Vihreät Euroopassa

Europarlamenttiryhmä

Euroopan parlamentissa vihreät muodostavat Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän (Greens/EFA). Ryhmällä on europarlamentissa Brexitin jälkeen 72 paikkaa. Ryhmällä on kaksi tasavertaista puheenjohtajaa, jotka ovat Terry Reintke ja Philippe Lamberts.

Euroopan vapaa allianssi (EVA) koostuu eri Euroopan maiden alueellisista ja paikallisista puolueista, joiden tavoitteena on ajaa oman alueensa itsenäisyyttä tai itsehallintoa. Sillä on kaudella 2019-2024 yhdeksän europarlamentaarikkoa (Brexitin jälkeen). Vihreät ja EVA yhdistyivät yhdeksi parlamenttiryhmäksi vuonna 1999.

Kaikki vihreät mepit ja heidän yhteystietonsa löytyvät europarlamenttiryhmän sivuilta. Suomen vihreitä ryhmässä edustaa Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Alviina Alametsä. Edellisillä kausilla suomalaisia vihreitä europarlamentaarikkoja ovat olleet Satu Hassi, Tarja Cronberg, Matti Wuori ja Uma Aaltonen.

Europarlamenttiryhmillä on omat ryhmäkansliat, joissa työskentelee eri alojen asiantuntijoita. Vihreidenkin ryhmässä on töissä yli 50 ihmistä.

Euroopan parlamentti rahoittaa monia eri tahoja, myös Euroopan Vihreää Säätiötä (GEF), joka on itsenäinen poliittinen säätiö, mutta joka toimii läheisesti Euroopan Vihreiden sekä Euroopan parlamentin Vihreän ryhmän kanssa.

Euroopan Vihreät

Euroopassa toimii Euroopan vihreä puolue (EGP). Vihreät olivat ensimmäinen poliittinen liike, joka perusti euroopanlaajuisen puolueen. Sen historia juontaa juurensa 1980-luvulle, jolloin eri maiden tuoreet vihreät puolueet aloittivat yhteistyön. Varsinaisesti Euroopan vihreiden federaatio perustettiin kokouksessa vuonna 1993 Kirkkonummella. Euroopan vihreiden yhteiset poliittiset kannat linjataan peruskirjassa, johon voi tutustua alla (suomeksi) tai täällä (englanniksi).

Euroopan vihreiden federaatio muutettiin Euroopan vihreäksi puolueeksi vuonna 2004 (European Green Party – EGP). Sen puheenjohtajiksi valittiin suomalainen Pekka Haavisto ja italialainen Grazia Francescato. Tällä hetkellä puheenjohtajina toimivat Mélanie Vogel ja Thomas Waitz.

Euroopan vihreillä on noin 40 jäsenpuoluetta Euroopan eri maissa, myös EU-alueen ulkopuolella. Suomesta jäsenenä on Vihreä liitto rp. EGP:n nuorisojärjestö on Euroopan vihreät nuoret (FYEG).

Euroopan parlamentissa Euroopan vihreä puolue kuuluu Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmään (Greens/EFA).

Vihreissä toimii Eurooppa-työryhmä, joka vastaa Euroopan vihreissä käsiteltävien asioiden valmistelusta puoluehallitukselle.

Euroopan vihreät puolueet

Useimmissa Euroopan maissa toimii Euroopan Vihreän puolueen jäsenpuolue. Joissain maissa on monta vihreää puoluetta. Tämä johtuu mm. siitä, että eri alueilla on omat puolueensa, kuten Katalonialla. Kaikissa maissa puolueen nimi ei ole Vihreät, sillä varsinkin Itä-Euroopan maiden hiljattain muodostuneissa puoluekentissä on ryhmiä, jotka on hyväksytty osaksi Euroopan vihreitä, vaikka ne eivät alun perin ole olleet vihreitä. Tällainen on esimerkiksi Slovenian nuorten puolue.

Varsinaisten jäsenten lisäksi Euroopan Vihreillä on myös ehdokkaaksi pyrkiviä ja tarkkailijajäseniä.

