Mitä sinne kuuluu? – Vihreät aluevaltuutetut eri puolilta Suomea vastaavat

Kysyimme kuudelta tuoreelta vihreältä aluevaltuutetulta, mikä on ajankohtaista heidän seudullaan juuri nyt. Kaikkialla järjestellään soteasioita, mutta paljon muutakin tärkeää ja mielenkiintoista tapahtuu.

Varsinais-Suomi: Aloite anonyymistä rekrytoinnista

Varsinais-Suomen aluevaltuutettu ja aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja Heidi Aaltonen haluaisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tekevän enemmän yhteistyötä. 

”Työstämme parhaillaan hyvinvointialueen ylätason organisaatiomallia. Meidän on pystyttävä hoitamaan ylimenovaihe niin, että työntekijät saavat palkkansa ja potilaat palvelua. Varsinais-Suomen alueen 41 potilastietojärjestelmää pitäisi saada keskustelemaan keskenään. 

Jätimme ensimmäisessä valtuustokokouksessa ryhmäaloitteen matalan kynnyksen mielenterveyspisteistä, joihin voisi marssia sisään ilman ajanvarausta. Näin pystyisimme nopeasti tunnistamaan ne, jotka tarvitsevat pidempiä terapiajaksoja, ja ne, joille riittää yksi tai kaksi käyntiä. Mahdollisuus hakeutua hoitoon täytyy olla myös yhdenvertaista kuntien välillä.

Olen ammatiltani sairaanhoitaja, ja minulla on osastonhoitajan pätevyys. Uskon, että terveyspalveluiden tuottamiseen on mahdollista saada väljyyttä, kun oikeat ihmiset tekevät ammatillisesti oikeita asioita. 

Erikoissairaanhoidossa on valtavasti osaamista, jota voitaisiin käyttää hyväksi perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi syöpäsairaanhoitaja voisi kerran viikossa ottaa potilaita vastaan terveyskeskuksessa. Näin potilaita ei tarvitsisi siirtää paikasta toiseen. 

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pitäisi ylipäätään tehdä enemmän yhteistyötä niin, että keskustelua ei käytäisi pelkästään lähetteiden välityksellä. 

Työstin aloitteen anonyymistä rekrytoinnista hyvinvointialueella, koska rekrytoinnin alussa pitäisi keskittyä olennaiseen: hakijan osaamiseen ja työkokemukseen, ei ikään, syntyperään tai cv:ssä olevaan kuvaan. Turun kaupunki toteuttaa tätä jo jossain määrin, mutta esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tyksissä tämä ei ole vielä käytössä. Olen itsekin rekrytoivana esihenkilönä nähnyt, miten työnhakijaa ei kutsuttu haastatteluun etnisen taustan takia.”

Länsi-Uusimaa: Siirtymä savupiipuista high techiin

Kirkkonummen alue- ja kunnanvaltuutettu Markus Myllyniemen mukaan fokuksessa ovat lähipalvelut ja lähiluonto. Hieno uusi datakeskuskin tulee olemaan hiilineutraali.

”Prioriteettimme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on saada matalan kynnyksen ennaltaehkäisypalvelut toimimaan. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus päästä lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle omalla kotikylällään eikä 20 kilometrin päässä Espoon keskuksessa. 

Kirkkonummella toimivat terveyskeskus ja kaksi terveysasemaa. Veikkolan asema oli vaarassa mennä kiinni, koska sen vuokranantaja on yksityinen ja vuokrasopimus oli päättymässä. Hyvinvointialueet kun sitoutuvat vuokraamaan vain kunnan omistamat kiinteistöt vuoteen 2026 asti. Saimme kuitenkin varmistettua, että Veikkolankin terveysasema pysyy auki vähintään vuoteen 2025 asti. 

Myös ukrainalaisille pakolaisille pitäisi pystyä tarjoamaan riittävät mielenterveys- ja sote-palvelut. Heitä on tullut Kirkkonummelle jo useampi sata.

Haluamme pitää Kirkkonummen upeasta lähiluonnosta huolta. Olemme tehneet hartiavoimin töitä esimerkiksi sen eteen, että suosittuun luontokohteeseen Meikoon olisi paremmat yhteydet ja alueelle saataisiin enemmän parkkipaikkoja. Näin kulutus luonnossa hajaantuisi tasaisemmin ja ihmisten viihtyvyys lisääntyisi. 

