Vihreiden toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi

Hyvinvointivaltion ja vihreiden investointien rahoittaminen edellyttää vahvaa julkista taloutta. Kysymys siitä, millä keinoilla julkinen talous saatetaan kestävälle uralle, on yksi eduskuntavaalien suurista arvovalinnoista. 

Vihreiden periaatteiden mukaan talouden on tuettava ihmisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä istuttava ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin. Julkista taloutta voidaan tasapainottaa kestävästi toimilla, jotka edistävät näitä tavoitteita. 

Vihreät sitoutuu tasapainottamaan valtiontalouden vuoteen 2035 mennessä. Velkasuhteen kasvu on taitettava siten, että samalla mahdollistetaan välttämättömät investoinnit ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan ja osaamisen vahvistamiseen. 

Seuraavalla vaalikaudella tasapainottamisen painopisteen on oltava rakenteellisissa uudistuksissa. Rakenteellisten uudistusten toimeenpano on kiireellistä, sillä niiden vaikutukset näkyvät ja vahvistuvat yleensä pitkällä aikavälillä. Työikäisen väestön vähentyminen aiheuttaa paineita taloudelle, ja pula osaavasta työvoimasta näkyy lähes kaikilla aloilla.

Valtiontalouden tasapainottamiseksi tarvitaan myös muutoksia verotukseen ja säästöjä menoihin. Erityisesti yritystukiin ja veromuutoksiin liittyvissä päätöksissä on syytä hyödyntää porrastettua toimeenpanoa ja siirtymäaikoja. Vihreät siirtäisi verotuksen painopistettä työn verotuksesta kestämättömän kulutuksen verottamiseen. Julkisen talouden tasapainottamisessa ei pidä leikata koulutuksesta tai heikentää heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Sen sijaan on leikattava esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia ja tilkittävä veropohjan aukkoja. Päätösten tulee edistää myös toimivia markkinoita ja varmistaa reilu kilpailu yritysten välillä.  

Oheen on koottu joukko toimia, joiden toimeenpanolla ensi tulevalla vaalikaudella voidaan vahvistaa julkista taloutta vihreisiin periaatteisiin nojaten. Toimet ovat esimerkkejä kokonaisuudesta, joka edistää vihreää siirtymää, vähentää eriarvoisuutta ja turvaa hyvinvointipalveluja samalla kun taloutta tasapainotetaan. Vihreät on myös valmis tarkastelemaan vaihtoehtoja muiksi toimiksi esimerkiksi valtiovarainministeriön meno- ja tulokartoituksen pohjalta, mikäli ne toteuttavat vihreän talouspolitiikan periaatteita.

Listattujen toimien yhteenlaskettu vaikutus vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla ja ylittää yhdelle vaalikaudelle asetetun tasapainotustavoitteen. Ne mahdollistavat myös harkittujen lisäpanostusten kohdistamisen toimiin, jotka vahvistavat työllisyyden kasvua, osaamista, investointeja, luonnonsuojelua ja köyhyyden torjuntaa.  

Eduskuntavaaleissa talous voidaan kääntää aidosti kestävälle pohjalle. 

Sinä valitset. Suojele elämää.

Työllisyysaste 80 prosenttiin ja lisää työvoimaa maahanmuutosta 

Nostetaan työllisyys 80 prosenttiin mm. nostamalla koulutustasoa, purkamalla kannustinloukkuja, puuttumalla työikäisten mielenterveysongelmiin ja helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisätään työhön johtavaa maahanmuuttoa poistamalla työlupien saatavuusharkinta, puuttumalla syrjintään ja korjaamalla maahanmuuton prosessit toimiviksi. 

Taloutta tasapainottava vaikutus: 3 000 miljoonaa euroa

Ympäristölle haitallisten ja tehottomien yritystukien karsiminen

Suomi tukee edelleen avokätisesti ympäristölle haitallista toimintaa ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Vihreät tavoittelee fossiilisten polttoaineiden yritys- ja verotuista luopumista vuoteen 2030 mennessä. Myös muista ympäristölle haitallisista suorista tuista on luovuttava.

