Pormestariehdokkaat Jaakko Stenhäll ja Anni Sinnemäki tietävät, mitä tekisivät heti ensimmäisenä kaupunkiensa hyväksi
Kouluvuosina Jaakko Stenhäll fanitti Anni Sinnemäkeä ja Ultra Bra -yhtyeen musiikkia. Nyt kaupunkiensa apulaispormestareina heistä on tullut työkavereita, joita yhdistää visio kestävästä kaupungista.
Ketkä?
- Anni Sinnemäki on Helsingin apulaispormestari ja kaupunginvaltuutettu. Sinnemäki on toiminut Vihreiden kansanedustajana vuosina 1999–2015 sekä Vihreiden puheenjohtajana ja työministerinä 2009–2011.
- Jaakko Stenhäll on Tampereen apulaispormestari ja kaupunginvaltuutettu. Stenhäll on diplomi-insinööri sekä työskennellyt yliopistolla ja it-yrityksissä muun muassa myyntijohtajana.
- Ovat tutustuneet alun perin 13 vuotta sitten Nuori vihreä vaikuttaja -koulutuksessa Helsingissä.
Havainnoijan ja humanistin toimivaa yhteistyötä
Jaakko Stenhäll muistaa hyvin ensikohtaamisen Anni Sinnemäen kanssa. Oli vuosi 2008, ja Stenhäll oli tullut nuorena diplomi-insinöörinä Helsinkiin Nuori vihreä vaikuttaja -koulutukseen. Yksi kouluttajista oli kansanedustaja Anni Sinnemäki, mutta Stenhäll tiesi hänet lähinnä Ultra Bra -yhtyeen kappaleiden sanoittajana.
Itse koulutuksesta Jaakko Stenhäll ei enää muista mitään, mutta yksi kohtaus kuvaa Stenhällin mielestä Sinnemäkeä osuvasti. Luennon jälkeen koko porukka lähti yhdessä syömään.
”Kävellessämme Anni selosti jotakin talouspoliittista asiaa. Liikennevaloissa hän jatkoi puhettaan ja piirsi samaan aikaan luonnoslehtiöönsä kissan.”
Anni Sinnemäki katsoo Stenhälliä.
”Minä en muista tuota ollenkaan, mutta kissa kuulostaa ihanalta!”
Tunnelma oli huomattavasti tiukempi, kun he tapasivat Helsingin Säätytalolla vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa. Stenhäll oli mukana Vihreiden nuorten edustajana ja elinkeinopolitiikan asiantuntijana.
Sinnemäki seisoi fläppitaululla ja muotoili ryhmän kanssa puolueen vaatimuksia. Vääntö oli tiukkaa. Vihreistä osa pohti vaalitappion jälkeen, olisiko viisainta jäädä oppositioon.
”Hallitusneuvottelut on aina ihmisluonnon mankeli, mutta sillä kertaa tunnelma oli erityisen jännitteinen”, Sinnemäki toteaa.
Stenhäll oli jännittänyt ensimmäisiä hallitusneuvottelujaan, mutta rentoutui huomatessaan, että Sinnemäen kanssa pystyikin juttelemaan ihan tavallisesti. Myös Sinnemäki pisti merkille Jaakon: yhteistyö hänen kanssaan sujui nimittäin helpottavan luontevasti.
”Jaakko on analyyttinen ja rauhallinen, ei avoimen kilpailuhenkinen. Mutta apulaispormestariksi hän ei olisi päässyt ilman kunnianhimoa. Jaakolla on hyvä ironian taju, ja hän tekee tarkkoja havaintoja, joita lähettää myös viesteissään”, Sinnemäki sanoo.
Stenhäll puolestaan kiittelee työkaveriaan siitä, että hän on aina perehtynyt hyvin ja osaa sanoa välillä myös ei.
