa. Vihreät haluaa tukea sellaisen teknologian kehitystä, joka auttaa rakentamaan kestävämpää maailmaa. Teknologian nopea kehitys voi kuitenkin tuoda eteen uusia eettisiä kysymyksiä, joissa yksilön ja yhteisön vapaudet ja oikeudet ovat eri tavoin ristiriidassa keskenään. Sääntelyn on seurattava teknologista kehitystä ripeästi ja sillä on varmistettava esimerkiksi kestävän kehityksen, yritysvastuun ja ihmisten perusoikeuksien toteutuminen.

4. DEMOKRATIA KAIKEN PERUSTANA

4.1 Vahvistamme vapaata, avointa ja demokraattista yhteiskuntaa

Demokratia on kestävin tuntemamme tapa päättää yhteisistä asioista. Vapaassa, avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa jokaisella on aito mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja saada äänensä kuuluviin. Oikeusvaltiossa jokainen saa ihmisarvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun taustastaan tai tilanteestaan riippumatta. Haluamme valtion, joka luottaa yksilöön ja joka on yksilön luottamuksen arvoinen. Kansanvaltaisuuden on oltava läpileikkaava periaate kaikilla päätöksenteon tasoilla ja päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä, joiden elämään ne vaikuttavat.

Demokratia edellyttää vapaata keskustelua, aitoa dialogia, yhteisesti hyväksyttyjä toimintatapoja ja yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Terveessä demokratiassa valtaa käytetään avoimesti ja läpinäkyvästi. Poliittisen päätöksenteon tulee pohjautua arvojen lisäksi tieteelliseen tutkimukseen ja parhaaseen saatavilla olevaan asiantuntijatietoon. Demokratian kulmakivi on, että päättäjät voidaan aina laillisesti vaihtaa reiluissa vaaleissa. Tämän toteutumisessa avainasemassa on riittävän läpinäkyvä yhteiskunta, jossa ihmisillä on mutkaton pääsy totuudenmukaiseen tietoon.

Toimivassa demokratiassa politiikkaa ei nähdä turhana tai rikkinäisenä, vaan keinona vaikuttaa ja luoda positiivista muutosta yhteiskuntaan. Suoria vaikuttamisen kanavia, kuten kansalaisaloitteita ja osallistavaa budjetointia, tarvitaan osallisuuden ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi. Uusia yhteiskunnallisen osallisuuden muotoja tulee rohkeasti kokeilla ja toimivia ottaa pysyvästi käyttöön, myös puolueiden sisällä.

Lapsia ja nuoria tulee kuulla kaikessa päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä, eikä ikä saa olla este yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Äänestysikärajaa on laskettava, ja myös alle äänestysikäisille on tarjottava aitoja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.

Vapaassa yhteiskunnassa niin järjestöillä kuin kansalaisliikkeilläkin on elintärkeä rooli. Ne tukevat edustuksellisen demokratian toteutumista ja tarjoavat ihmisille matalan kynnyksen väyliä vaikuttaa ja osallistua. Näitä toimintaedellytyksiä on suojeltava, sillä osallisuus ei toimi ylhäältä alaspäin saneltuna, vaan kansalaisvaikuttamisen ydin elää aina ihmisen tasolla.

Tieto luo osallisuutta ja turvaa yksilön oikeuksia. Siksi tiedon avoimuutta ja viestinnän selkeyttä on lisättävä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Julkisesta päätöksenteosta on tarjottava tietoa siellä, missä ihmiset ovat: turuilla ja toreilla, verkossa, kouluissa ja työpaikoilla. Valtion ja kuntien tuottamien tietojen tulee olla kansalaisten vapaasti ja esteettömästi käytettävissä. Byrokraattisen kapulakielen sijaan tarvitsemme selkokieltä ja ymmärrettävää puhetta. Yksilön oikeus vastaanottaa selkeää julkista tietoa on myös esteettömyyskysymys.

