Vihreät asiantuntijat kertovat: Näin kunta voi tukea nuoria
Valtaosalla nuorista menee hyvin, mutta pahoinvointi kasautuu, ja korona-aika on vaikeuttanut tilannetta. Kunnissa on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa nuorten asioihin, jos valtuustoissa riittää poliittista tahtoa. Myös nuoria on oltava mukana päättämässä. Mitä kaikkea kunta voi tehdä nuorten tukemiseksi? Kansanedustaja Sofia Virta sekä tutkija ja lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman työryhmän puheenjohtaja Silja Uusikangas kertovat.
Kansanedustaja Sofia Virta teki aiemmin töitä nuorten parissa. Hän on opiskellut muun muassa opettajaksi, suorittanut psykoterapiakoulutuksen ja tehnyt lastensuojelutyötä.
Virralle on jäänyt mieleen kohtaaminen erään nuoren kanssa. Hänelle tuli olo, että nuoren elämässä tapahtui jotain muutakin kuin mistä juteltiin. Virta kysyi, oliko nuori kohdannut väkivaltaa.
”Hän murtui itkuun ja kiitti että olin kysynyt. Hän pelkäsi, että hänet tapetaan. Harva nuori kertoo väkivallasta tai itsetuhoisista ajatuksista, jos niistä ei kysytä”, Virta sanoo.
Valtaosalla Suomen nuorista menee hyvin, mutta koronakriisi on kasvattanut kuilua pärjäävien ja huonosti voivien nuorten välillä. Koronavuoden aikana poliisi on tiedottanut huumerikollisuuden lisääntymisestä, ja nuorten väkivaltarikokset ovat herättäneet huolta ja järkytystä koko maassa.
Eikä kaikki ole koronan syytä, vaan nuorten mielenterveysongelmat ja uupumus ovat olleet puheenaiheita pidempään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä.
”Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut pitäisi saada nopeasti kuntoon. Ei ole aikaa odotella vuosia suunnanmuutosta, koska nuoruus tapahtuu nyt.”
Nuori tarvitsee turvallisia aikuisia
Pidemmällä aikavälillä tulisi vaikuttaa syihin pahoinvoinnin taustalla, Virta toteaa.
”Meidän pitäisi varmistaa, että jokaisella nuorella on arjessaan turvallisia aikuisia.”
Sitä varten tarvitaan työvoimaa, osaamista ja rahaa esimerkiksi nuorisotyöhön, kouluihin, työllisyyspalveluihin ja harrastuksiin. Jos suhde aikuiseen on pitkäaikainen, on todennäköisempää, että ongelmat tulevat näkyviin. Nuoria siirretään helposti luukulta toiselle, ja jokaisessa siirtymässä on riski, että nuori tippuu palveluista ulos.
”Nuoret eivät välttämättä osaa vaatia sellaista palvelua kuin heidän pitäisi saada.”
Virta ei epäile, etteikö kentällä haluttaisi tarjota laadukasta palvelua.
”Paljon enemmän pitäisi kuitenkin puhua ammattilaisten jaksamisesta. Jos me laitamme heidät liian koville, se varmasti heijastuu siihen, millaista apua nuorille tarjotaan.”
Tarvittaisiin työnohjausta, tukea työssä jaksamiseen sekä lisä- ja täydennyskoulutusta.
”Kun tein työtä lastensuojelussa, sen näki aivan liian läheltä ja aivan liian usein, miten pahaksi ongelmien annetaan kärjistyä.”
Moni rikoskierteessä oleva nuori sanoi toivoneensa lapsesta saakka, että kodin tapahtumiin olisi puututtu.
”Myös neuvoloihin tarvitaan paljon enemmän tunne- ja vuorovaikutuspuolen tukea sen perinteisen painon ja pituuden mittaamisen rinnalle”, Virta sanoo.
Lasten ja nuorten oikeudet ovat ihmisoikeuksia
Nuorten mielenterveys on yksi tärkeä kokonaisuus Vihreiden helmikuussa julkaisemassa lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa. Toinen ennaltaehkäisevä toimi siinä on köyhyyden poistaminen.
”Se on iso kysymys sekä sen hetkisenhyvinvoinnin että tulevaisuuden kannalta”, sanoo ohjelmaa kirjoittaneen työryhmän puheenjohtaja, tutkija Silja Uusikangas.
Vihreät korostaa lasten ja nuorten oikeuksia ihmisoikeuksina. Lapsuutta ja nuoruutta ei pidä ajatella välivaiheena matkalla kohti aikuisuutta, vaan kaikki elämänvaiheet ovat itsessään arvokkaita. Ohjelma ulottuu nuorisolain mukaiseen nuoruuden määritelmään eli 28-vuotiaisiin saakka.
Uusikankaan mukaan ei riitä, että päättäjät tekevät lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ylhäältä päin, vaan eri ikäisiä ja erilaisia lapsia ja nuoria on kuultava, ja heidät on otettava mukaan päätöksentekoon.
”Yhteiskunta on yhtä lailla lasten ja nuorten”, Uusikangas sanoo.
”Kuntavaaleissa on monia nuoria myös ehdolla. Toivottavasti heitä tulee myös päättämään asioista.”