Olen vuosikausia taistellut sen puolesta, että saisimme omalle kotikylälleni Veikkolaan meluaidan, joka pysäyttäisi Turun moottoritien melun. Siitä kärsivät paitsi asukkaat, myös moottoritien pohjoispuolella Nuuksion kansallispuisto eläimineen, kasvustoineen ja retkeilijöineen. Melusuojatyötä viivästyttää alueelle suunniteltu Helsingin ja Turun välinen ESA-oikorata, jonka meluvaikutukset täytyy ottaa huomioon.

Haluamme luoda tulevaisuuden Kirkkonummea ja siirtyä savupiipputeollisuuden sijaan high tech -suuntaan. Kirkkonummelle on tulossa upea, maailmanluokassakin ainutlaatuinen datakeskus. Hiilineutraalin keskuksen vaatima sähkö hankitaan uusiutuvana energiana, ja sen hukkalämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon. Asemakaava on juuri hyväksytty valtuustossa.”

Kanta-Häme: Satsausta ikäihmisten asioihin

Kanta-Hämeen aluevaltuutettu Karri Vanttaja muistuttaa, että kun ikäihmisten toimintakykyä ylläpidetään, resursseja jää enemmän nuoremmillekin. 

”Kanta-Häme on sirpalemaakunta. Maakuntamme sisällä on kolme seutukuntaa, joiden välillä on nähtävillä vastakkainasettelua. Täällä ei ole ollut alueellista sote-organisaatiota ennen hyvinvointialueen muodostamista. Meillä on alueellisia eroja siinä, kuinka paljon seudut ovat panostaneet rahallisesti sote-palveluihin asukasta kohti, mikä tuottaa kitkaa. 

Meidän tehtävänämme on saattaa eri kuntien organisaatiot, palvelut ja työntekijät yhteen. Se on niin iso haaste, että päätämme vasta ihan perusasioista. Työmme painottuu siihen, että toiminnan aloitus olisi ensi vuoden alusta mahdollisimman häiriötön: että tietojärjestelmät saadaan pelittämään ja työntekijöiden palkat juoksemaan. 

Pyrimme vahvistamaan tasa-arvoisia perusterveydenhuoltopalveluita. Ne täytyy tuottaa lähipalveluina. Mutta onko järkeä tarjota samankaltaisia kalliita erityistason palveluita kahdessa eri paikassa vain 50 kilometrin päässä toisistaan – sitä täytyy pohtia alueellisesti.

Olen Hämeenlinnan terveyskeskuksessa geriatrina. Olen nähnyt, miten alituinen säästäminen on näivettänyt perusterveydenhuoltoa. Toivon, että hyvinvointialueella voitaisiin löytää toimivampia toimintamalleja, koska nyt sama taho vastaa sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon kustannuksista.

Vihreiden poliittiset ohjelmat painottuvat yleensä lapsiin ja nuoriin, mutta jos unohdamme ikäihmiset, kustannukset lisääntyvät ajan myötä, ja resursseja on vähemmän nuorillekin. Olen muistiklinikalla nähnyt, kuinka muistisairauden varhainen tunnistaminen ja hoidon aloitus hidastavat muistin ja toimintakyvyn heikentymistä niin, että potilas pärjää kotona pidempään ja vähemmällä avulla.

Terveydenhuollossa pitäisi ylipäänsä olla vähemmän luukulta luukulle -pallottelua. Apua pitäisi saada ajoissa, jotta raskaiden palveluiden piiriin ajautumiselta voitaisiin välttyä.”

Pirkanmaa: Nopea pääsy lyhytterapiaan

Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, Pirkanmaan aluevaltuutettu, vastuullisuusasiantuntija Jaakko Mustakallio kertoo alueen kärkiteemoiksi mielenterveyspalvelut ja liikenteen.