”Anni on analyyttinen ja syvä suuri humanisti. Joillakin ihmisillä on sellainen henkilöbrändi, että heistä puhutaan silloinkin, kun he eivät ole läsnä. Anni on sellainen. Hän herättää, jos nyt ei ihan pelonsekaista, niin ainakin arvovaltaista kunnioitusta. Pidän Annissa myös siitä, että hän ei lähde huutokauppaan eikä ole liian avokätinen. Kaupungin johtaminen vaatii myös sitä, että osaa sanoa ei.”
Yhteisiä vihreitä kaupunkivisioita
Jaakko Stenhälliä hymyilyttää Sinnemäen luonnehdinta; ei hän missään nimessä ottaisi Tampereen saavutuksista kunniaa vain itselleen.
”Esimerkiksi Tampereen ratikka saatiin, koska myös edistykselliset osat demareista ja kokoomuksesta lähtivät mukaan.”
Sinnemäkeäkin hymyilyttää.
”Jaakko on niin sovitteleva ja näkee asioissa aina monta puolta.”
Kymmenen vuoden takaisista hallitusneuvotteluista asti Sinnemäki ja Stenhäll ovat pitäneet yhteyttä ajankohtaisissa asioissa.
”Joskus ihan ihmettelen, ettei meillä Annin kanssa ole kertaakaan ollut erimielisyyksiä mistään kysymyksistä.”
”Jaakko on samanlainen pragmaattinen tyyppi kuin minäkin, senkin takia ymmärrämme toisiamme niin hyvin.”
Vuonna 2017, kun Anni Sinnemäestä tuli Helsingin apulaispormestari, Stenhäll ryhtyi vetämään työryhmää, joka suunnitteli Vihreiden kaupunkivision, tiekartan kohti energiatehokasta ja joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkia. Visiosta tuli työkalu Sinnemäelle ja pian myös Stenhällille, kun hänet kaksi vuotta sitten valittiin Tampereen apulaispormestariksi.
Sinnemäki sanoo, että Jaakko Stenhäll on tehnyt paljon sen eteen, että Tampereesta on tullut kestävän kehityksen kaupunki.
”Esimerkiksi pysäköintipolitiikan uudistaminen kuulostaa tylsältä, mutta se on yksi kiihkeimmistä ja vaikeimmista asioista. Jos siinä ei onnistu, moni muukin asia epäonnistuu. Jaakko onnistui.”
Korona-aika on tiivistänyt apulaispormestarien yhteydenpitoa. Stenhäll seurasi tarkasti, mitä Helsingissä päätettiin ravintolatoiminnan rajoituksista ja vaikkapa kauppahallien vuokrista.
”Se on antanut vertailupohjaa, vaikka kaikessa ei ole menty samoilla linjoilla, kun tilanteetkin ovat olleet erilaisia.”
Anni Sinnemäki kehuu Tamperetta kaupungiksi, jossa päätöksenteko onnistuu Helsinkiä sutjakammin.
”Tampere on kokenut taloudellisesti vaikeita aikoja, ja tiukat reunaehdot ovat voineet nopeuttaa hallinnon kehitystä. Helsingissä olemme olleet tosi vauraita ja voineet tehdä sen ansiosta monenlaisia asioita, mutta lähivuosina meilläkin tulee olemaan toisenlaiset haasteet”, Sinnemäki sanoo.
Lisää raideliikennettä Helsinkiin ja Tampereelle
Apulaispormestarit huokaavat, että iso osa heidän työstään on kaupunkilaisille näkymätöntä: lautakuntien ja työryhmien vetämistä.
Mutta se on työtä kestävän kaupungin eteen. Molemmissa kaupungeissa on panostettu erityisesti raideliikenteeseen. Tampereen Ratikka alkanee liikennöidä elokuussa. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan sekä pikaraitiolinjaa että ratikkaraiteita uusiin kaupunginosiin. Anni Sinnemäki on tyytyväinen raidehankintojen uudenlaisen allianssimallin onnistumisesta.
”Se tarkoittaa sitä, että samat tiimit rakentavat raiteita sekä Tampereella että pääkaupunkiseudulla, ja oppiminen hyödyttää kaikkia.”
