Ohjelmatyön ohjesääntö

Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 23.2.2025, astuu voimaan 9.6.2025

Tämä ohjesääntö korvaa puoluehallituksen 2011 päivittämän ohjelmatyön ohjesäännön (alkuperäinen hyväksytty 9.9.2005), puoluevaltuuskunnan 27.11.2011 hyväksymän ohjeistuksen Henkilöjäsenten oikeus ehdottaa muutoksia puolueen ohjelmiin ja linjapapereihin, puoluevaltuuskunnan 1/2014 hyväksymän Menettelytapaohjeistuksen valtuuston työryhmille, puoluevaltuuskunnan 16.5.2021 hyväksymät Ohjelmapapereiden vanhentumisen linjaukset sekä puoluevaltuuskunnan 21.11.2021 hyväksymän ohjelmaprosessin kuvauksen.

Tämä ohjesääntö käsittelee puoluedemokratian mukaista poliittista kannanmuodostusta eli puoluevaltuuston ja puoluekokouksen hyväksymien ohjelmien kokonaisuutta. Lisäksi puolueen eri toimijat tuottavat muitakin julkisia tai sisäiseen keskusteluun tarkoitettuja ei-ohjelmallisia avauksia (*), jotka ovat tämän ohjesäännön määrittämän ohjelmakokonaisuuden ulkopuolella. Ohjesäännön lisäksi ohjelmatyötä ohjaavat ohjelmien muoto-ohjeistus, jota ylläpitää ohjelmatyön ohjausryhmä sekä ohjeistus Vihreiden työryhmille, jota ylläpitää puoluetoimisto.

(*) Puolueen ajantasaiset kannat löytyvät ohjelmista. Ohjelmakokonaisuuden ulkopuolisilla avauksilla on erilaisia nimiä kuten linjapaperi, kannanotto, ratkaisuja, visio, malli, askeleet, periaatteet, linjauksia, tiekartta, teesit, vaihtoehtobudjetti, tavoitteet, manifesti, paketti, taustapaperi, keskustelupaperi tai testamentti. Puoluevaltuusto ja työryhmät seuraavat puolueen sisältä tulevia ei-ohjelmallisia avauksia ja sisällyttävät niistä nousevia uusia näkemyksiä linjauksina puolueen ohjelmiin. Ei-ohjelmallisille avauksille ei ole määritelty yhtenäistä tyyliä tai roolia. Soveltuvin osin ohjesäännössä kuvattuja menettelytapoja voidaan hyödyntää myös ei-ohjelmallisten avausten valmisteluun ja hyväksymiseen.

SISÄLLYS

1. Ohjelmatyön tavoitteet
2. Päivitettävät ohjelmat ja yhtenevät linjaukset
3. Ohjelmien tyypit ja hierarkia
4. Ohjelmatyön ohjausryhmä
5. Puoluevaltuuston työohjelma
6. Työryhmien perustaminen ja toimeksianto
7. Ohjelmien valmistelu ja hyväksyminen
7.1 Prosessin kulku
7.2 Muutoskäsittelytyöryhmän valinta ja menettelytavat
7.3 Teemaohjelmien muuttaminen jäsenistön muutosesitysten kautta
7.4 Puoluekokouksen ja -valtuuston päättämien kantojen tuominen teemaohjelmiin
8. Ohjelmien viestintä ja jalkauttaminen

1. Ohjelmatyön tavoitteet

Ohjelmat ohjaavat vihreän politiikan tekemistä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Niiden avulla edistetään ja ohjataan yhteiskunnallista keskustelua ja lisätään vihreiden päättäjien ja aktiivien osaamista politiikan teemoista. Ohjelmatyö prosessina uudistaa vihreää ajattelua, kehittää poliittisia linjauksia ja edistää puolueen sisäistä keskustelua ja yhteisten näkemysten löytämistä asioista, joista puolueessa vallitsee erimielisyyksiä.

Ohjelmat ovat tietoperustaisia ja noudattavat puolueen arvoja. Ne on valmisteltu ja hyväksytty puoluedemokratiaa kunnioittaen, ja niillä on siten vahva oikeutus puolueen linjojen osoittajina. Ohjelmakokonaisuus kattaa puolueen priorisoimat politiikan teemat, ja kokonaisuus pidetään mahdollisimman ajantasaisena. Ohjelmien linjaukset ja taustoittava teksti ovat helposti hyödynnettävissä politiikan tekemisessä ja tukevat poliittisten toimenpiteiden priorisointia. Ohjelmat ovat saavutettavia ja ymmärrettäviä. Käännöksiä tehdään resurssien ja mahdollisuuksien mukaan.

Hallituksessa ollessaan Vihreät sitoutuu hallitusohjelman toteuttamiseen, vaikka se kompromissina olisi ristiriidassa puolueen omien ohjelmien kanssa, mutta ohjelmatyö puolueen sisällä jatkuu itsenäisenä. Vaaleilla valituilla edustajilla on kuitenkin aina äänestäjiltään saama mandaatti tehdä myös omia valintojaan.

