Maria Ohisalo: ”Vallan käyttää aina joku, jos itse ei rohkaistu”

Maria Ohisalo luotsaa Vihreitä voittoon kuntavaaleissa ja haluaa, että kaikissa kunnissa torjutaan ilmastonmuutosta. Kun Ohisalo aloitti poliittisen vaikuttamisen varavaltuutettuna, hän huomasi, että nuori ja kokematonkin voi saada vastuuta.

OHJENUORA 1: ”Aiomme osoittaa kuntavaaleissa, että Vihreät on koko maan puolue.”

Viime vuoden maaliskuussa sisäministeri ja Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo istui ministeriautossa kuulokkeet päässä ja odotti vuoroaan koronatestiin. Hallituksen avainministerit neuvottelivat koronarajoituksista etäyhteydellä, ja Ohisalo oli sairastunut kovaan flunssaan Brysselin-työmatkan jälkeen.

Ohisaloa jännitti. Brysselissä oli ollut jo paljon koronatapauksia, joten flunssa voisi hyvin olla covid19-taudin aiheuttama.

”Olin ihan kirjaimellisesti koronatikku nenässä ja ministeriviisikon kokous kuulokkeissa, kun päätimme yhdessä, että rajanylitysliikennettä täytyy ryhtyä rajoittamaan”, Maria Ohisalo muistelee.

Päätös ei ollut Ohisalolle helppo. Suomessa elettiin pandemian ensimmäisiä viikkoja. Koronatestausta aloitettiin ja rajoituksia oli otettu käyttöön, mutta tautitapaukset lisääntyivät edelleen. Tarvittiin tiukempia toimia.

Mutta Vihreät on aina ollut vapausliike, ja vapaa liikkuvuus EU:ssa ja Schengen-alueella on puolueelle tärkeää.

”Olihan se rankkaa, mutta myöhemmin on osoittautunut, että linjaus oli oikea. Vihreiden kannattajat ovat suhtautuneet rajoituksiin hyvin, sillä moni ymmärtää, että kyse on hengen ja terveyden suojelemisesta.”

Päätöksen hetkellä Ohisalolla oli jo vuosien kokemus politiikasta, mutta tie nykyiseen pestiin ei ole ollut selkeä ja suoraviivainen. Rohkeasti ja päättäväisesti hän on kuitenkin jatkanut matkaansa varakaupunginvaltuutetusta politiikan huipulle. Nyt edessä ovat kuntavaalit, joissa Vihreät aikoo jälleen osoittaa olevansa koko maan puolue.

”Olemme aina tienneet, että eri puolilla maata on vihreät arvot jakavia ihmisiä ja olemme kutsuneet joukkoomme eri taustoista ja elämäntilanteista tulevia. Viime kuntavaaleissa yhä useampi heistä päätti lähteä ehdolle ja äänestää Vihreitä. Näissä vaaleissa tuo joukko kasvaa entisestään.”

OHJENUORA 2: ”Kunnissa voimme panostaa koulutukseen ja tukea heikoimpia.”

Tammikuussa 2008 Maria Ohisalo oli vaihto-opiskelijana Uppsalassa, Ruotsissa. Talvisena päivänä hän avasi tietokoneen opiskelija-asunnossaan ja täytti Vihreiden jäsenhakemuksen.

Yhteisten asioiden hoitaminen oli kiinnostanut Ohisaloa jo pitkään, ja hän opiskeli valtio-oppia, sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa. Uppsalassa hän tutustui eri puolilta maailmaa tulleisiin nuoriin, joista monella oli kokemusta puoluepolitiikasta tai esimerkiksi harjoittelusta EU-parlamentissa.

”Kanadalainen ystäväni oli työskennellyt Kanadan pääministerin kabinetissa ja oli konservatiivi. Uusiseelantilainen ystäväni oli Maailman sosialistinuorten jäsen, ja minä olin kiinnostunut Vihreistä.”

”Valitsin Vihreät siksi, että siellä sosiaalinen oikeudenmukaisuus yhdistyi ilmastosta ja ympäristöstä huolehtimiseen. Muutkin puolueet pitivät ilmastoasioita esillä, mutta käytännön toimissa näytöt olivat vähäisempiä.”

