Viittomakielen tulkki Outi Huusko: ”Olen nähnyt niin monia tarinoita, että tunnistan ihmisarvon jakamattomuuden”

Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Outi Huusko uskoo kohtaamisten ja nuukailun voimaan. Hän oppi jo lapsena kunnioittamaan ihmisyyttä, ja työ viittomakielen tulkkina on vain vahvistanut ymmärrystä siitä, että olemme kaikki yhdenvertaisia.

Outi Huusko tuli suurelle yleisölle tutuksi, kun hän tulkkasi televisiossa pahimpina koronapandemia-aikoina hallituksen tiedotustilaisuudet ja viittoi Uudenmaan asettamisesta koronasulkuun. Lisäksi hän on tulkannut esimerkiksi Ukrainan sodan tiedotustilaisuuksia, presidentin uudenvuoden puheen ja kuningatar Elisabetin hautajaiset.

”Parhaiten itselleni on kuitenkin jäänyt mieleen työtehtävistäni synnytysten tulkkaaminen ja se mieletön ilo ja ihmetys, kun lapsi syntyy”, Huusko sanoo.

Viittomakielen pariin Outi Huusko, 56, päätyi äitinsä kautta. ”Äitini menetti kuulonsa parikymppisenä. Hän pystyi puhumaan ja lukemaan huulilta, mutta häntä kiinnosti selvittää, voisinko minä oppia viittomista. Niinpä hän ilmoitti minut viittomakielen kurssille.”Elettiin vuotta 1981, ja Huusko oli rippikouluiässä. Se kurssi muutti hänen tulevaisuuteensa.

”Hurahdin kurssilla viittomakieleen ja opiskelin ylioppilaskirjoitusten jälkeen viittomakielen tulkiksi. Opinnot kestivät vuoden. Tarkoitukseni oli alun perin rahoittaa tulkkauksella lauluopintoni, sillä tavoitteeni oli tulla oopperalaulajaksi.”

Toisin kuitenkin kävi. Laulamisesta tuli Huuskolle yhä jatkuva rakas harrastus ja viittomakielestä työ.

OHJENUORA 1: ”Olemme kaikki yhdenvertaisia”

Viittomakielen tulkkaus on vahvistanut yhtä Huuskon tärkeimmistä elämänoivalluksista, jonka mukaan hän haluaa toimia myös politiikassa.

”Ymmärrys siitä, että olemme kaikki yhdenvertaisia ja pohjimmiltaan samanlaisia, on vahvistunut ja selkiytynyt urani myötä. Olen nähnyt niin monenlaisia tarinoita ja ihmisiä, että olen tunnistanut ihmisarvon jakamattomuuden.”

Perusta ymmärrykselle ihmisten yhdenvertaisuudesta luotiin kuitenkin jo Huuskon lapsuudessa. Hän asui silloin isovanhempiensa maatilalla, ja siellä kävi paljon erilaisia ihmisiä: pitsiliinoja myyviä romaneja, kerjäläisiä ja ulkomaisia opiskelijoita, jotka tulivat kesätöihin.

”Mummoni ei erotellut ihmisiä mitenkään. Hän tarjosi kaikille kahvit ja leipäjuustoa ja opetti minulle, että ihmiset ovat ihmisiä.” Yhdenvertaisuuden ajaminen oli myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi Huusko liittyi Vihreisiin vuonna 2012.

”Vihreät on liike, joka on tuonut esiin ihmisoikeuksia ja esimerkiksi vammaisten sekä kielivähemmistöjen asemaa. Nämä ovat asioita, jotka puhuttelevat minua.”

Nyt kymmenen vuotta on vierähtänyt, ja Huusko on Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja, Tuusulan kunnanvaltuutettu ja tulevan kevään eduskuntavaaliehdokas. Hän näkee kuitenkin itsensä ennen kaikkea ihmisenä, joka luo yhteistä hyvää lisääviä rakenteita.

”Vahva puoleni on se, että olen nopea näkemään rakenteita ja vaihtoehtoja niille. Se kyky tulee työni puolelta. Olen ollut 15 vuotta toimitusjohtaja.”

Rakenteet voivat hänen mukaansa joko tukea tai heikentää yhdenvertaisuutta. Hyvä esimerkki ovat kielivähemmistöt, kuten juuri viittomakieliset. Jos kielivähemmistöön kuuluvat ihmiset eivät saa tietoa omalla kielellään, he joutuvat muuta väestöä huonompaan asemaan.