2. Päivitettävät ohjelmat ja yhtenevät linjaukset

  • Ohjelmat (katso 3. Ohjelmien tyypit ja hierarkia) ovat säännöllisesti päivitettäviä lukuunottamatta vaaliohjelmia, jotka luodaan uudelleen kutakin vaalia varten. Ohjelmien perusyksikkönä toimivat linjaukset, joita ylläpidetään yhdenmukaisina päivittämällä uudistettuja linjauksia myös aiemmin julkaistuihin ohjelmiin.
  • Periaateohjelmaa päivitetään tarpeellisilta kohdilta kahdeksan vuoden välein ja poliittista ohjelmaa neljän vuoden välein. Päivitysprosessissa tasapainotetaan sisältöjen säilyttämistä ja uudistamista siten, etteivät ohjelmat kohtuuttomasti pitene ajan myötä.
  • Periaateohjelmaan ja poliittiseen ohjelmaan voi säännöllisten päivitysten välissä esittää muutoksia puoluekokousaloitteella.
  • Jos teemaohjelmalle ei tehdä kokonaispäivitystä määräaikaan (10 v) mennessä, se vanhenee.
  • Kokonaispäivitys tarkoittaa, että koko ohjelma on tarkastelun alla ja sen kaikkia osia on mahdollista muuttaa.
  • Teemaohjelma voidaan tätä aiemmin todeta vanhentuneeksi puoluevaltuuston päätöksellä, mikäli sen sisältö ei ole enää ajan tasalla tai ohjelma korvataan toisella ohjelmalla. Puoluevaltuusto voi tehdä teemaohjelmiin myös pienempiä päivityksiä, jotka eivät vaikuta ohjelman kokonaispäivityksen määräaikaan.
  • Linjaus on yksi tai useampi virke, joka tiiviisti ja selkeästi ilmaisee konkreettisen poliittisen toimenpiteen tai tavoitteen.
  • Linjauksen on oltava itsenäisesti ymmärrettävä, vaikka sen lukisi ilman taustoittavaa tekstiä. Kun linjaukset ovat yhteneväisiä ohjelmien välillä, ei poliittisesta tavoitteesta synny epäselvyyttä.
  • Linjaukset esitetään ohjelmissa leipätekstistä erillisinä esimerkiksi luettelomerkeillä.
  • Kaikki voimassa olevat linjaukset löytyvät puolueen teemaohjelmista, eli kunkin linjauksen tulee sisältyä ainakin yhteen voimassa olevaan teemaohjelmaan.
  • Sama linjaus voi sisältyä useaan teemaohjelmaan.
  • Jos vaaliohjelmaan tai poliittiseen ohjelmaan hyväksytään linjaus, jolle ei löydy vastinetta teemaohjelmasta, tulee linjaus lisätä myös johonkin teemaohjelmaan.
  • Jos uuteen tai päivitettävään ohjelmaan halutaan sisällyttää linjaus, joka löytyy jo toisesta ohjelmasta, tulee uudessa linjauksessa pyrkiä mahdollisimman samankaltaiseen muotoiluun aiemman linjauksen kanssa, ellei aiempi linjaus ole puutteellisesti muotoiltu, vanhentunut tai muutoin kaipaa päivittämistä.
  • Ohjelmatyöryhmän tulee tarkistaa mahdolliset ristiriitaisuudet muiden ohjelmien kanssa. Mikäli uusi linjaus eroaa aiemmasta, voi ohjelmatyöryhmä tai ohjelmatyön ohjausryhmä ehdottaa puoluevaltuustolle aiempien, voimassa olevien linjausten päivittämistä vastaamaan uutta muotoilua.

3. Ohjelmien tyypit ja hierarkia

Puolueella on neljä erityyppistä ohjelmaa: periaateohjelma, poliittinen ohjelma, teemaohjelmat ja vaaliohjelmat.

  • Ohjelmat ovat joko voimassa olevia tai vanhentuneita. Vanhentuneet ohjelmat sekä päivitettyjen ohjelmien aiemmat versiot arkistoidaan ja pidetään verkossa nähtävillä.
  • Puoluekokouksen päätökset sitovat puoluevaltuustoa. Valtuusto ei lähtökohtaisesti voi tehdä puoluekokouksessa hyväksyttyjen ohjelmien tai aloitepäätösten sisältämien linjojen kanssa ristiriitaisia päätöksiä.
  • Periaateohjelma sitoo kaikkea muuta ohjelmatyötä. Poliittisen ohjelman vastaisia linjauksia voi sisällyttää teemaohjelmiin vain erittäin painavasta syystä esimerkiksi silloin, kun linjauksessa on asiavirhe tai se on vanhentunut.

Vihreiden periaateohjelma

  • Hyväksyy: puoluekokous
  • Aina voimassa, päivitetään 8 vuoden välein.
  • Periaateohjelma on puoluelain 2 §:ssä määritelty puolueen säännöistä ilmenevän tarkoituksen toteuttamiseksi laadittu, yhdistyksen toiminnassa noudatettavat periaatteet ja tavoitteet ilmaiseva yleisohjelma.
  • Periaateohjelma on ohjelmahierarkiassa ylimpänä. Se kuvastaa puolueen pysyväisluonteisia arvoja ja keskeisiä tavoitteita ja siten ohjaa puolueen poliittista ajattelua ja muiden ohjelmien sisältöä.
  • Periaateohjelma ei sisällä luvussa 2 kuvattuja linjauksia, joiden tarvitsisi löytyä teemaohjelmista. Periaateohjelman nimi on ”Vihreiden periaateohjelma” ilman vuosilukua, minkä lisäksi sillä voi olla vapaamuotoinen otsikko.

Vihreiden poliittinen ohjelma

  • Hyväksyy: puoluekokous
  • Aina voimassa, päivitetään 4 vuoden välein.
  • Poliittinen ohjelma sisältää puolueen tärkeimmät linjaukset kaikilta politiikan sektoreilta kaikilla päätöksenteon tasoilla. Se tarjoaa yleiskatsauksen vihreään politiikkaan ja sijoittuu yksityiskohtien määrässä periaateohjelman ja teemaohjelmien väliin. Ohjelman nimi on ”Vihreiden poliittinen ohjelma” ilman vuosilukua, ja sillä voi olla vapaamuotoinen otsikko. Poliittisella ohjelmalla on puoluekokouksen hyväksymänä vahva ohjausvaikutus vihreiden päättäjien työhön.
  • Poliittinen ohjelma koostetaan ensisijaisesti teemaohjelmien linjauksista, mutta siihen voidaan sisällyttää myös uusia tai päivitettyjä linjauksia. Koska puoluekokous on päätöksenteossa puoluevaltuustoa ylempänä, voi poliittinen ohjelma linjata teemaohjelmien yli.

Teemaohjelmat

  • Hyväksyy: puoluevaltuusto
  • Voimassa 10 vuotta julkaisusta tai viimeisimmästä kokonaispäivityksestä. Pidetään päivittämällä ajantasaisina ja voimassa.
  • Teemaohjelma käsittelee yhtä politiikan osa-aluetta muodostaen eheän kokonaisuuden. Teemaohjelmien tavoitteena on, että politiikan osa-alueeseen liittyvät linjaukset sekä niiden yhteinen taustoitus löytyvät helposti samasta paikasta.
  • Teemaohjelma sisältää linjauksia, niitä taustoittavaa leipätekstiä sekä enintään yhden sivun mittaisen priorisointilistan ohjelman tärkeimmistä linjauksista.
  • Kaikkien puolueen voimassa olevien linjausten tulee sisältyä vähintään yhteen teemaohjelmaan. Teemaohjelmien nimissä pyritään yhtenäiseen tyyliin ja ne nimetään “Vihreiden [politiikan teema] ohjelma”, esim. “Vihreiden kulttuuripoliittinen ohjelma” tai “Vihreiden kiertotalousohjelma”. Ohjelmalla voi lisäksi olla vapaamuotoinen otsikko.

