Vihreä liitto, valtuuskunnan kokous 22.11.2015:
Vihreiden neljä teesiä ilmastopolitiikasta Pariisin kokouksen alla
Maailman maat kokoontuvat Pariisiin ilmastokokoukseen 30.11.–11.12. saadakseen aikaan kaikkia koskevan ilmastosopimuksen. Vihreät esittävät tässä neljä teesiä, joiden mukaisia toimia tarvitaan pikaisesti, Pariisissa ja kotona Suomessa, jotta ilmastonmuutos saadaan kuriin.
Tänään syntyvät lapset ovat 85-vuotiaita tämän vuosisadan lopussa. Silloin maailman lämpötila on nelisen astetta kuumempi kuin nyt [1], jos emme tee mitään. Olemme velkaa lastemme ja heidän lastensa tulevaisuudelle sen, että tätä ei tapahdu. Pelkästään käyttämällä parhaita jo nyt käytössä olevia keinoja voidaan Sitran johtaman tuoreen tutkimuksen mukaan pudottaa päästöistä neljännes pois vuoteen 2030 mennessä [2].
Ilmastonmuutoksen torjunta on paitsi huomattavasti edullisempaa kuin sen tuhojen torjuminen, avaa se samalla paljon mahdollisuuksia. Suomen tulisikín tarttua näihin mahdollisuuksiin ja etsiä kasvua puhtaasta ja kestävästä teknologiasta, energiansäästöstä ja uusista ympäristöystävällisistä palveluista. Ilmastonmuutoksen uhka tulevien sukupolvien mahdollisuuksille elää hyvää elämää elinkelpoisella maapallolla on aikamme suurin kestävyysvaje. Meidän tehtävämme on ratkaista se.
1. Ilmastorahoitus kuntoon
Yhdeksi vaikeimmista neuvottelukysymyksistä Pariisin neuvotteluissa on nousemassa teollisuusmaiden apu kehitysmaiden ilmastotoimille. Teollisuusmaat kantavat historiallisen vastuun kasvihuonekaasupäästöistä, ja teollisuusmaiden tuki auttaa kehitysmaita pääsemään suoraan puhtaan kehityksen tielle ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Tästä ollaan vielä kaukana. Nyt Suomen hallituksen leikkaukset kehitysyhteistyöstä uhkaavat romahduttaa Suomen ilmastorahoituksen. Tämä on hirvittävä virhe. Suomen täytyy olla osa ratkaisua, ei osa ongelmaa.
Valmis keino on olemassa:
- Sipilän hallitus on linjannut käyttävänsä päästökauppatulot jatkossa energiaintensiivisen teollisuuden tukiin. Tämä virhe on korjattava heti ja päästökauppatulot on ohjattava ilmastorahoitukseen.
- Suomen lupaus vihreään ilmastorahastoon tulee nostaa lähemmäksi Ruotsin lupauksen tasoa, joka on 550 miljoonaa dollaria 2020 alkuun mennessä.
- Leikkauksia kehitysyhteistyöstä, ja erityisesti kehitysrahoilla tehtävästä ilmasto- ja ympäristötyöstä, tulee peruuttaa.
2. Irti fossiilisista
Jotta ilmastonmuutos saadaan aisoihin, meidän on jätettävä vähintään 2/3 kaikista tunnetuista öljy-, hiili- ja kaasuvaroista maahan. Tämä tarkoittaa valtavaa kuplaa maailman finanssivarallisuudessa: yksin
Euroopassa on arvioitu että yli biljoona euroa [3] makaa sijoituksissa fossiilisiin polttoaineisiin, joita ei tulla koskaan hyödyntämään taloudellisesti. Kun kupla puhkeaa, näiden arvo tulee olemaan nolla. Yksityiset rahoitusalan yritykset Suomessa ja maailmalla ovat jo vetäneet sijoituksia pois yrityksistä, joiden taseessa piilee mittava hiiliriski.Hiiliriskin minimointi on sekä ilmaston että eläkkeensaajien ja veronmaksajien etu.
- Julkinen raha pitää saada irti näistä sijoituksista mahdollisimman nopeasti. Se tarkoittaa yhtä lailla kirkkoja ja kuntia, valtion ja kuntien yhtiöitä, rahastoja ja koulutuslaitoksia. Myös kaikkia yksityisiä rahoittajia tulee kannustaa tähän.
- Turpeen energiakäytöstä tulee luopuaja Arktiksen energiavarat jättää hyödyntämättä. Näistä fossiilisten polttoaineiden lähteistä Suomella on erityinen vastuu, sillä meillä on suora mahdollisuus vaikuttaa niiden käyttöönottoon.
- Kielletään kivihiilen käyttö vuoteen 2025 mennessä.
3. Kunnat toimiin
Ilmastonmuutos ei ole vain valtioiden välinen asia, joka ratkeaa kansainvälisissä kokouksissa – tai jää ratkaisematta. Siihen vaikutetaan suurelta osin paikallistasolla. Noin 80 % globaaleista päästöistä tapahtuu kaupungeissa. Uudisrakentaminen, vanhojen rakennusten uusiminen sekä muun kaupunki-infrastruktruurin kehittäminen tarjoaa suuret mahdollisuudet. Jokainen kunta vaikuttaa siihen, miten se sähkönsä ja lämpönsä hankkii. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkostossa kunnat, yritykset ja asiantuntijat levittävät parhaita käytäntöjä ja luovat kysyntää ilmastoa pelastaville tuotteille ja palveluille.
- Jokaisessa kunnassa tulee haastaa saastuttavat energianlähteet ja ottaa suunta uusiutuviin.
- Kaavoitetaan tiiviitä ja mukavia alueita ihmisten asumista varten.
- Edistetään joukkoliikennettä.
- Vähennetään yksityisautoilun tarvetta siellä missä vaihtoehtoja on.
4. Pariisissa riittävät sitoumukset pöytään
Kaikki maailman maat tuovat Pariisin ilmastokokoukseen kansalliset sitoumuksensa: kuinka suuriin päästöjen vähennyksiin ne sitoutuvat. Näiden sitoumusten on oltava tarpeeksi uskottavia ja kunnianhimoisia, jotta yhteenlaskettuna ne riittävät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen alle kahden asteen. Se on kansainvälisesti tunnustettu raja, jolta ei ole paluuta: sen yli riistäytyvä lämpeneminen johtaa käsistä karkaavaan kierteeseen. Nyt pöydällä olevat sitoumukset eivät kuitenkaan tähän vielä riitä. Ne kattavat vasta osan tavoitteesta. [4]
- Hiilidioksidipäästöt tulee hinnoitella mahdollisimman yhtenäisellä tavalla kaikkialla maailmassa esimerkiksi päästökaupan keinoin.
- Pariisissa on sovittava tavoitteiden päivittämisestä viiden vuoden välein tiedon ja kokemusten karttuessa, jotta kahden asteen tavoite on mahdollista saavuttaa.
Lähteet:
[1] https://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/syr/AR5_SYR_FINAL_SPM.pdf
[2] https://www.sitra.fi/uutiset/tulevaisuus/ilmastonmuutos-kuriin-nykyisilla-ratkaisuilla
[3] https://reinhardbuetikofer.eu/wp-content/uploads/2014/09/PE-Carbon-Bubble-UK-web.pdf
Vihreät - De Gröna