Ydinvoimaa vai ei, Peppi Seppälä ja Kati Juva?

Kati Juva ja Peppi Seppälä ovat vihreitä aktiiveja. Lääkäri Kati marssi ydinvoimaa vastaan 1980-luvulla, ja Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi perehtyi ydinvoimaan energiatekniikkaa opiskellessaan. Molemmat ovat hyvin huolissaan ilmastonmuutoksen nopeudesta. Miten eri sukupolvien edustajat suhtautuvat ydinvoimaan?

Oletteko ydinvoiman puolesta vai sitä vastaan? Millä perusteilla?

Kati: ”Olen kääntynyt ydinvoiman ymmärryksen puolelle. Enemmän on tapahtunut maailmalle kuin minulle. 1980-luvulla ydinvoiman vastaisuus oli vahva osa ympäristöliikettä. Suurimpana ongelmana nähtiin ydinvoimalaonnettomuuksien riski ja jätteiden loppusijoitusongelmat. Sen jälkeen ydinvoimalat ovat kehittyneet turvallisemmiksi. Ydinjätteet ovat edelleen vakava ongelma.

Ilmastonmuutos on niin huolestuttava ja nopeasti etenevä asia, että meidän on käytettävä kaikki keinot sen torjuntaan. Siksi olen päätynyt siihen, että nykyisessä tilanteessa jonkinlaisen siirtymäkauden aikana saattaa hyvin olla järkevää käyttää ydinvoimaa energianlähteenä. Se ei ole puhdasta, mutta se on välivaihe puhtaampiin energiaratkaisuihin.

Jos ydinvoima keksittäisiin nyt, luulen, että äänestäisin sitä vastaan. Mutta koska se on käytössä, minusta on hyvä käyttää nykyiset voimalat loppuun.” 

Peppi: ”Olin ydinvoimaa vastaan yläasteella luettuani Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa -ekotrillerin. Kun opiskelin Otaniemessä energiatekniikkaa ja ymmärsin ydinvoiman riskit ja haitat, ajattelin, että ehkä se ei olekaan niin vaarallista. 

Samalla näin numeroista, kuinka hankalaa on korvata sekä ydinvoima että fossiiliset polttoaineet. Minusta on selkeää, että ensin pitää luopua fossiilisista polttoaineista ja siinä kohdassa pitää ydinvoima mukana. Ei ole järkeä yrittää luopua samaan aikaan molemmista. 

Toivon mukaan ydinvoimasta pystytään pitkän ajan tähtäimellä siirtymään pois. Millä ja miten, on sen ajan ongelma. Nyt meillä on akuutimpia uhkia, kuten ilmastokriisi. Toisaalta luonnon monimuotoisuuden kannalta ydinvoima vie maapallolta paljon vähemmän tilaa kuin saman energiamäärän tuottaminen esimerkiksi aurinkovoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla.”

Kuinka suuri ongelma ydinjätteen säilytys on?

 Peppi: ”Suomalaisessa ydinvoimakeskustelussa tuntuu, että välillä täällä toteutettu asia yritetään soveltaa koko maailmaan. On tavallaan väärin ajatella, ettei olisi ongelmaa, jos se on ratkaistu Suomessa. Ydinjätteen varastointi on sellainen asia. 

Peruskallio on yksi teknologiaratkaisu, osa kokonaisratkaisua. Kaikissa maissa ei välttämättä ole Suomen tapaan peruskalliota, jota voisi käyttää ydinjätteen säilytykseen. Peruskalliosäilytys ei ole mikään hopealuoti, jota siitä yritetään tehdä. Suomen ratkaisu on silti ensimmäinen maailmassa, eli mitään verrokkia ei ole olemassa. Enkä ole kuullut, että muun tyyppisiä ratkaisuja olisi realistisesti toteutumassa.”

Kati: ”Asian demonisointi on uuvuttavaa. Ydinjätteet ovat iso ongelma. Ei Suomenkaan ratkaisu ole aukoton. Siinä on riskinsä, mutta toistaiseksi se on paras mahdollinen. Voimme järjestää ydinjätteen varastoinnin kohtuullisen hyvin. Loppusijoituksen riskit ovat silti pienemmät kuin ilmastonmuutos. 

Olen valmis ottamaan ydinvoiman riskejä, jos saan sillä esimerkiksi 0,1 astetta alemman lämpötilan. Missään tapauksessa ydinvoiman käyttö yksinään ei ole ratkaisu ilmastokriisiin. Kaikki keinot kannattaa käyttää, koska meillä on hirveä kiire ilmaston kanssa. 

