Suojellaan vanhat metsät

Vihreiden malli valtion vanhojen metsien suojeluun

Julkaistu 28.10.2024

Tilanne

Suomen tunnetuista lajeista 11,9 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi. Suomen luontotyypeistä puolet, 48 prosenttia, on uhanalaisia. Luontokadon pysäyttämisellä on kiire.

Vain monimuotoinen metsä pystyy kannattelemaan koko lajikirjoa. Suomi on sitoutunut vuoteen 2030 mennessä suojelemaan 30 prosenttia  maa- ja merialueistaan, mistä tiukasti suojeltua täytyy olla 10 prosenttia. Tähän meitä velvoittavat paitsi EU:n biodiversiteettistrategia myös vuonna 2022 laadittu Montrealin-Kunmingin monimuotoisuuskehys. Tällä hetkellä suojelupinta-ala yltää vain noin 13 prosenttiin ja lisätoimilla on aikaa enää reilut viisi vuotta.

Myös ilmastotoimilla on polttava kiire. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomi ei tule saavuttamaan hiilineutraaliustavoitettaan. Keskeisen ongelman muodostavat maankäyttösektorin nettonielujen hälyttävän alhainen taso. Nieluja voidaan kasvattaa vähentämällä hakkuumääriä sekä suojelemalla uusia alueita. Vaikka vanhoilla metsillä hiilensidontakyky ei ole yhtä voimakas kuin kasvavilla metsillä, toimivat ne äärimmäisen arvokkaina hiilivarastoina. Lisäksi vanhoissakin metsissä maaperä jatkaa hiilensitomista, vaikka metsän kasvu hidastuisikin.

Nettonielun elvyttämisessä epäonnistuminen on vaarassa käydä Suomelle myös taloudellisesti kalliiksi. Ilman merkittäviä lisätoimia on todennäköistä, että Suomi joutuu ostamaan päästövähennysyksiköitä muilta EU:n jäsenmailta.

Erityisen tärkeää sekä luontokadon pysäyttämisen että ilmastokriisin hillitsemisen kannalta olisi suojella kaikki Suomen vanhat ja luonnontilaiset metsät. Helpointa ja nopeinta suojelu olisi aloittaa valtion mailla.

Orpon satumetsäkriteerit

Pääministeri Orpo on puheiden tasolla sitoutunut valtion vanhojen metsien suojeluun. Teot puhuvat kuitenkin toista: vanhojen metsien suojelukriteereitä on valmisteltu tutkijoiden näkemykset törkeästi ohittaen ja tietoa pimittäen. Oletettavaa on, että myös lopullisessa esityksessä kriteerit ovat ylikireät ja jättävät suojelun ulkopuolelle vanhoja metsiä sekä karuilla että rehevillä kasvupaikoilla. Orpon hallituksen satumetsäkriteereiden ulkopuolelle jäisivät merkittäviltä osin esimerkiksi kaikki eteläisen Suomen kansallispuistot.

Satumetsäkriteerien keskeisimmät ongelmat liittyvät lahopuukriteeriin sekä vaatimukseen puuston korkeasta keski-iästä, jotka molemmat on asetettu merkittävästi EU:n antamia ohjeistuksia tiukemmalle tasolle.

Hallituksen vaihtoehdossa heti suojeltavaksi on tunnistettu 30 000 hehtaaria, jonka lisäksi suojeltavaa etsitään kartoitusten kautta. Yhteensä hallitus on arvioinut, että suojeltavaa olisi yhteensä noin 80 000–90 000 hehtaaria. Luontopaneelin arvion mukaan metsää olisi suojeltava jopa 800 000 hehtaaria.

Vihreiden vaihtoehto

Vihreät haluaa suojella kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät paitsi valtion, myös yksityisillä mailla. Vanhojen metsien kriteereiden tulisi olla avoimesti valmisteltuja, tieteellisesti perusteltuja ja linjassa sekä EU:n ohjeistuksen että jo käytössä olevien kriteereiden kanssa.

