Näin reilu muutos vaikuttaa arkeen – käytännön esimerkkejä

Miten Vihreiden Reilu muutos -ohjelma näkyy konkreettisesti suomalaisten tavallisessa arjessa, kuten ruokaostoksissa ja työmatkoissa? Tässä neljä esimerkkiä.

Saastuttajan tuotteet maksavat enemmän

Kaikelle ympäristölle vahingolliselle toiminnalle tulisi määrätä haittavero, joita ovat muun muassa erilaiset päästö- ja ympäristöverot. Yritystukia ei enää maksettaisi yrityksille, jotka aiheuttavat päästöjä.

Tuotteille, joiden valmistaminen saastuttaa, voitaisiin määrätä korkeampi arvonlisävero tai hiilitulli. Näin niistä tulisi kalliimpia kuin tuotteista, jotka eivät tuhoa ympäristöä. Mutta käytännössä laskun maksaisi silloin saastuttaja, ei kestävää kulutusta suosiva veronmaksaja.

Kaupungeissa autoilu ei enää kannata

Varsinkin kaupungeissa tavoitteena on ohjata ihmiset liikkumaan muuten kuin omalla autolla. Isoissa kaupungeissa voitaisiin ottaa käyttöön ruuhkamaksuja ja tietulleja. Uusien rakennusten yhteyteen ei enää rakennettaisi pysäköintipaikkoja nykyiseen tapaan, ja pysäköinnistä tulisi aina maksullista.

Myös kevyen liikenteen väylien parantaminen ja julkisen liikenteen lipunhintojen alentaminen kannustavat autottomaan liikkumiseen. Autojen vuokraus- ja jakopalvelujen suosiminen vähentäisi autojen määrää ja auton omistamisen tarvetta.

Joukkoliikennettä voidaan tehostaa myös muualla kuin isoissa kaupungeissa. Esimerkiksi Mikkelissä, Pieksämäellä ja Varkaudessa on hyviä kokemuksia koululaisille maksuttomasta paikallisliikenteestä.

Lautasella on enemmän kasvisruokaa

Lihasta ei ole pakko luopua, mutta se kallistuisi. Eläintuotannon ja etenkin tukien normeja kiristettäisiin epäeettisen ja luontoa tuhoavan toiminnan estämiseksi. Tukia suunnattaisiin enemmän kasvituotantoon, jossa kasvinviljelijät ovat ahdingossa ja tuotteet kalliita. Esimerkiksi liha- ja maitotuotteita korvaavat kasvivalmisteet ovat usein eläinperäisiä kalliimpia, koska eläintuotantoa tuetaan. Jotta yhä useampi pystyisi ostamaan enemmän kasviksia ja kasvivalmisteita, pitäisi niiden olla halvempi vaihtoehto.

Kauppakassin kokonaishinta voisi jopa laskea, jos valitsee koriinsa paljon kasviksia. Kuluttajahintoja ei muokattaisi pelkästään verotuksella, vaan tarkoitus olisi ohjata tuottajia ja yrityksiä kohti kestävämpiä tuotantoketjuja.

Kotia ei lämmitetä öljyllä tai kivihiilellä

Lähes puolet suomalaisista asuu kodissa, joka lämpiää kaukolämmöllä. Sitä tuotetaan pääosin kivihiilellä, turpeella ja maakaasulla. Tilalle tarvitaan lämpöpumppuja, maalämpöä ja biolämpölaitoksia. Valtion on tultava apuun investoinneissa.

Kivihiilestä on jo päätetty luopua, seuraavana vuorossa on turve. Fossiilisia energialähteitä ei kuitenkaan korvattaisi pelkästään puun polttamisella, vaan myös geotermisellä energialla.

Öljylämmitteisten omakotitalojen muutosremontteja varten hallitus on jo suunnittelemassa energia-avustusta.

Rakentamisen sääntelyn kiristäminen tietäisi todennäköisesti kustannusten nousua. Mutta tulevaisuudessa talot myös kestäisivät jopa sata vuotta. Nythän jo muutaman vuoden ikäisissä taloissa saattaa olla hometta tai muita ongelmia.

teksti: Sanna Sevänen
kuva: iStockphoto

Lue lisää Reilu muutos -ohjelmasta täältä