Vaaliohjelmat

  • Hyväksyy: puoluevaltuusto
  • Voimassa hyväksymisestä tulevan vaalikauden loppuun tai seuraavan vaaliohjelman hyväksymiseen saakka
    Vaaliohjelma kuvaa puolueen tärkeimmät tavoitteet kyseisessä vaalissa tulevalle vaalikaudelle.
  • Kuhunkin vaaliin tuotetaan oma uusi vaaliohjelmansa.
  • Ennen vaaliohjelman valmistelua puoluehallitus päättää kampanjateemat, joista se pyytää puoluevaltuustolta kommentteja.
  • Vaaliohjelmaan koostetaan vaalin kannalta tärkeimmät linjaukset teemaohjelmista. Vaaliohjelmiin voidaan myös tuottaa uusia linjauksia, jotka vaaliohjelman hyväksymisen jälkeen lisätään teemaohjelmiin.
  • Vaaliohjelmat nimetään muodossa “Vihreiden eduskuntavaaliohjelma 2027”, jossa mainitaan, mistä vaaleista on kyse, ja jossa vuosiluku on vaalivuosi. Lisäksi vaaliohjelmalla voi olla vapaamuotoinen otsikko.

4. Ohjelmatyön ohjausryhmä

Puoluehallitus nimittää puoluevaltuuston kauden ajaksi ohjelmatyön ohjausryhmän, joka suunnittelee ja seuraa ohjelmatyötä sekä toimii ohjelmatekstien laadunvarmistajana.

  • Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: puoluevaltuuston puheenjohtajisto (3 hlö), puoluehallituksen edustaja (1 hlö), puoluetoimiston edustaja/t (1–2 hlö) sekä avoimella haulla nimettävät asiantuntijajäsenet (2–4 hlö), joilla on riittävä kokemus vihreästä ohjelmatyöstä. Puheenjohtajana toimii puoluevaltuuston puheenjohtajiston edustaja.
  • Puhe- ja läsnäolo-oikeus ryhmän kokouksissa on puoluesihteerillä sekä puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajistolla sekä myönnettäessä muilla henkilöillä.Ohjausryhmän tehtävät
  • Valmistelee puoluevaltuuston työohjelman luonnoksen valtuustolle kommentoitavaksi ja jatkotyöstön jälkeen antaa esityksensä puoluehallitukselle.
  • Seuraa teemaohjelmien päivitystarvetta huomioiden ohjelmien vanhenemisperiaatteet ja ajankohtaisen keskustelun sekä tarvittaessa ehdottaa työohjelman päivitystä tai asiasta keskustelua valtuuston kokouksessa. Ohjausryhmä myös tarkastelee ohjelmien kokonaisuutta ja pyrkii tunnistamaan tarpeita uusille ohjelmille tai ohjelmarajausten muuttamiselle.
  • Seuraa linjausten muotoilujen yhteneväisyyttä ja purkaa ohjelmien välille syntyviä ristiriitoja ehdottamalla korjauksia puoluevaltuustolle.
  • Ylläpitää Vihreiden ohjelmista listaa, johon kirjataan ohjelmien valmistumis- ja kokonaispäivitysvuodet, sekä vanhenemistiedot ja mahdolliset huomiot päivitystarpeista.
  • Ylläpitää ohjelmien muoto-ohjeistusta.
  • Huolehtii, että ohjelmatyössä noudatetaan tätä ohjesääntöä ja ohjelmien muoto-ohjeistusta.
  • Seuraa ohjelmatyöryhmien toimintaa ja aikataulujen toteutumista. Avustaa ja neuvoo työryhmiä ja tarvittaessa toimii matalan kynnyksen tukena ongelmatilanteissa.
  • Tekee kielenhuollon ohjelmaluonnoksille ennen puoluehallituksen käsittelyä sekä valmiille ohjelmille hyväksymisen jälkeen.
  • Käsittelee puolueen jäsenistön muutosesitykset ohjelmiin ja päättää jatkotoimenpiteistä (ks. luku 7.3).
  • Tarkistaa puoluekokouksen jälkeen, edellyttävätkö puoluekokouspäätökset muutoksia teemaohjelmiin ja päättää jatkotoimenpiteistä (ks. luku 7.4).
  • Tekee puoluevaltuuston ja puoluekokouksen hyväksymälle ohjelmalle lopputarkastuksen yhdessä ohjelmatyöryhmän puheenjohtajien kanssa. Lopputarkastuksessa tarkastetaan, että hyväksymiskokouksen aikana tehdyt päätökset on kirjattu lopulliseen ohjelmaversioon oikein ja että teksti ei muilla tavoin sisällä puutteita tai virheitä.
  • Ylläpitää ohjelmien välisiä viittauksia ja linkkejä sekä tekee stilistisiä korjauksia.

5. Puoluevaltuuston työohjelma

Puoluevaltuusto päättää kauden aikana aloitettavista ohjelmien valmisteluista ja niiden käsittelyaikatauluista työohjelmassaan.

