Vihreä perustulomalli
Puolluehallituksen hyväksymä perustulolinjapaperi (1.11.2014)
Ohjelmapaperi on vanhentunut. Tuoreemmat linjaukset aiheesta ovat 2022 hyväksytyssä sosiaaliturvaa käsittelevässä ohjelmassa.
Sisällys:
Perustulomalli on aika päivittää
Mikrosimulaatioanalyysi ja sen tulokset
Perustulomalli on aika päivittää
Vihreät esittivät perustulomallinsa 2007. Se osoitti ensimmäistä kertaa, että siirtyminen perustuloon on mahdollista. Perustulomalli laskettiin Kelan mikrosimulaatiomallinnuksen avulla kustannusneutraaliksi ja toteuttamiskelpoiseksi malliksi siitä, miten suomalainen sosiaaliturva voitaisiin järjestää aivan uudella tavalla oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Mallissa vihreät esittivät kaikille suomalaisille jaettavaa 440 euron perustuloa ja siihen liittyvää verouudistusta.
Malli on edelleen käyttökelpoinen. Sen tekemisestä on kuitenkin niin kauan aikaa, että summat ja laskelman taustana käytetyt luvut ovat muuttuneet. Erityisesti jo otetut askelet kohti perustuloa vaikuttavat mallin päivitystarpeeseen. Suurin osa vuonna 2007 vihreiden esittämistä sosiaaliturvan uudistuksista eli ”askelista kohti perustuloa” on toteutettu.
Vihreiden vaatimuksesta hallitus nosti perusturvaa noin sadalla eurolla. Lisäksi inflaatio on vaikuttanut hintoihin ja etuuksiin. Vihreiden perustulomallin lähtökohtana on, että perustulo vastaa työmarkkinatukea verottomana. Vuonna 2007 se oli noin 440 euroa. Nyt se on noin 560 euroa.
Tämän takia perustulomalli on syytä päivittää.
On myös syytä esittää uusia askeleita kohti perustuloa. Tämä paperin lopussa esitämmekin uusia muutoksia nykyiseen sosiaaliturvaan, jotta järjestelmä olisi yksinkertaisempi, paremmin köyhyyttä vähentävä ja jonka avulla työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen olisi nykyistä helpompaa.
Vuoden 2007 jälkeen ovat myös monet muut tahot esittäneet perustuloa. Vasemmistoliitolla on oma mallinsa. Ajatuspaja Libera esitteli perustilimallin. Keskusta on ehdottanut perustulokokeilua, kuten vihreätkin. Hienoa, että keskustelu asiasta leviää.
Tässä paperissa ei käydä läpi perustulon tavoitteita, koska ne on käsitelty jo niin laajasti vihreiden aiemmissa perustulo-ohjelmissa ja -julkaisuissa.
Mikrosimulaatioanalyysi ja sen tulokset
Vihreä eduskuntaryhmä on teettänyt eduskunnan tietopalvelulla uuden mikrosimulaation siitä, miten 560 euron perustulo rahoitettaisiin ja mitkä olisivat sen tulonjakovaikutukset. Uudessa Sisu-mikrosimulaatiomallissa oli myös mahdollista tutkia perustulon ja asumistuen yhteisiä kannustinvaikutuksia.
Eduskunnan tietopalvelun tutkijoiden Olli Kärkkäisen ja Olli Kankaan laatima analyysi on liitteenä.
Analyysin lähtökohta oli sama kuin vuonna 2007: laskea karkeasti staattisella mikrosimulaatiomallilla perustulon vaikutukset halutulla perustulon tasolla. Analyysistä voi lukea tarkemmin siinä käytetyt lähtötiedot ja oletukset. Huomionarvoista on, että analyysissä on mukana välittömät verot eikä lainkaan välillisiä veroja, kuten arvonlisävero, kiinteistövero ja erilaiset ympäristöverot.
Uusi analyysi on paljon tarkempi kuin vanhat, mikä mahdollistaa perustulon vaikutusten yksityiskohtaisemman tarkastelun.
Analyysin tuloksia
Uusi mikrosimulaatio osoittaa, että perustulomalli on taloudellisesti täysin mahdollinen myös nykyisillä perusturvan tasoilla. Pitkään jatkuneen laskusuhdanteen ja aiempaa ehdotusta suuremman perustulon takia tasapainottavat veroprosentit ovat hieman korkeammat kuin aiemmassa mallissa (39%->42% ja ylemmän veroasteen raja 60 000->50 000).
