Jenni Pitko: ”Kaivoslain uudistuksen on vastattava ihmisten oikeustajuun”

Uutta kaivoslakia työstetään parhaillaan. Kansanedustaja Jenni Pitkon mielestä hyvä uusi laki olisi muun muassa sellainen, joka ottaisi paremmin luontoarvot huomioon sekä lisäisi kansalaisten luottamusta ja kaivostoiminnan hyväksyttävyyttä.

”Kaivoslain uudistuksessa tärkeintä on, että uuden lain avulla pystyttäisiin sanomaan EI kaivokselle, kun kyse on tärkeistä luontoarvoista. Että ymmärrettäisiin Suomen luonnon herkkyys tietyillä alueilla ja ihmisten syvä kiintymys luontoon.

Ennen kaikkea kaivoslain ja sitä koskevien muiden lainkohtien uudistuksen pitää vastata ihmisten oikeustajuun. Yksi erityisen ongelmallisista asioista on, että nykyinen kaivoslaki ei suojaa paikallisten ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin kysymyksiin eikä suojele paikallisia luontoarvoja.

Hyvä laki selkiyttäisi kansalaisten silmissä, että luonnolla on myös itseisarvo. Natura 2000 -verkoston ja suojelualueiden pitäisi tarkoittaa sitä, että luonto on niiden avulla suojassa. Kun alueelle on tehty suojeluun päätynyt arvio, ihmiset uskaltavat kokea sen tärkeäksi.

Itselleni on myös erityisen tärkeää se, että saamelaisten alueet turvataan. Nykyisessä laissa saamelaisilla ei ole kuulemismenettelyä ennen kuin kaivoksen perustamisen yhteydessä. Alkuperäiskansalla pitäisi olla oikeus kieltää kaivoksen tuleminen omalle alueelleen. Sillä on iso merkitys elinkeinojen ja poronhoidon kautta koko saamelaiskulttuuriin.

Nykyinen laki on todella avokätinen ja mahdollistaa maaperän mineraalien kaivamisen jopa ulkomaisille kaivosyhtiöille, ja usein tuotot valuvat maan ulkopuolelle.

On ajateltu, että kaivokset ovat etäinen riesa, mutta nyt tiedetään, että mihin vain voi tulla kaivos. Tässä tarvitaan arvokeskustelua niin, että voidaan tuoda esille myös muita kuin kaivannaisten arvot.

Räikeitä esimerkkejä on joka puolella. Olen itse ja Käsivarsi ilman kaivoksia -liike on nostanut keskustelun kaivoshankkeen oikeutuksen. Pro Saimaa puolustaa suomalaista kansallismaisemaa. Viiankiaavan suon alle ollaan puuhaamassa kaivosta. Kuusamossa Kitkajoen ja Kitkajärven vaikutuspiiriin on tulossa kaivostoimintaa. Ne maisemat ovat niin hienoja, että miten voidaan edes ajatella, että riskiä uskalletaan ottaa.

Myös kuntien pitäisikin pystyä kaavoituksella estämään kaivoksen tuleminen, jos kunta näkee, että kaivos on ristiriidassa matkailun tai vastaavan toiminnan kanssa.

Hyvä laki lisäisi kansalaisten luottamusta ja kaivostoiminnan hyväksyttävyyttä. Nyt pitäisi pystyä luottamaan, että lakia uudistetaan kaikkien intressien kannalta. Kaivosteollisuus on toki meille tarpeellinen ala, josta ei voi eikä pidä jättäytyä pois, mutta samalla meillä on velvollisuus suojella sitä, mikä on tärkeää.

Kaivoslakia uudistavan työryhmän kokoonpano on herättänyt epäilyksiä esteellisyydestä, mikä on haitaksi tässä prosessissa. Työryhmän ensimmäistä lakiesitystä siirrettiin nyt vuodella, mikä mahdollistaa sen puutteiden korjaamisen.

Itse näkisin mielelläni, että tukeuduttaisiin tutkijoihin ja tutkittuun tietoon, kun on näin monimutkainen, tunteita herättävä ja ristiriitainen asia. Hyvä prosessi lisäisi myös kaivostoiminnan hyväksyttävyyttä.

CETA, Euroopan vapaakauppasopimus Kanadan kanssa, jonka Suomikin on allekirjoittanut, on harmaa pilvi lain säätämisen taustalla. Nyt on kuitenkin hyvät perustelut sille, että otetaan aikalisä. Viiden hallituspuolueen yhteinen tahto on, että ympäristönsuojelun tasoa nostetaan lain uudistuksen joka kohdassa.”

teksti: Eeva Pitkälä
kuva: Toni Pallari

Lue lisää:

• Saamelaisille mahdollisuus kieltää kaivokset saamelaisalueella