Mielenterveysongelmat lisääntyvät Suomessa – kuusi tärkeää asiaa vakavasta ilmiöstä sekä apukeinoja tilanteen helpottamiseksi
Työikäiset ja opiskelijat uupuvat. Nuorten mieli järkkyy. Vanhempi ikäpolvi kärsii yksinäisyydestä, masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Mielenterveysongelmien määrä Suomessa on kasvussa, ja se huolestuttaa. Vihreiden mielestä on aika nostaa tämä asia politiikan kärkiaiheeksi, sillä jokaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen.
Lukiossa se alkoi. Nyt nelikymppisellä Eevalla oli silloin usein vaikea olla. Koulussa oli hankala keskittyä, eikä Eeva saanut kunnolla nukuttua.
Lopulta hän meni terveyskeskukseen. Se oli hyvä, sillä lääkäri otti Eevan tosissaan. Fyysisten paniikkioireiden takia hän sai saman tien terapeuttista keskusteluapua.
Kun Eeva lukion jälkeen muutti Helsinkiin, tilanne paheni. Paniikkihäiriöt iskivät uudestaan, ahdistuneisuus ja masennus syvenivät. Hoidon saaminen ei kuitenkaan enää ollut yhtä helppoa kuin nuorempana ja pienemmällä paikkakunnalla. Eevaa ohjattiin ovelta toiselle.
Tukalan tilanteen jälkeen hän päätyi usein päivystykseen, josta hänet passitettiin lääkereseptin kanssa kotiin. Lopulta Eeva otettiin muutamaksi kuukaudeksi sairaalahoitoon. Se oli suuri huojennus.
”Se oli hyvä paikka. Ensimmäisen kerran ongelmiini paneuduttiin aidosti, ja hoito oli todella hyvää. Vaikka olin ahdistunut, siellä oli turvallista, ja sain oikeasti levätä.”
Sairaalajaksosta on nyt 20 vuotta, mutta edelleen Eeva elää paniikkihäiriöiden, pelkojen ja ahdistuneisuuden kanssa. Välillä hän voi paremmin, välillä heikommin.
Eevan mieltä on hajottanut paljolti hänen perhetaustansa.
”Äidillä oli todella rankkoja mielenterveysongelmia, joista ei saanut puhua. Kun äiti oli osastolla, jouduin sanomaan, että hän on kylpylälomalla. Salailu on taakka, jota lapsen ei pitäisi koskaan kantaa.”
Nyt Eeva kantaa omaa taakkaansa, jota ei tarvitse enää samalla tavalla salailla. Se on taakka, jota kantaa hyvin moni muukin. Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana ainakin kerran johonkin mielenterveyden häiriöön.
Mielenterveysongelmien yleisyyden teki näkyväksi esimerkiksi syksyllä esiin noussut mielenterveyspalveluita tarjoavan Vastaamon tietoturvamurto. Sen myötä silmiemme eteen avautui, kuinka monet ja kuinka monenlaiset ihmiset ovat hakeneet mielenterveydellisiin huoliin apua.
Ongelmien yleisyyden näkyväksi tekemisen ohella Vastaamon kriisi on osaltaan myös pahentanut tilannetta. Monien apua hakeneiden huolia se on syventänyt entisestään, ja toisaalta saanut jotkut miettimään, uskaltaako apua enää hakea, jos se ei olekaan täysin luottamuksellista ja turvallista.
- FAKTA: Vuoden 2019 tilastojen mukaan 52,5 % työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia.
Mielenterveysongelmat ovat uusi kansantauti
Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työelämästä syrjäyttävä sairausryhmä. Ne ovat suurin syy sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiseen.
Työelämässä koetut mielenterveyden häiriöt kasvavat erityisen jyrkästi nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Mutta miksi olemme tällaisessa tilanteessa? Ovatko mielenterveysongelmat Suomen uusi kansantauti?
”Ihan ehdottomasti ovat”, sanoo mielenterveyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn keskittyneen Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.
Kansanterveydessä on menty fyysisissä sairauksissa hyvään suuntaan, mutta mielenterveyden kohdalla Suomessa suunta on ollut lähes päinvastainen.
Tilannetta selittää Aalto-Matturin mukaan kaksi asiaa. Ensimmäinen on tavallaan myönteinenkin: olemme tulleet ongelmista tietoisemmiksi, ja avun hakemisen kynnys on laskenut. Toisessa on kyse isommasta ilmiöstä.