 ”Hyvinvointialueen perustaminen ja erityisesti mielenterveyspalvelukysymykset ovat asialistamme kärjessä tällä hetkellä. Pirkanmaalla on hirvittävän pitkät jonot mielenterveyspalveluihin, puhutaan jopa 18 kuukauden odotuksesta. Yritämme työstää kokonaisuudistusta, jossa kaikilla ihmisillä olisi nopea pääsy lyhytterapiaan ja raskaita psykiatrisiakin palveluita olisi riittävästi saatavilla. 

Niin sanotussa walk in -terapiassa, josta olen tehnyt valtuustoaloitteen, palvelua voisi saada jopa ilman ajanvarausta. Pilotit asian edistämiseksi ovat hyvin lupaavia!

Isoilla kaupunkiseuduilla toimiva lähijunaliikenne on erinomainen tapa vähentää autoilua ja päästöjä. Teemme selvitystä siitä, miten saisimme lähijunaliikenteen kunnolla liikkeelle Tampereen kaupunkiseudulla. Täällä on yli 400 000 asukasta, ja kun vertaa vaikka ruotsalaisiin pienempiinkin kaupunkeihin, siellä on huomattavasti kattavampi lähijunaliikenne. 

Meillä on vasta yksi junapilotti Tampereen ja Nokian välillä. Raiteet olisivat olemassa useammallekin reitille, mutta meiltä puuttuvat junat ja seisakkeet. Vielä 1980-luvulla kulkeneiden lättähattujunien pysäkit karsittiin aikoinaan autoilun yleistyttyä. Tilanne pitäisi ilmastokriisin takia arvioida uudelleen. Pirkanmaalle tarvitaan moderneja seisakkeita ja lähijunia, samanlaisia kuin pääkaupunkiseudulla.

Tampereen ratikkaliikenne alkoi viime elokuussa. Se oli valtavan iso voitto kaupungille ja meille Vihreille. Ratikoiden suosio on ylittänyt kaikki odotukset, ja jatkolinjaa on juuri alettu rakentaa kohti Hiedanrantaa ja Lentävänniemeä, jonne tulee uusia saaria ja asuinalueita. Valmista pitäisi tulla vuonna 2024. Tampereella tapahtuu ja kehittyy nyt paljon. Olemmehan Suomen voimakkaimmin kasvava kaupunki.”

Pohjanmaa: Suunnitelmia duo-raitiojunasta

Pohjanmaan aluevaltuutettu, Vaasan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Vaasan vaalipiirin Vihreiden puheenjohtaja Lotta Alhonnoro kertoo alueella keskusteltavan niin raidehankkeista kuin seksuaaliseen häirintään puuttumisesta.

 ”Tarvitsemme Seinäjoelta Kaskisiin kulkevan Suupohjan radan peruskorjaamiseen määrärahaa eduskunnan budjetista. Olemme tehneet ratahankkeesta kannanoton. Jos huonokuntoisia raiteita ei pian aleta kunnostaa, ne täytyy ajaa alas. Se olisi iso menetys alueen elinvoimaisuuden ja tulevaisuuden kannalta. Toimiva raideliikenne keventäisi tieliikenteen päästöjä.

Olemme tehneet suunnitelman myös Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella kulkevasta duo-raitiojunasta. Se olisi työmatkaliikenteen ja alueellisen yhteistyön kannalta todella kätevä. Hanke on aika kauaskantoinen, mutta olemme jo lobanneet EU:ta siitä.

Vaasassa skannataan jatkuvasti yritysten mahdollisuuksia toimia energiafiksusti. Vaasalla on kova hiilineutraaliustavoite tälle vuosikymmenelle, mutta tarvitsemme vielä toimintasuunnitelman, jotta saamme selkeät vuositavoitteet paperille. Lokakuussa 2020 tekemäni valtuustoaloite asiasta on tunnistettu, mutta vastausta ei ole vielä saatu.

Olemme Vihreissä puhuneet paljon siitä, että samaan aikaan, kun energiasektori kasvaa ja väkiluku kasvaa, meidän pitää huolehtia riittävästä päivähoitopaikkojen määrästä. Viime aikoina moni päiväkotihanke on nytkähtänyt eteenpäin, ja Vaasassa on aloittanut toimintansa kolme ensimmäistä ulkopäiväkotia.