Lista puolueista löytyy Euroopan Vihreiden sivuilta.

Euroopan vihreiden peruskirja

Hyväksytty II puoluekongressissa Genevessä 14.10.2006

Keitä me olemme?

Euroopan vihreät puolustavat ihmiskunnan kestävää kehitystä maapallolla. Kestävä kehitys kunnioittaa ihmisoikeuksia ja se perustuu ympäristövastuun, vapauden, oikeudenmukaisuuden, moninaisuuden ja rauhan arvoille.

Vihreät poliittiset liikkeet syntyivät keskelle 1970-luvun puolivälin energiakriisiä. Kylmä sota jakoi tuolloin Eurooppaa. Huomattiin, että taloudellisen kehityksen malli on kestämätön. Se asettaa koko maapallomme ja sen asukkaat suureen sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen vaaraan. Muut olemassa olevat poliittiset puolueet eivät kyenneet kohtaamaan näitä haasteita.

Juuremme löytyvät monista yhteiskunnallisista liikkeistä: ympäristönsuojelijoista ja ydinvoiman vastustajista, jotka olivat huolissaan maapallolle aiheutetuista haitoista; kriisitilanteisiin vaihtoehtoisia ratkaisuja hakevista ja väkivallattomuuteen sitoutuneista rauhanaktivisteista; naisten ja miesten välistä todellista tasa-arvoa tavoittelevista feministeistä; diktaattoreja ja autoritaarisia hallituksia vastaan taistelevista vapausliikkeistä ja ihmisoikeusjärjestöistä; siirtomaavallan lopettamista sekä pohjoisen ja etelän välistä taloudellista tasapainoa ajavista kolmannen maailman solidaarisuusliikkeistä sekä köyhyyttä vastaan taistelevista aktivisteista, jotka vaativat sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

Näistä lähtökohdista Euroopan vihreät ovat muodostaneet oman poliittisen perheensä. Me kannatamme vapaata, demokraattista ja sosiaalista Eurooppaa rauhallisessa, tasa-arvoisessa ja ekologisesti kestävässä maailmassa. Me puolustamme sellaisia arvoja kuin oikeudenmukaisuus, ihmis- ja kansalaisoikeudet, solidaarisuus, kestävä kehitys ja jokaisen ihmisen oikeus omaan elämäänsä, ilman pelkoa. Vihreät ovat alusta asti kannattaneet globaalia ajattelua ja paikallista toimintaa. Vuonna 1984 perustettiin yhteistyöelin, jolla alettiin luoda yhteistyötä Euroopan tasolla. Vuonna 1993 sen pohjalta syntyi Euroopan vihreiden federaatio. Vuonna 2004 federaatio muuttui yhteistyön syventyessä Euroopan vihreäksi puolueeksi. Euroopan vihreät ovat osa vahvistuvaa maailmanlaajuista vihreää liikettä.

Periaatteet

Periaatteet, jotka luovat puitteet Euroopan vihreän puolueen jäsenpuolueiden poliittisille toimille, ovat:

Vastuu ympäristöstä

Keskeisin vihreä arvo on vastuun kantaminen ympäristöstä. Yhteiskunta on riippuvainen maapallon hyvinvoinnista sekä sen luonnonvaroista. Tärkein velvollisuutemme tuleville sukupolville on säilyttää tämä perintö.

Meille on erityisen tärkeää se, että elämme ympäristön sanelemien rajoitusten mukaisesti. Meidän täytyy säilyttää biologinen monimuotoisuus ja taistella ilmaston lämpenemistä vastaan käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja kestävällä tavalla ja uusiutumattomia luonnonvaroja säästeliäästi. Biodiversiteetistä huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää, kun vastataan maailman kasvavan väestön ruoka- ja terveystarpeisiin. Pelkän hyötynäkökulman lisäksi Euroopan vihreät uskovat, että jokaisella planeettamme lukuisista kasvi- ja eliölajeista on oma itseisarvonsa ja kauneutensa, joka ansaitsee tulla suojelluksi.