”Yhteiskunnassamme ja elämässämme on tapahtunut muutoksia, jotka ovat tehneet meitä haavoittuvammiksi”, Aalto-Matturi sanoo.
Yksi isoimmista muutoksen kohteista on työ. Jos ennen kuormitus oli raskasta ennen kaikkea fyysisesti, on se nykyisin hyvin monelle sitä henkisesti. Joudumme vastaanottamaan kiihtyvällä tahdilla valtavat määrät tietoa, jäsentämään sitä, oppimaan uutta ja pärjäämään sosiaalisesti. Sietämään muutosta ja epävarmuutta.
”Se vaatii paljon mieleltä.”
Työelämä ei ole kuitenkaan ainoa asia, joka meitä kuormittaa. Harvoin mielenterveysongelmat ovat muutenkaan tiivistettävissä yhteen tiettyyn alkusyyhyn tai kriisiin. Haavoittunut mieli on usein monen asian summa. Vaikuttavia tekijöitä voivat olla niin ihmissuhteet, erilaiset elämänvaiheet ja traumaattiset tapahtumat kuin vaikka sosiaalisen median kautta tulevat paineet ja ärsykkeet.
Mieli järkkyy useimmiten silloin, kun moni asia kasaantuu päällekkäin.
- FAKTA: Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2019 niitä oli 13 479, vuonna 2000 määräoli 6 301.
Kansanedustaja Saara Hyrkkö on tehnyt avauksen koulujen mielenterveystarkastuksista, joissa mielen vointia seurattaisiin samalla lailla kuin painoa ja pituutta.
Apua pitäisi saada helpommin ja nopeammin
Vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö havahtui muutama vuosi sitten siihen, että omassa lähipiirissä alkoi olla useita ihmisiä, jotka päätyivät hakemaan mielenterveyden ongelmiin apua. Oli masennusta, työuupumusta ja monenlaista muuta raskasta.
Huoli läheisistä oli iso, mutta Hyrkköä järkytti myös se, miten vaikeaa avun saaminen näytti olevan.
”Se olikin aikamoinen temppurata. Ihmisiä pomputeltiin luukulta toiselle tai he saattoivat joutua perustelemaan kohtuuttomasti avun tarvettaan”, Hyrkkö kertoo.
Hyrkön läheiset ovat kykeneviä ihmisiä, jotka jaksoivat jatkaa avun etsimistä vastoinkäymisistä huolimatta. Heillä oli myös muita ihmisiä apuna.
”Mutta entä ne ihmiset, joilla ei ole tukiverkkoja ja jotka ovat paljon huonommassa kunnossa? Henkinen kynnys avun pyytämiseen on jo muutenkin todella korkea, eikä tilannetta pitäisi tehdä yhtään hankalammaksi. Havahduin silloin vahvasti siihen, ettei järjestelmämme ole toimiva.”
Politiikkatoimien näkökulmasta järjestelmä näyttää epäonnistuneen. Monet ongelmista eivät vaatisi pitkäkestoista tai edes kallista hoitoa, mutta juuri kevyintä hoitoa on vaikein saada. Ihmisiä on kannattavampaa pompotella siihen asti, kunnes he pääsevät Kelan kuntoutuspsykoterapiaan tai joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle.
Hyrkön mielestä tällainen järjestelmä paitsi lykkää ongelmia liian pitkälle, myös eriarvoistaa.
”Hyvässä asemassa olevat pääsevät hoitoon helpommin, vaikkapa hyödyntämällä työterveyden väylää. Huonoimmin voivat ja heikommat putoavat väliin, jossa avun saaminen kestää.”
Eniten huolta Hyrkkö kantaa nuorista. Esimerkiksi opiskelijoilla mielenterveyden häiriöt on yleisin syy hakeutua lääkäriin. On suuri inhimillinen tragedia, jos Suomessa ei pystytä luomaan lapsille ja nuorille turvallista kasvuympäristöä.
Hyrkkö kertoo koululääkärinä työskentelevän tuttavansa huomiosta. Aiemmin lääkäri pystyi haarukoimaan pienemmän joukon oppilaista, joille hänen kannatti kertoa esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöstä. Mutta nyt tämä joukko on kasvanut niin merkittävästi, että lääkärin mielestä siitä kannattaa kertoa jo ihan kaikille.