Parhaiten vanhojen metsien suojelua tukisivat jo käytössä olevat metsiensuojeluohjelma METSO:n I-luokan kriteerit. Kyseessä ovat laajapohjaisesti ja tieteeseen nojaten valmistellut suojelukriteerit, joita myös Metsähallitus on ollut yksityisten maiden suojeluun hyväksymässä. METSO-alueen ulkopuolella Lapissa ja saamelaisalueilla käytettävät kriteerit olisivat tiukemmat ja sisältäisivät myös laadullisia kriteereitä, johtuen pohjoisten metsien paremmasta suojelun tasosta sekä saamelaisten oikeuksien turvaamisesta.

Vanhojen metsien kriteerien merkittävimmät erot, Etelä-Suomi, Kainuu-Koillismaa sekä Lounais-Lappi.

	Orpon hallituksen kriteerit (lausunnoille lähtenyt versio)	Vihreiden kriteerit
Valtapuuston keski-ikä (vuotta) havupuuvaltaiset alueet, kasvillisuusvyöhykkeestä riippuen	140–160	100–140
Valtapuuston keski-ikä (vuotta) lehtipuuvaltaiset alueet, kasvillisuusvyöhykkeestä riippuen	100–140	70–100
Kuollut puu (m3/ha), kuusivaltainen ja lehtipuuvaltainen	20–50	yli 10
Kuollut puu (m3/ha), mäntyvaltainen	10–40	yli 10

Vanhojen metsien kriteerien merkittävimmät erot, metsä- ja tunturilappi sekä Saamenmaa.

	Orpon hallituksen kriteerit (lausunnoille lähtenyt versio)	Vihreiden kriteerit, yksi tai useampi täyttyy
Valtapuuston keski-ikä (havupuuvaltaiset alueet)	200	–
Valtapuuston keski-ikä (lehtipuuvaltaiset alueet)	140	–
Kuollut puu (m3/ha), kuusivaltainen ja lehtipuuvaltainen	50	yli 10
Kuollut puu (m3/ha), mäntyvaltainen	40
Laadulliset kriteerit	–	Vähäisiä tai ei lainkaan metsätalouden merkkejä, kulttuurisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet.

Vihreät suojelisi heti pysyvästi METSO-kriteerit täyttäviä luonnonmetsätyöryhmien kartoittamia Metsähallituksen talouskäytössä olevia vanhoja sekä luonnontilaisia metsiä ja metsäisiä maita yhteensä noin 130 000 hehtaarin edestä. Näistä noin 70 000 hehtaaria sijaitsee saamelaisalueella, 35 000 hehtaaria Lapissa ja 23 000 Etelä-Suomessa sekä Kainuu-Koillismaalla.

Lisäksi saamelaisten kotiseutualueella suojeltaisiin noin 300 000 hehtaaria valtion omistamaa metsää, joka on tällä hetkellä suojeltu määräaikaisesti ja ei-lakisääteisesti. Suojelu olisi tehtävä lakisääteisenä.

Tämän lisäksi Vihreät siirtäisi pysyvään suojeluun alue-ekologiseen verkostoon kuuluvia vanhoja ja luonnontilaisia metsiä 289 000 hehtaaria. Tämän lisäksi alue-ekologisen verkoston maita tulisi jatkuvasti tarkastella ja sieltä siirtää arvokkaimpia kohteita lakisääteisen suojelun piiriin luontokadon pysäyttämiseksi.

Metsähallituksen alue-ekologinen verkosto muodostuu luontoarvoiltaan tärkeistä alueista ja ekologisista käytävistä, jotka ovat joko osittain tai kokonaan hakkuiden ulkopuolella. Nämä alueet eivät kuitenkaan ole pysyvästi suojeltuja.

Vertailu suojelupäätöksistä valtion metsämailla ja kitumaan metsissä, koko Suomi.

