Puoluekokous 2024 – aloitteet

Ehdotamme, että Vihreät ryhtyy aktiivisesti ajamaan eläinasioiden siirtoa itsenäisen hallinnon alle. Näin eläinten hyvinvoinnille ja perusoikeuksille välttämättömät uudistukset eivät jää lyhytnäköisen hyöty- ja talousajattelun jalkoihin. Ensi vaiheessa voidaan perustaa eläinten hyvinvoinnin osasto, jota ympäristöministeriö (YM) ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM) hallinnoivat yhdessä. Erityisesti luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia on syytä ajaa YM:n vastuulle.

Perustelut

Eläinten hyvinvointi ja eläinasioiden hallinnon puutteet puhuttavat vihreissä. Vihreiden edistyksellinen eläinpolitiikka ja -tavoitteet ovat monelle tärkeä ellei tärkein syy liittyä jäseneksi tai äänestää vihreitä.

Eläinasiat on usein ehdotettu siirrettävän maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalalta ympäristöministeriöön (YM), jotta vältytään ristiriidalta taloudellisen intressin ja eläinten hyvinvoinnin edistämisen välillä. Ajatus ei siis ole uusi, mutta sitä on välttämätöntä toistaa, kunnes eläinten hyvinvointi ja perusoikeudet huomioidaan riittävän vahvasti hallinnossa. Asiaan liittyy Vihreiden kannattama eläinten perusoikeuksista säätäminen perustuslain tasolla.

MMM on nimensä mukaisesti maa- ja metsätaloutta tukeva elinkeinoministeriö. Eläimet nähdään resurssina, jonka tuottavuutta pyritään lisäämään lainsäädännöllä ja muilla hallinnollisilla toimilla.

Uusi tutkimukseen perustuva tieto on avartanut ymmärrystä eläinten kyvyistä ja ominaisuuksista. Ne eivät olennaisesti poikkea omistamme, kyse on enemmän aste-eroista. Tiedeyhteisö on yksimielinen muun muassa eläinten perustunteiden olemassaolosta ja kyvystä kärsiä.

Kansalaisten käsitykset eläimistä ovat päivittyneet nykyaikaan, mutta se ei näy MMMn toimissa. Irvokkaana esimerkkinä toimii turkistarhaus, josta noin 80 % kansalaisista olisi valmis luopumaan, mutta siitä huolimatta MMM tukee valtavilla summilla taloudellisesti kannattamatonta toimintaa. Nykymuodossaan turkistarhaus rikkoo vieläpä räikeästi uuden eläinten hyvinvointilain säännöksiä ja on suuri riski kansanterveydelle.

MMM:n uskottavuus on pukki-kaalimaan-vartijana -tasoa. Maatalousyrittäjät tuottavat ruoan, jota syömme. Riittävä kotimaisen ruoan tuotanto on osa kansallista varautumissuunnitelmaa. Sen vuoksi on tärkeää pitää huolta maatalousyrittäjien jaksamisesta ja taloudellisesta toimeentulosta, mutta se ei saa tapahtua eläinten hyvinvoinnin kustannuksella.

Ympäristöministeriö olisi neutraalimpi toimija hallinnoimaan eläinasioita ja edistämään eläinten hyvinvointia. Erityisesti luonnonvaraisia eläimiä ja metsästystä ja kalastusta koskevat asiat kuuluvat luontevammin YM:lle kuin MMM:lle. Muutoksen kustannusneutraalius saavutettaisiin siirtämällä MMMn eläinasioita käsittelevät viranhaltijat YM:n palvelukseen.

Yksi vaihtoehto on, että perustetaan YM:n ja MMM:n yhdessä tasavertaisina hallinnoima eläinten hyvinvoinnin osasto, jolle siirretään kaikki eläinasioiden hallinnointi mukaan lukien eläinsuojelulainsäädäntö, eläinten hyvinvointikeskus, eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat ja eläinasiavaltuutetun viran perustaminen. Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntia on syytä täydentää perustamalla luonnonvaraisille eläimille omansa.

Ihannetapauksessa perustettaisiin eläinten hyvinvoinnin, terveyden ja perusoikeuksien ajamiseksi oma ministeriö. Tavoite on realistinen ja linjassa sen kanssa, että EU:lle halutaan eläinten hyvinvoinnista vastaava komissaari. EU:lla on ollut kunnianhimoiset suunnitelmat parantaa eläinten kohtelua mm. kieltämällä tuotantoeläinten häkkikasvatus ja turkistarhaus kansalaisaloitteiden vaatimusten mukaan. EU-vaaleissa Suomen vihreät ja monet muut ehdokkaat ovat allekirjoittaneet eläinasiajärjestöjen laatiman sitoumuksen, yhtenä kohtana edistää eläinasioista vastaavan EU-komissaarin nimittämistä (Eläinten EU – Vote for Animals 2024).

Puoluehallituksen lausunto:

Kuten aloitteessa todetaan, nykyinen malli johtaa tilanteeseen, jossa valtion tapa katsoa eläimiä on ensisijaisesti resurssina, jota ihminen hyödyntää. Tällöin sääntelyn ja lainsäädännön lähtökohta on usein se, miten tuota hyödyntämistä hallinnoidaan ja rajoitetaan.

Eläinten hyvinvoinnista täytyy huolehtia paremmin, ja se koskee sekä luonnonvaraisia että ihmisestä riippuvaisia eläimiä. Selkeä osoitus nykyisen hallinnon ja lähestymistavan riittämättömyydestä on vaikkapa viime hallituskaudella uudistettu eläinten hyvinvointilaki, joka vihreiden kovasta paineesta huolimatta jäi täysin riittämättömälle tasolle.

Ajatus eläinasioiden siirtämisestä ympäristöministeriöön on hyvin perusteltu ja erityisen korostunut luonnonvaraisten eläinten kohdalla. Esimerkiksi suurpetokysymyksissä nykyisellään maa- ja metsätalousminsteriön ohjauksessa korostuvat jälleen resurssinäkökulmat ja metsästyksen mahdollistaminen, vaikka luonnonsuojelun tulisi olla aina ensisijainen näkökulma uhanalaisia lajeja koskevassa päätöksenteossa. Jo vihreiden 2018 julkistetuissa eläinpoliittisissa linjauksissa ehdotetaan uhanalaisten lajien poistamista riistaeläinten joukosta ja päätöksenteon siirtämistä yksinomaan ympäristöministeriöön.

Erilaisten eläinten hyvinvointia koskevien neuvottelukuntien, eläinten hyvinvointikeskuksen ja toistuvasti perustetun ja lakkautetun eläinsuojeluvaltuutetun toimintamahdollisuudet ja arvostus olisivat paremmat, mikäli siirryttäisiin suuntaan, jota aloitteessa esitetään. Maa- ja metsätalousministeriön määräysvallasta tulee siirtyä kohti aidosti eläinten hyvinvointia ja suojelua edistävää hallintoa.

Erittäin tärkeää on huomioida, että rahoituksen täytyy pysyä mukana siirrossa. Eläimiä koskevan hallinnon siirtyessä rahoituksen tulee mieluimmin jopa kasvaa, mutta vähintään kaikki nykyinen rahoitus on saatava pysymään mukana. Ilman rahoitusta ympäristöministeriö ei pysty huolehtimaan tehtävistään eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa.

Päätösesitys: Vihreät kannattaa eläinasioiden siirtämistä pois maa- ja metsätalousministeriön vastuulta ympäristöministeriön hallinnonalalle.

2. Luonnonvaraisten eläinten auttaminen

Esittää: Porin seudun vihreät ry

Lain mukaan “sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan”. Kohta “pyrittävä auttamaan” ei kuitenkaan valitettavasti velvoita ketään auttamaan – ihmisillä on usein kiire tai muuten sellainen tilanne, että auttaminen on hankalaa, myöskään osaamista auttamiseen ei kaikilla ole. Lain ongelma on, että kun vastuu on kaikilla, vastuu ei lopulta ole kenelläkään. Mikäli muuta paikkaa ei ole ja eläin tarvitsee apua välittömästi, voi ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Hätäkeskuksen ja viranomaisten resurssit ovat kuitenkin rajalliset eläintehtävien suorittamiseen.

Muun muassa näiden syiden vuoksi on elintärkeää, että meillä toimii erilaisia vapaaehtoisvoimin pyöriviä eläinsuojeluyhdistyksiä. Suurin osa näistä yhdistyksistä ei saa julkista rahoitusta ja toiminta on täysin vapaaehtoisten auttamishalun sekä jaksamisen varassa.

Luonnonsuojelu ja eläinten hyvinvointi ovat puoleemme keskeisiä arvoja, jonka vuoksi ehdotamme perustettavaksi erillisen työryhmän, jonka tarkoituksena on kartoittaa eri alueilla toimivat eläinsuojeluyhdistykset, kartoittaa julkisen rahoituksen tarve luonnonvaraisten eläinten hoitoon ja laatia tästä ehdotus, jonka puolue voi esittää eduskunnalle.

Lisäksi työryhmä voisi luoda infopaketin, jossa kerrotaan miten alueella voidaan vihrein voimin osallistua matalalla kynnyksellä eläinsuojelutoimintaan, kullekin piirijärjestölle. Esimerkiksi Satakunnassa on hyviä kokemuksia yhteistyöstä paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Yhteiset talkoot ovat olleet suosittuja sekä antaneet konkreettisen väylän tehdä yhdessä hyvää tärkeän asian äärellä.

Puoluehallituksen lausunto:

Aloitteen tavoite on erittäin kannatettava. Luonnonvaraisten eläinten hoito Suomessa nojaa voimakkaasti vapaaehtoistoimintaan. Tästä seuraa lukuisia ongelmia. Vapaaehtoistoiminnan rahoitus ei ole riittävällä tasolla, jotta lain tarkoittama tavoite luonnonvaraisten eläinten auttamisesta voisi toteutua. Samoin nykyinen tilanne aiheuttaa merkittäviä ajallisia ja paikallisia eroja siihen, miten luonnonvaraisia eläimiä voidaan auttaa, kun vapaaehtoisten toimijoiden resurssit eivät pysty jokaisessa hetkessä ulottumaan kaikkialle.

Luonnonvaraisten eläinten auttamiseksi erittäin tärkeää työtä tekevät järjestöt ovat ansainneet paremman rahoituksen ja tuen myös julkisen vallan suunnalta. Valtion rahoitusta luonnonvaraisten eläinten hoitoon olisi syytä lisätä. Viime aikoina tapahtuneet liikkeet ovat uhanneet viedä kehitystä jopa päinvastaiseen suuntaan, kun luonnonvaraisten eläinten hoitoa tekeviltä järjestöiltä aiottiin vaatia suuria rekisteröintimaksuja. Tämä onneksi muuttui julkisen paineen jälkeen.

Puoluehallitus näkee, ettei tavoitteen edistämiseksi ole tarkoituksenmukaista perustaa omaa puolueen työryhmää, sillä tavoite etenee tehokkaammin etenemällä nopeammin suoraan valtion suuntaan. Rahoituksen nostamisen lisäksi Vihreiden tulee edistää sitä, että valtio kartoittaa suojelua ja auttamista tekevät tahot ja niiden rahoitustarpeen.

Vihreillä on jo nyt mahdollisuus ajaa näitä asioita eduskunnassa ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, että luonnonvaraisista eläimistä huolehtivat vapaaehtoiset saavat lisää rahoitusta.

Päätösesitys: Vihreät tavoittelee sitä, että ympäristöministeriö selvittää luonnonvaraisista eläimistä huolehtivien, vapaaehtoisten eläinsuojeluyhdistysten valtakunnallisen tilanteen. Vihreät toimii aktiivisesti sen puolesta, että vapaaehtoisten eläinsuojeluyhdistysten rahoitusta lisätään, jotta luonnonvaraisista eläimistä huolehtiminen Suomessa paranee. Hyödynnetään Eläinvihreiden kontakteja ja tietämystä paikallisista eläinsuojelutoimijoista, joiden kautta kiinnostuneet Vihreiden jäsenet voisivat osallistua toimintaan ja tehdä aloitteita eläinten hyväksi omalla alueellaan.

