Vihreät poliitikot kertovat: Näin EU-elpymispaketti tulee näkymään Suomessa

EU-elpymispaketilla korjataan koronan vaurioita ja rakennetaan perustaa vihreämmälle Euroopalle. Millaisia odotuksia tukipakettiin kohdistuu, ja miten se tulee näkymään Suomessa? Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, europarlamentaarikko Ville Niinistö ja Jyväskylän kaupunginhallituksen vihreä puheenjohtaja Meri Lumela kertovat.

EU-maat hyväksyivät kesällä 2020 historiallisen suuren, 750 miljardin euron elpymispaketin jäsenmaidensa koronakriisistä selviytymiseen. Suomi saa paketista kolmen vuoden aikana 2,7 miljardia euroa.
Nopea toiminta on tarpeen. Koronapandemian jäljet näkyvät pitkään, ja markkinat toipuvat hitaasti. Elvytyksellä ohjataan taloutta takaisin kasvu-uralle. Avustukset alkavat tulla käyttöön keväällä 2021, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaisesti.

EU:n budjetti ilmasto- ja luontoystävälliseksi

Elpymispaketin kriittinen kysymys on, minkälaista Eurooppaa nyt halutaan rakentaa. Jäsenmailla on paljon päätösvaltaa siihen, miten tukipaketti käytetään. EU-maiden yhteisen linjauksen mukaan rahat sijoitetaan investointeihin, jotka muun muassa työllistävät sekä edesauttavat digitalisaatioon siirtymistä.

Vihreään siirtymään on käytettävä vähintään 37 prosenttia tuesta. Vihreät tekivät hallituksessa töitä sen eteen, että meillä puolet käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen nostaa esiin kolme kriittisintä tulevaisuuteen tähtäävää investointia.
”Ensinnäkin uusien puhtaiden energiamuotojen tukeminen. Näitä ovat merituuli, suuren mittaluokan aurinkovoima ja syvä- eli geolämpö. Toinen kriittinen kohta on rakennusten energiaremonttien vauhdittaminen ja öljylämmityksestä luopuminen. Kolmantena teollisuuden ilmastotyön tukeminen, jotta se pääsee ilmastotavoitteisiinsa.”

Europarlamentaarikko Ville Niinistö puhuu talouden uudistamisesta ilmasto-osaamiseen, tutkimukseen ja digitalisaatioon tehtävillä investoinneilla. Tärkeä signaali on, että ensimmäistä kertaa luonnonsuojelu ja resurssien kestävä käyttö nostetaan ilmastotavoitteen rinnalla koko EU:n budjetin pääpainopisteeksi.

”EU:n budjettia uudistetaan ilmasto- ja luontoystävälliseksi. Tulevasta seitsemän vuoden rahoituskehyksestä 30 prosenttia ohjataan ilmastorahoitukseen ja vuodesta 2024 alkaen 7,5 prosenttia ja 2026 alkaen 10 prosenttia biodiversiteetin vaalimiseen läpäisyperiaatteella.” Läpäisyperiaatteen mukaan ympäristönäkökohdat otetaan huomioon osana päätöksentekoa.

Puhtaampaa liikennettä ja energiaa

Elpymispaketti tuntuu tulevina vuosina suomalaisten asumisessa ja liikkumisessa. Sähkö- ja biokaasuautojen lataus- ja tankkauspaikkojen määrä kasvanee, joukkoliikenne kehittyy entisestään.

”Myös asumisen hiilijalanjälki laskee, kun kaukolämmöstä ja sähköstä tulee puhtaampaa”, Mikkonen sanoo.
Niinistön mukaan elpymispaketti voi merkittävästi vauhdittaa vähähiilisen liikenteen kehittymistä raideinvestoinneilla. Se voi tehdä Suomesta hiilineutraalin energian edelläkävijän. Se auttaa myös kiertotalouden ja kierrätyksen edistämistä.
Vaikutukset tuntuvat työelämässäkin.

”Parhaimmillaan vihreä siirtymä tuo tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia, työpaikkoja Suomeen 2030 mennessä. Samalla saamme johtajuutta teollisuuden teknologiasiirtymässä hiilineutraalisuuteen”, Niinistö arvioi.

Työ muuttuu, joten myös koulutus on Euroopan uudessa kasvustrategiassa keskeistä. Vihreä siirtymä ja muutokset työelämässä vaativat työntekijöitä uusia taitoja, Mikkonen toteaa.

”Paketista tulee suunnata osa jatkuvaan oppimiseen ja kouluttautumiseen, jotta ihmisillä on mahdollisuus ottaa uusia työtapoja haltuun tai kouluttautua kokonaan uusille aloille.”