  • Ohjelmien käsittelyä aikataulutetaan myös seuraavan puoluevaltuustokauden puolelle, jotta ohjelmatyöhön ei tule katkoksia valtuustokauden vaihtuessa.
  • Työohjelmassa puoluevaltuusto huomioi puolueen pitkän ja lyhyen aikavälin poliittisen linjaamisen tarpeet, teemaohjelmien päivitystarpeet ja vaaliaikataulun.
  • Ohjelmien lähetekeskustelu ja hyväksymiskäsittely aikataulutetaan niin, että ohjelman valmisteluun on riittävästi aikaa ohjelman tai päivityksen laajuus huomioon ottaen.
  • Työohjelmaan sisällytetään periaateohjelman ja poliittisen ohjelman yleiskeskustelu, vaikka puoluevaltuusto ei näitä ohjelmia hyväksy.
  • Vaaliohjelmat aikataulutetaan niin, että työryhmän esitys on valmis vähintään puoli vuotta ennen vaaleja, jolloin se jaetaan piireille, paikallisyhdistyksille ja ehdokkaille vaalityön ja omien vaaliohjelmien suunnittelua varten. Ennen vaaliohjelman valmistelua puoluevaltuusto kommentoi kampanjateemojen valintaa.
  • Työohjelmaan kirjataan työstettävän ohjelman nimi sekä tieto, käytetäänkö hyväksymisessä pitkää vai lyhyttä menettelyä. Jos kyseessä on teemaohjelma, kirjataan lisäksi sen kuvaus, rajaus ja suunnitelma siitä, mitä ohjelmia tai ohjelmien linjauksia uusi tai päivitetty teemaohjelma mahdollisesti korvaa.
  • Työohjelma hyväksytään valtuuston ensimmäisessä kokouksessa, ja sitä päivitetään kauden aikana tarpeen mukaan.
  • Uudelle valitulle puoluevaltuustolle järjestetään puoluekokouksen yhteyteen tai mahdollisimman pian puoluekokouksen jälkeen etäkokouksena tapaaminen, jossa työohjelman valmistelun vaiheet esitetään.
  • Työohjelman luonnoksen valmistelee ohjelmatyön ohjausryhmä ilman erillistä lähetekeskustelua, sillä työohjelma hyväksytään jo valtuuston aloituskokouksessa.
  • Valtuuston jäsenille tarjotaan mahdollisuus antaa luonnoksesta kommentteja ja keskustella sähköisellä alustalla. Heitä kannustetaan pyytämään kommentteja omilta taustaryhmiltään aikataulun puitteissa.

6. Työryhmien perustaminen ja toimeksianto

Kun puoluevaltuuston työohjelmassa on päätetty uuden ohjelman tai ohjelman kokonaispäivityksen tekemisestä tai kun periaateohjelman tai poliittisen ohjelman päivitys tulee ajankohtaiseksi, perustetaan valintaryhmä nimittämään työryhmä valmistelemaan ohjelmaa.

  • Puoluehallitus antaa ohjelman luonnoksen valmisteluvastuun joko aiemmin nimeämälleen kyseisen aihepiirin asiantuntijatyöryhmälle tai nimittää uuden työryhmän tätä varten.
  • Työryhmät nimitetään liukuvasti siten, että työryhmä ehtii ajoissa järjestäytyä ja valmistautua ohjelman lähetekeskusteluun.
  • Jos haku on avoin, puoluehallitus perustaa työryhmän kokoonpanon valintaa varten valintaryhmän. Valintaryhmään kuuluu puoluehallituksen valitsemat edustajat, puoluevaltuuston puheenjohtajiston edustaja sekä puoluetoimiston edustaja.
  • Periaateohjelman ja poliittisen ohjelman työryhmien puheenjohtajat valitaan valintaryhmän sijasta puoluehallituksessa.
  • Työryhmän valinta toteutetaan vaiheittain siten, että ensin valitaan puheenjohtajat ja tämän jälkeen jäsenet. Valintansa jälkeen puheenjohtajat tekevät valintaryhmälle pohjaesityksen muista työryhmään valittavista jäsenistä. Valintaryhmä tekee työryhmän puheenjohtajien esityksen pohjalta haluamansa muutokset ja päättää lopullisesta kokoonpanosta, joka annetaan tiedoksi puoluehallitukselle.
  • Työryhmillä on lähtökohtaisesti kaksi puheenjohtajaa, mutta poikkeustilanteissa voi olla myös yksi. Teemaohjelmia koskeviin työryhmiin puheenjohtajat valitaan avoimen haun kautta. Periaateohjelman, poliittisen ohjelman ja vaaliohjelmien työryhmiin puheenjohtajat voidaan kutsua suoraan tai valita avoimella haulla puoluehallituksen päätöksen mukaisesti.
  • Työryhmän jäseniksi voivat hakea kaikki puolueen jäsenet avoimen haun kautta, mutta puoluehallitus voi päättää myös suljetusta hausta.
  • Jäsenten valinnassa on huomioitava yksittäisten hakijoiden asiantuntijuuden lisäksi koko valittavan työryhmän tasapainoisuus sukupuoli- ja ikäjakauman, alueellisen edustavuuden sekä muiden ohjelmatyöhön vaikuttavien tekijöiden osalta.
  • Jos työryhmän puheenjohtajista kumpikaan ei ole puoluevaltuuston jäsen, valtuusto valitsee keskuudestaan yhteyshenkilön yhdeksi työryhmän jäseneksi. Yhteyshenkilön tehtävänä on toimia linkkinä työryhmän ja valtuuston välillä, ylläpitää valtuustossa poliittista keskustelua ohjelman teemasta sekä raportoida valtuustolle ohjelman valmistelun etenemisestä. Jos toinen tai molemmat työryhmän puheenjohtajista ovat myös puoluevaltuuston jäseniä, edellä mainitut tehtävät kuuluvat heille.
  • Aloittaessaan toimintansa työryhmät sopivat ohjelmatyön ohjausryhmän kanssa ohjelman valmistelun käytännöistä. Työryhmät sitoutuvat noudattamaan työssään ohjelmatyön ohjesääntöä, ohjelmien muoto-ohjeistusta sekä työryhmien käytännön työtä ohjaavaa ohjeistusta.
  • Ohjelmatyöryhmän kausi päättyy, kun ohjelma on hyväksytty, siihen liittyvät viestintätoimet on tehty ja ohjelman hyödyntämistä helpottavat materiaalit tuotettu (ks. luku 8), ellei työryhmä toimi myös asiantuntijatyöryhmänä, jonka kausi muuten jatkuu.
  • Puoluehallitus nimeää valtuustokauden ajaksi asiantuntijatyöryhmiä tärkeiksi ja tarkoituksenmukaisiksi katsomistaan aihepiireistä. Asiantuntijatyöryhmät nimitetään samalla tavalla kuin ohjelmatyöryhmät, mutta tässä tapauksessa ei tarvita puoluevaltuuston yhteyshenkilöä.
  • Asiantuntijatyöryhmät seuraavat ja tukevat ohjelmatyötä muun muassa suorittamalla vastuualueensa mukaista arviointia ohjelmaluonnoksille.