3. Laajennetaan tuotantoeläimiä koskevat tavoitteet koskemaan myös kaloja tuotantoeläiminä

Esittää: De Gröna i Jakobstad rf Pietarsaaren vihreät ry

Kunnioitetaan kalojen oikeutta hyvään ja kärsimyksestä vapaaseen elämään kieltämällä kalojen kassikasvatus avomerellä kokonaan.

Vihreiden poliittinen ohjelma 2023-2027 on hyväksytty puoluekokouksessa 22.5.2022.

Alaotsikon “Parannetaan eläinten oikeuksia ja hyvinvointia” alla on kirjattuna mm: Turvataan tuotantoeläimille mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen ja lajityypilliseen käyttäytymiseen.

Ehdotamme, että eläinten hyvinvointia koskevan alaotsikon alle lisätään maininta siitä, että nämä oikeudet koskevat myös kaloja.

Puoluepoliittinen ohjelma julkaistiin vuonna 2022. Viisi vuotta aiemmin, vuonna 2017 oli kalanviljelyelinkeino Ruotsin puoleisella Pohjanmeren rannikolla pakotettu lopettamaan toimintansa. Syynä olivat kasseissa kasvatettujen kalojen aiheuttamat haitalliset ympäristövaikutukset.

Vuonna 2022 oli siis Ruotsissa kalankasvatusyrityksille myönnetty siirtymäkausi loppunut pari vuotta sitten. Siitä saakka elinkeino on hakenut lisää kiintopisteitä Suomen puoleiselta rannikolta tuoden Suomen aluevesille uuden ja merkitystään kasvattavan ympäristöuhan. Lisäksi ympäristövahingot todettiin merkittäviksi, vaikka Perämeri on Suomen rannikolla matalampaa kuin Ruotsin puoleisella rannikolla.

Merialueiden kasvavan saastumisen lisäksi kalojen kassikasvatukseen liittyy mittavia eläinoikeuspulmia. Tuotantoeläimenä kala on vielä varsin uusi tulokas Suomen eläinoikeuskentällä ja ehdotamme, että vihreät ottaa politiikassaan aktiivisesti tavoitteekseen tämän sekä eläinoikeudellisesti että ympäristönsuojelullisesti haitallisen elinkeinon täyskiellon.

Ehdotamme että vihreät rinnastavat kalankasvatuksen turkistarhaukseen ja ehdotamme, että kalan tehtaankaltainen kasvatustuotanto, “kalakassit” kielletään lyhyellä siirtymäajalla ja kalankasvattajille tarjotaan luopumistukea.

Puoluehallituksen lausunto:

Puoluehalitus pitää aloitteen esiin nostamia näkökulmia kalojen hyvinvoinnin parantamisesta erittäin tärkeinä. Puoluehallitus katsoo, että sinänsä asia sisältyy jo aloitteessakin esiin nostettuun poliittiseen ohjelmaan. Kasvatettavat kalat kuuluvat tuotantoeläimiin ja siten niitä koskevat kaikki samat vaatimukset, joita poliittisessa ohjelmassa on ulotettu tuotantoeläimiin. Tältä osin puoluehallitus katsoo, että kyse on jo olemassaolevan linjan tarkentamisesta, mitä varten poliittista ohjelmaa ei ole tarpeen avata.

Kalat jäävät usein täysin paitsioon, kun puhutaan tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Tämä näkyy jo itsessään esimerkiksi siinä, että kalatuotannosta puhuttaessa ei tuotantomäärissä koskaan puhuta yksilömääristä vaan tuotetun kalamäärän massasta.

Ymmärrys kalojen hyvinvoinnista, niiden kognitiivisista kyvyistä ja vaikkapa kyvystä aistia kipua on monin paikoin tuoreempaa kuin vaikkapa nisäkkäiden kohdalla, mikä osaltaan selittänee miksi suhtautuminen kalojen hyvinvointiin on heikompaa muihin tuotantoeläimiin verrattuna.

On selvää, että kalankasvattamoilla esiintyy merkittäviä ongelmia eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Vapaaseen liikkuvuuteen, riittävään elintilaan ja lajityypilliseen käyttäytymiseen ei usein kalankasvattamoissa ole mahdollisuutta. Eläinten hyvinvointikeskuksen mukaan esimerkiksi ympäristön tutkiminen, ravinnon etsintä ja piiloutuminen ovat kalojen luontaista käyttäytymistä. Ahtaissa tiloissa, joissa ruoka jaetaan ja joissa kalat uivat tiiviisti kylki kyljessä ei näihin ole mahdollisuutta. Suomessa kasvatettavasta kalasta valtaosa on kirjolohta, joka on laijna sosiaalisempi kuin esimerkiksi lohi, mutta kirjolohenkaan kasvatuksessa ei voida nykyisellään huomioida lajityypillisen käyttäytymisen vaatimuksia.

Aloitteessa nostetaan esiin hyvin esiin myös kalankasvatuksen luonnolle aiheuttamat haasteet. Samoin kalankasvatuksessa riskit laajoille taudeille ja niiden aiheuttamille kalakuolemille ovat vakavasti läsnä. Tautien ehkäisyn nimissä vaalittava puhtaus puolestaan vaikeuttaa osaltaan jälleen kalojen lajityypillistä käyttäytymistä.

Päätösesitys: Vihreät edistää voimakkaasti kalojen parempaa hyvinvointia kalankasvatuksessa. Laitetaan aloite tiedoksi seuraavalle poliittista ohjelmaa valmistelevalle työryhmälle, joka nimetään keväällä 2025. Jätetään työryhmän harkintaan, tarkennetaanko poliittisen ohjelman kantaa kalankasvatuksen osalta.

4. Henkilöstöpolitiikan toimivuus osaksi hyvinvointialueiden rahoitusmallia

Esittää: Viite — Tieteen ja teknologian vihreät ry

Sosiaali- ja terveysala kärsii henkilöstöpulasta. Sen vuoksi palveluita joudutaan karsimaan, johtaminen keskittyy sijaistusjärjestelyihin työn sisältöjen sijaan ja potilasturvallisuus vaarantuu. Palveluiden karsiminen henkilöstöpulan vuoksi johtaa myös kohonneisiin kustannuksiin, sillä resursseja joudutaan kohdistamaan enemmän akuuttitilanteiden ja -vaivojen hoitoon ja ennaltaehkäisy ja kiireettömien potilaiden hoito jää vähemmälle. Monet vaivat ja sairaudet olisi helpompia ja halvempia ennaltaehkäistä tai hoitaa varhaisessa vaiheessa, sen sijaan että ongelma päästetään pahenemaan.

Kaoottinen tilanne työpaikoilla johtaa kehnoon työhyvinvointiin, joka puolestaan vie henkilöstön työkyvyttömiksi tai muille aloille. Tutkimusten mukaan henkilöstön hyvinvointi vaikuttaa myös hoitotulokseen ja jopa potilaskuolleisuuteen. Huono työssäjaksaminen ja hoitajien uupuminen työssään näkyy myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä, jonka laatu kärsii. Tämä taas heikentää uusien työntekijöiden työssään viihtymistä ja jaksamista, ja noidankehä ei pääty.

Vuonna 2023 sairaanhoitajavaje alueilla oli keskimäärin 5 % [1]. Kevan arvion mukaan jo tällä hetkellä on rakenteellinen 8 000 sairaanhoitajan vaje [2], ja tilanteen arvioidaan heikkenevän. Myös ammattijärjestöt ja eläkevakuuttajat ovat esittäneet huolta työkyvyn säilyttämisestä ja alanvaihdosta. Sairaanhoitajista viitisen prosenttia vuodessa vaihtaa alaa [5] ja Tehyn arvion mukaan lähes puolet nuorista sairaanhoitajista harkitsee viikoittain alanvaihtoa [5].

Sote-alan pitovoimaa on siis kehitettävä merkittävästi, jotta palvelutarjonta ei vaarannu. Samaan aikaan kuitenkin hyvinvointialueille kohdistuu voimakas paine alentaa kustannuksiaan, mihin henkilöstön karsiminen on tehokkain keino. Henkilöstön vähentäminen jatkaa työpahoinvoinnin noidankehää ja nakertaa entisestään edellytyksiä pitkäjänteiseen toimintaan.

Tätä strategista näkökulmaa ei kuitenkaan ole mahdollista tai edes järkevää huomioida hyvinvointialueilla, koska kustannusleikkausten tekemättä jättäminen johtaa valtiovarainministeriön selvitysmenettelyyn, joka takaa vielä vastuuttomammat leikkaukset.

On siis integroitava henkilöstön hyvinvointi ja pito osaksi hyvinvointialueiden rahoitusmallia. Tällä hetkellä n. 80 % alueiden rahoituksesta määrittyy palvelutarpeen perusteella, 19 % väestötekijöin ja n. prosentti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) kriteerillä [4]. Jotta rahoitusmallin muutokset vaikuttavat käytännön johtamiseen, on syytä myös samalla ottaa muutokset huomioon hyvinvointialueen käyttämissä tulospalkkioissa.

Jos puoltatoista hyte-kriteeriä vastaava summa sidottaisiin työhyvinvointiin ja -pitoon, johtamistaan kehittävät alueet saisivat osansa 375 miljoonan euron lisäpotista. Tämä vastaa n. 8 000 henkilötyövuotta, eli tarkalleen Kevan arvioimaa hoitajavajetta.

Kun järki ei muuten toimi, raha puhuu. Annetaan siis rahan mennä sinne, jossa johdetaan vastuullisesti.

Viitteet:

[1] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165470

[2] https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-2030-hoitajissa-sosiaalityontekijoissa-ja-lastentarhanopettajissa-suurin-osaajapula-nyt-ja-tulevaisuudessa/

[3] https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/

[4] https://vm.fi/rahoituslaskelmat

[5] https://www.varma.fi/globalassets/tyonantaja/tietoa-tyokyvysta-sosiaali-ja-terveysala.pdf

Puoluehallituksen lausunto:

Hyvinvoiva henkilöstö on kaikkien palvelujen kivijalka. Ammattilaisten arvostusta, palkkausta, johtamista, työn imua sekä veto- ja pitovoimaa parantavat toimet ovat avainasemassa palvelujen kriisin ja työvoimapulan ratkaisemisessa.

Aloitteessa nostetaan esiin erittäin tärkeitä näkökohtia. Nopeiden ja suurten leikkausten tarve ajaa hyvinvointialueet ratkaisuihin, jotka säästävät lyhyellä aikavälillä, mutta synnyttävät merkittäviä kustannuksia ja ongelmia pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisevistä palveluista leikataan, työvoimapula pahenee ja potilasturvallisuus vaarantuu. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla voidaan osaltaan vaikuttaa näihin ikäviin kehityskulkuihin. Henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi on oltava hyvinvointialueille myös kannustimia.

Hyvä henkilöstöpolitiikka sisältää kuitenkin lukuisia ulottuvuuksia, joita on hankala mitata ja joiden perusteella hyvinvointialueita on vaikea vertailla. Työhyvinvointi, pitovoima ja johtamisen kehittäminen ovat keskenään erilaisia asioita, ja on lähes mahdotonta laittaa alueet oikeudenmukaisesti järjestykseen sen perusteella, mitä näiden asioiden kehittämiseksi tehdään. Jos rahoitusta ohjataan jollakin perusteella, on sen oltava selkeästi mitattavissa ja alueiden vertailtavissa keskenään. Esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuuteen ja heikkoon saatavuuteen on myös alueellisia syitä, joihin hyvinvointialue ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa, kuten muuttotappio.

