Puoluehallitus on kokouksissaan 10.2.2023 ja 15.4.2023 päättänyt esittää alla olevia sääntömuutosesityksiä 14.1–14.7.
Taustaa
Viime vuoden puoluekokouksessa oli käsittelyssä aloite, jossa esitettiin rotaatiosääntöjen muuttamista: ”Esitämme, että puoluekokous päättää käynnistää selvityksen puoluejohdon rotaatiokausien pidentämisestä ja perustaa työryhmän tätä varten. Työryhmän mahdollisesti esittämä sääntömuutos voidaan tuoda päätettäväksi puoluekokoukseen vuonna 2023.” Tämä aloite hyväksyttiin. Aloitteen lausunnossa puoluehallitus totesi: ”Puoluehallitus katsoo, että rotaatiosääntöjen ajantasaisuuteen on tarpeen perehtyä aloitteen esittämällä tavalla. Samassa yhteydessä on hyvä harkita myös puoluevaltuuston varapuheenjohtajien rotaatiosääntöä.”
Viime vuoden puoluekokouksessa oli käsittelyssä myös aloite, jossa esitettiin siirtoäänivaalitavasta luopumista puoluekokouksen vaaleissa. Puoluekokouksen päätös oli, että säännöissä käytetty vaalijärjestelmä ratkaistaan sääntöuudistuksia käsitellessä. Puoluekokous ei kuitenkaan muuttanut sääntöjä tältä osin.
Edellinen sääntöuudistustyöryhmä toimi kaudella 2021–2022. Työryhmä käsitteli puoluehallituksen valintatapaa, mutta ei päätynyt sellaiseen esitykseen, jolla olisi ollut menestymisen mahdollisuuksia puoluekokouksessa. Työryhmä toivoi kuitenkin työnsä jatkamista tältä osin.
Tältä pohjalta puoluehallitus nimesi kokouksessaan 27.8.2022 sääntöuudistustyöryhmän käsittelemään Joensuun puoluekokouksessa hyväksyttyjä puoluekokousaloitteita. Puheenjohtajana on toiminut Tuomas Viskari ja jäsen nimettiin jokaisesta piiri- ja liittojärjestöstä sekä valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten järjestökokonaisuudesta. Sihteerinä on toiminut järjestöpäällikkö Katja Hintikainen.
Sääntötyöryhmän tehtävänä oli käsitellä puoluekokouksen aloitepäätösten mukaisia sekä järjestökokonaisuuksien välisissä aiemmissa neuvotteluissa esiin nousseita mahdollisia sääntömuutostarpeita, ja valmistella mahdolliset sääntömuutosesitykset puoluehallitukselle. Lisäksi puoluehallitus antoi sääntötyöryhmälle oikeuden tarkastella myös muita mahdollisia sääntömuutostarpeita. Työryhmä on kokoontunut viidesti syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana.
Viime vuoden puoluekokousaloitteessa esitettiin puoluekokouksessa käytettävän vaalitavan muuttamista yhden henkilön vaaleissa kaksivaiheiseksi enemmistövaaliksi ja usean henkilön vaaleissa suhteelliseksi vaaliksi. Työryhmä keskusteli vaalitapaan liittyvistä kysymyksistä eikä nähnyt tarpeelliseksi muuttaa käytettäviä vaalitapoja. Sen sijaan rotaatiosääntöjen muuttamista pidettiin kannatettavana ja tästä on edempänä muutosesitys.
Sääntötyöryhmä päätti myös esittää, että puoluekokoukselle tuotaisiin sääntömuutosesitys puoluehallituksen kokoonpanon muuttamisesta. Työryhmä käsitteli useita eri malleja ja nyt käsittelyssä oleva sai eniten kannatusta. Tätä koskeva puoluehallituksen esitys on edempänä.
Työryhmän valmistelun pohjalta puoluehallitus on päätynyt esittämään seuraavia sääntömuutoksia.
Esitykset käsitellään järjestyksessä. Puheenvuoropyyntöihin on merkittävä alakohdan numero, esim. 14.5.