7. Ohjelmien valmistelu ja hyväksyminen

Tässä esitetty prosessi koskee puoluevaltuuston hyväksymiä ohjelmia, jotka valmistellaan työryhmätyönä. Periaateohjelman ja poliittisen ohjelman hyväksyminen tapahtuu puoluekokouksessa, eikä niiden hyväksymisprosessia käsitellä tässä ohjesäännössä. Soveltuvin osin tässä kuvattuja menettelytapoja hyödynnetään kuitenkin myös poliittisen ohjelman ja periaateohjelman valmisteluun.

Ohjelman laajuudesta riippuen puoluevaltuusto voi käyttää pitkää tai lyhyttä hyväksymismenettelyä. Uudet teemaohjelmat ja ohjelmien kokonaispäivitykset käsitellään pitkää menettelyä käyttämällä. Puoluevaltuuston työohjelman, vaaliohjelmien ja pienten ohjelmapäivitysten kohdalla käytetään lyhyttä hyväksymismenettelyä.

Molemmissa menettelyissä ohjelmaa käsitellään valtuuston lähetekeskustelussa ja hyväksymiskokouksessa, joiden välissä on kommentointikierros. Pitkässä menettelyssä ennen hyväksymiskokousta on lisäksi yleiskeskustelu, joka käydään valtuuston kokouksessa tai iltakoulussa. Pitkässä menettelyssä muutoskäsittelytyöryhmä (ks. luku 7.2) kokoontuu ensimmäisen kerran jo ennen hyväksymiskokousta, lyhyessä menettelyssä vain hyväksymiskokouksen aikana.

7.1 Prosessin kulku

Lähetekeskustelu

  • Ohjelmatyöryhmän nimeämistä seuraavassa puoluevaltuuston kokouksessa järjestetään lähetekeskustelu, jossa valtuusto evästää työryhmää.
  • Työryhmä tuottaa lähetekeskustelun pohjaksi luettelon ohjelmassa tai sen päivityksessä käsiteltävistä teemoista sekä keskeiset kysymykset, joihin valtuustolta pyydetään ohjausta. Työryhmän tulee toimittaa lähetekeskustelun materiaalit puoluevaltuustolle viimeistään viikkoa ennen kokousta.
  • Työryhmä voi ennen lähetekeskustelua ehdottaa valtuustolle päätettäväksi muutoksia työohjelmassa määriteltyyn toimeksiantoon, kuten ohjelman nimeen, rajaukseen tai siihen, mitä ohjelmia se korvaa. Mahdolliset päivitykset valtuuston työohjelmaan tehdään lähetekeskustelun yhteydessä valtuuston virallisina päätöksinä.

Kommentointikierros

  • Työryhmä kirjoittaa lähetekeskustelun evästämänä kommentointikierrokselle lähetettävän luonnoksen ohjelmasta. Kommentointikierrosta varten luonnoksen tulee olla suhteellisen valmis ja siitä on selvittävä olennaiset linjaukset, joita työryhmä esittää tai päivittää, sekä ehdotus enintään yhden sivun mittaisesta priorisointilistasta, joka sisältää ohjelman tärkeimmät linjaukset
  • Työryhmä sopii ohjelmatyön ohjausryhmän kanssa kommentointiaikataulusta ja -käytännöistä. Aikataulu ilmoitetaan puoluevaltuustolle, eduskuntaryhmälle, piireille ja liitoille etukäteen, jotta kommentointiin osataan varautua ennakolta.
  • Kommentointi pidetään auki vähintään kaksi viikkoa.
  • Puoluetoimisto lähettää luonnoksen kommentoitavaksi puoluevaltuustolle, piiri- ja liittohallituksille, yhdistysten hallituksille, eduskuntaryhmälle ja muille poliittisille työryhmille viimeistään 7 viikkoa ennen ohjelman esittelyä ja yleiskeskustelua puoluevaltuustossa.
  • Lisäksi työryhmä voi halutessaan avata kommentoinnin puolueen jäsenistölle, jolloin kommentteja pyydetään muun muassa jäsenkirjeen kautta.
  • Työryhmän tulee tarjota eduskuntaryhmälle sähköisen kommentoinnin lisäksi mahdollisuus erilliseen tilaisuuteen, jossa edustajat ja eduskuntaryhmän työntekijät voivat kommentoida esitystä suullisesti.
  • Valtuuston jäsenillä on velvollisuus kerätä taustaryhmiltään (piirinsä jäsenistö ja piirihallitus) ajatuksia kommentoinnin ja päätöksenteon tueksi esimerkiksi järjestämällä aiheesta keskustelutilaisuuden.
  • Ohjelmaluonnosta käsitellään julkisena vasta, kun se on lähetetty valtuuston kokouksen esityslistan liitteenä. Ei-julkisen luonnoksen voi lähettää kommenteille suljetulle jäsenlistalle (esim. yhdistyksen tai hallituksen jäsenet) tai ulkoisille sidosryhmille.
  • Työryhmä voi tuottaa tarvittaessa debattipaperin lähetekeskustelun ja valmistelutyön perusteella vaikeimmista ja eniten erimielisyyttä herättävistä kysymyksistä ohjelmaluonnoksen taustoitukseksi. Debattipaperi saatetaan nähtäville ohjelman luonnoksen kanssa.
  • Puolueen asiantuntijatyöryhmät tekevät ohjelmaluonnokselle vastuualueensa osalta arvioinnin kommentointikierroksen aikana. Sukupuoli-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutukset arvioidaan aina. Tämän toteuttaa puolueen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä. Muita arviointeja tehdään, mikäli puoluehallitus on antanut arviointivastuun jollekin asiantuntijatyöryhmälle.
  • Tarvittaessa voidaan järjestää useampi kommentointikierros. Työryhmä voi myös halutessaan järjestää puoluevaltuustolle tai jäsenistölle keskustelutilaisuuden luonnoksen esittelyä, keskustelua ja palautteen keräämistä varten. Tilaisuuteen voidaan kutsua puolueen sisäisiä ja ulkopuolisia asiantuntijoita sekä keskeisiä sidosryhmiä.