Vihreiden tuoreessa sosiaali-, pelastus- ja terveyspoliittisessa ohjelmassa mainitaan useita muita keinoja rahoitusmallin parantamiseksi. Keskeinen sote-alan työhyvinvointitekijä ja pitovoiman ylläpitäjä on palkkaus, joten se, että hyvinvointialueilla on ylipäätään riittävä rahoitus, on erityisen olennaista. Rahoitusmallia tulee kehittää mm. seuraavasti:

korjataan rahoituksen kokonaistaso vastaamaan paremmin todellisia kustannuksia
pidennetään hyvinvointialueiden alijäämien kattamisaikaa
lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoituksen merkitystä
kehitetään rahoitusmallia huomioimaan paremmin väestön sosioekonomiset tekijät ja sosiaalipalveluiden tarpeet sekä ammattilaisia kouluttavien yliopistollisten sairaaloiden opetus- ja tutkimusrahoitus.

Aloite on yleisesti ottaen kannatettava, mutta toteutus vaatii vielä merkittävää tarkennusta. Akuutin henkilöstö- ja rahoituskriisin selättämiseksi on selkeämpiä ja nopeampia keinoja, kuten yllä esitetyt. Lisäkriteerien sisällyttäminen rahoitusmalliin jatkossa on kuitenkin pohdinnan arvoinen asia.

Päätösesitys: Kannustetaan puolueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspoliittista työryhmää sekä eduskuntaryhmää kehittämään ajatusta eteenpäin alan asiantuntijoiden avustuksella.

5. Puututaan henkiseen väkivaltaan kriminalisoimalla pakottava kontrolli

Esittää: Vihreät Naiset ry

Pakottavalla kontrollilla tarkoitetaan pitkäkestoista henkistä väkivaltaa, jossa pyrkimyksenä on saavuttaa uhriin täysi hallinta, valta ja kontrolli. Pakottavan kontrollin käyttäjän tarkoituksena on tukahduttaa uhrinsa elinpiiri, sosiaaliset suhteet ja mahdollisuus avun saamiseen. Lähisuhdeväkivallan dynamiikasta tiedetään, että henkinen väkivalta johtaa jatkuessaan usein myös fyysisiin väkivallantekoihin. Henkisen ja fyysisen väkivallan yleisiä seurauksia puolestaan ovat mm. traumaattinen stressi, ahdistus ja masennus. Myös syyllisyyden ja pelon tunteet ovat yleisiä, samoin somaattiset oireet.

Oikeusministeriö selvitti 2023 henkisen väkivallan rangaistavuutta Suomessa¹. Selvityksestä käy ilmi, että vaikka nykyisessä rikoslaissa henkinen väkivalta on rangaistavaa pahoinpitelyä, johtaa henkinen väkivalta kuitenkin äärimmäisen harvoin rangaistukseen Suomessa. Mikään rikostunnusmerkistö ei kata sellaisenaan äärimmäistä henkistä väkivaltaa, joka voi ilmetä uhrin toimintavapauden moninaisena rajoittamisena.

OM:n selvityksen mukaan on perusteltua säätää erillinen pakottavan kontrollin rikostunnusmerkistö, jotta prosessinomainen henkinen väkivalta saadaan rangaistavaksi. Ihmisoikeusjärjstöistä tätä ovat vaatineet mm. Amnesty ja Ihmisoikeusliitto². Myös Istanbulin sopimus edellyttää valtioita kriminalisoimaan pakottamisen, joka uhkaa vakavasti uhrin toimintakykyä ja mielenterveyttä.

Pakottava kontrolli on tyypillinen parisuhdeväkivallan muoto, mutta sitä ilmenee myös kunniaan liittyvässä väkivallassa, ihmiskaupassa sekä esimerkiksi avioliittoon pakottamisessa. Säätämällä pakottava kontrolli rangaistavaksi, voitaisiin puuttua lainsäädäntöteitse nykyistä paremmin myös näihin vakaviin naisten oikeuksia polkeviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että hallituskauden aikana selvitetään tarve pakottavan kontrollin kriminalisointiin, mutta koska asiaa on vastikään oikeusministeriössä selvitetty, katsoo Vihreät Naiset, että asiaa tulee viipymättä edistää ilman lisäselvitystä.

Aloite: Vihreät Naiset esittää, että puolue edistää pakottavan kontrollin kriminalisointia kuluvalla hallituskaudella. Mahdollisia keinoja tähän ovat kirjallinen kysymys ja/tai lainsäädäntöaloite eduskunnassa sekä teeman nostaminen julkisuuteen ja sitä kautta paineen luominen hallitukselle.

Puoluehallituksen lausunto:

Lähisuhdeväkivalta, erityisesti henkinen väkivalta, on vakava ongelma Suomessa. Vihreät pitää erittäin tärkeänä lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä ja siihen puuttumista kaikilla tasoilla. Suomi ei nykyisellään toteuta Istanbulin sopimuksen velvoitteita torjua kunniaan liittyvää väkivaltaa ja henkistä väkivaltaa. Kuten hyvin perustellussa aloitteessa todetaan, pakottava kontrolli on vakava henkisen väkivallan muoto, joka on myös keskeinen kunniaan liittyvän väkivallan osa.

Vihreät tukee aloitteessa esitettyjä toimia, jotta pakottava kontrolli säädettäisiin rangaistavaksi omana rikostunnusmerkistönään.

Päätösesitys: Aloite hyväksytään.

6. Vihreistä Suomen johtava mielenterveyspuolue

Esittää: henkilöjäsenet Jukka Väisänen, Alviina Alametsä, Dolf Assmann, Mervi Assmann, Marja Berg, Outi Kekki, Tommi Kortelainen, Sani Koskimäki, Sakari Kouti, Marko Helin, Leni Niinimäki, Allu Pyhälammi, Familia Raittola, Anna Salmi, Hillevi Savikko, Seppo Sorvari, Helena Särkijärvi, Anni Teerikangas, Antti van Wonterghem

Mielenterveys koskettaa kaikkia. Mielen hyvinvointi heijastuu kaikkeen toimintaan, jolloin psyykkisen terveyden vaikutus ilmenee kaikissa ympäristöissä. Mielen hyvinvoinnin asiat liittyvät kaikkiin ihmissuhteisiimme, mahdollisuuksiimme yhteiskunnassa sekä eläimiin, luontoon ja ympäristöön.

Moni puolueemme poliitikko on nostanut esille mielenterveyden teemoja. Kuitenkaan mielen hyvinvoinnin teemalle ei ole vielä omaa poliittista ohjelmaa. Vaikka mielenterveys teemana tulee esille eri poliittisissa ohjelmissa, vaatii nykyinen tilanne, jossa mielenterveyden haasteet ja sairaudet ovat yhä useamman ihmisen elämässä, selkeämpää ja tiiviimpää esilletuomista. Samaan aikaan palveluihin pääsy on muodostumassa talouden kiristymisen myötä yhä monimutkaisemmaksi.

Kuitenkin on kyse terveyden ja hyvinvoinnin osasta, mikä ohjaa mahdollisuuksiamme tehdä työtä, opiskella, olla osana yhteisöä sekä luoda hyvinvoivaa tulevaisuutta lasten ja nuorten kasvun tukemisen myötä. Mielenterveyden tukeminen sekä tiedostavamman yhteiskunnan rakentaminen ovat merkittäviä taloudellisia näkökulmia.

Esitämme, että puoluekokous päättää tehdä Vihreistä Suomen johtavan mielen hyvinvoinnin puolueen.

Tähän pääseminen vaatii erilaisia toimia. Vaikka nykyisen puoluevaltuuston toimikaudelle ei mahdu kokonaisen mielenterveysohjelman tekemistä, voisivat puolueen tai eduskuntaryhmän työntekijät koostaa Vihreiden mielenterveyslinjaukset puolueen sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoliittisen ohjelman sekä vammaispoliittisten linjausten pohjalta riittävän ajoissa ennen kevään 2025 kunta- ja aluevaaleja.

Puoluevaltuusto voisi käydä asiasta evästyskeskustelun linjausten sisällön laajentamiseen liittyen. Laajennus voisi tarkoittaa mielenterveystietoon ja mielenterveystaitoihin liittyvää koulutusta, alan tutkimukseen ja koulutukseen liittyviä asioita ja mahdollisesti eri ihmisryhmien ja mielenterveysongelmia potevien ihmisten omaisten, etenkin lasten, huomioimista. Lopullisen linjauksen tekemisen voisi siirtää joko puoluehallitukselle tai eduskuntaryhmälle puoluevaltuuston tiukan aikataulun vuoksi. Sopiva laajuus olisi noin 2 – 4 sivua ja se toimisi hyvin tietopohjana valmistautuessa vaaleihin.

Lisäksi tarvitaan kevyehköä mielenterveyspoliittista strategiaa. Esimerkiksi eduskuntaryhmä, puoluehallitus, puoluevaltuusto, alue- ja kunnanvaltuustoryhmät voisivat valita mielenterveyspoliittisen vastaavan. Piirejä, kunnallisjärjestöjä sekä valtakunnallisia liittoja ja yhdistyksiä voitaisiin kannustaa järjestämään mielenterveyteen liittyviä tapahtumia.

Lisäksi pyydetään puolueen ja Vihreiden päättäjien kannanotoissa huomioimaan asiaan liittyviä mielenterveysvaikutuksia.

Puoluehallituksen lausunto:

Puoluehallitus jakaa aloitteen näkemyksen mielenterveyden merkityksestä ja pitää tärkeänä, että Vihreät on aktiivinen mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. On kuitenkin syytä huomioida, että puolueella on jo olemassa oleva sosiaali- ja terveyspoliittinen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma, joiden pohjalta mielenterveyskysymyksiä voidaan nostaa esille. Myös tuleva aluevaaliohjelma tarjoaa tähän materiaalia. Puoluehallitus kannustaa hyödyntämään olemassa olevia linjauksia ja kehottaa eduskuntaryhmää pitämään esillä mielenterveysteemoja, kuten moni kansanedustajista on jo tehnyt.

Vammaispoliittiset linjaukset on siirretty hyväksyttäväksi kevään 2025 toiseen valtuustokokoukseen, joten niiden osalta linjausten koonti ei myöskään onnistu ennen kunta- ja aluevaaleja.

Puoluehallitus ehdottaa, että mielenterveyslinjausten koostamisesta vastuu siirretään puolueen tulevalle sosiaali- ja terveyspoliittiselle työryhmälle, joka voi hyödyntää nykyistä sote-ohjelmaa pohjana. Linjaukset voidaan koota tiiviissä yhteistyössä muiden aihepiiriin liittyvien työryhmien kanssa, kuten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän kanssa.

Muiden ehdotettujen toimien osalta puoluehallitus näkee, että mielenterveyden edistämistä voidaan tehokkaasti tukea vapaaehtoisvoimin. Esimerkiksi alue- ja paikallistasolla järjestettävät tapahtumat ja koulutukset voivat toimia erinomaisina välineinä mielenterveyden esille tuomisessa. On tärkeää kannustaa piirijärjestöjä ja paikallisyhdistyksiä aktiiviseen työhön mielenterveysteemojen parissa erityisesti vaalien alla.

Päätösesitys: Aloite hyväksytään seuraavin muutoksin:

1. Mielenterveyslinjausten koostamisesta vastuu siirretään puolueen tulevalle sosiaali- ja terveyspoliittiselle työryhmälle, joka laatii linjaukset yhteistyössä muiden työryhmien kanssa.

2. Muiden ehdotettujen toimien, kuten mielenterveyspoliittisen vastaavan nimeämisen ja tapahtumien järjestämisen osalta puoluehallitus kannustaa vapaaehtoisvoimin tapahtuvaan aktiiviseen toimintaan eri tasoilla esimerkiksi aloitteen tekijöiden toimesta.