Ydinvoiman käyttö tässä vaiheessa ilmastokriisiä antaa meille aikaa miettiä ydinpolttoaineen loppusijoitusta. Sen ratkaiseminen on välttämätöntä, mutta sillä ei ole tulenpalava kiire, koska käytettyä polttoainetta jäähdytetään välivarastossa useita vuosikymmeniä ennen loppusijoitusta.”

Peppi: ”Suomen loppusijoitustapa on todella selkeä. Jos sitä ei olisi, suhtautuisin paljon skeptisemmin siihen, onko ydinvoiman lisääminen ratkaisu. Riskikeskustelussa ydinvoimalta vaaditaan täydellisyyttä. Ehkä ydinvoimalta vaaditaan vähän liikaakin ja muilta asioilta liian vähän. 

Erityisen usein unohtuvat kaivos- ja louhintateollisuuden riskit, kuten kaivosonnettomuuksien kuolemantapaukset sekä kohonnut riski keuhkosairauksiin.”

Tarvitaanko Suomeen lisää ydinvoimaa? 

Peppi: ”Minusta politiikan pitäisi olla teknologianeutraalia. Teollisuusyritykset päättävät itse, miten ne haluavat tuottaa energian niin, että se on heille poliittisesti, taloudellisesti ja tuotantomallin mukaisesti järkevintä. 

On vaarallista, jos poliitikot julistavat, että Suomeen pitää rakentaa uusi ydinvoimala. Valtion rahoillako, jos kukaan ei tarvitse sitä? Ei mitään järkeä. Tai jos poliitikot päättävät, ettei saa rakentaa – sekään ei minusta ole kovin järkevä linjaus. Saa rakentaa, mutta politiikka määrittelee raamit, ja teollisuus laskee itse, kannattaako se. 

Nyt tulee paljon viestejä teollisuudesta, että uusiutuvat energiamuodot riittävät. Loistavaa, jos on näin. Mikäli teollisuus päättää rakentaa vielä yhden voimalan, se on teollisuuden päätös. Poliitikot harkitsevat, minne ja kuka rakennuttaa. 

Olen teekkari, opiskelen energia-alaa ja olen työskennellyt energia-asiantuntijana. Ymmärrän, että uuden ydinvoimalan rakentaminen on niin iso ja pitkälle vaikuttava päätös, että se vaatii kovaa erikoisosaamista. Silti päätöksiä uudesta voimalasta ovat valmiita tekemään ihmiset, joilla ei ole alan tietämystä. Minua huolestuttaa se, miten ja millä perusteella he pystyvät tekemään oikean päätöksen.” 

Kati: ”Oletan, että seuraavien 50 vuoden aikana ydinvoima tavallaan putoaa hintansa vuoksi pois markkinoilta. Ydinvoiman turvamääräykset alkavat olla sitä luokkaa, että monet uusiutuvat energiat ovat edullisempia. 

Kuten Peppi sanoit, energiantuotanto on markkinavetoista. Fossiiliset pitää tehdä erittäin kalliiksi. Hiilitullit ja päästökauppa ovat hyviä metodeja. Olemme nähneet, kuinka kalliiksi Olkiluoto 3 on tullut. Kun sen rakentaminen oli jo puolessa välissä, se kannatti rakentaa loppuun. En ole yhtään varma, kannattaako taloudellisesti enää rakentaa Olkiluodon kaltaista isoa reaktorikompleksia. 

Minulla ei ole kantaa modulaarisiin, pieniin ydinvoimaloihin. Nyt tarvitaan nopeita toimenpiteitä, Olkiluoto 4 ei ole ratkaisu. Tulee uusia vaihtoehtoja: vihreää vetyä, vuorovesivoimaa ja tuulipuistoja. Ihan olennaista energiantuotannossa on se, että saadaan energia muotoon, jossa sitä voidaan siirtää ja säilyttää.”

Peppi: ”En näe akuuttiin kriisiin ratkaisua lisäydinvoiman rakentamisessa. Se ei ratkaise 1,5 asteen lämpenemistä suoraan, mutta auttaa, jos se rakennetaan nyt. Se myös mahdollistaa investointeja vetyyn ja teollisuuden sähköistymiseen. Ajan myötä, kuten Kati sanoo, vetytaloudessa voi olla tulevaisuus. Se on tosin vielä teoreettista – kustannukset ja hidasteet ovat selvittämättä. 

Minusta poliitikkojen ei nyt pidä lähteä veikkaamaan uusien energiamuotojen voittajaa, vaan pitää kenttä auki. Voi tulla ratkaisuja, jotka yllättävät meidät. Tämän takia ydinvoiman voi pitää paketissa. Markkinat saavat määrätä. Politiikan pitää olla teknologianeutraalia, jotta alan sisällä voidaan löytää toimivat ratkaisut ja tavat yhdistellä asioita.”