		Orpon hallitus	Vihreiden vaihtoehto
Pinta-ala (ha), uutta suojelua		?	130 000
	josta Etelä-Suomessa	?	7 800
	josta metsämaata (arvio)	?	85 000–90 000
	josta kitumaan metsää (arvio)	?	40 000–45 000
Pinta-ala (ha), pysyvään suojeluun siirrettyä		31 000	n. 590 000
Yhteensä suojeltua metsää ja kitumaan metsää		80 000–90 000	n. 720 000

Yksityisten metsien osalta kriteerien pohjalta suojeltavat kohteet sisältyisivät METSO-ohjelman toteutukseen.

Kustannukset

Vaikka valtion metsien suojelu ei aiheuta suoria vaikutuksia valtion budjettiin, johtaa se väistämättä tuoton alenemaan Metsähallituksen osalta. Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa valtion asettamiin tuloutustavoitteisiin. Karkea arvio tuottoalenemasta 130 000 ha pysyvästä suojelusta olisi Luken laskelmiin pohjaten enintään noin 40–90 miljoonaa euroa vuodessa ensimmäisen kymmenen vuoden ajan, joista koko summaa ei olisi välttämätöntä huomioida valtion budjetissa. Kymmenen vuoden jälkeen kustannukset laskevat merkittävästi. Arviossa on huomioitu puun myyntihinnan lisäksi myös negatiivisia kerrannaisvaikutuksia, mutta ei mahdollisia positiivisia vaikutuksia esimerkiksi luontomatkailun kasvun myötä.

Vihreiden mielestä vanhat metsämme ovat tämän hinnan arvoisia.

Lisäksi vanhojen metsien suojelulla on myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Suomi ei ole tämänhetkisten arvioiden mukaan saavuttamassa hiilinielutavoitettaan ja joutuu näin ollen ostamaan nieluyksiköitä muilta mailta. Tämän kustannukset voivat kokonaisuudessaan nousta miljardiluokkaan. Vihreiden esittämä 130 000 hehtaarin suojelupäätös tuottaisi ainakin noin 20–40 miljoonan euron edestä hiilensidontaa vuodessa. Keskipitkällä aikavälillä hiilensidonnan taloudelliset hyödyt ylittäisivät tuotonaleneman vaikutukset.

Lisätoimet

Valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien nopean suojelupäätöksen lisäksi Vihreät esittää suojelupakettia, jossa avataan mahdollisuuksia kustannustehokkaille suojelutoimille sekä valtion että yksityisillä mailla.

Tilanteessa, jossa julkiseen talouteen kohdistuu merkittävä sopeutuspaine, myös luonnonsuojelussa tulisi etsiä kustannustehokkaita keinoja. Tälläisia olisivat metsätalouden näkökulmasta arvottomat alueet, jotka voitaisiin suojella ja jättää elpymään luonnontilaisiksi. Kyseessä ei olisi vanhojen metsien suojelua, eikä kaikilla alueilla ole välttämättä suojeluhetkenä merkittäviä luontoarvoja, mutta alueiden elpyminen luonnontilaisiksi katsottaisiin osaksi Suomen ennallistamistavoitetta.

Vihreät esittää lisätoimeksi myrsky-, metsäpalo- ja tuholaistuhometsien suojelua valtion mailla sekä myös ostoina yksityisiltä mailta. Valtion mailla suojelu tapahtuisi tasesiirrolla Metsätalous Oy:lta Luontopalveluille. 

Lisäksi Vihreät suojelisi Metsähallituksen avohakkaamia metsiä 100 000 ha vuosittain kuluvan vaalikauden ajan. Tämän jälkeen tehdään arvio jatkosta ja tavoitetasosta, joka on linjassa Suomen suojelu- ja biodiversiteettitavoitteiden kanssa. Suojelukohteissa tulisi priorisoida alueita, jotka ovat arvokkaiden luontokohteiden lähellä tai jotka voisivat kehittyä ekologisiksi käytäviksi.