7. Ukrainan puolesta taistelleiden suomalaisten kuntoutus- ja kotiutuspalvelut

Esittää: henkilöjäsenet Elmer Halonen, Julia Sangervo, Santeri Leinonen, Atte Harjanne, Oras Tynkkynen, Hanna Holopainen ja Milo Toivonen

Perustelut:

Naapurimaamme Venäjän täysimittaista hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan on kestänyt noin kaksi ja puoli vuotta. Hyökkäys on ravistellut Ukrainan lisäksi turvallisuutta koko Euroopassa – myös Suomessa. Ukrainan voiton varmistaminen on Suomelle erityisen tärkeää, ja tuemme Ukrainaa monin tavoin. Suomi ja Ukraina ovat keväällä sopineet 10 vuoden sopimuksen turvallisuusyhteistyöstä ja pitkäaikaisesta tuesta. Sopimuksen tarkoitus on antaa laaja-alaisesti tukea Ukrainan puolustuskyvylle sekä tukea pitkäjänteisesti Ukrainan yhteiskuntaa, sen resilienssiä sekä Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyysprosesseja tukevia uudistuksia. Sodan aikana Suomi on tähän mennessä lahjoittanut Ukrainalle puolustusmateriaalia noin kahden miljardin euron edestä sekä antanut humanitaarista tukea arviolta miljardilla eurolla.

Myös tavalliset suomalaiset ovat osoittaneet solidaarisuutensa Ukrainan kansalle majoittamalla pakolaisia sekä lahjoittamalla merkittäviä määriä tavaraa ja rahaa. Osa on valmiina uhraamaan vielä enemmän. Jo yli sata suomalaista on liittynyt Ukrainan armeijaan taistelemaan vapaaehtoisesti Ukrainan itsenäisyyden sekä Euroopan ja Suomen turvallisuuden puolesta.

Vaikka vapaaehtoiset voivat Ukrainassa käyttää Suomen lahjoittamia asejärjestelmiä, he eivät saa erityistä tukea palatessaan Suomeen. Sotatilanteet voivat aiheuttaa vakavia psyykkisiä ja fyysisiä traumoja, kuten posttraumaattisen stressioireyhtymän. Sodan aiheuttama jatkuva stressi, pelko, väkivalta ja menetykset ovat merkittävä pitkäaikainen riskitekijä mielenterveydelle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Tästä integroituminen takaisin yhteiskuntaan voi olla haastavaa, varsinkin ilman riittävää tukea. Jokainen suomalainen tietää tarinat sotiemme seurauksista vanhempiimme, isovanhempiimme ja isoisovanhempiimme. Ukrainan itsenäisyyttä puolustaneet eivät itse vaadi valtiolta tukea, mutta sen antaminen on vähintä, mitä he uhrauksistaan turvallisemman Suomen ja Euroopan puolesta ansaitsevat.

Päätösesitys:

Puoluekokous linjaa, että Vihreä liitto rp edistää politiikassa seuraavia tavoitteita:

Ukrainan sodassa taistelleille suomalaisille tarjotaan kattavat kuntoutuspalvelut, jotka auttavat heitä toipumaan sodan aiheuttamista fyysisistä ja psyykkisistä traumoista sekä muista haitoista terveydelle ja hyvinvoinnille.

Heille kehitetään erityiset kotiutusohjelmat, jotka tukevat paluuta suomalaiseen yhteiskuntaan ja auttavat integroitumaan takaisin arkeen.

Tukipalveluissa otetaan huomioon myös kaatuneiden taistelijoiden omaisten tarvitsema tuki.

Palveluihin laaditaan selkeä ohjeistus ja keskitetty palvelupiste, joka helpottaa suomalaisten Ukrainan sodan veteraanien ja heidän omaistensa pääsyä tukipalveluihin.

Puoluekokous edellyttää, että puoluevaltuusto lisää linjaukset puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ohjelmaan.

Puoluehallituksen lausunto:

Ukrainan sodassa taistelleita suomalaisia vapaaehtoisia on tuettava heidän integroituessaan takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan. Niin sodan aiheuttamat henkiset ja fyysiset traumat kuin joissain tapauksissa sotaan lähtöä edeltänyt mielenterveyden kriisi kaipaavat huomiota. Myös sodassa kaatuneiden suomalaisten vapaaehtoisten omaisten tuki on huomioitava.

Vapaaehtoisesti toisessa maassa käytävään sotaan lähteneille ei voida myöntää veteraanistatusta. Ukrainan sodassa taistelleille suomalaisille onkin varmistettava tarpeelliset palvelut muuta kautta. Tällä hetkellä erityispalvelut Ukrainan sodassa taistelleille ovat kokonaan kolmannen sektorin varassa, mutta Orpon hallituksen leikkaukset tulevat entisestään heikentämään järjestöjen toimintakykyä. Lisäksi esimerkiksi Rauhanturvaajaliitto on kertonut, että auttamisen esteenä on järjestön rahoituksen reunaehdot, jotka rajaavat Ukrainassa taistelleet vapaaehtoiset konkreettisen avun ulkopuolelle, vaikka liitolla olisi avun tarjoamiseen halua.

Aloitteen mukaiset toimenpiteet ovat kannatettavia ja puolueen olemassa olevien ohjelmien, erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman mukaisia.

Päätösesitys: Aloite hyväksytään muutettuna. Puoluekokous kannattaa aloitteessa esitettyjä tavoitteita, mutta jättää niiden sisällyttämisen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ohjelmaan puoluevaltuuston harkintaan.

8. Moniavioisuus on tunnistettava

Esittää: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry

Maailman muuttuessa, myös käsitys rakkaudesta, ydinperheestä ja avioliitosta ovat muuttuneet. Yhä useampi elää suhteessa useamman puolison kanssa muodostaen monisuhteisia kumppanuuksia ja perheitä kuitenkin asettaen puolisot epätasa-arvoiseen asemaan lain edessä.

Avioliitto on sen solmivien henkilöiden keskinäinen, yksilöiden vapaaseen tahtoon perustuva sopimus. Vihreät nuoret näkevät, että valtiolla ei ole tarvetta puuttua aikuisten ihmisten tietoisella suostumuksella solmittujen avioliittojen sukupuoleen tai lukumäärään. Kuten puolueen tasa-arvo-ohjelmassa todetaan, meille vihreille ihmisen itsemääräämis-, itsemäärittely-, ja itseilmaisuoikeudet ovat oikeusvaltion peruspilaireita. Näin tulee olla myös avioliittoja solmiessa.

Vaikka suhdemuoto on yleistynyt, polyamorisessa suhteessa elävät kohtaavat yhä ennakkoluuloja laajasti yhteiskunnassa. Puolue tunnustaa vain kahden juridisen vanhemman luomat ongelmat, joita monet perheet kohtaavat. Vihreät nuoret katsoo, että puolueen on aika tunnustaa myös moniavioiset suhteet ja antaa niille se arvo, jonka ne ansaitsevat.

Vihreät nuoret ja opiskelijat esittää, että puolue ottaa myönteisen kannan moniavioisuuteen ja edistää useamman kuin yhden juridisen puolison tunnistamisen mahdollisuutta lain tasolla.

Puoluehallituksen lausunto:

Monimuotoisten ihmissuhteiden ja perheiden tunnistaminen on tärkeä osa Vihreiden arvoliberaalia politiikkaa. Yhteiskunta muuttuu, ja sen mukana myös käsitykset perheestä, rakkaudesta ja avioliitosta kehittyvät. Moniavioisuus ja polyamoria ovat tulleet esille yhä enemmän osana ihmisten elämää, ja tämä keskustelu on arvokas osa yhteiskuntamme monimuotoisuutta.

Moniavioisuuden lainsäädännöllinen tunnustaminen on erittäin monimutkainen ja laaja-alainen kysymys, joka ulottuu useisiin yhteiskunnan osa-alueisiin, kuten verotukseen, tulonsiirtoihin, tukijärjestelmiin, perintöoikeuteen ja lapsen juridiseen asemaan. On myös tärkeää pohtia, miten tällainen lainsäädäntö vaikuttaisi esimerkiksi konservatiivisiin ja patriarkaalisiin perhemalleihin, joissa tasa-arvo ei välttämättä toteudu. Moniavioisuus on myös terminä hyvin latautunut, sillä se yhdistetään usein tällaisiin malleihin.

Vihreät on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja ihmisten itsemääräämisoikeutta. Aloitteen herättämä keskustelu on tärkeä varsinkin monimuotoisten perhesuhteiden huomioimisessa. Enemmän kuin kahden osapuolen avioliiton juridinen tunnustaminen vaatii kuitenkin laajaa selvitystyötä, jotta sen kaikki mahdolliset vaikutukset voidaan arvioida vastuullisesti.

Moniavioisuuden tunnistaminen lainsäädännössä vaatii merkittävää selvittämistä siihen liittyvien oikeudellisten, yhteiskunnallisten ja kulttuuristen kysymysten ratkaisemiseksi. Vihreät haluaa varmistaa, että kaikki lainsäädäntöuudistukset tehdään perusteellisen selvitystyön ja laajan keskustelun pohjalta.

Päätösesitys: Aloite hyväksytään muutettuna. Puoluekokous tunnistaa monimuotoisten suhteiden merkityksen, mutta katsoo, että useamman kuin kahden puolison avioliiton juridinen tunnustaminen vaatii huomattavasti laajempaa selvitystyötä ja pohdintaa kuin mitä aloitteessa on esitetty. Puoluekokous kannustaa vihreitä poliitikkoja jatkamaan monimuotoisten perhesuhteiden ja tasa-arvon edistämistä kaikilla tasoilla.

Järjestölliset aloitteet

9. Muutos puoluekokousedustajien määrän laskemistapaan

Esittää: Maskun Vihreät ry

Jos jäsen nykyisellään kuuluu moneen eri yhdistykseen, jaetaan jäsenen painoarvo eri yhdistysten kesken puoluekokousedustajia laskettaessa. Siis mitä useampaan yhdistykseen jäsen kuuluu, sitä pienempi on jäsenen merkitys yhdistyksen puoluekokousedustukseen.

Haluaisimme muuttaa tätä tapaa ottamalla käyttöön ensisijaisen yhdistysjäsenyyden. Tällöin jäsen voisi halutessaan valita yhden yhdistyksen, jonka kautta koko jäsenyys puoluekokousedustuksissa huomioitaisiin.

Yhdistyksen voisi valita ensisijaiseksi maksaessaan vuoden ensimmäistä puolueen jäsenmaksua. Valinta olisi voimassa (jäsenmaksu)vuoden, ja vain ensimmäinen valittu ensisijaisuus huomioitaisiin, eikä valintaa voisi vuoden aikana muuttaa.

Mikään ei muuttuisi nykyisestä, paitsi jos jäsen on erikseen ilmoittanut ensisijaisen jäsenyyden. Jäsenenä voisi olla niin monessa muussa yhdistyksessä kuin haluaa, mutta muut kuin ensisijaisen yhdistyksen jäsenyydet olisivat toissijaisia eikä niitä huomioitaisi puoluekokousedustajia valittaessa. Jäsenmaksut ensi- ja toissijaisiin yhdistyksiin olisivat samat.

Perusteluja

– Kannatuksen leviäminen laajemmalle maantieteelliselle alueelle on tärkeää puolueen kasvun kannalta. Kokemuksemme perusteella puolueeseen, ainakin paikallisyhdistyksiin, liitytään erityisesti kuntavaalien alla.

– Uusissa yhdistyksissä sitoutuminen omaan, juuri perustettuun yhdistykseen on suuri ja jokaisella jäsenillä on iso merkitys. Suuret yhdistykset saavat useita edustajia puoluekokoukseen, mutta pienten ja kaikkiaan uusien yhdistysten painoarvo puoluekokouksessa voi jäädä jäsenmäärää pienemmäksi.