Yleiskeskustelu (koskee vain pitkää menettelyä)

  • Jos ohjelma hyväksytään pitkän menettelyn mukaisesti, työryhmä työstää kommentointikierroksen palautteen pohjalta uuden lähes valmiin luonnoksen ohjelmasta käytävään yleiskeskusteluun, joka järjestetään hyväksymiskokousta edeltävässä valtuuston kokouksessa tai erillisessä etäiltakoulussa. Työryhmä toimittaa uuden luonnoksen valtuustolle viimeistään viikkoa ennen yleiskeskustelua.
  • Yleiskeskustelussa työryhmä esittelee uuden luonnoksen korostaen merkittävimpiä uusia linjoja ja linjanmuutoksia sekä asioita, jotka kommetointikierroksella herättivät keskustelua.
  • Jos yleiskeskustelu käydään osana valtuuston kokousta, perustetaan yleiskeskustelun päätteeksi ohjelmalle muutoskäsittelytyöryhmä.

Puoluehallituksen käsittely ja muutosesitysten tekeminen

  • Työryhmä työstää ohjelmasta lopullisen esityksensä puoluehallitukselle. Työryhmä sopii ohjelmatyön ohjausryhmän kanssa esityksen kielenhuollosta siten, että kielenhuollettu versio on ajoissa valmis puoluehallitukselle toimitettavaksi.
  • Työryhmä voi osana esitystään myös esittää muiden teemaohjelmien linjausten muuttamista tai poistamista, jotta ne olisivat linjassa uuden tai päivitettävän ohjelman kanssa.
  • Kielenhuollettu esitys toimitetaan puoluehallitukselle viimeistään päivä ennen kuin esityslista ja kokousmateriaalit lähetetään hallituksen kokoukseen, jossa hyväksytään ohjelman hyväksyvän valtuuston kokousmateriaalit. Työryhmän tulee tarkistaa ohjausryhmältä, milloin tämä päivä on (yleensä n. 4-5 viikkoa ennen valtuuston kokousta).
  • Puoluehallitus käsittelee ohjelman, tekee tarpeellisiksi katsomansa muokkaukset ja antaa pohjaesityksen valtuustolle. Puoluehallitus ei tee sisällöllisiä muutoksia kuin tilanteissa, joissa ohjelmahierarkiassa ylempänä olevien ohjelmien kanssa on ristiriitaisia kirjauksia tai luonnos sisältää puolueelle selkeästi vahingollisia kirjauksia.
  • Puoluehallitus voi poikkeustapauksissa palauttaa ohjelmaluonnoksen takaisin valmisteluun, jos se poikkeaa merkittävästi sisällöltään tai laadultaan odotuksista.
  • Puoluetoimisto lähettää puoluehallituksen hyväksymän pohjaesityksen puoluevaltuustolle, piiri- ja liittohallituksille ja valtakunnallisten henkilöjäsenyhdistysten hallituksille ja eduskuntaryhmälle mahdollisimman pian mutta viimeistään 2 viikkoa ennen puoluevaltuuston kokousta.
  • Puoluevaltuuston jäsenet ja varajäsenet voivat tehdä puoluehallituksen pohjaesitykseen muutosesityksiä sähköisellä lomakkeella, joka avataan samalla, kun pohjaesitys lähetetään.

Muutosesitysten käsittely ja ohjelman hyväksymiskokous (pitkä menettely)

  • Muutosesityslomake sulkeutuu puoluevaltuuston hyväksymiskokousta edeltävänä maanantaina klo 10 (viisi vuorokautta ennen kokousta). Tämän jälkeen muutosesityksiä voi tehdä vielä kokouksen ensimmäisen päivän aikana kokouksen alusta asiakohdan loppuun asti.
  • Muutoskäsittelytyöryhmä kokoontuu ennen valtuuston kokousta käsittelemään lomakkeen sulkeutumiseen mennessä tulleet muutosesitykset. Mikäli muutosesityksiä on paljon, muutoskäsittelytyöryhmä voi tarvittaessa kokoontua useammin kuin kerran valtuuston kokousta edeltävällä viikolla.
  • Muutoskäsittelytyöryhmän puheenjohtajat ilmoittavat työryhmän kokousajan hyvissä ajoin ennen kokousta.
  • Muutoskäsittelytyöryhmä antaa puoluevaltuustolle pohjaesityksensä viimeistään vuorokautta ennen valtuuston kokouksen alkua.
  • Mikäli työryhmä ei kokouksen aikana löydä kompromissia johonkin muutosesitykseen, voivat työryhmän jäsenet muodostaa pienryhmiä kompromissin etsimiseksi ja konsultoida ulkopuolisia henkilöitä asiassa. Mahdolliset kompromissit tuodaan viimeistään työryhmän viimeiseen kokoukseen, joka pidetään valtuuston hyväksymiskokouksen yhteydessä.
  • Valtuuston ensimmäisenä kokouspäivänä muutoskäsittelytyöryhmän puheenjohtajat esittelevät pohjaesitykset. He käyvät läpi erityisesti mielipiteitä jakaneet kysymykset ja äänestykseen tulevat esitykset ja esittävät perustelunsa keskeisimpiin kohtiin. Asiasta käydään salikeskustelu.
  • Salikeskustelun jälkeen (muun valtuustokokouksen jatkuessa) muutoskäsittelytyöryhmän puheenjohtajat laativat pohjaesitykset salikeskustelun aikana tulleisiin viimeisiin muutosesityksiin.
  • Valtuuston kokouspäivän päätyttyä muutoskäsittelytyöryhmä kokoontuu käsittelemään uudet sekä aiemmin ratkaisematta jääneet muutosesitykset. Työryhmä antaa puoluevaltuustolle täydennetyn pohjaesityksensä.
  • Toisena kokouspäivänään puoluevaltuusto äänestää muutosesityksistä käyttäen muutoskäsittelytyöryhmän pohjaesitystä.