”Tällöin rakenne pitää muuttaa, jotta kaikki pääsevät saman tiedon äärelle.”

Huuskon eduskuntavaalikampanjassa tärkeä asia onkin viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi, joka on merkitty nykyiseen hallitusohjelmaan selvitettäväksi asiaksi. Siinä selvitettäisiin viittomakielisiin kohdistuvia vääryyksiä. Samanlainen totuus- ja sovintoprosessi on käynnissä saamelaisten kohdalla.

”Prosessin käynnistyminen on nyt edessä. Toivon, että se saadaan myös uuden hallituksen ohjelmaan, jottei työ jää alkumetreille. Tätä haluan olla mukana käynnistämässä ja turvaamassa.”

Huusko onkin iloinen, että on jo eduskuntavaalikampanjansa aikana pystynyt nostamaan esiin itselleen tärkeitä asioita. Hän on lähtenyt ehdolle, sillä niin moni ihminen on kertonut uskovansa hänen kykyihinsä kansanedustajana. Vaalipäivä on kuitenkin vain yksi päivä, mutta jo kampanjan aikana voi vaikuttaa.

Vaikuttaminen on myös syy, miksi jokaisen kannattaisi äänestää. ”Vaalit ovat tapahtuma, jossa yksittäinen ihminen voi käyttää sananvaltaa antamalla äänensä. Jos sitä mahdollisuutta ei olisi, eläisimme diktatuurissa.

OHJENUORA 2: ”Kohtaamisessa on voimaa.”

Isoäitinsä tavoin Huusko uskoo kohtaamisen voimaan. Vasta ihmiset oikeasti kohdatessaan pystyy ymmärtämään heitä ja heidän tilannettaan. Esimerkki tästä on Vihreiden ja maataloustuottajien vastakkainasettelu.

”Henkilökohtainen missioni on, että saisimme oikaistua ja loivennettua keskustelua, jota käydään Vihreiden ja maataloustuottajien välillä. Nyt käynnissä on sanasota. Keskustelun pitää parantua ja ymmärrystä löytyä enemmän myös tuottajia kohtaan.”

Huusko on kotoisin maatilalta, jossa oli peltoa, metsää ja pieni karja. Hän tietää siksi, millaista maaseudun arki on ja millaista sinnittelyä elämä voi siellä olla. Maataloustuottajia pitäisikin hänen mielestään kannustaa sen sijaan, että vain tuomitaan.

 ”Koko ajan tulee esiin laiminlyöntejä, tai media uutisoi eläinsuojelutapauksista. Keskustelun sävy on, että maatilat ovat huonoja ja eläimiä kohdellaan huonosti. Toivoisin keskusteluun myös hyviä esimerkkejä ja huomiota onnistumisille. Esimerkkejä, joissa on toimittu oikein, ja tuotanto on silti ollut kannattavaa.”

 Huusko haluaisikin miettiä keinoja, joilla voidaan kannustaa suomalaista maataloutta ja tuottajia ympäristötekoihin ja lisätä rahoitusta tutkimukseen. Hänen visionaan on, että ympäristö huomioitaisiin entistä paremmin samalla, kun tuotetaan kotimaisia elintarvikkeita. 

Huusko jätti lihan pois lautaseltaan viisi ja puoli vuotta sitten ympäristösyistä, muttei vaadi samaa kaikilta. 

”Toiveeni olisi kuitenkin, että ruokamme olisi kotimaista ja kasvispainotteista ja tuotettu mahdollisimman pienipäästöisesti. Tiedän, että ihmiset, jotka tuottavat meille ruokaa, tekevät sitä suurella sydämellä. He ymmärtävät, että ovat riippuvaisia luonnosta, eivätkä halua sitä tahallaan tuhota tai riistää.” 

OHJENUORA 3: ”Nuukailu on teko maapallon hyväksi.”

Yksi Huuskon lempiteemoista on nuukailu. Hänelle se tarkoittaa, että eletään maapallon kantokyky ja ympäristö huomioiden niin isossa kuin pienessä mittakaavassa. Yksi tapa tehdä näin on syödä satokauden mukaan. Silloin viljelyyn kuluisi vähemmän energiaa.