Vaikutus tulonjakoon on myös samansuuntainen kuin vihreiden aiemmassa mallissa: pienituloisimmat hyötyvät hieman ja suurituloisimmat häviävät hieman. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnan gini-kerroin pienenee -0,99 prosenttia. Palkansaajien verojen jälkeiset tulot säilyvät suurin piirtein samana kuin nykyään. Kuitenkin malli osoittaa, että kokonaisuudessaan työntekijöiltä siirtyy muille ryhmille noin 700 miljoonaa euroa, mitä ei voi pitää perusteltuna. Siksi verotuksen painopistettä on muutettava välillisen verotuksen suuntaan ja tehtävä malliin hienosäätöä. Perustulon tarkoituksena ei ole, että työntekijän kokonaisveroaste kiristyy.
Mikrosimulaatiossa käytetty, vain hieman nykyistä korkeampi pääomatuloveroprosentti johtaa siihen, että pelkkiä pääomatuloveroja saavat hyötyvät mallista. Siksi pääomatuloveroprosenttia on syytä nostaa analyysissa käytetystä.
Malli osoittaa, että opiskelijoiden etuudet paranevat tilanteessa, jossa perustulo korvaa opintorahan ja opiskelijan asumislisän. Mikrosimulaatio ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että opiskelijoiden nykyinen sosiaaliturva eroaa merkittävästi muiden ryhmien sosiaaliturvasta (esim. opintolaina, ateriatuki). Siksi opiskelijoiden asemaa perustulomallissa tulee tarkastella mikrosimulaatiota yksityiskohtaisemmin.
Mikrosimulaatio osoittaa, että käytetyillä oletuksilla 18-20-vuotiaat ovat mallin suuria voittajia. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että nykyään esimerkiksi kotona asuvat lukiolaiset eivät yleensä saa mitään tukia. Perustulomallin idea taas on, että kaikki täysi-ikäiset saavat perustulon ehdoitta. Tämä aiheuttaa, että 18-20-vuotiaille siirtyy yhteensä yli 500 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan ole välttämättä perustelua, kun otetaan huomioon nuorten syrjäytymisriski ja valtiontalouden realiteetit. Siksi tulisikin pohtia, pitäisikö perustuloon liittää ehto nuorten kohdalla koulutuksesta, toiseen asteen tutkinnosta tai työssäkäynnistä.
Mikrosimulaatiomallissa analysoitiin ensimmäistä kertaa perustulon ja asumistuen yhteisvaikutusta työnteon kannustimiin. Osoittautui, että vihreiden vaatimuksesta käyttöönotetut suojaosat työmarkkinatuessa ja asumistuessa ovat onnistuneet poistamaan kannustinloukkuja niin hyvin, että samantapainen rakenne on syytä ottaa käyttöön myös perustulomallissa. Tutkijat ehdottavatkin perustuloon liitettäväksi ansiotuloverotuksen perusvähennystä.
Koska mikrosimulaatiomallissa otetaan huomioon vain välittömät verot, ei siinä pystytä tasapainottamaan valtion tuloja kuin tulo- ja pääomaveroja korottamalla. Perustulo kuitenkin mahdollistaa myös välillisten verojen korottamisen ilman niihin liittyvää negatiivista tulonjakovaikutusta, koska perustulo kompensoi veronkorotusten vaikutuksia pienituloisille. Vuoden 2007 perustulomalliin sisältyi ympäristöverojen korottaminen yhdellä miljardilla eurolla. Tämä korotus onkin toteutunut. Nytkin perustulomallia on syytä tarkastella niin, että esimerkiksi vihreiden tavoite ympäristölle haitallisten verotukien vähentämisestä otetaan mukaan arvioitaessa malliin vaadittavia verotuloja.
Nyt tehty entistä tarkempi mikrosimulaatiomalli on edelleen vain staattinen malli, jossa ei pystytä arvioimaan ihmisten käyttäytymisen muutoksia. Perustulomalli toisi lisää työtä ja verotuloja, kun kaikki työkeikat kannattaisivat ja yrittäjyyden riskit pienenisivät. Toisaalta perustulo saattaisi kannustaa ihmisiä myös vähentämään työaikaansa. Erityinen riski olisi siinä, jos perustulo saisi yhä useamman naisen jäämään lasten kanssa kotiin nykyistä pidemmäksi aikaa. Tämä ei edistäisi työelämän tasa-arvoa.
