Torjutaan lasten luokkayhteiskunta

Vihreiden askeleet lasten tasa-arvoiselle koulutuspolulle

Koulutuksen tasa-arvon on annettu Suomessa jo vuosia rapautua. Sipilän hallitus on toteuttanut historiallisen kovat koulutusleikkaukset, vastoin vaalien alla annettua koulutuslupausta. Tämä siitä huolimatta, että koulutus eriarvoistuu ja tukiverkot ovat jo pettäneet monen lapsen alta.

Lapsiasiainvaltuutettu totesi viime viikolla vuosikertomuksessaan, että lasten eriarvoistuminen kertoo hyvinvointivaltion alisuorittamisen tilasta. Voimme puhua jo rakenteellisesta välinpitämättömyydestä. Lasten luokkayhteiskunta syntyy silmiemme edessä. Vihreät ei hyväksy koulutuksen eriarvoistumista. Hyvä oppimispolku kuuluu jokaiselle lapselle. Ketään ei saa jättää taakse.

Suuntaa on muutettava. On aika nostaa koulutus jälleen suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjäksi. 1970-luvulla Suomella oli varaa rakentaa peruskoulu. Keskellä 1990-luvun lamaa meillä oli varaa säätää jokaisen lapsen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen. Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuus on riippuvainen siitä, että turvaamme jokaiselle lapselle hyvät mahdollisuudet osallisuuteen yhteiskunnassa.

Vihreät julkaisee siksi omat linjauksensa lasten luokkayhteiskunnan torjumiseksi ja lasten tasa-arvoisen oppimispolun vahvistamiseksi. Nämä linjaukset koskevat varhaiskasvatusta, peruskoulua ja toista astetta ensisijaisesti tasa-arvoisten mahdollisuuksien luomisen näkökulmasta. Suurimmat muutokset saadaan aikaan panostamalla jokaisen lapsen opintien alkupuolelle. Tavoitteet koskevat tätä ja seuraavaa vaalikautta.

Näiden linjausten keskeinen tavoite on tarkastella oppimispolkua ja lapsen kehittymistä hänen omista tarpeistaan lähtien. On aika rikkoa eri koulutusasteiden väliset raja-aidat ja niiden välillä olevat esteet, jotka vaikeuttavat lapsen ja nuoren kehittymistä. Nykyään jopa 22% 5-vuotiaista on varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Erityisen moni eniten varhaiskasvatuksen tukea tarvitsevista lapsista on tässä joukossa. Siksi varhaiskasvatuksesta on tehtävä maksutonta 5-vuotiaille ja esiopetus on muutettava kaksivuotiseksi. Peruskouluissa oppimiserot ovat suuria, maan alueiden ja kunnanosien välillä. Siksi tarvitaan eniten tukea tarvitsevien aseman parantamista peruskouluissa. Toisella asteella koulupudokkuus on suurta ja erityisesti pojista moni jää vaille toisen asteen tutkintoa. Siksi tarvitaan oppivelvollisuuden pidentämistä, jotta kukaan nuori ei jää peruskoulun jälkeen syrjään ja kaikki nuoret saavat riittävää tukea toisella asteella. Näiden ratkaisujen lisäksi tarvitaan koulutusasteiden välistä lisääntyvää yhteistyötä niin nivelvaiheet ylittävässä opinto-ohjauksessa, tilojen käytössä kuin opettajien yhteistyössäkin.

Kokonaisuutena vihreiden arvion mukaan varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toiselle asteelle tarvitaan valtion lisärahoitusta satoja miljoonia euroja vuositasolla seuraavien viiden vuoden aikana, jotta voimme turvata lastemme tasa-arvoisen oppimispolun ja koulutuksen korkean laadun kaikille. Tässä esityksessä olemme arvioineet merkittävimpien uudistusten aiheuttamat lisäkustannukset. Tavoite on pystyä rahoittamaan kaikki tasa-arvoista oppimispolkua vahvistavat ratkaisut viiden vuoden aikana.

Asiantuntijoiden arvioiden mukaan kaikkein tehokkainta syrjäytymisen ennaltaehkäisyä on varmistaa jokaiselle nuorelle hyvä oppimispolku ja toisen asteen loppututkinto. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen lisää myös lasten vanhempien mahdollisuuksia työntekoon ja siten työllisyysastetta. Lasten ja nuorten koulutukseen panostaminen on paitsi oikein myös yhteiskunnalle taloudellisesti kannattava investointi.

Toimenpiteet lasten luokkayhteiskunnan torjumiseksi koulutuksen osallisuutta ja tasa-arvoista oppimispolkua vahvistamalla

1. ASKEL: Perutaan koulutuksen tasoa ja tasa-arvoa vaarantaneet koulutusleikkaukset. Varmistetaan hyvä oppimisympäristö kaikille.

Varhaiskasvatus

• Palautetaan lasten tasa-arvoinen päivähoito-oikeus: kumotaan päivähoito-oikeuden rajoittaminen vanhempien työtilanteen perusteella.
• Palautetaan varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ja henkilöstömitoitus Sipilän hallituksen leikkauksia edeltävälle tasolle.
• Lisätään lastentarhanopettajien koulutusmääriä pysyvästi.