”Tällaiset viestit herättävät paljon huolta. Tämä on ihan ratkaisevia kohtalonkysymyksiä yhteiskunnassamme.”
- FAKTA: Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja kehitetään ja kokeillaan. Helsingin Mieppi-pisteistä on hyviä kokemuksia. Sieltä saavat yli 13-vuotiaat keskusteluapua nopeasti.
Nuorten ongelmat menevät liian pitkälle
”Yhteiskunta on menossa suuntaan, jossa nuoret eivät selviä kodeissaan ja kodit eivät selviä nuortensa kanssa”, sanoo nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala Tampereen yliopistosta. Kaltialan mukaan lasten ja nuorten kasvavissa mielenterveyden häiriöissä on kyse kasvuympäristöön liittyvistä asioista.
”Ei ole syytä olettaa, että esimerkiksi vakavat mielialahäiriöt, psykoosit tai vakavat anoreksiat olisivat lisääntyneet vaikkapa biologisista tai geneettisistä syistä.”
Mutta silti osassa Suomen sairaanhoitopiireistä lapsia ja nuoria on psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa jopa 10 prosenttia, kun Kaltialan mukaan se pitäisi olla puolet vähemmän.
Miksi? Se onkin hyvä kysymys. Kaltialalla ei ole yhtä vastausta, ja oikeastaan hänellä on ennemmin lisää kysymyksiä: Onko vanhemmuus hukassa? Onko koulussa menty liian pitkälle valinnanvapauden suhteen? Koskettaako suoritusyhteiskunta myös lapsia?
Sosiaalisella medialla ja liiallisella digitaalisten laitteiden käytöllä on tutkitusti vaikutuksia esimerkiksi nuorten masentuneisuuteen.
Kaltiala nostaa esille myös yhden selkeän huonon kehityssuunnan: vanhempia ollaan työntämässä yhä kauemmas nuorista erilaisissa ongelma- ja päätöksentekotilanteissa. Tästä toimii esimerkkinä vaikkapa se, miten terveystietojen saatavuutta on rajattu vanhemmilta.
”On selvä juttu, että jos kehitys menee tähän suuntaan, on nuoren lähiomainen pian viranomainen. Se on väärä kehitys, sillä lähtökohtaisesti kaikki vanhemmat haluavat lastensa parasta.”
On selvää, että olosuhteita korjaamalla ei estetä kaksisuuntaisia mielialahäiriöitä tai anoreksiaa, mutta monia lievempiä mielen häiriöitä kyllä.
”Nuoruusikään kuuluu se, että etsitään identiteettiä ja siihen sisältyy myös pettymyksiä. Aikuisten pitäisi luoda turvaa ja toivoa, jotta kaikista tuntemuksista ei pelästyttäisi niin paljon. Kaikkeen ei tarvita raskasta psykiatriaa.”
- FAKTA: Korona on lisännyt nuorten mielenterveyshuolia ja pahoinvointia. Nuorille tarkoitetussa Sekasin-chatissa oli syyskuussa käyty jo 21 000 keskustelua, joka on enemmän kuin koko edellisvuonna yhteensä.
Korona on kärjistänyt heikoimpien asemaa entisestään
Koronapandemia on sekoittanut myös tilannetta mielenterveysongelmien suhteen. Monet työssäkäyvät voivat jopa paremmin, sillä etätyöskentely on saanut elämää parempaan tasapainoon. Sairauspoissaolot ovat selkeästi vähentyneet tänä vuonna.
Poikkeusaika on kuitenkin myös lisännyt pahoinvointia ennen kaikkea heillä, joilla oli ongelmia jo ennestään.
Mieli ry:n kriisipuhelimeen soitettujen puheluiden määrä kertoo karusta tilanteesta: soittojen määrä on kasvanut tänä vuonna 40 prosenttia. Avun tarve on lisääntynyt muillakin kolmannen sektorin auttajilla. Sosiaalibarometrin mukaan järjestöjen ja seurakuntien tarjoamalle avulle on ollut erityisen kova kysyntä.
”Yhteyttä ottavat selvästi aiempaa huonokuntoisemmat ihmiset. Loppukeväästä soittajissa oli selkeästi enemmän myös itsetuhoisia ihmisiä”, Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi sanoo.
Mieli ry on lisännyt resursseja, jotta soittoihin ehdittäisiin vastata paremmin. Edelleen silti moni apua tarvitseva odottaa langoilla turhaan.