Tarvitaankin ehdottomasti perustulokokeilua. Nyt eri tahoilla tehdyt mikrosimulaatiolaskelmat osoittavat, että perustulo ei ole mahdottomuus. Siksi tarvitaan poliittista rohkeutta kokeilla asiaa käytännössä.
Vihreä perustulomalli 2014
Vihreät esittävät analyysin pohjalta seuraavaa:
- Pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä perustulomalliin, jossa perustulo on nykyisen perusturvan suuruinen eli tällä hetkellä 560 euroa.
- Perustuloa on kokeiltava ja eri ryhmiin liittyvät erityiskysymykset ratkaistava sen perusteella.
- On jatkettava määrätietoisia askeleita kohti perustuloa ja kohti yksinkertaisempaa ja kannustavampaa perusturvaa.
Perustulomalli pähkinänkuoressa
Perustulo: 560 euroa
Ansiotuloveroasteet:
- 41% alle 50 000 euron vuosituloista (vuositulot 6720 asti verovapaita eli perustulosta ei makseta veroa, mutta se lasketaan verolliseksi eli osaksi vuosituloja)
- 49% yli 50 000 euron vuosituloista
(Veroprosentit ovat 1%-yksikön pienemmät kuin analyysissä, mikä vähentää verotuloja 798 miljoonaa euroa.)
Pääomatuloveroasteet:
- 33% alle 40 000 euron vuosituloista
- 35% yli 40 000 euron vuosituloista
(Veroprosentit ovat 1%-yksikön suuremmat kuin analyysissä, mikä lisää verotuloja 74 miljoonaa euroa.)
Perustulomallin rahoituksen tasapainottamiseksi tehdään seuraavat muutokset välilliseen verotukseen: - Kiinteistöveroa nostetaan 120 miljoonaa euroa. Vihreiden linjauksen mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen verottamiseen.
– Ympäristölle haitallisia verotukia vähennetään 600 miljoonaa euroa vihreiden verolinjausten mukaisesti. Valtiovarainministeriön arvion mukaan ympäristölle haitallisia verotukia on yhteensä 2,7 miljardia euroa.
Muuten mallin taustaoletukset ovat eduskunnan tietopalvelun laskeman analyysin mukaiset. Suuri osa verovähennyksistä poistuisi. Perustuloa suuremmat etuudet säilyisivät, mutta ne nettoutettaisiin siten, että perustulon kanssa ne olivat nykyisen suuruisia.
Perustuloon liitetään perusvähennys, joka pienentää pienten tulojen veroprosenttia ja kannustaa työn vastaanottamiseen. Nykyjärjestelmään vihreiden vaatimuksesta lisätyt suojaosat ovat parantaneet kannustimia merkittävästi, eikä perustulomallin tule vähentää pientenkään keikkatöiden kannustavuutta nykyisestä. Perusvähennystä ei ole laskettu malliin vielä mukaan, koska sen suuruus, vaikuttavuus ja rahoitus vaativat vielä lisälaskelmia. Perusvähennys voidaan kuitenkin rahoittaa välillisten verojen tuloilla.
Perustulomallin vaikutuksia eri ihmisryhmiin
Perustulo olisi suuri muutos. Koska nyt sosiaaliturva on hyvin erilaista eri ryhmillä, vaikuttaa perustuloon siirtyminen eri ryhmiin eri lailla. Tietopalvelun analyysissä eri ryhmiä on tarkasteltu, mutta analyysi ei ole kaikilta osin riittävä.
Eläkeläiset
Eläkeläiset ovat perustulon ulkopuolella. Heille perustulon korvaa nykyinen takuueläke, joka on 743 euroa/kk.
Opiskelijat
Opiskelijoiden tuet ovat nykyään täysin erilaisia kuin muu sosiaaliturva. Siksi perustulon aiheuttamia muutoksia opiskelijoiden kohdalla on syytä tarkastella erityisen huolella. Tietopalvelun analyysissä on pyritty siihen, että ryhmien välinen tulonjako muuttuisi mahdollisimman vähän. Koska perustulo jo itsessään nostaa opiskelijoiden keskimääräistä toimeentulon tasoa sen korvatessa opintorahan ja asumislisän, laskelmassa opiskelijoille ei lisätty oikeutta yleiseen asumistukeen. Perustulomalli kuitenkin mahdollistaa toteuttaa vihreiden pitkäaikainen tavoite siitä, että opiskelijoiden sosiaaliturva nostetaan samalle tasolle kuin muilla, eli opiskelijat olisivat jatkossa oikeutettuja yleiseen asumistukeen.