Anni Sinnemäki huomauttaa, että yleensä toisen kaupungin politiikasta kannattaa pitää näppinsä erossa, mutta kun Tampereen Vihreät miettivät pormestariehdokasta, Sinnemäki ilmoitti kannattavansa Stenhälliä.
”Tampereella on aika kärkästäkin politiikkaa, mutta Jaakko on taitava ristiriitatilanteissa.”
Sekä Helsingissä että Tampereella eletään kasvun aikaa. Uusia asuinalueita nousee ja vanhoja tiivistetään. Tampere on sitoutunut olemaan hiilineutraalivuonna 2030, Helsinki viisi vuotta myöhemmin. Näiden lupausten eteen tehdään nyt töitä.
”Tampere kehittää kävelykeskustaa ja sujuvoittaa joukkoliikennettä muun muassa Hervantaan ja Tesomaan”, Jaakko sanoo.
”Helsinki luopuu fossiilisista polttoaineista sulkemalla ensin Hanasaaren hiilivoimalan ja myöhemmin Salmisaaren voimalan. Näissä asioissa haluamme olla inspiraationa muillekin kaupungeille”, sanoo Sinnemäki.
Pohjoismainen arki maailmalla tunnetuksi
Anni Sinnemäki on asunut koko elämänsä Helsingissä. Jaakko Stenhäll muutti Tampereelle Kuorevedeltä päästyään Tampereen teknilliseen yliopistoon.
Molempien mielestä on tärkeää, että malleja kaupunkien kehittämiseen etsitään myös ulkomailta. Alankomaista voi oppia pyöräilyn kehittämisestä, Barcelonassa on hyviä esimerkkejä suurkortteleista, Saksassa raideliikenteestä.
Yksi kaupunkien kehitystä hidastava pulma on yhteinen.
Jaakko Stenhäll kertoo kuulevansa Tampereen seudun teknologia-alan suuryrityksissä vieraillessaan aina saman: hankkikaa lisää osaajia. It-osaajista on krooninen pula.
Myös Sinnemäki tietää, että viestintä-teknologia-, peli- ja ohjelmistofirmojen on vaikea löytää kotimaisia työntekijöitä. Ulkomaalaisten palkkaaminen on hankalaa, koska työlupien saaminen on vaikeaa ja hidasta.
”Helsinki ei maahantulosta tietenkään päätä. Hallituksen tulisi nopeasti purkaa rekrytoimista hidastavat säädökset ja asenteet.”
Stenhäll haluaa Tampereesta kansainvälisesti tunnetun, houkuttelevan paikan. Vielä hän joutuu selittämään keskieurooppalaisille, että Tampere is 200 kilometers north from Helsinki.
”Pohjoismainen arki on vetovoimainen asia, jota meidän tulisi markkinoida paremmin”, Stenhäll sanoo.
Anni lisää, että maailman mittakaavassa on erityistä se, että meidän kaupungeissamme elämä ei ole pelkkää työtä. Ihminen voi menestyä työssään, ja silti hänellä voi olla perhe-elämä ja intohimo harrastukseen.
”Hyvä arki kaupungeissa syntyy siitä, että asiat toimivat.”
Toistaiseksi molemmat ovat keskittyneet työssä omiin lohkoihinsa, kaupunkiympäristön ja elinvoimaisuuden kehittämiseen. Entä jos heistä tulee pormestareita, mikä olisi ensimmäinen homma?
”Ihan ensimmäiseksi kutsun koolle muita pormestareita pohtimaan, miten yhdessä viedään kaupunkeja eteenpäin”, Stenhäll sanoo.
”Rupeaisin tekemään listaa kaikista, joihin pitää olla yhteydessä: Suomen kuutoskaupungit, sitten 21 suurinta kaupunkia, pääministeri, Tukholma, Amsterdam”, Sinnemäki listaa.
Työpari-juttusarjassa esittelemme yhdessä työskenteleviä kaksikkoja – heidän suhdettaan ja yhteistyön voimaa.
teksti: Kaisa Viitanen
kuvat: Maija Astikainen
Vihreät - De Gröna