Taloutta tasapainottava vaikutus: 850 miljoonaa euroa

• Vähennetään fossiilisten polttoaineiden ja polttoturpeen yritystukia 550 miljoonaa euroa
• Vähennetään tehottomia teollisuuden, merenkulun ja metsätalouden tukia 250 miljoonaa euroa
• Vähennetään maatalouden tukia eläintuotannolle sekä peltomaalle, jolla ei tuoteta ruokaa tai luontoarvoja, yhteensä 50 miljoonaa euroa

Ekologinen verouudistus

Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn verotuksesta ympäristöhaittojen, varallisuuden ja kulutuksen verottamiseen. Suomi voi olla edelläkävijä puhtaiden ratkaisujen markkinoilla, mutta se vaatii johdonmukaista politiikkaa, jonka myötä ekologisesti kestävä toiminta on aina kannattavaa ja edelläkävijäyrityksiä palkitaan.

Taloutta tasapainottava vaikutus: 500 miljoonaa euroa

• Kaivosveron korotus 75 miljoonaa euroa
• Kiertotaloutta edistävät verot 100 miljoonaa euroa
• Metsäkatoa hillitsevät verot ja maksut (teollinen puun energiakäyttö ja maankäytön muutosmaksu) 175 miljoona euroa
• Lentovero 150 miljoonaa euroa

Oikeudenmukainen ja kilpailua edistävä yritysverotuksen muutos 

Suomen veroaste laskee tulevina vuosina miljardien eurojen edestä. Samaan aikaan valtiontaloutta on tasapainotettava. Vaikeiden kriisiaikojen jälkeen on oikeudenmukaista toteuttaa talouden tasapainotusta siten, että elintärkeistä palveluista ja heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta pidetään huolta. Samaan aikaan voidaan odottaa kohtuullista panostusta yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimmilta.

Taloutta tasapainottava vaikutus: 650 miljoonaa euroa

• Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistaminen, verotulojen nettolisäys 500 miljoonaa euroa
• Harmaan talouden ja verovälttelyn torjunta 150 miljoonaa euroa

Sosiaali- ja terveyspalveluita rahoittavat terveysperusteiset verot

Ikääntyvässä Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat vaatimaan yhä enemmän rahoitusta. Väestötasolla elintavoilla on merkittävä vaikutus kuluihin. Sote-palveluiden kasvavia kuluja on syytä rahoittaa terveydelle haitallisten tuotteiden verotuksella.

Taloutta tasapainottava vaikutus: 600 miljoonaa euroa

• Laajapohjainen sokerivero 300 miljoonaa euroa
• Terveysvero koviin rasvoihin ja suolaan 100 miljoonaa euroa
• Alkoholi- ja tupakkaveron korotus 200 miljoonaa euroa

Hankintojen ja tilankäytön tehostaminen

Julkisia hankintoja tehdään vuodessa noin 45 miljardilla eurolla. Jo pienikin prosentuaalinen tehostuminen säästäisi satoja miljoonia veronmaksajien rahoja. Säästöä tulee hakea kehittämällä julkisia hankintoja tietopohjaisesti, lisäämällä kilpailua ja hankintaosaamista sekä pilkkomalla hankintoja pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Etätyön lisääntyessä voidaan tavoitella säästöjä julkisen sektorin matka- ja tilakustannuksista. Monien esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvien päätösten automatisointi vähentäisi niin ikään hallintokustannuksia.

Julkista taloutta vahvistava vaikutus: 400 miljoonaa euroa

• Julkisten hankintojen tehostaminen 300 miljoonaa euroa
• Matkakulut ja tilankäytön tehostaminen 100 miljoonaa euroa

Toimien julkista taloutta tasapainottava vaikutus yhteensä: noin 6 miljardia euroa