Puolueen voimassa olevat säännöt: www.vihreat.fi/puolueen-saannot
Sääntöjen muuttamisesta voidaan päättää puoluekokouksessa vähintään 3/4 enemmistöllä annetuista äänistä.
14.1 Puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin kausien rotaatio. Pidennetään kummankin tehtävän perättäisiä maksimikausia kolmesta neljään.
Sääntökirjaukset:
Puheenjohtaja: Muutetaan 13 § 3 momentin nykyistä kohtaa 5.
5. Riippumatta siitä, kuinka monta kautta on ollut puoluehallituksen varsinaisena tai varajäsenenä, sama henkilö voidaan valita puolueen puheenjohtajaksi neljäksi kolmeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.
Puoluesihteeri: Muutetaan 20 § 5 momenttia:
Puoluesihteeri voidaan valita enintään neljäksi kolmeksi täydeksi kahden vuoden toimikaudeksi.
14.2 Puoluehallituksen kokoonpano. Puoluehallitus esittää käsiteltäväksi sääntömuutoksen, jossa puoluehallituksen koko muutettaisiin nykyisestä (pj. + 3 vpj. + 8 jäsentä + 8 varajäsentä) siten, että koostumus olisi pj. + 3 vpj. + 12 jäsentä (ei varajäseniä).
Sääntökirjaukset:
Esitys vaatii useita sääntömuutoksia, jotka näiden laajuuden takia on esitelty erillisessä liitteessä (ks. tiedostokansio).
14.3 Valtuuston jäsenten rotaatio. Puoluevaltuuston jäsenten rotaatiossa on epäkohdaksi koettu piirre. Nykyisellään kaksi kautta valtuuston jäsenenä ollut ei voi enää hakea valtuuston varapuheenjohtajaksi. Puoluehallitus pitää tämän muuttamista tärkeänä. Keskeinen perustelu oli, että tätä kautta luottamustoimijoille voitaisiin tarjota erilaisia polkuja edetä puolueen tehtävissä ja mahdollisuuksia kehittyä toimijoina politiikassa.
Sääntökirjaukset:
Lisätään 16 § 2 momenttiin uusi 4. kohta ja siirretään nykyinen 4. kohta kohdaksi 5. muutoksin.
Uusi kohta 4. Riippumatta siitä, kuinka monta kautta on ollut puoluevaltuuston varsinaisena tai varajäsenenä, sama henkilö voidaan valita puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi enintään kahdeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.
Muutettu kohta 4 eli uusi kohta 5. Riippumatta siitä, kuinka monta kautta on ollut puoluevaltuuston varsinaisena tai varajäsenenä tai varapuheenjohtajana, sama henkilö voidaan valita puoluevaltuuston puheenjohtajaksi enintään kahdeksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.
14.4 Sitovan jäsenäänestyksen käyttöönotto puolueen puheenjohtajan vaalissa. 3.2.2023 voimaan astuneen uuden yhdistyslain mukaan puolue voi halutessaan valita jatkossa puheenjohtajan sitovalla jäsenäänestyksellä (ns. liittoäänestys) toistaiseksi käytetyn neuvoa-antavan äänestyksen sijasta. Puolue on pitkään toivonut nyt voimaan astunutta yhdistyslain muutosta päätöksenteon kansanvaltaisuuden lisäämiseksi. Puoluehallitus esittää sitovan jäsenäänestyksen käyttöönottoa.
Sääntökirjaukset:
Puoluehallitus esittää uuden sääntöpykälän luomista jäsenäänestyksestä. Lisäksi on hyväksyttävä vähäisiä korjauksia muihin sääntökohtiin sekä erillinen äänestys- ja vaalijärjestys, joka määrää tarkemmin äänestyksen toteutuksesta. Nämä on esitelty erillisessä liitteessä (ks. tiedostokansio).