Jätin Me Too -kampanjan aikaan aloitteen siitä, että seksuaaliseen häirintään pitää pystyä vaikuttamaan. Aloite on ollut pitkään koneistossa, mutta nyt THL:n teettämä kysely nosti sen uudestaan pinnalle. Tilanne on pahentunut. Vaasassakin yli puolet 8.–9.-luokkalaisista tytöistä on kokenut epäasiallista häirintää ja ehdottelua. Eri puolilla Suomea tehdyt ratkaisut olisi tärkeä koota yhteen ja luoda niiden pohjalta yleisiä toimintamalleja.

Mielenterveyspalveluissa on tosi paljon kehitettävää. Nuorten kohdalla tilanne on jo hälyttävä. Edes sähköisten palveluiden kautta ei ole päässyt juttelemaan ammattiavun kanssa. Pohjanmaan alue on kaksikielistä, mikä on vaikeuttanut osaavan henkilöstön rekrytointeja.”

Pohjois-Karjala: Kulttuurilla syrjäytymistä vastaan

Pohjois-Karjalan aluevaltuutetulla Heikki Ahtolalla on takanaan 40 vuoden ura kirurgina ja ylilääkärinä. Hän haluaa purkaa terveydenhuoltoalan ongelmia vuorovaikutteisesti henkilöstön kanssa.

 ”Täällä kuntatason toimintojen yhdistyminen on takanapäin, koska Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote aloitti toimintansa jo viisi vuotta sitten. Se on iso helpotus tulevalle työllemme. Moni pieni kunta on kuitenkin pettynyt yhdistymisestä, kun lähipalveluita on supistettu.

Liian vähäinen henkilökuntamäärä sekä potilaspaikkojen ja osastojen sulkeminen on johtanut pahaan ketjureaktioon. Esimerkiksi moni ikääntynyt, perushoitoa ja hoivaa kaipaava ihminen on päätynyt makaamaan kalliille erikoissairaanhoidon potilaspaikalle, koska ympärivuorokautisen kotihoidon paikkoja on liian vähän. 

Henkilöstön pitäisi päästä paremmin vaikuttamaan siihen, miten asioita korjataan. Hallinnon ja päättäjien tulee luoda sille edellytyksiä. Toivon vuorovaikutteista, osallistavaa keskustelua.

Säästämällä säästäminen on tuhoisaa. Toiminnan kehittäminen vaatii usein aluksi innovaation ja investoinnin, mutta onnistuessaan se maksaa itsensä takaisin. Olin aloittamassa tähystyskirurgian toimintaa Pohjois-Karjalassa 1990-luvun alussa. Kun tekniikkaan liitettiin tehokas ennakoiva kivunhoito, varhainen ravitsemus, mobilisaatio ja potilasohjaus, syntyi nopean toipumisen ohjelma. 

Useiden päivien sairaalahoito ja viikkojen sairausloma muuttuivat päiväkirurgiseksi operaatioksi. Se oli taloudellinen voitto sairaalalle, kunnille ja potilaille, mutta ei kerrannaisvaikutuksia kukaan laskenut. Muutoksen vaikuttavuutta pitäisi seurata. Potilaalta pitäisi kysyä vaikka viikon päästä, miten hän pärjää. Mikä oli terveyshyöty?

Etähoito diginä toimii hyvin kohdennettuna. Jos potilas on perusterve ja ongelma yksinkertainen, yhteydenotto etälääkärille tai -hoitajalle on ihan kätevä tapa edetä hoidontarpeen arvioinnissa. Myös pitkässä hoitosuhteessa välikäynti voidaan hyvin hoitaa etänä. Mutta jos jostain kirjoituspöydän takaa luodaan tavoite, että 70 prosenttia potilaista pitää hoitaa etänä, ongelmat vain kasaantuvat.

Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat tällä hetkellä täysin riittämättömät. Terapiatakuun lisäksi tarvitaan ennaltaehkäisyä. Itse haluaisin kokeilla kulttuurin merkitystä nuorten syrjäytymisen poistamiseen. Toivon kulttuurituottajien ja -järjestäjien kanssa yhteistyötä, jonka avulla syrjäytymisuhan alla olevia nuoria saataisiin mukaan vaikka konserttitoimintaan.”

Teksti: Johanna Tilus 
Kuvat: haastateltujen arkistot, iStock