Suomeen palattuaan Ohisalo osallistui ensin Vihreän politiikan ABC-kurssille ja sitten Nuori vihreä vaikuttaja -kurssille.

”Ajattelin silloin, että vau, juuri näitä asioita olen kelannut. Hyvinvointivaltio on innovaatio, joka on antanut minulle paljon rakennuspalikoita, ja sitä halusin puolustaa.”

Ohisalo on hyvä esimerkki siitä, että Vihreisiin voi lähteä mukaan, vaikka toiminta ei olisi valmiiksi tuttua. Ohisalo ei tuntenut puolueesta ketään, mutta lähti rohkeasti mukaan kursseille. Ventovieraiden kohtaaminen oli tullut tutuksi työssä eri lähikaupoissa, ulkomailla asuessa ja opiskellessa.

”Sain kursseilta ystäviä, joista osa on mukana elämässäni tänäkin päivänä.”

Nuori vihreä vaikuttaja -kurssilla käytiin läpi vaikuttamisen tapoja kunnallispolitiikassa, eduskunnassa ja EU-parlamentissa.

”Jo silloin valkeni, kuinka suuri merkitys kunnissa tehdyillä päätöksillä voi olla ihmisille. Esimerkiksi EU:n elpymispaketti ei tarkoita monelle oikein mitään. Paljon tärkeämpää on se, pääseekö töihin tai opiskelupaikkaan kätevästi julkisilla tai saavatko lapset harrastaa, ja näistä asioista päätetään kunnissa.”

Päättyvällä vaalikaudella vihreät kuntapoliitikot Tampereella ja Espoossa ovat olleet torjumassa leikkauksia varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, Porissa varmistamassa, ettei ryhmäkokoja ole kasvatettu sekä Helsingissä lisäämässä koulutukseen ennätyksellisen paljon rahaa, jotta peruskoulujen resurssit riittävät ja lasten ja nuorten kasvaneeseen tuen tarpeeseen voidaan vastata.

”On tärkeää, että kunnissa ei tehdä leikkauksia kouluihin eikä henkilöstöä lomauteta, kun toivumme koronakriisistä. Päinvastoin koulutukseen ja inhimilliseen pääomaan pitää panostaa.”

Ohisalon omassa lapsuudessa koulupäivät toivat turvaa ja jatkuvuutta, jotka kantoivat eteenpäin, vaikka kotona oli välillä rahasta tiukkaa, ja isä kärsi päihdeongelmasta.

”Koulussa minulla ei ollut koskaan ongelmia. Koulupäivä oli hieno, siellä olivat opettajat ja oppilashuollon edustajat, jotka pystyivät tukemaan. Olen puhunut siitä, että yhden ihmisen voi pelastaa yksi ihminen. Ja olisi hyvä, että tällaisia ihmisiä tulisi vastaan koulussa. Kotioloihin emme voi niin suoraan vaikuttaa, mutta kouluun voimme.”

Ohisalo pitää tärkeänä Vihreiden tavoitetta, että koulujen moniammatillisen tukiverkoston riittävät resurssit pitää varmistaa. Nyt hallitus on laatinut henkilöstömitoituksen koulukuraattoreille ja -psykologeille, ja seuraava tavoite on, että mitoitus olisi myös opintojenohjaajille ja erityisopettajille.

Myös säännölliset harrastukset kannattelivat Ohisaloa lapsuus- ja nuoruusaikana. Hän kävi partiossa, pelasi jalkapalloa ja löysi 9-vuotiaana yleisurheilun pariin. 15-vuotiaaksi asti hän harrasti pituushyppyä, kolmiloikkaa ja pikamatkoja. Koulun jälkeen Ohisalo kävi treeneissä ja meni sitten kotiin tekemään läksyt.

”Oli rytmi, jonka mukaan elämä sujui. Harrastuksista sain myös kaverisuhteita ja lisää rohkeutta, kun kävin muilla paikkakunnilla kilpailemassa. En pitänyt lapsena kestävyyslajeista, ja maastojuoksukilpailut olivat aika kamalia, mutta hyvät kaverit ja yhteiset reissut pelastivat paljon”, Ohisalo nauraa.

Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla mahdollisuus harrastaa, ja siksi hallitus käynnisti tänä vuonna harrastamisen Suomen mallin. Siinä lapsille ja nuorille tarjotaan maksuttomia harrastuksia koulupäivän jälkeen.

”Kunnissa tehdään tärkeää työtä köyhyyden torjumiseksi. Pienituloiselle voi olla todella iso merkitys vaikkapa sillä, että koululaisten iltapäivätoiminnan maksuista voi saada alennusta, kuten tällä vaalikaudella päätettiin Jyväskylässä.”

OHJENUORA 3: ”Kunnissa tehdään päätöksiä, joilla vahvistetaan hyvinvointia ja mielenterveyttä.”

Joululoman viimeisenä päivänä Maria Ohisalo hyppäsi pyörän selkään ja lähti lenkille puolisonsa kanssa. Vapaapäivän pitkä pyörälenkki auttoi Ohisaloa rauhoittumaan ja irrottautumaan työasioista. 73 kilometrin lenkki kulki läpi Helsingin, Espoon ja Vantaan.

”Tuli hyvin selväksi, miksi on tärkeää, että kunta pitää huolen pyöräväylistä läpi vuoden. Liikkumisen pitää olla mahdollista kävellen, lastenvaunujen, pyörätuolin tai pyörän kanssa. Esteetön kaupunki on ollut politiikassa tärkeitä teemojani alusta lähtien.”

Liikunta on aina ollut Ohisalolle tärkeä tapa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan. Mieli tyyntyy kummasti, kun hän lähtee kävelylle kotikaupungin luontoon.

”Kallahdenniemi Vuosaaressa on minulle tärkeä paikka. Sen päässä on hieno, suojeltu rantaniitty ja uimaranta. Myös keskuspuisto, Vanhankaupunginkosken ympäristö ja Lammassaari ovat upeita ulkoilukohteita.”

Kuntavaaleissa jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen oma elinympäristö kunnassa on, tukeeko se hyvinvointia ja onko luonnossa liikkuminen mahdollista kaikkialla.

Viime kunnallisvaaleissa Vihreiden kannatus kasvoi huimasti, ja moneen kuntaan saatiin ensimmäinen vihreä kunnallisvaltuutettu. Vaikka kunnassa ei olisi isoa Vihreiden ryhmää, yksinkin pystyy vaikuttamaan.

”Voi saada läpi hyviä ajatuksia kunnan strategioihin tai tuoda talouskeskusteluun näkökulmia, jotka voivat vaikkapa sujahtaa muiden puolueiden ajatteluun. Silläkin on paljon merkitystä, jos pääsee muuttamaan huonoja päätöksiä edes vähän paremmiksi. Tällä tavalla Vihreiden valtuutetut ovat vaikuttaneet esimerkiksi varhaiskasvatuksen ryhmäkoon muutoksiin eri puolilla maata.”

Siksi jokainen vihreä ehdokas ja jokainen Vihreille annettu ääni on tärkeä.

Ohisalo itse rohkaistui mukaan kunnalliseen päätöksentekoon vuonna 2012. Sitä ennen hän oli kampanjoinut muiden puolesta. Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja näytti, miten hienoja tuloksia yhdessä tekemällä voi saavuttaa.

”Muistan, että opintokeskus Vision Ville Ylikahri huikkasi minulle toimiston käytävällä, että ’kai sä nyt tajuat, että kaikkia tarvitaan’.”

Päätös kunnallisvaaliehdokkaaksi lähtemisestä syntyi, ja kampanjapäälliköksi lähti Sami Kerman, johon Ohisalo oli tutustunut Nuori vihreä vaikuttaja -kurssilla. Ystäviä ja tuttuja lupautui mukaan kampanjoimaan.

”Teimme hienon kampanjan, ja siksi oli pieni pettymys, että pääsin vain varavaltuutetuksi.”

Yllätys oli, että vaikuttamisen mahdollisuuksia tuli siitä huolimatta. Kaikki vihreät ehdokkaat saivat hakea paikkoja lautakunnissa ja ulkopuolisissa toimielimissä. Ohisalokin pääsi nuorisolautakuntaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUSin hallitukseen.

”Nuorisolautakunnassa pääsimme toteuttamaan Jakomäkeen graffitiseinän. Nuoret olivat toivoneet seinää ja miettineet sille paikan, ja oli hienoa päästä kertomaan, että nyt he saavat sen. HUSin hallituksessa puolestaan olin päättämässä Suomen toiseksi suurimman työnantajan asioista.”