– Puoluekokousedustajat edustavat joko kuntatason paikallisyhdistyksiä tai valtakunnallisia yhdistyksiä. Kuntavaalien alla tuntuu oudolta, että ymmärtääksemme yhä pienempi osa puoluekokousedustajista kuuluu perusyhdistyksiin, joilla on oikeus asettaa kuntavaaliehdokkaita. Kuntatason toiminnan kannalta paikallisyhdistysten jäsenet ovat arvokkaimpia, sillä he tuntevat paikalliset olot ja heidän toimintansa avulla jäsenmäärä kasvaa myös taajamien ulkopuolella.

– Muutos voisi olla eduksi myös valtakunnallisille yhdistyksille, koska se voi madaltaa uusien jäsenten ja pieniin yhdistyksiin kuuluvien jäsenten kynnystä niihin liittymiseen.

Puoluehallituksen lausunto:

Aloitteessa esitetään muutosta puoluekokousedustajien määräytymiseen, minkä laskentapa määritellään sääntöjen 24 §:ssä. Esitetty muutos vaatisi siis sääntömuutoksen, joka voitaisiin käsitellä ensi vuoden puoluekokouksessa.

Muutos koskisi vain pienehköä osaa puolueen henkilöjäsenistä. Vuonna 2023 jäsenistä 86 % maksoi vain yhden yhdistyksen jäsenmaksua. Tähän joukkoon esitetyllä muutoksella ei olisi vaikutusta. 10 % maksoi jäsenmaksunsa kahteen yhdistykseen ja 4 % kolmeen tai useampaan.

Puoluehallitus näkee aloitteen esityksessä seuraavia ongelmia ja riskejä:

– Puoluehallituksen mielestä jäsenmaksujärjestelmän on hyvä olla mahdollisimman yksinkertainen ja jäsenyyden hoitamisen olla mahdollisimman helppoa. Esitetty muutos tekisi tilanteesta monimutkaisemman, kun jäsenyyden ensisijaisuusmahdollisuus sekä siitä ilmoittamisen tapa pitäisi selvittää jäsenmateriaaleissa (liittymisinfo sekä vuosittaiset jäsenmaksulaskut).

– Yhdistysten välille syntyisi kilpailua ensisijaisista jäsenyyksistä: Vuoden vaihtuessa yhdistykset kehottaisivat jäseniään ilmoittamaan yhdistyksensä ensisijaiseksi. Yhdistykset eivät tiedä jäsenistään, ovatko he myös jonkin toisen yhdistyksen jäseniä, joten vetoomusviestit pitäisi osoittaa kaikille jäsenille. Ne 86 % jäsenistä, joita asia ei koskisi, saattaisivat ihmetellä, että mistä näissä viesteissä on kyse ja pitääkö silti tehdä jotain.

– Ensisijaisuuden selvittäminen ja kirjaaminen vaatisi muutoksia puolueen jäsenmaksurekisteriin. Rekisterijärjestelmä on hankittu ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ja esitetyn muutoksen kustannuksia on vaikea arvioida.

Puoluehallitus toteaa, että nykysäännöissä on laskennallinen leikkuri, joka suosii pienempiä yhdistyksiä. Esimerkiksi pienissä yhdistyksissä, joilla on vain yksi puoluekokousedustaja, vaaditaan keskimäärin 20 henkilön jäsenmaksut sen yhden edustajan saamiseksi. Jos suureksi yhdistykseksi määritellään vähintään neljän puoluekokousedustajan yhdistys, on näissä vastaava vaadittu jäsenmäärä keskimäärin 29 jäsentä per kokousedustaja. Siten pienten yhdistysten painoarvo puoluekokouksessa on jäsenmääräänsä suurempi – toisin kuin aloitteessa esitetään.

Puoluehallitus toteaa, että valtakunnallisten liittojärjestöjen (Naiset, nuoret, Viite) jäsenistö kuuluu valtaosaltaan myös järjestöjen paikallisyhdistyksiin. He ovat myös paikalliset olot tuntevia henkilöitä, joiden tarmoa ja taitoa kunnallisjärjestöt toivottavasti hyödyntävät ottamalla heitä ehdolle kunta- ja aluevaaleihin, valitsemalla kunnallisjärjestön luottamustehtäviin sekä muin keinoin.

Puoluehallitus ei näe perusteita esitetylle sääntömuutokselle.

Päätösesitys: Aloite hylätään.

10. Valtakunnallisille henkilöjäsenyhdistyksille taattava paikka puoluehallituksessa

Esittää: henkilöjäsenet Anni Teerikangas, Jukka Väisänen, Johanna Kuusenoja, Merja Isotalo, Minna Hölttä, Hillevi Savikko, Auni-Marja Vilavaara, Jan Huopanen, Petri Leinonen, Viivi Viuha, Henry Scheinin, Enni Seuri, Outi Kekki, Jonathan Hemming

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihreiden puoluekokous tekisi periaatepäätöksen, jonka mukaisesti valtakunnallisille henkilöjäsenyhdistyksille taataan paikka puoluehallituksessa.

Perustelut:

1. Aiheperusteiset henkilöjäsenyhdistysten ovat tärkeä osa puoluetta

Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset edustavat on usein keskittynyttä asiantuntemusta ja näkökulmia, jotka täydentävät paikallisyhdistysten näkemyksiä. Nämä yhdistykset ovat tärkeitä, kun puolueen aatteellista perustaa rakennetaan. Käytännössä lähes kaikki puolueen ohjelmat ovat näiden yhdistysten ja niissä toimivien ihmisten kirjoittamia.

2. Osallisuus ja tasavertainen päätöksenteko:

Vihreissä toimii paljon henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta eivät halua tai pysty osallistumaan paikallistason politiikkaan. Heille temaattiset yhdistykset ovat mahdollisuus osallistua liikkeen ja puolueen kehittämiseen. Heidänkin ääntään on syytä saada kuuluviin myös Vihreiden puoluehallituksessa.

Johtopäätös:

Näillä perusteilla esitämme, että Vihreiden puoluekokous hyväksyy periaatepäätöksen, joka takaa valtakunnallisille henkilöjäsenyhdistyksille paikan puoluehallituksessa. Tämä vahvistaa puolueen demokraattisuutta ja varmistaa, että kaikkien yhdistyskokonaisuuksien ääni tulee kuulluksi puolueen päätöksenteossa.

Puoluehallituksen lausunto:

Aloitteessa esitetään puoluehallitukseen kiintiöpaikkaa valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten edustajalle.

Puolueen järjestörakenne on määritelty sääntöjen 7 §:ssä. Sen mukaan ”Valtakunnallisen henkilöjäsenyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Valtakunnallisen henkilöjäsenyhdistyksen toiminta-alueena on koko maa ja sillä on oltava jäseniä vähintään neljän piirijärjestön alueella.”

Tällä hetkellä näitä yhdistyksiä on 13: Armon Vihreät, Ekovihreät, Eläinvihreät, Finlands Svenska Gröna, Green Sisu, Ikävihreät, Maaseutu- ja erävihreät, TalousVihreät, Tehyläiset Vihreät, Vihreä kulttuuripoliittinen yhdistys Kupoli, Vihreä miesliike, Vihreät Vaivaiset, Vihreät Vegaanit. Vuonna 2023 näihin maksoi jäsenmaksun yhteensä 898 henkilöä, joista moni myös johonkin toiseen yhdistykseen, kuten paikalliseen kunnallisjärjestöön. Yhdistyksillä on tässä puoluekokouksessa yhteensä 26 edustajaa.

Kiintiöpaikka puoluehallituksessa voitaisiin toteuttaa kahdella tavalla:

1. Määritellään kiintiöpaikka säännöissä. Puolueen nykysäännöt eivät rajaa puoluehallituksen tai puoluevaltuuston paikkajakoa muutoin kuin sukupuolikiintiöiden osalta. Sääntömuutoksella olisi mahdollista määrätä yksi puoluehallituksen paikka valittavaksi valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten esittämien ehdokkaiden joukosta.

2. Hyväksytään aloitteen mukainen periaatepäätös. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että puoluekokouksen asettama vaalivaliokunta, joka neuvottelee paikkajaosta, velvoitettaisiin jatkossa varaamaan puoluehallituksen yksi paikka valtakunnallisten yhdistysten edustajalle.

Puoluehallitus pitää ensimmäistä vaihtoehtoa ongelmallisena. Sääntömuutos avaisi keskustelun siitä, pitääkö myös joillekin muille yhdistyksille tai järjestökokonaisuuksille määrätä säännöissä kiintiöpaikat ja millä perusteilla näitä jaettaisiin.

Toinen vaihtoehto on realistisempi. Puolueen järjestökokonaisuudet (12 piirijärjestöä, 3 liittojärjestöä sekä valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten kokonaisuus) ovat neuvotelleet tietyistä periaatteista puolue-elinten paikkajaossa. On muun muassa sovittu, että puoluevaltuustoon valitaan yksi varsinainen jäsen sekä Finlands svenska gröna rf:n että Vihreät Vaivaiset ry:n esittämistä ehdokkaista. Näissä on ollut perusteena, että molemmat yhdistykset edustavat vähemmistöryhmiä. Loput 38 rivijäsenen paikkaa sekä 40 varajäsenen paikkaa neuvotellaan erikseen ja paikkajako on ollut suhteessa järjestökokonaisuuksien puoluekokousedustajien lukumääriin. Puoluekokous on henkilövalintojen yhteydessä vahvistanut nämä jakoperiaatteet.

Puolueen sääntöjen mukaan ”Sääntöjen 24 §:ssä määritelty järjestökokonaisuus, jonka esittämää henkilöä ei ole valittu puoluehallituksen jäseneksi, voi nimetä edustajan, jolla on puoluehallituksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.” Tällainen järjestökokonaisuus on myös valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten kokonaisuus, joten ellei kukaan näiden yhdistysten esittämä henkilö tulisi valituksi puoluehallitukseen, on järjestökokonaisuudella oikeus nimetä edustaja osallistumaan hallituksen toimintaan.

On syytä huomata, että viime vuoden puoluekokouksessa hyväksytty sääntömuutos muuttaa puoluehallituksen kokoonpanoa. Kuluvan toimikauden loppuun asti hallituksessa on puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, joilla ei ole varajäseniä sekä kahdeksan jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Vuoden 2025 puoluekokouksessa valitaan uusien sääntöjen mukainen hallitus: pj, 3 vpj + 12 jäsentä, ei varajäseniä.

Ennen ensi vuoden puoluekokousta järjestökokonaisuudet joutunevat neuvottelemaan uusiksi puoluehallituksen paikkajaon perusteet. Tässä yhteydessä ne voivat ottaa myös harkintaansa aloitteen esityksen.

Puoluehallitus katsoo, että puolue-elinten paikkajaon perusteet on jatkossakin hyvä jättää järjestökokonaisuuksien kesken neuvoteltavaksi eikä rajoittaa neuvotteluja etukäteen aloitteessa esitetyllä puoluekokouspäätöksellä.

Päätösesitys: Aloite hylätään.

11. Vihreiden kielipoliittisen linjauksen päivittäminen

Esittää: Finlands svenska gröna rf

(svenska version nedan)

Tausta:

Kieli on olennainen osa identiteettiämme ja kulttuuriamme, ja on tärkeää, että Vihreillä on ajantasainen ja relevantti kielipoliittinen linjaus. Nykyinen kielipoliittinen linjauksemme, joka hyväksyttiin lähes 15 vuotta sitten, sisältää vanhentunutta tilastotietoa ja vanhoja perusteluja. Tämän jälkeen kielellisissä ja demografisissa trendeissä, koulutusjärjestelmässä ja julkisessa keskustelussa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä tekee välttämättömäksi kielipoliittisen linjauksemme päivittämisen, jotta se pysyy ajankohtaisena ja käyttökelpoisena poliittisessa työssämme.

Tarkoitus:

Tämän aloitteen tarkoituksena on kehottaa Vihreitä aloittamaan kielipoliittisen linjauksen tarkastelu ja päivittäminen. Uuden linjauksen tulisi olla muotoiltu yleisemmillä ja ajattomilla termeillä, jotta se voi olla kestävä ja ohjaava pitkällä aikavälillä ilman, että se vanhenee nopeasti.