Eurooppalaiset tuotannon, kulutuksen ja kaupankäynnin mallit aiheuttavat osaltaan sen, että edelleenkin suurin osa maapallon väestöstä elää köyhyydessä. Ne aiheuttavat samalla vakavaa vahinkoa sekä ympäristölle että ilmastolle. Teollistuneet ja teollistuvat maat eivät voi enää lykätä toimia, jolla vastata näihin haasteisiin. Toimintatapojen on muututtava pikaisesti, jos haluamme lopettaa yhteisen kotimme vahingollisen hyväksikäytön. Meidän on sopeuduttava.

Edessämme oleva poliittinen haaste merkitsee maailmanlaajuisten toimintatapojen muuttamista niin, että talous- ja kauppapoliittiset ratkaisut palvelisivat myös sosiaalisia ja ekologisia päämääriä eivätkä pelkästään taloudellisia. Euroopan vihreiden vastauksena on kestävä kehitys, joka yhdistää meitä kaikkia hyödyttäviä sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia tavoitteita.

Kestävään kehitykseen päästään ainoastaan maailmanlaajuisen yhteistyön kautta. Sillä voidaan voittaa taloudellinen epätasa-arvoisuus, joka vallitsee kehitysmaiden, kehittyvien markkinoiden ja teollistuneen maailman välillä. Jokaisella maapallon kansalaisella on yhtäläiset oikeudet oikeudenmukaiseen osaan maailman luonnonvaroista ja yhtäläinen vastuu siitä, että myös tulevat sukupolvet saavat nauttia samoista eduista. Vihreät pyrkivät aina soveltamaan varovaisuusperiaatetta. Me emme tue toimenpiteitä, jotka saattaisivat olla vaaraksi ihmisten terveydelle tai ympäristön hyvinvoinnille. Emme myöskään hyväksy sitä, että uusien varovaisuustoimien käyttöönottoa hidastetaan sen perusteella, ettei asiasta ole tehty riittävästi tieteellistä tutkimusta. Olipa aihealue – kuten rauha, energia, ruoka ja maatalous, biotieteet, liikenne, teknologia tai lääketiede – mikä tahansa, on päätösten ja toimien aina oltava vähiten vahinkoa tuottavia.

Ydinvoimasta: vihreät kannattavat ydinvoimavapaata Eurooppaa, sillä ydinvoima tuo mukanaan
yhteiskunnallisia ja sotilaallisia uhkia, asettaa taakan tulevaisuuden sukupolvien harteille sekä tarvitsee raskaan turvallisuuskoneiston. Vihreille tärkeintä on hajasijoitettujen ja uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen.

Itsemääräämisoikeus luo vapautta

Yksilönvapaus
Me vihreät uskomme, että kaikilla ihmisillä sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai identiteetistä, etnisestä alkuperästä tai vammaisuudesta huolimatta on oikeus päättää asioistaan itsenäisesti, ilmaista itseään vapaasti ja määrätä omasta elämästään. Tämä vapaus ei koske ainoastaan materiaalista omaisuutta, vaan se sisältää myös ihmiselämän sosiaaliset, kulttuuriset, älylliset ja hengelliset puolet.

Nämä luovuttamattomat oikeudet tulisi turvata lailla ja niitä pitäisi opettaa kouluissa yhteiskuntamme perustana. Ne tulee toteuttaa lisäämällä ihmisten osallisuutta ja päätäntävaltaa sekä antamalla kaikille naisille ja miehille mahdollisuuksia elättää itsensä ja perheensä, ja, tarpeen vaatiessa, tukea heitä sosiaalisesti ja materiaalisesti niin, että ihmisarvoinen elämä ja täysipainoinen osallistuminen yhteiskuntaan olisi kaikille mahdollista. Siellä, missä nämä oikeudet puuttuvat, me vihreät kamppailemme niiden puolesta kannattaen solidaarisuutta, koulutusta, kehitysyhteistyötä ja turvaa väkivaltaa, sortoa ja syrjintää vastaan.