”Tuli kokemus, että myös nuori ja tuntematon voi saada valtaa ja vastuuta.”

Seuraavien kuntavaalien alla, vuonna 2017, Ohisalolla oli kokemusta ehdokkuudesta jo kolmissa vaaleissa. Eurovaaleissa ja eduskuntavaaleissa hän oli jäänyt niin ikään rannalle, ja halu päästä tällä kertaa läpi oli kova. Helsingissä ei vielä tuolloin ollut hiilineutraaliustavoitetta, ja se oli saatava aikaan.

”Mieleeni on jäänyt äänestäjä, joka tuli kampanjan aikana kadulla juttelemaan. Hän oli äänestänyt minua jo kolme kertaa ja kysyi, aionko nyt päästä läpi, ettei ääni menisi hukkaan. Vastasin tietysti, että kaikki äänet ovat tärkeitä ja kasvattavat puolueen yhteistä äänipottia.”

Tällä kertaa Ohisalo todella pääsi läpi ja sai Vihreistä neljänneksi eniten ääniä. Valtuustossa hän pääsi mukaan tekemään Helsingin strategiaa, johon kirjattiin tavoite, että kaupunki on hiilineutraali vuonna 2035.

”Sain hyviä kokemuksia siitä, että valtuustoaloitteilla voi vaikuttaa. Aloitteeni lastensuojelun työntekijöiden asiakasmitoituksesta on levinnyt jo muihinkin kuntiin, ja nyt mitoituksesta tulee hallitusohjelman myötä valtakunnallinen.”

Ohisalon aloitteiden perusteella myös perustettiin avustusruoalle jakeluverkosto ja kasvatettiin lastensuojelun jälkihuollon työntekijämäärää.

Tulevissa kuntavaaleissa Ohisalo pitää erityisen tärkeänä teemana mielenterveyttä. Moni on kertonut, että on itse hakenut apua tai seurannut läheisen avunsaantiyrityksiä, eikä auttajaa ole löytynyt.

”Työelämä vaatii osalta ihmisiä kohtuuttomia, joten ei ole ihme, että ihmiset uupuvat tosi nuorena. Jo päälle 30-vuotiaat jäävät eläkkeelle mielenterveyssyistä, vaikka he haluaisivat antaa yhteiskunnalle vielä paljon. Lisäksi korona on luonut ihan uudenlaisia ongelmia ja jättänyt hoitovelkaa, kun nuorten palvelut ovat hävinneet, eivätkä he pääse hoitoon. Mielenterveyteen on panostettava, sillä meillä on näyttöjä siitä, mitä 1990-luvun lama teki nuorille.”

Vastaukseksi on luotu esimerkiksi Helsingissä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin voi kävellä sisään ilman ajanvarausta.

OHJENUORA 4: ”Kunnissa torjutaan ilmastonmuutosta ja huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta.”

Viimeksi jouluna Ohisalolla oli pitkästä aikaa mahdollisuus uppoutua vanhaan harrastukseen. Hän pelasi puolisonsa kanssa taas konsolipelejä. Lapsena Ohisalo harrasti Nintendon pelaamista, ja aikuisiällä hän on keskittynyt retropelien keräämiseen.

”Se on sellainen pieni, hassu harrastus, joka alkoi omasta 16-bittisestä Super-Nintendosta. Myöhemmin sain alkuperäisen, 8-bittisen Nintendon, ja kummityttöni antoi minulle Wiin, kun ei itse enää pelannut sillä.”

Olennaista on, että kaikki pelikonsolit on hankittu käytettynä eikä suurinta osaa niistä enää valmisteta.

”Niitä on jäljellä maapallolla vain tietty määrä. Nykyisin ehdin tosin pelata vain vähän, ja harrastus keskittyy enemmän esimerkiksi dokumenttien katsomiseen. Kun katsoin Netflixin High Score -dokumentista Nintendo-jaksoa, suorastaan herkistyin”, Ohisalo nauraa.