Ehdotus:

Ehdotamme, että Vihreät hyväksyvät seuraavat päätökset:

1. Tarkastelun aloittaminen: Vihreiden puoluehallitus velvoitetaan käynnistämään prosessi kielipoliittisen linjauksen päivittämiseksi.

2. Ajaton muotoilu: Päivitetty linjaus tulee muotoilla siten, että se ei ole sidottu tiettyyn ajankohtaan tai sisällä nopeasti vanhentuvia tilastoja. Sen sijaan linjauksen tulee keskittyä periaatteisiin ja tavoitteisiin, jotka ovat ajankohtaisia vuosiluvusta riippumatta.

3. Laaja pohdinta: Päivitys tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä kieliasiantuntijoiden, asiaankuuluvien etujärjestöjen ja puolueen jäsenten kanssa, jotta uusi linjaus olisi laaja ja hyvin perusteltu.

4. Esittely ja hyväksyntä: Valmis päivitetty kielipoliittinen linjaus tulee esitellä puoluekokoukselle keskustelua ja hyväksyntää varten viimeistään seuraavassa varsinaisessa puoluekokouksessa.

Perustelut:

Päivitetty ja ajaton kielipoliittinen linjaus on ratkaisevan tärkeä, jotta Vihreät voivat jatkossakin olla merkittävä toimija kielikysymyksissä ja jotta kannanottomme heijastavat ajankohtaista yhteiskuntakehitystä. Hyväksymällä linjauksen, joka on muotoiltu yleisellä tasolla ja keskittyy pitkän aikavälin tavoitteisiin ja periaatteisiin, varmistamme, että se säilyy relevanttina pitkään ja ohjaa poliittista työtämme tehokkaasti.

Nykyinen linjaus: https://www.vihreat.fi/ohjelmat/vihreiden-kielipoliittiset-linjaukset/

Uppdatering av Gröna förbundets språkpolitiska linje

Bakgrund:

Språk är en central del av vår identitet och kultur, och det är viktigt att Gröna förbundet har en aktuell och relevant språkpolitisk linje. Vår nuvarande språkpolitiska linje, som antogs för snart 15 år sedan, innehåller statistik och resonemang som är föråldrade. Sedan dess har det skett betydande förändringar i språkliga och demografiska trender, utbildningssystemet och den offentliga debatten om språkfrågor. Detta gör det nödvändigt att uppdatera vår språkpolitiska linje för att den fortsatt ska vara ett relevant och användbart verktyg i vårt politiska arbete.

Syfte:

Syftet med denna motion är att uppmana Gröna förbundet att initiera en översyn och uppdatering av den språkpolitiska linjen. Den nya linjen bör formuleras i mer allmänna och tidlösa termer, så att den kan vara hållbar och vägledande under en längre tidsperiod utan att snabbt bli föråldrad.

Förslag:

Vi föreslår att Gröna förbundet antar följande beslut:

1. Initiativ till översyn: Gröna förbundet uppdrar åt partistyrelsen att inleda en process för att uppdatera den språkpolitiska linjen.

2. Tidlös utformning: Den uppdaterade linjen bör formuleras så att den inte är knuten till en specifik tidpunkt eller innehåller statistik som snabbt blir föråldrad. I stället bör linjen vara utformad på ett sätt som gör att den kan stå sig över tid, med fokus på principer och målsättningar som är relevanta oavsett specifika årtal.

3. Bred förankring: Uppdateringen av språkpolitiken bör ske i nära samarbete med språkexperter, relevanta intresseorganisationer och partimedlemmar för att säkerställa att den nya linjen är både bred och välgrundad.

4. Presentation och antagande: Den färdiga uppdateringen av den språkpolitiska linjen ska presenteras för kongressen för diskussion och antagande senast vid nästa ordinarie partikongress.

Motivering:

En uppdaterad och tidlös språkpolitisk linje är avgörande för att Gröna förbundet ska kunna fortsätta vara en relevant aktör i språkfrågor och för att våra ställningstaganden ska spegla den aktuella samhällsutvecklingen. Genom att anta en linje som är formulerad i allmänna ordalag och fokuserar på långsiktiga mål och principer, säkerställer vi att den förblir relevant under lång tid och kan vägleda vårt politiska arbete på ett effektivt sätt.

Nuvarande linje: https://www.vihreat.fi/wp-content/uploads/2022/10/Sprakpolitik2010.pdf

Puoluehallituksen lausunto:

Svenska version nedan

Aloitteessa esitetään puoluevaltuuskunnassa 2010 hyväksyttyjen kielipoliittisten linjausten päivittämistä siten, että uusi ohjelma hyväksyttäisiin vuoden 2025 puoluekokouksessa.

Puolueen sääntöjen mukaan puoluevaltuuston tehtäviin kuuluu muun muassa ”hyväksyä puolueen ohjelmat lukuun ottamatta periaateohjelmaa ja poliittista ohjelmaa, ellei puoluevaltuusto päätä siirtää ohjelmien hyväksymistä puoluekokoukselle tai puoluehallitukselle”. Jos ohjelma halutaan puoluekokouksen hyväksyttäväksi, tulee siis puoluevaltuuston päättää asiasta erikseen.

Puoluehallitus katsoo, että ei ole tarpeen poiketa sääntöjen lähtökohdasta, vaan että mahdollisen ohjelman päivityksen toteuttaisi puoluevaltuusto.

Puoluekokoukselle tehdään aika ajoin vastaavia aloitteita tietyn sektoriohjelman päivittämisestä. Vuoden 2019 jälkeen on aloitteissa esitetty ohjelman laatimista tai päivittämistä seuraavista aihepiireistä: yksineläjät, työmarkkinapolitiikka, vesipolitiikka, metsäpolitiikka, ikääntymispolitiikka.

Puoluekokous on näissä aina päättänyt, että on parempi antaa valtuuston itsensä hyväksyä, mitä ohjelmia se haluaa ottaa käsiteltäväkseen tai katsoo parhaaksi delegoida puoluekokouksen tai puoluehallituksen hyväksyttäväksi. Edellisen puoluevaltuuston jäseniltä kysyttiin näkemyksiä siitä, minkä sektoriohjelmien laadinnalle olisi tarvetta kuluvalla valtuustokaudella. Esityksiä saatiin muun muassa seuraavista aihepiireistä: vammaispolitiikka, tietopolitiikka (ohjelman päivitys), talouspolitiikka, terapiatakuu, digitalisaatio, ikääntyminen, metsäpolitiikka, koulutuspolitiikka, kaupunkiseudut, yhdyskuntasuunnittelu. Kaikkia ohjelmapapereiden laatimistoiveita ei pystytä toteuttamaan, vaan puoluevaltuuston on tehtävä valintoja.

Siten puoluehallitus esittää, että puoluekokous ei tälläkään kertaa velvoittaisi valtuustoa esitetyn ohjelmapaperin tekoon tai laadinnan delegointiin, vaan asia jätettäisiin valtuuston itsensä harkintaan.

Monikielisyyden tunnistaminen ja huomioiminen samoin kuin saavutettavuutta parantava selkokielen käyttö ovat kannatettavia asioita ja nykyiset tekoälytyökalut (kielimallit) ovat tehokas apukeino sekä selkokielisyyden että monikielisyyden edistämiseen.

Päätösesitys: Puoluekokous toteaa että kielipoliittiset linjaukset ovat osin vanhentuneet, mutta jättää ohjelmapaperin uudistamisen ja muiden erillisohjelmien laatimisen puoluevaltuuston harkintaan.

Partistyrelsens utlåtande:

Initiativet presenterar uppdateringen av de språkpolitiska riktlinjer som godkändes i partidelegationen 2010 så att det nya programmet skulle godkännas vid 2025 års partimöte.

I partifullmäktiges uppgifter ingår enligt partiets regler bland annat att ”godkänna partiets program med undantag för principprogrammet och det politiska programmet, om inte partifullmäktige beslutar att överföra godkännandet av programmen till partiet. fullmäktige eller partistyrelsen”. Om programmet ska godkännas av partimötet ska partifullmäktige besluta i frågan separat.

Partistyrelsen anser att det inte är nödvändigt att frångå reglernas utgångspunkt utan att en eventuell uppdatering av programmet bör genomföras av partifullmäktige.

Då och då tas liknande initiativ till partikongressen för att uppdatera ett specifikt sektorsprogram. Efter 2019 har satsningarna föreslagit att utarbeta eller uppdatera programmet inom följande ämnen: ensamstående, arbetsmarknadspolitik, vattenpolitik, skogspolitik, åldrandepolitik. Partikongressen har hela tiden beslutat att det är bättre att låta fullmäktige själv godkänna vilka program man vill ta upp eller anser bäst att delegera för godkännande av partikongressen eller partistyrelsen. Förra partifullmäktiges ledamöter tillfrågades om synpunkter på vilka sektorsprogram som skulle behöva upprättas under innevarande fullmäktigeperiod. Presentationer inkom i bland annat följande ämnen: handikapppolitik, informationspolicy (programuppdatering), finanspolitik, terapigaranti, digitalisering, åldrande, skogspolitik, utbildningspolitik, tätorter, samhällsplanering. Det går inte att uppfylla alla önskemål om upprättande av programpapper utan partifullmäktige måste göra val.

Partistyrelsen föreslår således att partikongressen denna gång inte skulle ålägga fullmäktige att göra det framlagda programbladet eller att delegera beredningen utan ärendet skulle överlämnas till fullmäktiges egen behandling.

Att känna igen och ta hänsyn till flerspråkighet, samt användning av klarspråk som förbättrar tillgängligheten, är värdefulla saker, och nuvarande artificiella intelligensverktyg (språkmodeller) är ett effektivt verktyg för att främja både klarspråk och flerspråkighet.

Beslutsmotion: Partikongressen konstaterar att de språkpolitiska riktlinjerna delvis är förlegade men överlåter förnyelsen av programpappret och utarbetandet av andra separata program till partifullmäktiges behandling.

12. Kaksikielinen logo pääasialliseksi logoksi

Esittää: Finlands svenska gröna rf

(svenska version nedan)

Vihreän puolueen graafinen ilme ja samalla logo uudistettiin vuonna 2022. Uudistuksen yhteydessä luotiin puolueelle uusi logo ja otettiin maapallo takaisin käyttöön puolueen symbolina. Aiemmasta logosta poiketen luotiin myös täysin yksikielinen suomenkielinen logoversio, joka on nyt usein puolueen, jäsenjärjestöjen ja poliitikkojen käytössä siellä, missä aiemmin luontevasti käytettiin kaksikielistä, suomen- ja ruotsinkielistä logoa. Esimerkiksi monissa puolueen materiaalipohjissa on vain suomenkielinen logo ja tätä kautta se on levinnyt laajasti pääasialliseen käyttöön kaksi- ja monikielisten logoversioiden sijaan.

Nykyisen hallituksen aikana ruotsalaisen kansanpuolueen maine liberaalina keskilinjan puolueena on kärsinyt, ja vihreillä on erinomainen momentum houkutella rkp:n äänestäjiä. Tämä mahdollisuus korostuu kunta- ja aluevaaleja kohti mentäessä, kun jokaisessa kaksikielisessä kunnassa ja alueella käydään erilliset vaalit. Aiemmissa mittauksissa vihreät ovat nousseet rkp:n jälkeen jopa toisiksi suosituimmaksi puolueeksi ruotsinkielisten keskuudessa, ja tätä asemaa voidaan nyt ottaa takaisin.

Tässä työssä on aiemmin auttanut suuresti laaja ja johdonmukainen kaksikielisen logon käyttö, sillä se näyttää hyvin konkreettisesti, että vihreät suhtautuvat ruotsin kieleen myönteisesti ja luontevasti, ja että elävä kaksi- ja monikielisyys on puolueen politiikkaa läpileikkaava teema. Se tuo myös uskottavuutta ja yhteneväisyyttä viestintään, oli aiheena sitten ruotsinkielisten sotepalveluiden turvaaminen tai ruotsinkielinen koulutus ja varhaiskasvatus, joissa rkp väittää olevansa ainoa, jota ne kiinnostavat.