Kokonaisvaltainen demokratia
Uskomme demokratiaan, joka perustuu kaikkien yksilöiden yhtäläiseen ja tunnustettuun tasa-arvoon. Poliittisen päätöksenteon on oltava demokraattista, ketään syrjimätöntä, läpinäkyvää, esteetöntä ja ymmärrettävää niin, että tavallisetkin kansalaiset sen voivat ymmärtää ja osallistua. Kestävän kehityksen tarvitsemat radikaalit muutokset edellyttävät, että jokainen ottaa vastuun yhteisistä asioista ja kantaa oman osansa taakasta. Vaaleilla valituilla edustajilla on velvollisuus kysyä äänestäjäkuntansa mielipidettä ja tiedottaa heille koko päätöksentekoprosessin ajan. Meidän tulee aina ajatella globaalisti vaikka toimisimmekin paikallisesti. Jotta mahdollisimman
suuri osa kansalaisista voi osallistua ja hyötyä, meidän täytyy varmistaa että päätöksentekovalta on lähinnä ihmistä, alimmalla mahdollisella tehokkaalla tasolla. Silloin kun ongelmat vaativat korkean tason toimia, alemman tason kokemat vaikutukset tulisi ottaa huomioon ja erilaisuutta kunnioittaa.

Vähemmistöjen oikeudet on huomioitava ja niitä pitää suojella riittävästi. Olemme sitoutuneita vahvistamaan demokratiaa koko Euroopassa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja ylikansallisella tasolla. Haluamme vahvistaa monenvälisten instituutioiden demokraattista vastuuta ja vastuuvelvollisuutta.

Laajempaa oikeudenmukaisuutta

Vihreä politiikka perustuu oikeudenmukaisuuden periaatteelle. Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnan hyödykkeiden reilua jakoa, jossa erikoisesti huomioidaan kaikkein heikoimpien tarpeet. Huomion kiinnittäminen heikompiin on erityisen tärkeää globaalilla tasolla. Euroopan erityisenä velvollisuutena on kannustaa taloudellista kasvua kehittyvissä maissa. Koska muuttuvan maailman ongelmiin on puututtava, käsityksemme oikeudenmukaisuudesta menee paljon pidemmälle kuin mitä sillä perinteisessä uudelleenjakopolitiikassa tarkoitetaan. Vihreät haluavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta sukupolvien välillä ja oikeudenmukaisuutta globaalilla tasolla.

Huolimatta siitä, että näiden oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksien välillä on käytännön ongelmia, niitä ei saa asettaa vastakkain.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että jokaisella on mahdollisuus nauttia tärkeistä yhteiskunnallisista eduista: koulutuksesta, työstä ja demokraattisesta osallistumisesta. Yhtäläisiä mahdollisuuksia pitää puolustaa olemassa olevia sosiaalisia epäkohtia vastaan ja niitä tulee suojata lainsäädännön avulla. Koulutus on olennainen tekijä ihmisen kyvyssä määrätä omaa elämäänsä. Työkykyjään käyttämällä voi nauttia taitojensa hedelmistä ja sen kautta määrittää omaa identiteettiään. Demokratiaan osallistuminen on peruslähtökohta yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja yhteiskunnan muokkaamisessa.
Sukupuolten tasa-arvo. Oikeudenmukaisuus on myös sukupuolten tasa-arvoa. Naisten ja miesten tulisi saada nauttia yhtäläisestä päätösvallasta yhteiskunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Lisäksi heidän tulisi saada elää ilman väkivaltaa. Vihreät haluavat kehittää institutionaalisia kehyksiä, jotka takaavat naisille tasa-arvon kotona, työssä, julkisissa viroissa ja muissa vaikutusvaltaisissa asemissa. Vihreät haluavat helpottaa sekä naisten että miesten perheen ja työelämän yhteensovittamista.
Oikeudenmukaisuutta sukupolvien välille. Sanonta “Olemme lainanneet maailman
lapsiltamme” on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Lastemme tulevaisuus on tällä hetkellä vaarassa. Oikeudenmukaisuus sukupolvien välillä tarkoittaa aikaisemman sukupolven velvollisuutta jättää ympäristö sekä sosiaalinen ja kulttuurinen perintö seuraaville sukupolville kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Siihen sisältyy myös seuraavien sukupolvien huolenpito vanhenevasta väestöstä. Kaikkien sukupolvien tulee saada osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti.
Globaali oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuudella mitataan myös kansainvälisiä suhteita. Kun globaali talous yhdistää ihmisiä ja lisää keskinäistä riippuvuutta, tulee tästä moraalisesta velvoitteesta myös käytännön pakko. Maailmanlaajuinen kestävä kehitys ja universaalit ihmisoikeudet ovat meidän käsityksemme mukaan globaalin oikeudenmukaisuuden ydin. Näitä arvoja tulee valvoa riippumattomasti ja intituutioiden avulla ja siten tukea yritysten sosiaalista vastuuta ja reilua kauppaa.