Kunnissa tulisi Vihreiden mukaan olla nuorisovaltuusto ja lapsiparlamentti, ja nuorilla pitäisi olla läsnäolo- ja puheoikeus kuntien lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa. Äänioikeuden ikäraja tulisi laskea 16 vuoteen, ja äänestyspisteitä tulisi sijoittaa nuorille tärkeisiin paikkoihin, kuten oppilaitoksiin, kirjastoihin ja nuorisotaloille.
Myös vieraskielisten, vammaisten ja sijaishuollossa tai laitoksissa asuvien nuorten ääni pitää saada kuuluviin, ja kunnissa tulisi panostaa nuorisotyöhön, jossa otetaan huomioon kulttuurien moninaisuus ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Päätösten vaikutukset nuoriin tulisi selvittää virkamiestyönä samaan tapaan kuin kunnissa nykyään selvitetään vaikutukset yrityksiin.
Muutenkin kunnilla on paljon mahdollisuuksia tukea nuoria, jos valtuutetuilla riittää poliittista tahtoa, Sofia Virta sanoo. Hän on itse kaupunginvaltuutettu ja kuntavaaliehdokas Kaarinassa.
”Kunnissa päätetään, miten nuorten lähipalvelut toimivat ja kuinka paljon panostetaan nuoristyöhön ja etsivään nuorisotyöhön.”
Sekin on kunnasta kiinni, kuinka paljon tehdään yhteistyötä sellaisten järjestöjen kanssa, jotka nuoria tukevat.
Vähemmän suorittamista, enemmän omia valintoja
Virta on julkisuudessa puhunut siitä, miten hän uupui nuorena aikuisena vaikeiden elämänkokemusten ja jatkuvan suorittamisen myötä niin vakavasti, että pohti jopa elämänsä päättämistä.
”Onneksi apua oli saatavilla.”
Yksi syy nuorten pahoinvoinnin takana on Virran mielestä yleinen ilmapiiri.
”Yhteiskunta on hektinen ja suorituskeskeinen.”
Koulutuksesta on leikattu, ja opintojen suuntaa tai pääainetta on yhä vaikeampi vaihtaa. Annetaanko tilaa sille, että meitä on moneksi ja että nuoruudessa kuuluukin etsiä tietään?
Julkisuudessa päivitellään, että nuoriso on pilalla, mutta onko pilalla ennemmin yhteiskunta? Niin kuin näytelmäkirjailija Bertolt Brecht kysyy Setšuanin hyvän ihmisen lopussa: ”Siis ihmistäkö muutetaan? Vai maailmaa?”
”Sanoisin, että maailmaa”, Virta toteaa. ”Suuret laivat kääntyvät hitaasti, mutta ei ihmisiä loppuunpolttamallakaan talouskasvua saada.”
Maailma tarjoaa joskus ihmiselle hankalat kortit. Tutkija Silja Uusikangas syntyi itse konkurssin kokeneeseen perheeseen laman jälkimainingeissa 1993. Hän itsenäistyi talouskriisin aikaan 2008 ja valmistui yliopistosta juuri ennen koronaa.
”Yhteiskunnalliset kriisit voivat osua aika tärkeisiin vaiheisiin elämässä”, hän sanoo.
Nyt korona saattaa aiheuttaa monelle nuorelle tilanteen, ettei ole harjoittelupaikkoja, kesätöitä tai lähiopetusta.
”Murrokset vaikeuttavat etsimistä entisestään, ja jos korostamme hirveästi onnistumista, etenemistä, tietämistä ja suoriutumista, se asettaa lapset ja nuoret tosi ahtaalle.”
Uusikangas haluaa muistuttaa, että pandemian vaikutukset eivät lopu siihen, että riittävän moni on rokotettu.
”Tarvitsemme tutkimusta ja seurantaa, palveluita ja tukea paljon tämän kriisin jälkeenkin.”
Yhteiskunnalliset asiat ja aktivismi kiinnostavat
Kaikista ongelmista huolimatta Silja Uusikangas on luottavainen sen suhteen, että maailma kulkee oikeaan suuntaan, ja se on nuorten ansiota. Hän on toiveikas katsoessaan alle kolmikymppisin silmin itseään nuorempia.
”On ihan huikeaa, miten paljon vastuunkantoa ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin nuorilla on. Tutkimuksissakin näkyy, kuinka tämä kiinnostus on kasvanut, ja nuoret ovat yhä kiinnostuneempia osallistumaan esimerkiksi ihmisoikeus- ja ilmastoliikkeisiin.”
Ilmastonmuutos on nuorille niin tärkeä kysymys, että on alettu puhua ilmastoahdistuksesta. Sofia Virta sanoo, että ilmastokysymykset onkin jätetty liikaa nuorten vastuulle.
”Meidän täytyy viestiä nuorille, että tämä on kaikkien yhteinen huoli. Jos me välitämme toisistamme, välitämme myös kaikista heistä, jotka jäävät tänne meidän jälkeemme. Ja ilmastokriisin rinnalla välitämme myös luonnon monimuotoisuudesta ja sen kadosta.”
teksti: Esa Salminen
kuva: iStock
Lue lisää:
- 8 keinoa lasten ja nuoren osallisuuden lisäämiseksi
https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/8-keinoa-lasten-ja-nuorten-osallisuuden-lisaamiseksi/ - Emma Kari: Lapset ja nuoret ensin -periaate on otettava exit-strategiassa tosissaan
https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/lapset-ja-nuoret-ensin-periaate-on-otettava-exit-strategiassa-tosissaan/
Vihreät - De Gröna