Esitämme:

että puoluekokous päättää poistaa yksikielinen logoversio käytöstä
että puoluekokous edellyttää puolueen viestinnässä, hankittavissa materiaaleissa ja materiaalipohjissa jatkossa käytettävän kaksikielistä logoa milloin ei käytetä monikielistä logoa.
että puoluekokous kehottaa kaikkia puolueen logoa käyttäviä toimijoita suosimaan kaksikielistä logoa kun monikielinen logo ei ole käytössä.

Tvåspråkig logga som huvudsaklig logga

År 2022 omarbetades De grönas grafiska profil och logotyp, en ny logga skapades och jordgloben återinfördes som partiets symbol. I avvikelse från den tidigare loggan skapades också en helt enspråkig finsk version av loggan, som nu ofta används av partiet, medlemsorganisationer och politiker i situationer där det tidigare var naturligt att använda en tvåspråkig, finsk- och svenskspråkig logga. Till exempel har många av partiets bottenmaterial endast den finska loggan, och detta har lett till att den används i stor utsträckning i stället för två- och flerspråkiga versioner.

Under den nuvarande regeringen har Svenska folkpartiets rykte som ett liberalt mittenparti blivit lidande, och De gröna har ett utmärkt momentum för att locka till sig SFP-väljare. Denna möjlighet stärks ytterligare när vi rör oss mot kommunal- och områdesvalen, med separata val i varje tvåspråkig kommun och på tvåspråkiga områden. I tidigare mätningar har De Gröna till och med varit det näst populäraste partiet bland svenskspråkiga efter SFP, och den positionen kan vi nu återta.

Tidigare har detta arbete i hög grad underlättats av den omfattande och konsekventa användningen av den tvåspråkiga loggan, som på ett mycket konkret sätt visar att De gröna har en positiv och naturlig inställning till det svenska språket och att levande två- och flerspråkighet är ett genomgående tema i partiets politik. Det ger också trovärdighet och samstämmighet i kommunikationen, oavsett om det gäller att värna om svenskspråkiga social- och hälsovårdstjänster eller svenskspråkig utbildning och småbarnspedagogik, där SFP påstår sig vara de enda som är intresserade.

Vi föreslår:

att partikongressen besluter att ta den enspråkiga versionen av loggan ur bruk
att partikongressen besluter att den tvåspråkiga loggan i fortsättningen används i partiets kommunikation, material och materialunderlag när den flerspråkiga loggan inte används.
att partikongressen uppmanar alla aktörer som använder partiets logga att använda den tvåspråkiga versionen när den flerspråkiga loggan inte används.

Puoluehallituksen lausunto:

Svenska version nedan

Kuten aloitteessa oikein todetaan on graafisen uudistuksen jälkeen puolueella ollut käytössä kolme kieliversiota logosta. Uudistuksen tarkoituksena oli mahdollistaa minkä tahansa kieliversion käyttö vihreiden toimijoiden parhaaksi katsomalla tavalla. Puolueen kattoviestinnässä käytetään pääasiassa aina kaksikielistä logoversiota tällä hetkellä. Yksi- ja kolmikielisiä logoja käytetään harvoin missään kansallisen tason viestinnässä tai materiaaleissa. Tästä ei ole virallista päätöstä, mutta puoluetoimiston viestintä noudattaa kuvattua linjausta päivittäisessä työssään.

Puoluehallitus katsoo, että kansallisen tason viestinnässä ja materiaaleissa on perusteltua virallistaa jo käytännössä olemassa oleva linja kaksikielisen logon käytöstä. Päätös koskisi puoluetoimiston tuottamaa kansallisen tason viestintää ja materiaaleja. Kolmikielistä logoa olisi kansallisella tasolla yhä mahdollista käyttää perustelluissa tilanteissa.

Monilla alueilla on kuitenkin arvostettu yksikielisen logoversion käytön mahdollisuutta. Tästä syystä puoluehallitus ei katso tarpeelliseksi kieltää yksikielisen logon käyttöä alueellisesti siellä missä paikalliset vihreät katsovat perustelluksi käyttää vain suomenkielistä logoa.

Päätösesitys: Puoluekokous edellyttää puolueen viestinnässä, hankittavissa materiaaleissa ja materiaalipohjissa jatkossa käytettävän kaksikielistä logoa milloin ei käytetä monikielistä logoa. Puoluekokous toteaa, että yksikielisen logon käyttö on kuitenkin perusteltua alueellisesti, jos paikalliset toimijat katsovat sen toimivammaksi.

Partistyrelsens utlåtande:

Som det framgår från initiativet, har partiet efter den grafiska reformen använt tre språkversioner av logotypen. Syftet med reformen var att möjliggöra användningen av alla språkversioner som de gröna aktörerna anser vara lämpliga. Partiets kommunikation använder sig i huvudsak alltid av den tvåspråkiga versionen av logotypen. Enspråkiga och trespråkiga logotyper används sällan i kommunikation eller material på nationell nivå. Det finns inget officiellt beslut om detta utan partikansliets kommunikation följer den beskrivna policyn i det dagliga arbetet.

Partistyrelsen anser att det är motiverat att formalisera den policy som redan finns i praktiken kring användningen av en tvåspråkig logotyp i kommunikation och material på nationell nivå. Beslutet skulle gälla kommunikation på nationell nivå och material som tagits fram av partikansliet. Det skulle fortfarande vara möjligt att använda en trespråkig logotyp på nationell nivå i motiverade situationer.

Möjligheten att använda en enspråkig logotyp har uppskattats inom många områden. Därför anser partistyrelsen det inte nödvändigt att regionalt förbjuda användningen av en enspråkig logotyp där de lokala gröna anser det motiverat att endast använda en finsk logotyp.

Beslutsförslag: Partikongressen kräver att en tvåspråkig logotyp används i partiets kommunikation, material och materialunderlag i framtiden när en flerspråkig logotyp inte används. Partikongressen konstaterar att användningen av en enspråkig logotyp är motiverad regionalt, om lokala aktörer anser att det är mer funktionellt.

13. Periaatepäätös kaiken viestinnän kaksikielisyydestä

Esittää: De Gröna i Jakobstad rf Pietarsaaren vihreät ry

Suomen virallisia kieliä ovat suomi, ruotsi ja saamen kieli. Näistä virallisista kielistä Vihreän puolueen viestintä tapahtuu lyhyitä katkelmia lukuunottamatta lähes kokonaan suomen kielellä. Täältä ruotsinkielisen pohjanmaan näkökulmasta ruotsin kielen ohittaminen puolueen viestinnässä tuntuu lähes loukkaavalta.

Äidinkieleltään suomenruotsalaisia on n. 5 % ja heitä asuu joka puolella Suomea. Tällä aloitteella ehdotamme, että puolue tekisi päätöksen elävän ja luonnollisen kaksikielisyyden periaatteiden omaksumisesta, jolloin kaikki materiaali julkaistaisiin säännönmukaisesti ns. molemmilla kotimaisilla.

Puoluehallituksen lausunto:

Aloitteen esittämä kaiken kaksikielisyys ei valitettavasti ole mahdollista toteuttaa puolueen viestinnän arjessa. Tällä hetkellä keskeisimmät ohjelmat (kuten periaateohjelma ja poliittinen ohjelma) sekä vaaliohjelmat käännetään ruotsiksi ja englanniksi ja vaalijulisteista tehdään kaksikielisiä versioita. Lisäksi puolueen verkkosivuista on kieliversioita. Käännösten laatiminen vie sekä ajallisia että taloudellisia resursseja ja etenkin päivittäisviestinnän tekeminen kaksikielisesti on kiireisessä viestintäympäristössä mahdotonta. Tekoälyn tuottamat käännökset voivat auttaa jossain määrin, mutta niiden laatu ei vie ole vielä sillä tasolla, että ne ratkaisisivat käännösten vaatimat ajalliset ja taloudelliset haasteet.

Puoluehallitus katsoo, että kannattaa tuottaa harkitusti tietyt sisällöt useammalla kielellä. Sosiaalisen median päivittäisviestinnässä voidaan pyrkiä tuottamaan nykyistä enemmän ruotsinkielistä sisältöä. Olennaista ruotsinkielisten ja muidenkin erilaisten kielivähemmistöjen tavoittamisessa on paikallinen viestintä, jolla voidaan tavoittaa kullakin alueella keskeiset kohderyhmät ja kielivähemmistöt. Monissa piireissä onkin tuotettu valikoidusti materiaalia eri kielillä ja pyritty huomioimaan kielivähemmistöt vaalien ehdokasvalinnoissa. Puoluehallitus kannustaa edelleen paikallisyhdistyksiä ja ehdokkaita sekä vihreitä luottamustoimijoita viestimään monikielisesti. Puoluetoimistoa kehotetaan harkitsemaan käännösten laajentamista muihin kuin yllämainittuihin materiaaleihin, päätökset käännettävistä materiaaleista tehdään operatiivisella tasolla.

Päätösesitys: Aloite hylätään.

14. Enhancing Multilingual Communication in the Green Party

Esittää: members Antti ‘Jogi’ Poikola, Natalia Rincon, Owain Hopeaketo, Teemu Ropponen, Marjaana Mäkinen

Finland is becoming increasingly diverse, with over 600,000 foreign-language speakers calling it home—a number that’s only set to grow. The Green Party must recognise the growing importance of inclusive communication strategies. The Greens should be a community that embraces diversity and actively involves different groups in shaping the future of Finnish society and politics—language should not be a barrier.

According to Statistics Finland, 7.3% of voters in the last municipal elections were from foreign-language backgrounds. Mirroring the percentage of foreign-background voters would mean the Greens would have over 600 foreign-background members and more than 200 foreign-background Green candidates in the 2025 elections.

To make the party more accessible to the growing immigrant population, the Green Party could, for example:

Actively acknowledge the right to speak in English during party meetings to encourage non-Finnish or Swedish speakers to contribute to the discussions.
Translating basic party programs and other key information into English
Introducing an English-language newsletter to keep members and supporters informed.
Encourage the Finnish or Swedish speaking green politicians to use and communicate in English at times.

We know the party is currently facing a tight resourcing situation. However, using AI translation tools in combination with volunteer efforts in reviewing the texts could offer a viable lightweight approach to providing content in English and other languages (including Swedish!).

Embracing multilingual communication is an act of inclusivity, which will help make the Green Party a more welcoming and representative political force in Finland. This initiative is a crucial step toward a more inclusive and diverse party that reflects the evolving demographics of our society.

Proposal:

The Green Party will establish a task force to oversee the implementation of this initiative, monitor progress, and adjust strategies as needed. Success will be measured by tracking the proportion of foreign-background members and candidates, the engagement levels of non-Finnish speakers, and feedback from immigrant communities.

Puoluehallituksen lausunto:

English translation below

Aloite nostaa esiin relevantin ryhmän Suomessa asuvia ei-suomenkielisiä henkilöitä. Etenkin kunta- ja aluevaaleissa on hyödyllistä tavoittaa vihreillä viesteillä myös tämä ryhmä, jolla on usein äänioikeus näissä vaaleissa.

Aloitteessa on toivottu keskeisistä materiaaleista kieliversioita ja näin onkin jo. Tällä hetkellä keskeisimmät ohjelmat (kuten periaateohjelma) sekä vaaliohjelmat käännetään ruotsiksi ja englanniksi, ehdokkaiden tueksi laadittu ehdokasopas on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Myös uudet jäsenet toivotetaan mukaan näillä kaikilla kielillä. Lisäksi puolueen verkkosivuista on kieliversioita.