Oikeudenmukaisuus edellyttää solidaarisuutta, syrjimättömyyttä ja kansalaisaktiivisuutta. Solidaarisuus luo itsevarmoja yksilöitä – se vahvistaa kansalaisia nöyryyttämisen sijaan. Kaikkien viranhaltijoiden tulisi tehdä kansalaisten kanssa yhteistyötä solidaarisuutta vahvistavien instituutioiden luomiseksi ja puolustamiseksi. Tämän vuoksi haluamme panostaa niihin verkostoihin ja yhteisöihin, jotka valtion rohkaisemina harjoittavat vastavuoroista tukea.

Välttämätön moninaisuus

Sivilisaatioiden, yhteiskuntien ja kulttuurien runsaus on kehittynyt monimuotoisuuden kautta.

Me vihreätkin olemme tulos useiden yhteiskunnallisten liikkeiden yhdistymisestä. Me uskomme erilaisuuden olevan välttämätöntä menestykselle, jopa selviytymiselle, lähes jokaisella alalla. Erilaisuus lisää organisaatioiden ja ryhmien joustavuutta silloin, kun ne joutuvat odottamien muutosten kohteeksi. Erilaisuus on suoja suvaitsemattomuutta, ääriliikkeitä ja totalitarismia vastaan. Se on myös korvaamaton inspiraation ja uudistumisen lähde.

Ihmisten erilaisuudella on monia ulottuvuuksia: sukupuolinen, sosiaalinen, kulttuurinen, hengellinen, maailmankatsomuksellinen, uskonnollinen, kielellinen, taloudellinen, etninen, seksuaalinen ja alueellinen. Nämä erilaiset ulottuvuudet voivat ilmetä joko yksilöissä tai sosiaalisissa ryhmissä. Vihreät arvostavat erilaisuutta. Sitä ei kuitenkaan koskaan saa käyttää tekosyynä universaalien ihmisoikeuksien kyseenalaistamiselle.

Siellä missä ihmiset jakavat saman rajallisen tilan, erilaisuus voidaan helposti nähdä uhkana.
Pienimmissäkin yhteisöissä vahvat käyttävät hyväkseen hallitsevaa rooliaan, siinä missä heikot
useimmiten huomaavat joutuvansa pakotetuiksi sopeutumaan. Erilaisuuden puolustaminen tarvitsee siksi vahvistusta, keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta – ja, valitettavan usein, aktiivista suojelua.

Väkivallattomuus

Väkivallattomuus on avainasemassa vihreiden maailmankatsomuksellisessa taustassa ja ongelmiin suhtautumisessa. Mihinkään yksilöiden, sosiaalisten ryhmien tai valtioiden välisiin konflikteihin ei saada pysyvää ratkaisua voimakeinoin. Vihreiden perusperiaatteena on että tavoitteen saavuttamiseen käytettyjen keinojen tulee olla sopusoinnussa tavoitteen kanssa. Siten oikeudenmukaisuuden ja rauhan poliittinen tavoittelu ei voi tapahtua väkivaltaisin keinoin.