”En tarkoita, että pitäisi syödä pelkkää lanttua ja porkkanaa koko talvi, mutta luonnon rytmi olisi jotenkin huomioitava. Ehkä sähkökriisi herättelee. Jos puolet suomalaisista tuottajista luopuu tomaatin ja kurkun viljelystä talviaikaan, se voi auttaa ymmärtämään, että nämä kasvikset eivät kasva meillä talvella.”

Huuskon omassa elämässä nuukailu tarkoittaa, ettei hän juurikaan osta tavaroita, vaan käyttää rahansa mieluummin palveluihin, kuten hierontaan, oopperaan ja kampaajaan. Koska lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, hän elää miehensä kanssa melko yksinkertaisesti.

”Meillä ei ole tarvetta törsätä. Vaatekaapistani löytyy 20 vuotta vanhoja vaatteita ja jääkapistamme perunaa, ruisleipää, margariinia ja juustoa.”

Huusko haluaisi saada ihmiset heräämään siihen, että kuluttaisimme mahdollisimman vähän. Hän kuuluu Marttoihin ja näkee järjestön toiminnan hyvänä esimerkkinä nuukasta elämästä. Siihen kuuluvat korjaaminen, kierrättäminen ja itse tekeminen. 

Vaikka nuukailu on asia, johon jokainen voi itse vaikuttaa, sitä ei pidä jättää yksittäisten ihmisten harteille.

”Tarvitaan kansallista lainsäädäntöä, kuten haittaveroja, joita Vihreät on tuonut esiin. Niillä verotetaan haitallista käyttäytymistä. Esimerkki on bensavero.”

Maapallon kohtuulliseen käyttämiseen liittyy vahvasti myös julkinen liikenne. Huusko itse matkustaa junalla ja liputtaa julkisen liikenteen puolesta, vaikka asuukin autoilukunta Tuusulassa. 

”Kaikki hankkeet, jotka tähtäävät julkisen liikenteen parantamiseen, ovat minulle tärkeitä. Tällainen on esimerkiksi Riihimäen junaradan parantaminen. En kuitenkaan ole vakuuttunut tunnin junista Turkuun ja Tampereelle. Ne tuntuvat valtavilta investoinneilta. Se raha voitaisiin käyttää muuhun, kuten pääradan kunnostamiseen.”

OHJENUORA 4: ”Ennaltaehkäisyyn pitää investoida.”

Huusko uskoo, ettei kulunut hallituskausi ole ollut helppo kenellekään. Ensin tuli korona, sitten sota, energiakriisi ja työntekijäpula. On jouduttu ottamaan paljon lainaa, ja se huolettaa ihmisiä, samoin kuin oma talous. 

”Vihreillä on ollut vaikeat salkut, kuten sisäministerin salkku, kun Uusimaa asetettiin koronasulkuun.

 Päätökset eivät ole olleet mieluisia, mutta ne ovat olleet pakollisia.”

Onnistumisia on kuitenkin tullut, ja Huusko näkee, että maa on muuttunut vihreämpään suuntaan. 

”Hallituskumppaneita on saatu sitoutumaan ympäristöasioihin, luonnonsuojelulle hankittu lisää rahoitusta ja eri päästösektoreille edes jonkinlaisia velvoitteita. Muutkin ovat huomanneet, että Vihreille perinteisesti rakkaat asiat ovat tärkeitä.”

Mitä tulevaisuuteen tulee, Huuskon mukaan talouden painopisteen on muututtava. Tällä hetkellä moni voi huonosti, ja mielenterveysongelmat aiheuttavat valtavasti kuluja. Vanhusväestön osuus tulee kasvamaan, ja ikäihmisistä huolehtiminen on sekin haaste valtion kukkarolle. Nyt tilannetta yritetään paikkailla, mutta oikeasti pitäisi pureutua ongelmien syihin. 

”Meidän pitäisi investoida rohkeasti ongelmien ennaltaehkäisyyn, muuten emme saa katkaistua kierrettä. Ehdotus vanhusneuvolasta on mielestäni esimerkiksi aivan loistava. Se voisi parantaa vanhusten hyvinvointia ja auttaa huomaamaan ongelmat nopeammin. Toivon, että Vihreät on tässä asiassa puolue, joka ajaa härkäpäisesti isoa politiikan muutosta.”

Teksti: Anna Kauhala

Kuvat: Kirsi-Marja Savola