Vihreässä mallissa mahdollisuus opintolainaan säilyy, kuten myös opiskelijoiden ateriatuki.
Perustulomalli vähentää opiskelijoiden tarvetta koulutustaan vastaamattomaan työntekoon ja antaa heille hyvät edellytykset keskittyä opintoihinsa. Tämä edistää yhteiskunnan sosiaalista tasa-arvoisuutta ja koulutuksen avoimuutta kaikille, perhetaustasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta. Nuoret
Perustulo vaikuttaisi voimakkaasti monen nuoren sosiaaliturvaan. Jatkoselvityksissä ja perustulokokeiluissa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota nuorten valintoihin perustulojärjestelmässä. Nuorten syrjäytymisriskin pienentämiseksi aktiiviset tukitoimenpiteet ovat perustulomallissakin tarpeellisia.
Perustuloon on mahdollista liittää nykymallin kaltainen vaatimus siitä, että alle 25-vuotias on oikeutettu perustuloon vain, mikäli tämä opiskelee tai käy töissä. Niille nuorille, jotka ovat työelämän ja opintojen ulkopuolella, olisi käytössä aktiiviset työllistämis- ja kouluttamistoimenpiteet, joiden aikana perustuloa maksettaisiin kuten muillekin. Tämä edellyttää, että tarjolla on riittävä määrä opiskelupaikkoja.
Kotivanhemmat
Vihreät ajavat lastenhoitoon joustavaa, perheiden tarpeista lähtevää ratkaisua, joka ei jättäisi naisia yksin kantamaan taloudellista vastuuta lasten kotona hoitamisesta. Perustulomallin analyysi osoittaa, että perustulomallissa kotihoidontukea nostavien työllistymisen kannustimet jäävät nykyistä heikommaksi. Perustulo ei kuitenkaan ole itsestään selvä askel kohti kotiäitiyhteiskuntaa, sillä se on monella tapaa nykyistä kotihoidontukimallia joustavampi.
Kotihoidontuki on yksi harvoista perhekohtaisista etuuksista. Vihreiden mielestä etuuksien tulisi olla henkilökohtaisia ja tasoltaan sellaisia, etteivät ne synnyttäisi taloudellista riippuvuutta aikuisten perheenjäsenten välille.
Henkilökohtainen, tasoltaan kotihoidontukea korkeampi perustulo lisää myös kannustinta isille hoitaa lapsia kotona. Nykymallissa tämä jää usein toteutumatta, koska perheissä lasketaan että naisten pienempien palkkojen vuoksi äitien on kannattavampaa jäädä kotiin.
Järjestelmänä perustulo on nykyistä etuusjärjestelmää yksinkertaisempi ja mahdollistaa siksi perheille uudenlaisia ratkaisuja lasten hoidossa. Lastenhoitoon liittyviin valintoihin vaikuttaa moni muu asia pelkkien taloudellisten kannustimien lisäksi, eikä siihen ole yhtä kaikille sopivaa ratkaisua. Perustulon vaikutus lastenhoitoratkaisuihin on yksi merkittävimmistä asioista, joita voidaan tutkia oikeastaan pelkästään perustulokokeilun avulla.
Askeleet kohti perustuloa
Jo otetut askeleet kohti perustuloa
Perusturvan parantaminen
Yksi vihreiden ennakkoehto Kataisen hallitukseen osallistumiselle oli jälkeenjääneen perusturvan nostaminen 100 eurolla. Tämä toteutettiin vuoden 2012 alusta, jolloin työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettiin. Samalla korotettiin asumistuen tulorajoja, ettei perusturvan korotus vaikuta asumistuen saamiseen.
Kunnallis- ja ansiotuloverovähennysten nostaminen
Verotuksessa on lisätty vähennyksiä, mikä on johtanut siihen, että pienituloisten verotus on pienentynyt ja työn vastaanottaminen on tullut aiempaa kannattavammaksi.
Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelaan
Hallitus päätti kehysriihessä 2014, että toimeentulotuen perusosan maksatus siirtyy Kelaan. Tämä tekee tuen hakemisesta yksinkertaisempaa ja vähentää hakuprosessin byrokratiaa ja kuluja huomattavasti.
Työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen
Puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatukeen vuodesta 2013 alkaen. Tämä on tärkeä askel, joka purkaa työllistymistä estävät kannustinloukut monessa perheessä. Vihreiden mielestä sosiaaliturvan tulee olla henkilökohtaista eikä riippuvaista perheenjäsenen tuloista.
Suojaosat työmarkkinatukeen, asumistukeen ja toimeentulotukeen
Työttömyystuissa on ollut vuoden 2014 alusta alkaen 300 euron suojaosa. Työtön saa tienata 300 euroa ennen kuin hänen työmarkkinatukensa alkaa pienentyä työtulojen takia. Tämä on jo nyt lisännyt työllisyyttä. Sama, vihreiden voimakkaasti ajama uudistus on tulossa asumistukeen vuoden 2015 syyskuussa. Nämä suojaosat ovat merkittäviä askelia työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa.
Toimeentulotukeen tuli suojaosa eli etuoikeutetun tulon osuus jo 2000-luvun alussa Osmo Soininvaaran esityksestä. Tätä ennen toimeentulotuki leikkautui pois heti ensimmäisestä tienatusta eurosta alkaen.
Seuraavat askeleet kohti perustuloa
Parannetaan yrittäjien sosiaaliturvaa
Yrittäjillä on tällä hetkellä selkeästi heikompi sosiaaliturva kuin työntekijöillä. Tätä eroa on kavennettava umpeen jo ennen perustulon käyttöönottoa.
Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin ja yhä useampi löytää työn itsensätyöllistäjänä. Yrittäjyyden kannustimia ja muutosturvaa on parannettava.
Vihreät esittävät, että nostetaan starttirahan perusjakson pituus 12 kuukauteen. Tämän jälkeen starttirahaan voi hakea jatkoa 12 kuukautta. Näin laajennetaan starttirahan enimmäiskestoa nykyisestä 18 kuukaudesta 24 kuukauteen. Starttirahaan on oikeutettu myös yrittäjä, joka on keskeyttänyt yrityksensä toiminnan vanhempainvapaan, lasten kotihoidon tai esim. pitkäaikaisen sairausloman vuoksi.
Pienyrittäjien aseman parantamiseksi vihreät esittävät, että ALV-velvollisuuden alarajaa korotetaan 10 000 euroon. Nykyinen arvonlisäveron 8500 euron alaraja on ollut voimassa 20 vuotta ilman inflaatiotarkastuksia. Suomessa liikevaihtoraja on EU:n matalampia ja se on monelle aloittavalle yrittäjälle liian matala, kun tarkoitus on kannustaa yritysten perustamiseen ja kasvuun.
Otetaan käyttöön reaaliaikainen tulorekisteri
Tulorekisterissä henkilön kaikki tulotiedot kulkevat reaaliaikaisesti rekisteriin, josta kansalaiset, verottaja, eläkeyhtiöt ja Kela voivat tarkastella tietoja. Etuuspäätökset, verotus ja monet muut asiat voidaan hoitaa rekisterin kautta automaattisesti ilman nykyistä asiakirja- ja hakemusprosessia ja sen aiheuttamaa viivytystä etujen maksamisessa.
Tulorekisteri tulee olemaan tärkeä väline perustulon maksamisessa, mutta se myös tarjoaa ikään kuin aktiivisen perustulon jo ennen perustulojärjestelmään siirtymistä. Tulorekisterin avulla sosiaaliturva sopeutuu automaattisesti ja reaaliaikaisesti tulojen muutoksiin. Byrokratia vähenee etuuksien hakijan näkökulmasta: jokainen saa hänelle kuuluvat etuudet riippumatta siitä, onko osannut hakea oikeaa etuutta tai toimittaa oikeat lomakkeet ja tositteet oikealle viranomaiselle. Tuloverotus ei vie pieniä ansioita, palkkakatkokset ovat paremmin hallittavissa ja perustoimeentuloon ei tule keskeytyksiä.
Tulorekisterin käyttöönotto on valmisteilla valtionvarainministeriössä. Sen arvioidaan vievän ainakin kolme vuotta.
Parannetaan ja yksinkertaistetaan asumistukea
Asumistukilaki uudistuu ja siitä tulee entistä yksinkertaisempi. Tuki jää kuitenkin edelleen niin pieneksi, että suurissa kaupungeissa suuri osa vuokralaisista joutuu hakemaan myös toimeentulotukea asumiskuluihin. Tämä tekee järjestelmästä hankalan ja tehottoman. Oleellisinta on rakentaa riittävästi edullisia vuokra-asuntoja, mutta sen lisäksi asumistuki tulisi nostaa suurissa kaupungeissa sille tasolle, ettei toimeentulotukea käytettäisi asumismenoihin. Toinen vaihtoehto on siirtää toimeentulotuen asumislisä KELAn maksettavaksi yhdessä toimeentulotuen perusosan kanssa.