Suomen viennille vauhtia EU:n sisämarkkinoista

Merkittävä hyöty paketista tullee kotimaiselle ilmasto-osaamiselle ja vientiyrityksille. Suomelle EU:n sisämarkkinat ovat tärkeät viennin kannalta. Vähähiilisyyttä edistäviä investointeja sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tulee tukea. Samoin yhteistyötä yritysten sekä suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa kannattaa tiivistää.

”Suomen vientiteollisuus tulee hyötymään siitä, että kaikkien EU-maiden elpymisohjelmissa painotetaan vihreää siirtymää. Se tuo vientimarkkinoita vähähiilisille ratkaisuille, joissa suomalaiset yritykset ovat hyviä ja joissa haluamme kehittyä pidemmälle”, Mikkonen sanoo.

Euroopan unionin tavoitteena on hiilineutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Nyt tehdyt ratkaisut ja ehdotukset tähtäävät siihen.

”Vaikka kyseessä on ainutkertainen tilaisuus saada rahoitusta vihreään siirtymään kohti ilmastoneutraalia ja luontoystävällistä taloutta, on tärkeää valvoa, että kaikki rahojen käyttö on linjassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa”, Niinistö muistuttaa.

Krista Mikkonen korostaa, että hankkeet on valittava niin, että mikään elvytyshanke ei aiheuta merkittävää haittaa ilmastotyölle.
”On erittäin tärkeää, että elvytyshankkeista vähintään puolet on sovittu käytettävän ilmastotyöhön. Kestävä elvytys koronakriisissä tarjoaa meille tuhannen taalan paikan edistää ilmastotyötä.”

Yksi esimerkki: Lisää elinvoimaa Jyväskylään

Korona-aika on tuonut Jyväskylään työttömyyttä ja epävarmuutta tulevasta. Kaupungin taloudessa ei juuri ole liikkumavaraa.

”Koronan vaikutukset ovat olleet todella nopeat ja moninaiset”, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela sanoo.
Kaupungin työttömyysaste on 13,6 prosenttia, nousua vuodessa 2,9 prosenttiyksikköä.

”Kaupungissa on noin 2 000 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvu on ollut koronan takia nopeaa, mutta se laskee hitaasti. Varsinkin kun meillä oli jo ennestään pitkäaikaistyöttömyydessä vaikea tilanne.”

EU:n elpymispaketti on kaupungille suuri mahdollisuus.

”Se on erittäin tärkeä meille. Elpymisrahoituksella voidaan vahvistaa kaupungin ja alueen elinvoimaa merkittävästi ja kestävästi.”
Jyväskylässä on mietitty, miten yhdistää kaupungin vahvuudet ja osaaminen niin, että tuesta saadaan mahdollisimman iso hyöty koko alueelle.

Euroopan komission suosituslistalla elpymisrahoitukselle sopivia kohteita ovat muun muassa tehostettu energiankäyttö, puhtaan teknologian edistäminen, digitalisointi ja työllisyys. Useat Jyväskylän kärkihankkeet sopivat kriteereihin.

Lumela mainitsee Hippos-hankkeen, joka edistää laajasti kaupunkilaisten hyvinvointia ja sen tutkimusta sekä lisää kaupungin vetovoimaa ja yrittäjyyttä. Uudistuvan teollisuuden tutkimuksen ja yrityselämän yhdistäminen kantaa maakunnallista Bio- ja kiertotalousyritykset kasvuun Keski-Suomessa -kärkihanketta.

”Jyväskylä on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden kaupunki. Meillä on kokonaisuuksia, joita tukemalla saamme kasvua kaupunkiin, ja paljon kasvuyrityksiä. Yhdistämällä yrityksiä ja tutkimusta paremmin pystymme kasvattamaan yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.”

Puhtaaseen teknologiaan ja hiilivapaaseen energiatuotantoon liittyviä suunnitelmia Jyväskylässä on jo. Esimerkiksi biohajoavia tuotteita ja niihin liittyviä teknologioita kehitellään.

”Kehitämme hiilivapaata kaupunkia, niin että voimme investoida resurssiviisaaseen ja älykkääseen vesi- ja lämpöinfrastruktuuriin. Energiantuotannon rakenteen muutokseen vastataan kehittämällä vaihtoehtoja polttamiseen perustuvalle energiantuotannolle.”

teksti: Sirkku Saariaho
kuva: iStock

Lue lisää:
Inka Hopsu: Elvytys on rakennettava ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestäväksi
Jaakko Mustakallio: Tämä lama on hoidettava toisin

​​​​​​​