Kriisin jälkeen on rakennettava kestävämpää

Europarlamentaarikko Ville Niinistön kolumni

Se, mitä ajattelimme normaalina, saattaa tulevien vuosisatojen historiankirjoituksessa olla varsin poikkeuksellista aikaa. Länsimainen elämäntyyli on viime vuosikymmeninä nojannut talousjärjestelmään, joka on jättänyt isoa laskua maapallomme ekosysteemeille ja tuleville sukupolville. Tämän laskun jäljet alkavat jo näkyä kaikkialla.

Ihmiskunta on teollistumisesta alkaen hyödyntänyt fossiilisia polttoaineita ja luonnonvaroja yhä kiihtyvällä tavalla. Se on muokannut jopa 75 prosenttia maapinta-alasta omaan käyttöönsä. Valtaosa maailman eläinbiomassasta on tuotantoeläimiä, kun samaan aikaan maapallon historiassa kuudes lajien sukupuuttoaalto etenee. Tutkijat varoittavat, että jopa miljoona lajia uhkaa kadota maapalloltamme tulevina vuosikymmeninä. Ilmastonmuutos on nostanut maailman keskilämpötilaa jo asteella ja aiheuttaa jo nyt toistuvia sään ääri-ilmiöitä eri puolilla maailmaa.

Koronakriisi on ollut iso shokki kansainväliselle järjestelmälle. Se on osoittanut, kuinka hauras vakaana pitämämme maailmantila lopulta oli. Silti se on vain yksi virus; paljon pahempaa voi ympäristökriisin myötä olla edessä. Monet tutkijat ovat myös varoittaneet siitä, että pandemiariskien lisääntyminen on kytköksissä maailman luonnon tilan supistumiseen. Pandemioita eläinperäisistä taudeista nähdään maailmassa, jossa villieläimille ei ole riittävästi omaa luontoa, eläimiä kohdellaan huonosti, hygieniataso on heikko ja ihmisten keskinäinen eriarvoisuus terveydenhuollon saavuttamisessa on suurta. Samalla kun globaali ihmisten liikkuvuus on tänä keskinäisriippuvuuden aikana suurta, ei yksi maa voi yksinään torjua tällaisia uhkia. Siksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.

Kun alamme jälleenrakentaa talouttamme Suomessa ja Euroopassa yhteisellä elvytyksellä, on tärkeää rakentaa parempaa. Meillä on yhä aikaa muuttaa toimintaamme, mutta siihen eivät enää riitä kuluttajavalinnat tai vapaaehtoiset ekomerkit. 2020-luvun aikana on luotava kokonaan uudenlainen talousjärjestelmä, jossa valtaosa käyttämästämme energiasta tulee kestävistä uusiutuvista energiamuodoista, liikkumisen välineet muuttuvat kestävämmiksi, ruokaa tuotetaan eettisesti ja ympäristöystävällisesti, asumisen ja muun elämän energiatehokkuudesta tulee uusi normaali sekä kaiken kuluttamisen haitta ympäristölle näkyy sen hinnassa. Teknologiaa ja osaamista on jo. Nyt se pitää vain ottaa käyttöön, ja siihen tarvitaan pelisääntöjen muutosta politiikalla. Tälle murrokselle on yhä aikaa, mutta sitä ei ole yhtään hukattavaksi.

Siksi käsillä on nyt ratkaisevat vuodet niin Suomen politiikassa kuin Euroopan tasollakin. Kun nyt rakennamme elvytyspaketteja koronakriisistä nousemiseksi, on välttämätöntä, että nämä rahat ohjataan samalla vihreän kehityksen ohjelman periaatteiden mukaisesti kestäviin investointeihin.

Euroopan Unionin 750 miljardin euron elvytysrahasto on osa ratkaisua, mutta vain jos saamme vaadittua rahankäytön kohdentamiselle tehoa. Nyt on tilaisuus ottaa käyttöön EU:n yhteisiä veroja, joilla korjataan maailmantalouden ja ympäristön ylikuormituksen ongelmia. Samalla niillä rahoitetaan elvytystä ja vähennetään jäsenmaiden suoria vastuita. Näiden verojen listan kärjessä ovat ympäristöperusteiset kerosiinivero tai päästökaupan laajentaminen, hiilitullit, muovivero sekä toisaalta digitaalisten alustajättien valtaa rajoittava digivero.

Seuraavan vuoden aikana edessä ovat myös YK:n luontokokous Kunmingissa ja ilmastokokous Glasgow’ssa. Niissä tarvitaan laillisesti sitovia päätöksiä luonnonsuojelun lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Niitä ei synny ilman EU-maiden johtajuutta, ja sitä vihreiden ryhmä europarlamentissa ajaa.

Mihin suuntaamme kriisin jälkeen, se on omissa käsissämme. Kohtaammeko seuraavan kriisin valmistautumattomina vai alammeko rakentaa kestävämpää? Suomen ja Euroopan unionin on otettava maailman teknologia- ja tutkimusjohtajuutta puhtaan ympäristön ja kestävän talouden vaalimisessa. Samalla voimme vaatia parempia pelisääntöjä maailmantaloudelle. Vain sellainen talous on kestävää, jossa ihmisten yhdenvertaisuus ja luonnon kantokyvyn rajojen kunnioitus toteutuvat. Yhdessä me voimme sellaisen rakentaa.

Kolumnisteina vuorottelevat Vihreiden europarlamentaarikot.

kuva: Salla Merikukka / Merikukkanen Photography

Ville Niinistöä voit seurata Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.