Kati: ”Jännää, että minäkin jo puhun markkinaehtoisuuden puolesta. Mutta sääntelyn pitää olla kunnossa. Sillä varmistetaan ydinvoiman käytön turvallisuus, ydinjätteiden loppusijoitus sekä estetään ydinasetuotannon mahdollisuus. Fuusiovoimasta on puhuttu ainakin 50 vuotta parin vuosikymmenen päässä tapahtuvana. Se muuttaa kuvioita merkittävästi, jos se tulee.” 

Peppi: ”Sääntelyn lisäksi muutkin asiat, kuten eettisyys ja työolot, pitää olla kunnossa. Sääntelyn sisällä pitää olla vapaus toimia ja etsiä uusia ratkaisuja. Argumentaatiosta näkee usein, että ihmiset eivät ymmärrä ydinvoiman teknologiaa. He eivät tiedä todellisia riskejä tai sitä, mitkä riskeistä on jo ratkaistu ja mitkä ovat vaikeammin ratkaistavissa.”

Mitä ajattelette siitä, että Fennovoima irtautui Rosatom-sopimuksesta ja Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisesta?

Peppi: ”Se on hyvä asia, jota jouduttiin odottamaan turhankin pitkään. Hankkeen kaatuminen osoittaa, että Vihreiden kritiikki oli oikeassa ja Venäjän tapa käyttää energiapolitiikkaa osana ulkopolitiikkaansa olisi pitänyt nähdä uhkana hankkeelle.  

Kun teollisuus sähköistyy ja sähkön tarve lisääntyy, teollisuuden tulee laskea, vaikuttaako hankkeen kaatuminen sen hiilineutraaliuden tavoitteisiin. Jos se vaikuttaa, teollisuuden pitää miettiä, kuinka hanke korvataan. Politiikkojen ei tulisi väkisin lähteä rakentamaan ydinvoimaloita, jos tarve ei ole selvä.” 

Kati: ”Todella hyvä uutinen. Vaikka sinänsä suhtaudun ydinvoimaan myönteisesti, on selvää, että ydinvoimaloissa on muitakin kuin teknologisia ulottuvuuksia. 

On alun perinkin ollut erittäin ongelmallista, että Suomi on ollut suunnittelemassa ydinvoimalaa venäläisen Rosatomin kanssa. Venäjän politiikka on pitkään ollut aggressiivista, ja Rosatom on Venäjällä vastuusta myös ydinaseiden kehittämisestä.”

 Mitä ajattelette ydinvoiman turvallisuudesta ja ydinsodan riskistä?

 Peppi: ”Suomessa on ihan järkevää rakentaa ydinvoimaa, mutta en ole sitä mieltä, että jokaisessa maassa ilmastonmuutosta pitäisi ratkoa ydinvoimalla. On paljon maita, joilla on perustellut syyt olla rakentamatta ydinvoimaa. 

Olen tavannut Euroopan vihreitä, jotka kertovat, etteivät he luota hallitukseensa. Jos hallituksella olisi ydinvoimala, he eivät voisi olla varmoja, etteikö se tekisi samalla ydinaseita. Siksi he vastustavat ydinvoimaloiden rakentamista. Tämä on todella perusteltu syy, miksi ydinvoima ei ole kaikkialla hyvä ratkaisu, vaikka Suomessa se on.” 

Kati: ”Korruptio on laajaa hyvin monessa maassa, kuten on nähty. Seuraan paljon Saksan rauhanliikettä ja sen kautta heidän ydinvoimakeskusteluaan. Lähes kaikkialla muualla, paitsi osin Suomessa, rauhanliike on ydinvoimaa vastaan. 

Edelleenkin minulla on varauksellinen suhtautuminen ydinvoimaan, koska sillä on erittäin voimakas kytkös ydinaseiden tuotantoon. Ydinaseet tarvitsevat rikastettua uraania, ja plutoniumiahan syntyy voimaloissa. Ilman ydinvoimaloita ydinaseita ei voida kehittää. Siksi jos ydinvoimalat keksittäisiin vasta nyt, suhtautuisin niihin todella kielteisesti. 

Voitaisiin myös miettiä, jos ydinvoima olisikin toriumpohjaista eikä uraanipohjaista. Toriumista saadaan ydinvoimaa, mutta huonommin ydinaseita. Nyt fissiiliä materiaalia on jo ylen määrin, joten ydinvoimaloiden alas ajaminen ei estä ydinaseteollisuutta. Tällä hetkellä minun vaakakupissani ilmastonmuutos painaa kuitenkin eniten.”

Teksti: Sirkku Saariaho  
Kuvat: Meeri Utti