Pandemian myötä lisääntynyt hätä saattaa ulottua Aalto-Matturin mukaan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Poikkeustilan jälkeen voi tulla pitkä taloudellinen kriisi, millä on jälleen vaikutuksensa hyvinvointiin. Sekä YK että WHO ovat varoittaneet pandemian mittavista mielenterveysvaikutuksista.
”Jo keväällä näimme sen kirjon, miten monella tavalla pandemia vaikuttaa. On eristäytyneisyyttä, yrittäjien ahdinkoa, lomautuksia ja huolta toimeentulosta sekä myös omasta terveydestä.”
Pandemia tuli usein jo valmiiksi vaikean tilanteen päälle. Aalto-Matturi sanoo, että kriisit ovat nostaneet esille sen, miten olennaisessa asemassa järjestöt ovat avuntarjoajina. Siksi hän kantaa huolta siitä, että niiden toimintaedellytykset säilyvät hyvinä jatkossakin.
Ennen kaikkea Aalto-Matturi veisi kuitenkin huomiota ennaltaehkäisevään työhön. Mielenterveysongelmiin on kyllä yhteiskunnassa havahduttu, mutta edelleen huomio on liikaa ongelmien hoidossa eikä mielenterveyden edistämisessä ja ongelmien ehkäisyssä.
”Huomio kohdistuu jonojen purkamiseen ja vaikkapa oppilashuoltoon sekä mielenterveyspalveluihin, mutta palvelutarve on niin valtava, ettemme koskaan onnistu lisäämään apua niin paljon, ettei se olisi vajaata. Katseen pitäisi olla edistävässä ja ehkäisevässä työssä. Sitä työtä voidaan tehdä esimerkiksi työpaikoilla vahvistamalla esimiesten mielenterveysosaamista. Myös koulut ovat tärkeä areena mielenterveyttä vahvistavalle työlle.”
- FAKTA: Mieli ry:n kyselyn mukaan koronaepidemia on kuormittanut suomalaisia. Esimerkiksi yrittäjistä 40 % on kokenut, että poikkeusaika on vaikuttanut kielteisesti heidän mielenterveyteensä. Lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia pandemiasta johtuen.
Mielenterveys on jo politiikan agendalla – käsittelyssä nyt terapiatakuu
Suomalaisten mielenterveyden huolestuttava tilanne on jo hyvin päättäjien tiedossa. Huoli on myös kaikille puolueille yhteinen, sillä esimerkiksi kansalaisaloitteesta eduskunnan käsittelyyn tullutta terapiatakuuta ei varsinaisesti vastusta yksikään puolue.
Toinen asia on, kuinka aktiivisesti puolueet ovat edistäneet riittävien reseurssien saamista ongelmien ratkaisemiseksi.
Tämä kysymys on erityisen tärkeä Vihreille, jotka ovat vieneet mielenterveyspalveluiden parantamista eteenpäin myös hallituksessa. Tämän vuoden alussa hallitus julkaisi seuraavalle kymmenelle vuodelle mielenterveysstrategian, jonka kärkiteemoja ovat esimerkiksi mielenterveys pääomana, itsemurhien ehkäisy sekä lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Mielenterveysstrategian tavoitteet on huomioitu myös soteuudistuksessa.
Vihreille mielenterveysasiat ovat yksi puolueen tärkeimmistä teemoista. Vihreiden eduskuntaryhmä esittää, että hallitus asettaisi tavoitteeksi mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän puolittamisen vuoteen 2030 mennessä.
Saara Hyrkön mukaan myös kunnat ovat avainasemassa ratkomassa haastetta.
”Kevään kuntavaaleissa valitaan nyt päättäjiä, jotka määrittävät mielenterveyden arvon. Kunnilla on ratkaiseva asema siinä, miten ihmisten hoitoon pääsyä voidaan helpottaa, ja siksi niille on taattava tähän myös riittävä rahoitus.”
Hyrköllä on hyviä esimerkkejä esimerkiksi omasta kotikunnastaan Espoosta. Matinkylässä sijaitsevassa Iso Omenan ostoskeskuksessa on testattu walk-in-vastaanottoja, joissa ihmiset ovat päässeet tapaamaan mielenterveysosaamisen asiantuntijoita ilman ajanvarausta.
”Tästä on ollut hyviä kokemuksia. Osalle on voinut riittää tämä yksi tapaaminen, mutta osalle se on ollut ratkaiseva ensikontakti, joka on ollut alku pidemmälle hoitopolulle.”