Keväällä peleille on kuntavaalien ja politiikan kiireiden takia ollut vain vähän aikaa. Tärkeä tavoite on, että kunnissa torjutaan ilmastonmuutosta ja että aivan kaikki kunnat olisivat hiilineutraaleja viimeistään 2030-luvulla.

”Lähes puolet suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Paikkoja kuten vaikkapa Lempäälä tai Lappeenranta. Nyt työ pitää saattaa loppuun ja huolehtia suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta.”

Muutos kestävän tulevaisuuden suuntaan näkyy jo vahvasti arjessa, kun ihan tavalliset ihmiset vaihtavat öljykattiloita lämpöpumppuihin ja käyttävät autojen romutuspalkkiota sähköpyörien hankintaan.

”Moni on huomannut, että kun on uskaltanut ottaa askeleita vähähiilisemmän ja kestävämmän maailman puolesta, ne ovat osoittautuneet fiksuiksi ja arkea helpottaviksi valinnoiksi, jotka säästävät myös kustannuksissa.”

Kuntapoliitikoilla on iso vastuu ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. He päättävät, säilyvätkö lähimetsät hiilinieluina, suojellaanko harvinaisia niittyjä ja voiko kävellen päästä lähiluontoon. Heidän vastuullaan on myös suunnitella asuminen tiiviiksi ja liikkuminen sujuvaksi niin, että arki on helppoa eikä kulkemisesta synny ylimääräisiä päästöjä.

Kuntapoliitikkoja Ohisalo pitää todellisina demokratian sankareina, jotka eivät välttämättä saa kiitosta saavutuksistaan.

”On tärkeää muistuttaa, mitä kaikkea kunnanvaltuustoissa onkaan saatu aikaan.”

Ohisalon omassa elämässä yksi tärkeimmistä ilmastoteoista on ollut se, että koronan vuoksi lentäminen on vähentynyt radikaalisti, koska valtaosa kansainvälisistä ministerikokouksista on käyty etäyhteyksillä.

Omaa autoa Ohisalolla ei ole. Ennen ministeripestiä hän kulki välimatkat pyöräillen, mutta turvallisuuden vuoksi ministeriä kuljetetaan autolla. Se on kuitenkin hybridi, joka kulkee pääosin sähköllä.

Ministerin kauppaostokset hoituvat netistä tilaamalla. Uusi kauppakassi tilataan vasta, kun edellisen ruoat on syöty loppuun, ja ruoat ovat pääosin vegaanisia.

”Tämä on helpottanut paitsi ajanhallintaa, myös hävikinhallintaa. Olemme puolisoni kanssa saaneet hiilijalanjälkeämme pienemmäksi, mutta elämämme ei ole muuttunut kurjemmaksi.”

Vihreiden ohjelma kuntavaaleihin

Kunnissa voidaan kääntää suunta kohti kestävää tulevaisuutta: torjua ilmastonmuutosta, panostaa koulutukseen, suojella arvokasta luontoamme, tukea heikoimpia ja vahvistaa hyvin-vointia, mielenterveyttä ja tasa-arvoa.

Kunnissa tarvitaan nyt päättäväisyyttä pysäyttää ilmastokriisi ja tarttua puhtaiden ratkaisujen mahdollisuuksiin.

Tarvitaan myös rohkeutta torjua leikkaukset lasten koulutuksesta, jolle huominen rakennetaan ja niistä palveluista, joilla estetään eriarvoisuuden kasvu.

Lue lisää Vihreiden kuntavaaliohjelmasta täältä.  https://www.vihreat.fi/ohjelmat/kuntavaaliohjelma/  sekä tutustu Vihreiden sataan keinoon torjua ilmastonmuutosta kunnissa. https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/100-keinoa-torjua-ilmastonmuutosta-kunnissa/

Ohjenuorani-juttusarjassa vihreät poliitikot jakavat elämänsä ja työnsä tärkeimpiä periaatteita ja oivalluksia.

teksti: Sanna Sevänen

kuvat: Kirsi-Marja Savola

Lue myös:

• Pirkka-Pekka Petelius: ”Kun ottaa luonnon vastaan kaikilla aisteilla, siihen sulautuu” https://www.vihreat.fi/vihrea/pirkka-pekka-petelius-kun-ottaa-luonnon-vastaan-kaikilla-aisteilla-siihen-sulautuu/