Jäsenkirje tehdään suomeksi toistaiseksi, mutta selvitetään mahdollisuutta lisätä myös muunkielistä sisältöä jäsenkirjeeseen. Puoluetoimistoa kehotetaan harkitsemaan käännösten laajentamista muihin kuin yllämainittuihin materiaaleihin; päätökset käännettävistä materiaaleista tehdään operatiivisella tasolla. Tehdään tässä yhteistyötä puolueen vapaaehtoisten kanssa ja hyödynnetään heitä käännöstyössä ja ei-suomenkielisen viestinnän suunnittelussa.

Käännösten laatiminen vie sekä ajallisia että taloudellisia resursseja. Tekoälyn tuottamat käännökset voivat auttaa jossain määrin, mutta niiden laatu ei vie ole vielä sillä tasolla, että ne ratkoisivat kaikki resursseihin liittyvät haasteet.

Puoluehallitus katsoo, että kannattaa tuottaa harkitusti tietyt sisällöt useammalla kielellä. Aivan kuten aloitteen tekijätkin esittävät, olennaista erilaisten kielivähemmistöjen tavoittamisessa on paikallinen viestintä, jolla voidaan tavoittaa kullakin alueella keskeiset kohderyhmät. Monissa piireissä onkin tuotettu valikoidusti materiaalia eri kielillä ja pyritty huomioimaan kielivähemmistöt vaalien ehdokasvalinnoissa. Puoluehallitus kannustaa edelleen paikallisyhdistyksiä ja ehdokkaita sekä vihreitä luottamustoimijoita viestimään monikielisesti.

Puoluehallitus myös kannustaa mitä voimakkaimmin monikielisiä aktiiveja sekä yhdistyksiä tuottamaan toimintaa myös muilla kuin suomenkielellä. Erilaiset englanninkieliset keskustelutilaisuudet, vertaistukiryhmän ehdokkaille tai kirjoitukset englanninkielisille alustoille Vihreiden tavoitteista ovat erittäin kannatettavia ja nämä toimivat parhaiten puolueen aktiivien itsensä toteuttamina!

Tarvittaessa voidaan tehdä erityisesti ulkomaalaistaustaisia koskevista teemoista julkaisuja englanniksi, kuten esimerkiksi 16.8. julkistettu puheenjohtajan blogikirjoitus Finland’s future is on the chopping block.

Päätösesitys: Aloite hylätään.

Statement of the party board:

The initiative highlights a relevant group of non-Finnish-speaking people living in Finland. Especially in municipal and regional elections, it is useful to reach this group with green messages as well, which often has the right to vote in these elections.

Language versions of key materials have been requested in the initiative, and this is already the case. Currently, the most important programs (such as the program of principles) and the election programs are translated into Swedish and English, the candidate’s guide prepared to support the candidates is available in Finnish, Swedish and English. New members are also welcome in all these languages. In addition, there are language versions of the party’s website.

The member’s letter will be written in Finnish for the time being, but the possibility of adding content in other languages to the member’s letter will be investigated. The Party Office is advised to consider expanding translations to materials other than those mentioned above; decisions about the materials to be translated are made at the operational level. The Party Office is recommended to cooperate with the party’s volunteers here and use them in translation work and planning non-Finnish communication.

Preparing translations takes both time and financial resources. Translations produced by artificial intelligence can help to some extent, but their quality is not yet at a level that would solve all resource-related challenges.

The party board believes that it is worthwhile to carefully produce certain contents in several languages. Just as the authors of the initiative suggest, local communication, which can be used to reach key target groups in each region, is essential in reaching different linguistic minorities. In many districts, material has been selectively produced in different languages and efforts have been made to consider language minorities in the selection of election candidates. The party board continues to encourage local associations and candidates as well as green representatives to communicate in multiple languages.

The party board also strongly encourages multilingual activists and associations to produce activities in languages other than Finnish as well. Various English-language discussion sessions for peer support group candidates or writings for English-language platforms about the Greens’ goals are very profitable and these work best when implemented by the party’s active members themselves!

If necessary, publications in English can be made especially on themes concerning people with a foreign background, such as, for example, 16.8. published chairman’s blog article Finland’s future is on the chopping block.

Resolution motion: The initiative is rejected.

15. Vihreä ansiomerkki

Esittää: Etelä-Helsingin vihreät ry

Esitämme, että Vihreät (Vihreä liitto rp.) ottaa käyttöön Vihreiden ansiomerkit & ansiomerkkisäännöstön.

Esitämme, että puoluehallitus jatkovalmistelee ja vahvistaa ansiomerkkisäännön ja haku- sekä myöntämisprosessin niin, että ansiomerkkijärjestelmä otetaan käyttöön Vihreässä liitossa vuoden 2025 alusta taikka viimeistään puoluekokouksesta 2025 alkaen.

Ansiomerkkitasot:

5 vuotta: Pronssinen ansiomerkki

10 vuotta: Hopeinen ansiomerkki

20 vuotta: Kultainen ansiomerkki

Kunniamerkin myöntämisen vaatimukset / perusteet:

Vihreä liitto rp.:n ansiomerkkejä, annetaan henkilöille, jotka ovat edistäneet Vihreän liiton tai sen alaisten yhdistysten toimintaa taikka muuten työskennelleet Vihreän liiton hyväksi. Tällaiseksi toiminnaksi ei lueta yksinomaan vaaleilla valituissa luottamuselimissä vihreiden edustajana toimimista.

Kukin ansiomerkki voidaan myöntää vihreiden jäsenelle, joka on tehnyt pitkäaikaista, ansiokasta työtä puolueen hyväksi.

Poikkeustapauksissa ansiomerkki voidaan myöntää myös puolueeseen kuulumattomalle henkilölle tunnustuksena puolueen tai Vihreiden arvojen ensiarvoisesta edistämisestä /toiminnasta.

Ansiomerkin saajista pidetään erillistä luetteloa. Kunkin ansiomerkin voi saada vain kerran.

Ansiomerkkiä ei saa luovuttaa toiselle.

Kadonneen ansiomerkin tilalle luovutetaan asianomaiselle uusi, jos hän voi osoittaa, että merkki on kadonnut. Merkistä peritään tällöin sen hankintahinta.

Ansiomerkin hakeminen & myöntäminen (prosessi):

Ansiomerkin jakamisesta voi jokainen vihreiden jäsen tai Vihreä yhdistys tehdä perustellun esityksen kirjallisesti piirijärjestölle tai puoluehallitukselle.

Ansiomerkit myöntää (piirihallitus/puoluehallitus).

Pronssisen ja hopeisen ansiomerkin myöntää (piirihallitus) ja kultaisen ansiomerkin myöntää puoluehallitus.

Puoluehallitus voi painavasta ja perustellusta syystä joustaa myöntämisen kriteereistä.

Perustelut:

Puolueella ei ole käytössä ansiomerkkijärjestelmää.

Puolue myöntää Vihreiden yleisurhoollisuusmitaleita mm. puoluekokouksessa vuosittain vuoden vihreälle toimijalle. Se ei kuitenkaan huomioi sitä valtavaa talkootyötä, jota puolueessa tehdään koko ajan ja jatkuvasti ympäri maata vuodesta toiseen. Ja tämän takia puolueen tulisi luoda ansiomerkkisääntö, jonka perusteella voidaan huomioida niitä satoja, jotka tekevät arvokasta työtä Vihreiden sekä vihreiden arvojen puolesta vuodesta toiseen. Tällä ansiomerkkisäännöstöllä on tarkoitus tuoda näkyviin heitä, jotka eivät muuten ole valokeilassa esim. valtuutettuina tai kansanedustajina, vaan juuri niitä ruohonjuuri työtä tekeviä, jotka vievät Vihreiden telttaa tapahtumasta toiseen, ja pyörittävät paikallista Vihreää yhdistystä.

Puoluehallituksen lausunto:

Aloite nostaa esiin tärkeän aiheen Vihreiden joukoissa pitkään ja ansiokkaasti toimineiden henkilöiden kiittämisestä. Tällä hetkellä puolue jakaa vuosittain puoluekokouksessa Vuoden Vihreä vapaaehtoinen -tunnustusta. Tällä tunnustuksella on kiitetty vuosittain muutamaa aktiivia ja ehdotuksia tunnustuksen saajaksi ovat saaneet esittää yhdistykset ja yksittäiset jäsenet. Lisäksi useilla yhdistyksillä on omia perinteitään aktiiviensa kiittämiseen (esimerkiksi Oulun piirijärjestössä jaetaan Vihreää elämäntyöpalkintoa ja Espoossa valitaan Vuoden Vihreä espoolainen). Tämän lisäksi etenkin pitkäaikaisen toiminnan huomioiminen ja siitä kiittäminen on asia, jota on syytä kehittää koko puolueen tasolla.

Aloitteessa on pohdittu ansiokkaasti merkkijärjestelmää jo varsin pitkälle. Puoluehallitus katsoo, että sen pohjalta on hyvä viimeistellä Vihreille soveltuva järjestelmä. Ansiomerkkijärjestelmä kaipaa vielä “vihreää kädenjälkeä”, millä se tuntuu ja kuulostaa kansanliikkeen ja kansalaistoiminnan pohjalta ponnistavan puolueen omaleimaiselta ansiomerkiltä.

Puoluehallitus puoltaa järjestelmää, joka perustuu ennemmin kriteereihin kuin jäykkiin ja joskus hankalasti määriteltäviin palvelusvuosiin. Lisäksi on syytä pohtia, miten ansiomerkit suhtautuisivat nyt jo olemassa oleviin perinteisiin eri yhdistyksissä sekä puolueen Vihreä Vapaaehtoinen -tunnustukseen. Puoluehallitus katsoa, että aloitteen esittämä malli, jossa ansiomerkkejä voidaan myöntää niin piiritasolla kuin puolueen tasolla on kannatettava, kun se käytännön toteutus vain pohditaan huolella.

Päätösesitys: Aloite hyväksytään. Puoluehallitus ja puolueen työntekijäorganisaatio viimeistelee ansiomerkkijärjestelmän yhteistyössä, siten että se huomioi jo olemassa olevat perinteet ja tuo piirijärjestöille sekä puolueelle toimivan tavan kiittää pitkäaikaisia toimijoita. Ansiomerkkijärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2025 aikana.

1Tolvanen Matti & Silvennoinen Elisa 2023: Selvitys henkisen väkivallan rangaistavuudesta ja vainoamisen oikeuskäytännöstä Suomessa. Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2023:20. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164912

2HS Mielipidekirjoitus 2023: Pakottava kontrollu on säädettävä rangaistavaksi. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010307848.html

Puoluekokous 2024 – aloitteet

Poliittiset aloitteet

1. Tavoitteeksi eläinasioiden siirto itsenäiseksi hallinnonalaksi ja/tai tai ympäristöministeriöön

2. Luonnonvaraisten eläinten auttaminen

3. Laajennetaan tuotantoeläimiä koskevat tavoitteet koskemaan myös kaloja tuotantoeläiminä

4. Henkilöstöpolitiikan toimivuus osaksi hyvinvointialueiden rahoitusmallia

5. Puututaan henkiseen väkivaltaan kriminalisoimalla pakottava kontrolli

6. Vihreistä Suomen johtava mielenterveyspuolue

7. Ukrainan puolesta taistelleiden suomalaisten kuntoutus- ja kotiutuspalvelut

8. Moniavioisuus on tunnistettava

Järjestölliset aloitteet

9. Muutos puoluekokousedustajien määrän laskemistapaan

10. Valtakunnallisille henkilöjäsenyhdistyksille taattava paikka puoluehallituksessa

11. Vihreiden kielipoliittisen linjauksen päivittäminen

Uppdatering av Gröna förbundets språkpolitiska linje

12. Kaksikielinen logo pääasialliseksi logoksi

Tvåspråkig logga som huvudsaklig logga

13. Periaatepäätös kaiken viestinnän kaksikielisyydestä

14. Enhancing Multilingual Communication in the Green Party

15. Vihreä ansiomerkki

Seuraa, tykkää ja jaa