Lisätään toimeentulotuen kannustavuutta
Myös toimeentulotuen tulee mahdollistaa pienet työkeikat ilman, että tuki pienenee jokaisesta ansaitusta eurosta. Nykyään toimeentulotuen etuoikeutetun tulon raja on 150 euroa tai 20% tuen määrästä ja raja vaihtelee eri kunnissa. Siksi toimeentulotuen etuoikeutetun tulo tulee vakiinnuttaa ja nostaa 180 euroon.
Parannetaan opiskelun mahdollisuuksia
Poistetaan vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien 18 vuotta täyttäneiden toisen asteen opiskelijoiden opintotuesta. Vihreät ovat ajaneet perusturvan tarveharkinnasta luopumista. Perusturvan tulee olla henkilökohtaista kaikilla täysikäisillä. Uudistus parantaisi opiskelijoiden tasa-arvoa.
Anni Sinnemäki laati työministerinä lain, joka mahdollistaa omaehtoisen opiskelun työttömänä ilman työttömyystukien menetystä. Opintojen suorittaminen on osoittanut parantavan työllistymismahdollisuuksia. Ehtona opiskelulle on kuitenkin se, että TE-toimiston virkailija arvioi opiskelun parantavan työttömän mahdollisuuksia työllistymiseen. Työttömien opiskelua on tuettava jatkossakin ja virkailijoita on ohjeistettava selkeästi niin, etteivät mahdollisuudet työttömän kannalta mielekkäiden opintojen suorittamisesta riipu liikaa yksittäisen virkailijan tulkinnasta. Tämän lisäksi sairaspäivärahalla opiskelua tulee helpottaa nykyisestä.
Perustulokokeilu
Perustuloa on tutkittu tietokonemalleilla jo niin paljon, että voidaan osoittaa sen olevan staattisessa tarkastelussa taloudellisesti mahdollinen. Nyt tarvitaan lisätietoa siitä, miten perustulo käytännössä toimisi.
Vaikeinta on ennustaa perustulon dynaamisia vaikutuksia, eli sitä miten ihmiset perustulon maailmassa päättävät elää. Millaisia valintoja se mahdollistaisi – Jäisivätkö isät entistä enemmän kotiin lasten kanssa? Perustettaisiinko pieniä yrityksiä nykyistä enemmän? Näitä valintoja ja niiden seurannaisvaikutuksia voidaan parhaiten tutkia kokeellisesti.
Kanadassa 1970-luvulla tehdyn Mincome-kokeilun tulokset ovat hyvin rohkaisevia. Työssäkäynti vähentyi vain hyvin vähän. Sen sijaan lasten oppimistulokset paranivat ja ihmisten terveydentila koheni huomattavasti. Sairaalakäynnit vähenivät 8,5%. Erityisesti mielenterveysongelmat vähenivät.
Perustulokokeilu voitaisiin toteuttaa esimerkiksi alueellisena kokeiluna tai satunnaistamalla, eli kohdentamalla kokeilu satunnaiseen joukkoon ihmisiä.
Kokeilun esteenä on ollut SATA-komitean työskentelyn yhteydessä esiin noussut tulkinta siitä, että erilaisen perusturvan tarjoaminen edes kokeiluluontaisesti eri kansalaisille olisi perustuslain vastaista. Kuitenkin perustulokokeilua vastaavia kokeiluja on tehty. Tunnettu esimerkki on Paltamossa toteutettu kokeilu, jossa työllistettiin työttömille maksetuilla etuuksilla kunnan työttömät.
Perustulokokeilua on pidetty vaikeana myös siksi, ettei Suomessa saa asettaa ketään etuuksien saajana eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Hyväksyttävänä perusteena on kuitenkin pidetty esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vähentämistä nuorten työmarkkinatukioikeutta rajoitettaessa. Perustulon kokeileminen lienee vähintäänkin yhtä hyväksyttävä peruste, sillä tavoitteena on selvittää mm. sitä, edistäisikö perustulo työllistymistä. Siksi perustulokokeilu on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.
Vihreät - De Gröna