Kustannusarvio: Varhaiskasvatukseen subjektiivinen päivähoito-oikeus, ryhmäkokojen pienentäminen ja hoidon laatu 50 milj.

Peruskoulu

• Varmistetaan kaikkien koulujen riittävät resurssit ja osoitetaan lisäksi positiivisendiskriminaation rahoja eli ylimääräistä tukea alueille ja kouluihin, jotka niitä eniten tarvitsevat.

Kustannusarvio: 70 milj.

• Huolehditaan riittävä rahoitus erityisopetuksen kolmiportaiselle tuelle.

Toinen aste

• Palautetaan opettajat ammatillisiin oppilaitoksiin ja turvataan riittävät resurssit lähiopetukselle.

​Kustannusarvio: Ammatillisen koulutukseen aloituspaikoja, lähiopetusta ja opettajia 80 milj.

• Lisätään resursseja opettajien täydennyskoulutuksessa erilaisuuden kohtaamiseen ja varmistetaan riittävä opiskelijahuolto.
• Varmistetaan riittävät resurssit opinto-ohjaukselle sekä etsivälle nuorisotyölle.

2. ASKEL: Toteutetaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen maksuttomuus. Madalletaan osallisuuden kynnystä omasta taloudellisesta tilanteesta riippumatta ja lisätään tasa-arvoa.

Varhaiskasvatus

• Toteutetaan maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille: taataan neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä.

Kustannusarvio: Maksuton varhaiskasvatus 5-vuotiaille 85 milj.

• Laajennetaan varhaiskasvatuksen maksuttomuutta alle 5-vuotiaille ikäluokka kerrallaan vaiheittain.
• Lisätään varhaiskasvatuksen ja peruskoulun välistä yhteistyötä: mahdollistetaan luokattomien opetusratkaisujen kokeilemista 0-2 luokilla ja hyödynnetään lastentarhanopettajien osaamista lapsen oman oppimisen edellytysten tunnistamiseksi ja helpottamiseksi nivelvaiheessa. Tällä tuetaan juuri eniten tukea tarvitsevia lapsia peruskoulun edellyttämien oppimisedellytysten vahvistamisessa.

Peruskoulu

• Alennetaan aamu- ja iltapäiväkerhojen maksuja
• Laajennetaan koulujen yhteistyötä urheilu- ja harrastusseurojen kanssa iltapäiväkerhojen järjestämisessä valtakunnalliseksi.
• Laajennetaan koulukiusaamisen ehkäisemisen hankkeista (KiVa koulu) saadut hyvät käytänteet valtakunnallisiksi
• Toteutetaan tukiopinto-ohjaus peruskoulusta toiselle asteelle yli nivelvaiheen

Kustannusarvio: 12 milj.

Toinen aste

• Toteutetaan maksuton toinen aste kaikille opiskelijoille (iästä riippumatta).

Kustannusarvio: 80-95 miljoonaa euroa. Kustannusta voidaan laskea parantamalla koulukirjojen kierrätystä, hyödyntää sähköisiä palveluja ja lisätä kirjastopalvelujen käyttöä.

3. ASKEL: Lisätään osallistumista aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle

Varhaiskasvatus

• Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista alkaen 5-vuotiaista ja tavoitellaan täyttä osallisuutta esiopetukseen. Tällä varmistetaan jokaisen lapsen pääseminen omaa kehittymistään tukevan ja iälle sopivan pedagogisen tuen piiriin. Esiopetuslain piiriin pääseminen vahvistaa 5-vuotiaiden oikeutta esiopetuksen kautta tulevaan kattavampaan varhaiskasvatukselliseen tukeen ja henkilöstöresursseihin. Tämä on juuri eniten tukea tarvitsevien lasten etu, jotta he voisivat pärjätä esiopetuksen avulla peruskouluun siirryttäessä.

Peruskoulu

• Lisätään tuntikehystä alakoulun ensimmäisillä luokilla yhteensä 2-3 viikkotuntia. Lasten oppimiserot ovat osittain kasvussa siksi, että taloudeltaan heikomassa asemassa olevat kunnat eivät tarjoa kuin minimimäärän viikkotunteja lapsille. Tuntikehyksen nostaminen auttaa näiden kuntien lapsia ja lisää kuntien valtionrahoitusta. Lisätunneista osan voisi ohjata erityisesti kielenopetuksen aikaistamiseen.

Kustannusarvio: 20-30 miljoonaa euroa.

Toinen aste

• Toteutetaan oppivelvollisuuden pidentäminen: tavoitteena kattaa oppivelvollisuus toisen asteen loppuun asti tai vähintään 18-vuotiaaksi. Varmistaa nuoren siirtymisen toiselle asteelle ja ehkäisee koulupudokkuutta. Oppivelvollisuus on paras tapa varmistaa myös kattavan tuen nuorelle ilman väliinputoamisen riskiä. Tämä velvoittaa kuntia ja oppilaitoksia varmistamaan koulutuspaikan saamisen ja riittävän tuen.

Kustannusarvio: Koko toisen asteen maksuttomuus (jo yllä todettu) 80-95 milj. (Oppivelvollisuudesta tulee merkittävästi lisäkustannuksia, tehostaa nuorisotyöhön jo käytettyjen varojen käyttöä.)