Vapaassa yhteiskunnassa vallitsee sanomisen vapaus, ei vaientamisen kulttuuri. Sananvapaus takaa sen, että valtaa pitäviä voi kritisoida ilman huolta ja monipuolinen kansalaiskeskustelu voi kukoistaa. Sananvapautta ei voi kuitenkaan rajoituksetta käyttää toisten vaientamiseen tai ulossulkemiseen. Vihapuhe ja maalittaminen ovat omiaan rajoittamaan niiden kohteeksi joutuvien ihmisten sananvapautta. Sitä emme hyväksy. Voimakkaitakin mielipiteitä ja huumoria on mahdollista esittää sortumatta rikokseen tai kyseenalaistamatta toisen ihmisyyttä.

Vapaus ja demokratia eivät ole itsestäänselvyyksiä, eivätkä vakiintuneetkaan demokratiat ole yksiselitteisesti turvassa. Informaatiovaikuttaminen ja valeuutiset pyrkivät horjuttamaan luottamusta demokraattiseen yhteiskuntaan ja vakiintuneisiin instituutioihin. Muun muassa eriarvoisuus, syvällä rakenteissa oleva rasismi ja säätelemätön moderni viestintäteknologia luovat kasvualustoja pelon ja vihan lietsomiselle, järjestäytyneille taantumuksellisille voimille sekä ääriliikkeiden populismille. Suomi ei ole näistä kansainvälisistä suuntauksista irrallaan. Teemme kaikkemme näiden ilmiöiden torjumiseksi.

Vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan puolesta on kamppailtava sen vahvuuksiin nojaten: torjumalla eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja, vahvistamalla sivistystä ja tasa-arvoa ja ennen kaikkea pitämällä tinkimättömästi kiinni ihmisoikeuksista ja totuudesta. Oikeusvaltio tarvitsee riippumattoman ja ripeän oikeusjärjestelmän, jossa jokaisella on aito mahdollisuus hakea ja saada oikeutta. Vapaan, journalistisin perustein toimivan median toimintaedellytykset on turvattava, jotta totuus on jatkossakin yhteiskunnallisen keskustelun perusta.

4.2 Vihreät on avoimuuteen ja yhdenvertaisuuteen perustuva yhteiskunnallinen liike

Vihreiden toimintaan kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat. Olemme avoin ja matalan hierarkian puolue: pyrimme päätöksentekoon, jossa kaikki otetaan mukaan. Meillä viimeisinä mukaan tulleet saattavat olla ensimmäisinä vuorossa, jos vain intoa ja osaamista riittää. Emme usko korvaamattomiin johtajiin, joten jaamme valtaa ja kierrätämme vastuuta. Toimintaamme pääse mukaan myös ilman virallista jäsenyyttä.

Huomioimme kaikessa toiminnassamme yhdenvertaisuuden ja turvallisen tilan periaatteet. Huolehdimme, että vamma tai vähävaraisuus ei muodostu esteeksi toimintaamme osallistumiselle. Uusia työntekijöitä rekrytoidessamme tavoitteemme on saada hakijoiksi erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä.

Sitoudumme avoimuuteen kaikessa toiminnassamme ja neuvottelemme sopimukset päivänvalon kestäviksi. Ajamme lisää avoimuutta kaikkialle päätöksentekoon – niin omaan toimintaamme, yhteiskunnan eri sektoreille, kuntiin, eduskuntaan, Euroopan unioniin kuin Yhdistyneisiin kansakuntiin.

Pidämme kiinni tavoitteistamme, mutta ymmärrämme, että ne voidaan saavuttaa monin eri tavoin. Etsimme ja kokeilemme uutta ennakkoluulottomasti, emmekä jää roikkumaan toimimattomiin ratkaisuihin. Jos olemme väärässä, myönnämme virheemme ja korjaamme linjaamme. Tieteellisen tutkimustiedon käyttö päätöksenteon pohjana ei ole meille vain jalo periaate, vaan myös konkreettinen toimintatapa.