Muutosesitysten käsittely ja ohjelman hyväksymiskokous (lyhyt menettely)

  • Muutosesityslomake on auki puoluevaltuuston hyväksymiskokouksessa asiakohdan loppuun asti.
  • Ohjelmatyöryhmän puheenjohtajat esittelevät ohjelmaluonnoksen korostaen merkittävimpiä uusia linjoja ja linjanmuutoksia sekä asioita, jotka kommetointikierroksella herättivät keskustelua.
  • Asiasta käydään salikeskustelu, jonka aikana valtuuston jäsenet voivat vielä tehdä uusia muutosesityksiä tai esittää ohjelman palauttamista valmisteluun.
  • Mikäli luonnokseen on tullut muutosesityksiä, perustetaan muutoskäsittelytyöryhmä.
  • Salikeskustelun jälkeen (muun valtuustokokouksen jatkuessa) muutoskäsittelytyöryhmän puheenjohtajat laativat pohjaesitykset muutosesityksiin.
  • Valtuuston kokospäivän päätyttyä muutoskäsittelytyöryhmä kokoontuu käsittelemään muutosesitykset. Työryhmä antaa puoluevaltuustolle pohjaesityksensä.
  • Toisena kokouspäivänä muutoskäsittelytyöryhmän puheenjohtajat esittelevät muutoskäsittelytyöryhmän pohjaesityksen muutosesityksiin. He käyvät läpi erityisesti mielipiteitä jakaneet kysymykset ja äänestykseen tulevat esitykset ja esittävät perustelunsa keskeisimpiin kohtiin. Asiasta ei käydä salikeskustelua, mutta muutoskäsittelytyöryhmän mahdollisesti valitsemat debatoijat pitävät lyhyet puheenvuoronsa.
  • Muutoskäsittelytyöryhmän esittelyn jälkeen valtuusto äänestää muutosesityksistä käyttäen muutoskäsittelytyöryhmän pohjaesitystä.

7.2 Muutoskäsittelytyöryhmän valinta ja menettelytavat

Puoluevaltuusto nimeää muutoskäsittelytyöryhmän, joka käsittelee ohjelmaan tulleet muutosesitykset ja tekee niistä pohjaesityksen valtuustolle.

  • Pitkässä menettelyssä muutoskäsittelytyöryhmä perustetaan hyväksymistä edeltävässä puoluevaltuuston kokouksessa. Jos ohjelmaa koskeva yleiskeskustelu käydään tässä kokouksessa, perustetaan työryhmä yleiskeskustelun päätteeksi. Työryhmään voi ilmoittautua myös kokouksen jälkeen, ja aikaraja ilmoitetaan kokouksessa. Pitkän menettelyn mukaisille ohjelmille nimetään kullekin oma muutoskäsittelytyöryhmänsä.
  • Lyhyessä menettelyssä muutoskäsittelytyöryhmä perustetaan hyväksymiskokouksessa asiakohdan päätyttyä.
  • Muutoskäsittelytyöryhmän puheenjohtajana toimii yksi tai molemmat ohjelmaluonnoksen valmistelleen työryhmän puheenjohtajista tai puoluevaltuuston puheenjohtajiston nimeämät 1-2 muuta henkilöä. Puoluevaltuuston puheenjohtajisto nimeää ryhmälle vähintään yhden sihteerin.
  • Muutoskäsittelytyöryhmään valitaan kaikki halukkaat puoluevaltuuston jäsenet ja varajäsenet.
  • Äänivaltaisia kokouksessa ovat puoluevaltuuston jäsenet sekä työryhmän puheenjohtaja/t. Varajäsen on äänivaltainen vain, jos hänen varsinainen jäsenensä ei ole paikalla.
  • Puhe- ja läsnäolo-oikeus työryhmässä on puolueen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, puoluesihteerillä, Vihreän eduskuntaryhmän jäsenillä sekä puoluetta edustavilla Euroopan parlamentin jäsenillä, puoluehallituksen jäsenillä, puoluehallituksen järjestökokonaisuuksien plo-edustajilla, puoluetta edustavilla valtioneuvoston jäsenillä, ohjelmaa valmistelleen työryhmän jäsenillä sekä ohjelmatyön ohjausryhmän jäsenillä.
  • Muutoskäsittelytyöryhmä käsittelee kaikki määräaikaan mennessä toimitetut muutosesitykset. Työryhmä voi oman harkintansa mukaan käsitellä tai jättää käsittelemättä määräajan jälkeen tulleet muutosesitykset.
  • Ennen muutoskäsittelytyöryhmän kokousta ohjelmatyöryhmän puheenjohtajat laativat pohjaesitykset, jotka nopeuttavat kokouksen etenemistä ja mahdollistavat keskittymisen vaikeimpiin kiistakysymyksiin.
  • Työryhmän esitys on muotoa hyväksytään, hylätään tai hyväksytään muutettuna. Näistä viimeinen tarkoittaa työryhmän muokkaamaa kompromissiversiota.
  • Jos työryhmän äänivaltaisten jäsenten kanta on jakautunut, tuodaan puoluevaltuustolle pohjaesityksenä enemmistön kanta. Jos enemmistön kanta ei saavuta työryhmässä 2/3 määräenemmistöä läsnäolevista äänioikeutetuista, tuodaan valtuustolle äänestettäväksi kilpaileva kanta enemmistön kantaa vastaan.
  • Valtuuston informoimiseksi ja äänestysten helpottamiseksi työryhmän sihteeri kirjaa esityksiin äänestysvaihtoehdot jo valmiiksi: kumpi esitys on JAA ja kumpi EI. Työryhmän enemmistön kannan mukainen vaihtoehto merkitään JAA:ksi. Sihteeri kirjaa myös lyhyet perustelut esitysten perään tarpeellisiksi katsomiinsa kohtiin.
  • Alkuperäinen esittäjä voi missä tahansa käsittelyn vaiheessa vetää esityksensä pois käsittelystä. Esitystä ei voi käsitellä jos alkuperäinen esittäjä vastustaa sen käsittelyä.
  • Työryhmä ei voi tehdä muutoksia, jotka eivät liity tehtyihin muutosesityksiin. Jos muutosesityksen hyväksyminen edellyttää muutoksia muihinkin kuin esitettyyn kohtaan tekstiä, voi työryhmä sisällyttää nämä esitykseensä.
  • Mikäli muutoskäsittelytyöryhmä kokoontuu useampaan kertaan, työryhmän jäsenet voivat muodostaa pienryhmiä kompromissien muotoilemiseksi kokousten välissä.
  • Oleellisimmissa kiistakysymyksissä työryhmä voi valita kaksi debatoijaa, jotka pitävät valtuuston kokouksessa tiiviit perustelupuheenvuorot oman kantansa puolesta.

