Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti – edistyksellinen ympäristötyö kannatti

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Aleksi Mäntylä iloitsee Lahden viime vuoden Euroopan ympäristöpääkaupunki -nimityksestä, joka oli tunnustus pitkästä työstä ja kannustus jatkaa samalla tiellä. ”Olemme jatkossakin etujoukoissa tulevaisuuden kannalta merkittävissä kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksessa ja kestävässä kehityksessä.”

Lahdesta tuli viime vuonna ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupunki. Hankkeen avulla Lahti halusi nostaa esiin kaupungissa jo pitkään tehtyä ympäristötyötä ja antaa asukkaille ylpeyden aihetta. Maine ympäristökaupunkina kiiri Atlantin ylikin.

Lahdella oli erikoinen ongelma. Kaupungissa oli jo vuosikymmeniä tehty menestyksekkäästi edistyksellistä ympäristöpolitiikkaa. Onnistumisia, kuten Vesijärven kunnostusta ja kierrätystoiminnan kehittämistä, nostettiin maailmallakin esimerkkeinä. 

Strategiseksi tavoitteeksi oli asetettu olla Suomen johtava ympäristökaupunki. Silti oli ryhmä, joka ei oikein iloinnut saavutuksista: lahtelaiset itse. 

 ”Alueen asukkaat eivät osanneet tiedostaa asiaa niin, että se olisi ollut ylpeyden aihe arjessa”, entinen Vihreiden Lahden kaupunginvaltuutettu ja ympäristöpääkaupunkiprojektin ohjelmajohtajana toiminut Saara Vauramo sanoo. 

Vuonna 2016 Lahden ympäristöjohtajana juuri aloittanut Vauramo ehdotti, että Lahti hakisi Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Euroopan komission järjestämässä kilpailussa nimitys myönnetään vuosittain yhdelle ympäristötoiminnan edelläkävijänä profiloituneelle kaupungille. Aiemmin sen oli saanut esimerkiksi Tukholma.

Vauramo piti tärkeänä, että Lahti saisi uskottavan, ulkopuolisen tunnustuksen jo tehdystä ympäristötyöstä, jotta myös kaupunkilaiset ja yritykset huomaisivat sen ja saisivat näkymän tulevaisuuteen. Takana oli 1990-luvun lamasta alkaneita vaikeita vuosikymmeniä, jotka olivat syöneet itsetuntoa.

”Meillä ei ollut pitkään aikaan ollut helppoja mahdollisuuksia onnistua.”

Kolmas kerta toden sanoi

Ensimmäiset askeleet ympäristöpääkaupungiksi oli oikeastaan otettu jo vuonna 2009, kun Lahti nosti ympäristötavoitteet vahvasti kaupunkistrategiaansa. 

”Strategiasta alkoi prosessi, joka johti siihen, että haimme ympäristöpääkaupungiksi”, kertoo Aleksi Mäntylä, joka on toiminut Vihreiden Lahden kaupunginvaltuutettuna eri tehtävissä kolmella valtuustokaudella ja oli mukana tekemässä sekä ympäristöstrategiaa että päätöstä ympäristöpääkaupunkihausta.

Jotta titteliä voitiin hakea, piti pohjalla olla näyttöä pitkäjänteisestä työstä ympäristön hyväksi. Lisäksi vaadittiin laajan asiantuntija- ja päättäjäjoukon vahvan sitoutuminen ja osallistuminen hankkeeseen. Jo hakemusvaihe kysyi monialaista osaamista ilmastosta jätehuoltoon ja biodiversiteetistä johtamiseen sekä viestintään.

”Hakemukseen tarvitaan paljon dataa, hyviä esimerkkejä ja visualisointia”, Vauramo kertoo.

Lahtelaisia oli osallistettu jo kaupungin ympäristöstrategian teossa 2009. Olemassa olevaa tietoa hyödynnettiin hakemusta varten, ja uutta kerättiin lisää. Kilpailun loppuvaiheessa korostuivat johtamisen ja ylimmän johdon sitoutumisen merkitys. 

”Se oli myös show, joka oli pystyttävä tekemään oikein”, Vauramo sanoo. 

 ”Meillä oli esimerkiksi Pelicansin pelaajia esittelemässä joukkueen hiilineutraaliustavoitteita ja kaupunginjohtaja vahvasti mukana.”

Prosessissa tärkeä oppi oli Vauramon mukaan opetella katsomaan omaa kotikaupunkia ulkopuolisen silmin. 

”Kaupungit esittelevät helposti vain, mitä kaikkea hyvää on tehty. Kilpailussa on tärkeää osata tuoda esiin, mitä muut kaupungit voivat oppia sinun kaupungiltasi.”

Voitto tuli Oslossa vuonna 2019, kolmannella hakukerralla. Jo 2017 ja 2018 Lahti oli päässyt kilpailussa jo finaaliin. 

”Loistamme Oslossa otetuissa kuvissa kuin Naantalin auringot. Se oli oman poliittisen historiani paras päivä, koska sitä varten oli myös tehty ihan pirusti duunia”, Mäntylä sanoo.