14.5 Ns. Lex Cronbergin kirjaaminen sääntöihin. Viime vuodet on ollut tapana, että ne piirijärjestöt ja järjestökokonaisuudet, joilla ei ole puoluehallituksen varsinaista tai varajäsentä saavat nimetä edustajan puoluehallituksen kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella (ns. Lex Cronberg). Tälle edustajalle korvataan matka- ja majoituskustannukset samoin kuin kokouksiin osallistuville puoluehallituksen varsinaisille ja varajäsenille.
Tätä menettelyä on yleisesti pidetty hyvänä, mutta sille ei ole puolueen säännöissä perustaa. Päätös onkin tehty kullekin puoluehallituskaudelle erikseen joko puoluehallituksessa tai puoluekokouksessa. Pienemmät piirit ovat kokeneet, että asian kirjaaminen sääntöihin olisi tarpellista, jotta käytännön pysyvyyteen olisi mahdollista luottaa.
Puoluehallitus esittää asian kirjaamista sääntöihin sekä lisäksi, että mikäli puoluehallituksessa on varajäseniä (nykysäännöt säilyvät) heidänkin läsnäolo- ja puheoikeutensa kirjataan sääntöihin.
Sääntökirjaukset:
Lisätään lihavoidut kohdat sääntöjen 13 §:n viimeiseen momenttiin:
Puoluesihteerillä ja puoluevaltuuston puheenjohtajistolla on puoluehallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Puoluehallituksen varajäsenillä (ehdollinen lisäys, jos varajäsenet säilyvät hallituksessa), Vihreän eduskuntaryhmän jäsenillä, puoluetta edustavilla valtioneuvoston jäsenillä, puoluetta edustavilla Euroopan parlamentin jäsenillä ja henkilöstön valitsemalla luottamusvaltuutetulla on läsnäolo- ja puheoikeus puoluehallituksen kokouksissa. Sääntöjen 23 §:ssä määritelty järjestökokonaisuus, jonka esittämää henkilöä ei ole valittu puoluehallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, voi nimetä edustajan, jolla on puoluehallituksen kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.
14.6 Eduskuntavaaliehdokkaiden jäsenäänestyksen muutos. Vaalilain uudistus astui voimaan 3.7.2022. Uudistuksessa eduskuntavaalien jäsenäänestyksestä määräävä lain 112 § muutettiin siten, että ehdokasasettelun kansanvaltaisuuden määrittelyä muutettiin.
Puoluehallitus esittää, että puolueen säännöt voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin sitä todellisuutta, miten meillä ehdokkaat nimetään. Jäsenäänestyksen ensisijaisuus poistettaisiin ja kirjattaisiin sääntöihin ehdokkaiden nykyinen nimeämiskäytäntö. Jäsenäänestys olisi jatkossakin mahdollinen, jos sen piiri haluaisi toteuttaa. Piirijärjestöiltä ei ole tullut esitykseen kielteistä palautetta.
Sääntökirjaukset:
Esitys koskee nykysääntöjen § 27–30. Esityksen laajuuden takia se on erillisellä liitteellä (ks. tiedostokansio).
14.7 Tekninen sääntökorjaus: kannatusjäsen-mainintojen poistaminen. Viime vuoden puoluekokous hyväksyi sääntömuutoksen, jossa luovuttiin kannatusjäsenyydestä. Sääntömuutoksen käsittelyssä ei kuitenkaan huomattu aivan jokaista kohtaa, jossa kannatusjäsenyys mainitaan, joten on tarpeen tehdä tekninen korjaus, jossa loputkin maininnat kannatusjäsenyydestä poistetaan säännöistä. Näitä on kohdissa:
-
9 § (kannatusjäsenen erottamisperusteet)
-
14 § (puoluehallituksen tehtävät: kannatusjäsenten hyväksyminen)
-
24 § (puoluekokouskutsun toimittaminen kannatusjäsenille)
Sääntötyöryhmä esittää, että maininnat kannatusjäsenyydestä poistetaan mainituista pykälistä.
Esitys:
Käydään keskustelu sääntömuutoksista. Mahdolliset muutosesitykset puoluehallituksen esityksiin käsitellään järjestöaloitteiden työryhmässä, joka nimetään 15 § käsittelyn päätteeksi.
Vihreät - De Gröna