Muitakin matalan kynnyksen ja ennalta ehkäisevän toiminnan kokeilemisen arvoisia ideoita kyllä riittää. Hyrkkö on tehnyt avauksen esimerkiksi mielenterveystarkastuksesta, joka olisi yksi tapa arkipäiväistää mieleen liittyvien pulmien hoitoa.
”Terveystarkastuksissa seurataan painoa ja pituutta, eivätkä ne leimaa mitenkään. Voisimmeko ottaa esimerkiksi kouluissa vahvemmin mukaan myös mielenterveyden seurantaa ja alkaa puhua yhtä neutraalisti mielenterveystarkastuksista?”
Niin Hyrkkö kuin mielenterveyden asiantuntijat korostavat ylipäätään sitä, että mielenterveyttä ajateltaisiin yhä enemmän voimavarana, jota vaalitaan. Asiana, johon kaikilla suomalaisilla pitäisi olla oikeus ja jota tuettaisiin yhteiskunnassamme kaikin voimin.
”Olen puhunut paljon mielenterveysosaamisen levittämisestä. Ei voida ajatella niin, että odottelemme sitä, että ihminen sairastuu, vaan ennemmin meidän pitää keskittyä hyvinvoinnin tukemiseen ja vahvistamiseen. Yksi keino tähän on varmistaa, että yhä useammat ammattilaiset esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa ymmärtävät mielen hyvinvoinnista enemmän”, Hyrkkö sanoo.
- FAKTA: Mielenterveysongelmat jakaantuvat Suomessa voimakkaasti alueellisesti. THL:n sairastavuusindeksin mukaan mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä Itä- ja Pohjois-Suomen kuin läntisen ja eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa.
- ARVIO: Vuonna 2018 OECD arvioi, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli 5,5 % bruttokansantuotteesta.
Tasapainoinen arki tukee mielen hyvinvointia
Parasta Eevan arjessa ovat rutiinit, jotka tuovat turvaa ja kannattelevat. Se, että kuusivuotiaan pojan kanssa on pakko liikkua ja ulkoilla, viedä päiväkotiin ja hakea pois sieltä.
Joskus myös työ on onnistunut tuomaan Eevan elämään hyvän jakson. Näin on tapahtunut silloin, kun työyhteisössä on ollut hyvä olla, eikä työ ei ole ollut voimavaroihin nähden liian raskasta. Hyvä jakso oli silloinkin, kun Eeva sai Kelan tukemana pitkän terapiajakson ja keskusteluapua.
Juuri nyt Eeva ei ole töissä. Jaksaminen ei tällä hetkellä kanna siihen, mutta opiskeluun jonkin verran. Eeva haaveilee, että voisi vielä tehdä asiantuntijatyötä ympäristöalalla. Hän tietää kuitenkin, ettei oma mieli välttämättä anna kaikkeen mahdolliseen myöten, sillä työn lisäksi täytyy myös olla voimaa pyörittää perhearkea. Pahinta ovat pelot ja pakkoajatukset, jotka aika ajoin tulevat todella voimakkaiksi.
”Uskon silti, että pystyn kyllä nauttimaan elämästä, jos saan asiat tasapainoon ja riittävästi apua.”
Eeva miettii, minkälaisilla keinoilla hän voisi saada asiansa parempaan tasapainoon. Yksi konkreettinen apu voisi olla perustulo, joka vapauttaisi kapasiteettia toimeentuloon liittyvistä huolista. Toinen olisi se, että keskusteluapua olisi tarjolla helposti ja edullisemmin. Kolmas olisi se, että jokaiselle ihmiselle olisi joku terveydenhuollon ammattilainen, joka olisi kokonaisuudesta kärryillä.
”Mielenterveysongelmissa on kyse turvallisuudentunteesta. Jos pääsisi pienellä askeleella tutulle lääkärille kysymään helposti apua, eikä tarvitsisi aina soittaa vaikka ambulanssia. Parasta olisi, jos läheisessä terveyskeskuksessa olisi joku, joka tuntisi juuri minut.”
Eevan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
|
Miten yhteiskunta voisi tukea mielenterveyttä paremmin?
|
teksti: Heidi Kalmari
kuvat Saara Hyrköstä: Maija Astikainen
muut kuvat: iStock
Vihreät - De Gröna