Laajaa yhteistyötä ja tapahtumia yli rajojen

Pääkaupunkivuotta oli mukana toteuttamassa lopulta yli 300 toimijaa, esimerkiksi korkeakouluja sekä suuri määrä yrityksiä ja järjestöjä. Mukaan haluttiin myös Lahtea isompia toimijoita, kuten Kuntaliitto, Sitra, Keskuskauppakamari sekä naapurikunnat Hollola, Asikkala ja Heinola. 

Vuoden 2021 aikana ympäristöteema näkyi muun muassa päiväkotien ja koulujen ohjelmassa sekä erilaisina tapahtumina, hankkeina ja innovaatioina. 

Kaikki kaupungin peruskouluikäiset kutsuttiin esimerkiksi Sibelius-talolle keskustelemaan ilmastonmuutoksesta. Asikkalassa nuoret rakensivat ennaltaehkäisevänä toimintana kotalaavun suositulle Aurinkovuoren ulkoilureitille. Yhteistyössä puutoimijoiden kanssa kehitettiin puuhun kiinnitettävä etätyöpiste metsässä työskentelyä varten. Idea on levinnyt jo ainakin Ruotsiin, ja kyselyjä on tullut muualtakin Euroopasta. 

Lisäksi järjestettiin ympäristöteemaisia taidetapahtumia, vesien suojelu- ja kunnostushankkeita, tieteellisiä konferensseja sekä kaikille avoin Helsingin yliopiston verkkokurssi muun muassa hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen liittyen.

Yhteensä erilaisia projekteja rahoitettiin hankkeessa noin 1,5 miljoonalla eurolla. Yleisöä tapahtumissa kävi vuoden aikana noin 280 000, koronarajoituksista huolimatta. 

Kiinnostus Lahtea kohtaan kasvoi

Kaupunkilaisten ylpeyden nostattamisen lisäksi vähintään yhtä tärkeä tavoite ympäristöpääkaupunkivuodelle oli ravistella Lahden mainetta muun Suomen ja maailman silmissä. 

 ”Lahden maine ei oikein vastaa sitä kaupunkia, joka Lahti tänä päivänä on”, Saara Vauramo sanoo.

Ravistelu toteutui todella hyvin.

”Meidän viestintämme onnistumisluvut ovat ihan hurjia.”

Vuoden aikana Lahdesta julkaistiin globaalisti 2 237 uutisartikkelia. Potentiaalinen tavoittavuus oli Vauramon mukaan 4,5 miljardia ihmistä ja mainosarvo 42 miljoonaa euroa. Eniten Lahti näkyi kotimaassa, mutta heti seuraavaksi Yhdysvalloissa ja itäisen Euroopan maissa, kuten Puolassa.

Sosiaalisen median postauksia kertyi yli 20 000, ja ne tavoittivat noin 117 miljoonaa käyttäjää. Mediadelegaatioita Lahdessa kävi poikkeusajoista huolimatta yli 20. Vuodenvaihteessa 2022 amerikkalainen CNN-kanava valitsi Lahden tämän vuoden kiinnostavimpien matkakohteiden listalle.

”Kasvava kiinnostus on ollut tähän mennessä päällimmäisin hyöty. Yritykset voivat hyödyntää sitä omassa markkinoinnissaan, viestinnässään ja kumppanuuksissaan.”

Tarina jatkuu

Kiinnostus Lahtea kohtaan on herätetty. Nyt sitä on pidettävä yllä, sanovat sekä Vauramo että Mäntylä. Maine ympäristöpääkaupunkina velvoittaa tulevaisuudessakin. 

”Lahti on mukana EU:n ympäristöpääkaupunkien yhteisössä, jossa vaihdetaan tietoja edistymisestä”, Mäntylä sanoo.

”Se tarkoittaa, että olemme jatkossakin etujoukoissa tulevaisuuden kannalta merkittävissä kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksessa ja kestävässä kehityksessä. Teemme jo nyt sellaisia investointeja, joita muuallakin pitää jossain vaiheessa tehdä.”

Tekemisen ja ajatusjohtajuuden pitää jatkua, jotta syntyy uusia työpaikkoja, investointeja ja innovaatioita, sanoo myös Vauramo.

”Mielenkiintoista on nähdä, miten Lahdessa toimivat korkeakoulut ja yritykset vievät tätä eteenpäin toiminnassaan.”

Moni yritys on Vauramon mukaan innostunut aiheesta ja voimien yhdistämisestä. Jo pääkaupunkivuoden aikana syntyi esimerkiksi sähköisen liikenteen toimijoiden klusteri, jossa on isoja kasvumahdollisuuksia. Omassa arjessaan Vauramo on huomannut kaupunkilaisten ottavan ympäristöasioita puheeksi nyt aiempaa enemmän. 

”Meillä on vahvempi yhteinen tarina kuin mitä oli ennen tätä vuotta, ja siitä olen kyllä tosi iloinen.”

Teksti: Kati Kelola
Kuvat: Lauri Rotko, Toivo Heinimäki