7.3 Teemaohjelmien muuttaminen jäsenistön muutosesitysten kautta

Puolueen jäsenet voivat tehdä muutosesityksiä kaikkiin voimassa oleviin teemaohjelmiin.

  • Esityksellä on oltava vähintään neljän Vihreiden jäsenen tuki, jotta se otetaan käsittelyyn.
  • Jäsenistön muutosesityksiä ei voi tehdä alle vuosi sitten hyväksyttyihin tai kokonaispäivitettyihin ohjelmiin. Puoluevaltuusto voi tehdä muutoksia myös tuoreempiin ohjelmiin.
  • Muutosesityksiä voi jättää milloin vain.
  • Ohjelmatyön ohjausryhmä käsittelee jäsenistön muutosesitykset ja tekee pohjaesitykset puoluevaltuustolle niistä. Ohjausryhmä voi konsultoida olemassa olevaa Vihreiden työryhmää tai muita asiantuntijoita. Puoluevaltuusto tekee esityksen pohjalta lopullisen päätöksen kokouksessaan.
  • Jos muutosesityksen käsittelyyn ei ole valtuustokaudella aikaa, ohjausryhmä voi siirtää sen käsittelyn seuraavalle valtuustolle ja ohjausryhmälle.

7.4 Puoluekokouksen ja -valtuuston päättämien kantojen tuominen teemaohjelmiin

  • Jos puoluekokous tekee poliittisen ohjelman tai puoluekokousaloitteen hyväksymisen yhteydessä tai muutoin linjauksen, joka puuttuu teemaohjelmista tai on ristiriidassa teemaohjelmien linjausten kanssa, tulee teemaohjelmat näiltä osin päivittää noudattaen puoluekokouksen päätöstä.
  • Vastaavalla tavalla toimitaan myös, mikäli puoluevaltuusto tekee ohjelmien ulkopuolella erillisen linjauksen.
  • Ohjausryhmä tekee tarvittavat muutokset tai lisäykset joko suoraan teemaohjelmiin tai valmistelee valtuuston kokoukseen pohjaesitykset muutoksille. Ohjausryhmä voi konsultoida olemassa olevaa Vihreiden työryhmää tai muita asiantuntijoita. Suoraan tehdyt muutokset tuodaan ilmoitusasiana puoluevaltuuston kokoukseen.
  • Linjausten poisvalitseminen poliittista ohjelmaa päivitettäessä ei poista niitä teemaohjelmista. Jos puoluekokous haluaa puolueen luopuvan kokonaan tietystä voimassa olevasta linjauksesta, täytyy puoluekokouksen tehdä siitä erillinen päätös.
  • Puoluekokousaloitteen kautta päätetyn poliittisen linjan velvoittavuus muuta ohjelmatyötä kohtaan on voimassa neljä vuotta tai siihen asti, kunnes puoluekokous päättää samasta asiasta toisin.

8. Ohjelmien viestintä ja jalkauttaminen

Ohjelmien jalkauttaminen ja viestintä ovat ohjelmatyön vaikuttavuuden kannalta merkittävässä roolissa lisäämässä ohjelmien hyödyntämistä ja näkyvyyttä. Ohjelmatyöryhmän on tärkeää olla aktiivinen vielä tässäkin vaiheessa prosessia. Alla kuvatuin toimin varmistetaan, että kaikki kiinnostuneet voivat helposti hyödyntää ohjelmien sisältöä, eivätkä ne jää vain teksteiksi verkkosivuille. Ohjelmien on tarkoitus olla käytännön työkaluja esimerkiksi viestintään ja koulutukseen. Kun ohjelmat ovat puoluekentälle tuttuja, näkyvät niiden linjaukset paremmin puolueen harjoittamassa politiikassa.

Viestinnän suunnittelu ja vastuut

  • Kun puoluehallitus on hyväksynyt ohjelman pohjaesityksen, puolueen viestintätoimijat käyvät esityksen läpi ja suunnittelevat ohjelmatyöryhmän puheenjohtajien kanssa, miten hyväksytyn ohjelman julkistus viestitään ja millainen poliittinen avaus sen pohjalle voidaan rakentaa. Tässä yhteydessä sovitaan myös mahdollisesta ohjelman selko- ja/tai monikielisen version tai tiivistelmän laatimisesta.
  • Puolueen viestintätoimijat viestivät ohjelman hyväksymisestä julkisuuteen ja lisäävät hyväksytyn ohjelman puolueen nettisivuille. Ennen ohjelmatyön ohjausryhmän lopputarkastusta ohjelmasta voidaan julkaista stilisoimaton versio.
  • Puolueen nettisivuilla viestitään puolueen keskeisistä teemoista ja linjauksista hyödyntäen tarvittaessa kuvia ja teemasivuja. Puoluetoimisto ylläpitää tätä viestinnällistä materiaalia ja huolehtii sen ajantasaisuudesta yhteistyössä työryhmien kanssa.

Ohjelman jalkauttaminen vihreään vaikuttamiseen ja ohjelmatyöryhmän rooli

  • Työryhmän tulee järjestää uuden tai päivitetyn ohjelman sisällöstä vähintään yksi perehdytys puolueen aktiiveille ja poliitikoille.
  • Työryhmä tuottaa hyväksytyn ohjelman pohjalta sen hyödyntämistä helpottavia materiaaleja. Näitä voivat olla esimerkiksi tiivistelmä, slide-esitys, valtuustoaloite- tai kannanottopohja.
  • Kaikista puolueen ohjelmissa käsiteltävistä teemoista ja linjauksista järjestetään tarpeen mukaan koulutuksia ja esittelyjä puolueen aktiiveille ja poliitikoille.

Ohjelmien julkaisu ja saatavuus

  • Kaikki voimassa olevat ohjelmat esitetään puolueen verkkosivuilla helposti löydettävissä ja selkeänä kokonaisuutena.
  • Vanhentuneet ohjelmat sekä ohjelmien vanhat versiot ovat avoimesti saatavilla ja tarkasteltavissa verkossa.
  • Ohjelmat julkaistaan Creative Commons 0 -lisenssillä, mikä mahdollistaa niiden vapaan käytön ja muokkauksen.