Vihreät ylläpitää puoluekurin sijaan laajaa mielipiteenvapautta. Rakennamme avointa ja rehellistä keskusteluilmapiiriä, jossa jokainen pääsee käyttämään ääntään ja jossa kiellettyjä aiheita ei ole. Luotamme toisiimme ja siihen, että yhteisymmärrys löytyy keskustelemalla. Puolueen sisäisen keskustelun rinnalla käymme aktiivista keskustelua asiantuntijoiden ja puolueen ulkopuolisten ihmisten kanssa.

Vihreät sitoutuu ehdottomaan väkivallattomuuteen kaikessa toiminnassa. Olemme valmiit hyväksymään itsellemme vain sellaiset menettelytavat, jotka ovat linjassa periaatteidemme kanssa ja jotka soisimme myös kanssamme eri mieltä oleville. Toimimme aktiivisesti vihapuhetta sekä maalittamista vastaan ja edistämme kunnioittavaa keskusteluilmapiiriä.

Vihreät ei rakenna tulevaisuutta yksin, vaan aktiivisessa yhteistyössä muiden kanssa niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti. Pyrimme päätöksissä tasapainoon ja oikeudenmukaisuuteen välttääksemme politiikkaa, joka ohjaa hyvää vain tietyille ryhmille. Kannatamme toimivia ratkaisuja riippumatta siitä, keneltä ne ovat lähtöisin tai kuka niistä lopulta kerää kunnian. Meille tärkeintä on, että maailma muuttuu paremmaksi.

5. HUOMINEN RAKENNETAAN YHDESSÄ

Globaalissa maailmassa ja muutosten keskellä kukaan meistä ei ole yksin. Jokainen tarvitsee läheisyyttä, henkistä kontaktia, vertaisuutta ja mukaan kuulumista. Yli satavuotisen itsenäisyytemme aikana me suomalaiset olemme luoneet monella mittarilla menestyvän maan, jossa on mahdollisuus katsoa luottavaisin mielin eteenpäin. Olemme rakentaneet, puolustaneet, uudistaneet ja rakastaneet. Tämän ohjelman periaatteita vaalien rakennamme huomisenkin yhdessä.

2020-luku on ilmastokriisin ja globaalin yhteistyön vuosikymmen. Tarvitsemme globaalia yhteistyötä enemmän kuin koskaan selättääksemme ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kriisit. Samalla meidän on varauduttava aikaan, jossa esimerkiksi ilmastopakolaisuus ja epidemiat yleistyvät.

Tätä ohjelmaa kirjoitettaessa olemme akuutin ilmastokriisin lisäksi keskellä globaalia koronaviruspandemiaa. Covid-19 -taudin leviäminen on osoittanut, kuinka nopeasti paikalliset ongelmat voivat levitä globaaleiksi ja kuinka globaalit ongelmat vaikuttavat kaikkien ihmisten arkeen. Koronakriisi ei ole ensimmäinen, eikä viimeinen kerta, kun kaikki maailman maat kamppailevat saman haasteen kanssa. Kriisit koettelevat eri maita ja ihmisryhmiä eri tavoin ja voimistavat globaalia eriarvoisuutta. Kriisien ratkaiseminen yhdessä toisiamme tukien on kaikkien etu.

Vihreitä tarvitaan siellä, missä kriisien keskellä globaalit säännöt ja sopimukset horjuvat ja tie eteenpäin on sumuinen. Vihreitä tarvitaan, jotta ihmisoikeuksista ja kestävästä kehityksestä pidetään kiinni silloinkin, kun tilanne on vaikea. Vihreitä tarvitaan muuttamaan maailmaa niin, että se on reilu niillekin, joilla on vähän. Me vihreät haluamme muuttaa maailmaa, jotta elämä maapallolla voi kukoistaa.