Väkivalta ei ole vain fyysistä. Ihmisten teot ja talouden globaali rakenne saattavat rikkoa
ihmisoikeuksia ja kärjistää sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Köyhyys on kenties kaikkein kavalin väkivallan muoto. Köyhyyden hävittämiseksi vihreät tukevat kansainvälisiä elimiä, jotka tähtäävät taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen ja asettavat ihmisten elinkeinot ja turvallisuuden ensimmäiselle sijalle sekä sopivat sitovista kansainvälisistä säännöistä ihmisoikeuksien suojaamiseksi.

Aseellisten konfliktien suhteen vihreät ovat vakuuttuneita siitä, että armeijan tai poliisivoimien käyttö erillisenä strategiana ei voi onnistua pitkällä tähtäimellä. Vihreät haluavat vähemmän sotilaallisia väliintuloja ja ajavat ei-sotilaallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan käsitteen käyttöönottoa. Tämä vaatii konfliktien ennaltaehkäisyn ja kriisinhallinnan välineiden kehittämistä.

Kaikesta huolimatta vihreät tunnustavat sen, että kansainvälinen yhteisö voi joutua käyttämään
sotilaallisia keinoja viimeisenä vaihtoehtonaan. Siviileitä uhkaavan laajamittaisen väkivallan
estämiseksi rauhaa turvaavien sotilaallisten voimakeinojen käyttö voi olla perusteltua. Ennaltaehkäisevien keinojen epäonnistuessa sotilaallinen väliintulo voi olla tarpeen. Sotilaallisten keinojen käytön pitää perustua kansainväliseen lakiin ja niistä tulee laillisia ainoastaan seuraavien ehtojen täyttyessä:

YK:n turvallisuusneuvosto on antanut eksplisiittisen mandaatin;
on saavutettu yhteisymmärrys siitä, että väliintulon tarkoituksena on ihmishenkien säästäminen väkivaltaa ehkäisemällä;
on luotu poliittinen suunnitelma, joka määrittelee kuinka sotilaallinen väliintulo päättyy ja kuinka rauha ja vakaa tilanne saavutetaan.

Yhteenveto: Kestävä kehitys

Vihreät tiedostavat, että ympäristövastuu, vapaus, oikeudenmukaisuus, erilaisuus ja väkivallattomuus voivat olla ja ovatkin tiettyyn pisteeseen saakka yhteisiä arvoja myös muille politiikan toimijoille. Vihreät erottaa muista se, että me pidämme näitä arvoja toisistaan riippuvaisina ja erottamattomina. Kokonaisuudessaan ne määrittävät jokaista maapallon kestävään sosiaaliseen, kulttuuriseen, ekologiseen ja taloudelliseen kehitykseen johtavaa tekoamme. Me sovellamme niitä ulkoisen politiikkamme lisäksi myös omaan poliittiseen toimintaamme sekä oman puolueemme organisaatioon.

Eurooppalaiset olivat pahimpien globaalien ongelmien ytimessä olevan teollistumisen pioneereja. Maailman varakkaimpiin kuuluvan mantereen kansalaisina meillä eurooppalaisilla on valtava vastuu teollistumisen luomien tuhoisien suuntausten muuttamisessa ja vaihtoehtoisen ja kestävän kehityksen esiin tuomisessa. Nämä kysymykset ovat niin laajoja, että on mahdotonta, että jokin yksittäinen valtio kykenisi selviytymään niistä yksin. Siksi tarvitaankin yhteistyötä, johon voi osallistua koko Eurooppa Dublinista Tbilisiin, Helsingistä Lissaboniin ja Ankarasta Reykjavikiin.

Euroopan Unionilla on valmiudet helpottaa tätä yhteistyötä edellyttäen, että se

pysyy avoimena tuleville laajentumisille;
organisoi itsensä uudelleen todelliseksi demokraattiseksi instituutioksi;
määrittää prioriteettinsa uudelleen kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
kehitysmallia sekä
ottaa osansa globaalista vastuusta YK:n alaisuudessa, yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten OSCE:n ja Euroopan Neuvoston kanssa, rauhallisen ja kestävän maailman luomiseksi.