Vihreät ratkaisut yksityishenkilöiden ylivelkaantumiseen

Ei enää toivottomia velkavuoria

Vihreät ratkaisut yksityishenkilöiden ylivelkaantumiseen

Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 18.2.2024

Koskaan ei saa syntyä tilannetta, josta ei ole ulospääsyä

Raha ei ole ihmistä arvokkaampaa, eikä velan pidä määrittää ihmisen koko elämää.

Maksuhäiriömerkinnät ja ulosotto koskettavat suoraan vuosittain satojatuhansia suomalaisia, epäsuorasti läheisten kautta vielä suurempaa joukkoa. Kyseessä on mittava ihmisten arkea ja elämää painava ilmiö, joka täytyy ottaa politiikassa vakavasti ja jonka korjaaminen vaatii vaikuttavia toimia. Mielestämme kenenkään ei pidä ajautua toivottomaan ahdinkoon velan takia.

Nykyinen velka- ja maksuperintäjärjestelmä on peräisin ajalta, jolloin ei ollut vakuudettomia kulutusluottoja eikä digitaalisia pikamaksuja. Velkojia suojataan vahvasti, mutta velallisen haavoittuvaa asemaa ei riittävästi huomioida. Se voi johtaa yksilötasolla kriisiin, etenkin jos henkilöllä on myös muita elämänhaasteita.

Vaikka yksityishenkilöillä on mahdollisuuksia maksujen ja velkojen järjestelyihin, eivät nykyiset tukirakenteet ole riittäviä ehkäisemään ja korjaamaan velkaongelmia. Tarvitaan uusia ratkaisuja ja uutta velkasovintomallia, jossa taloudellinen riski jakautuu nykyistä tasaisemmin. Kohtuullisempi suhtautuminen maksuvaikeuksiin ja ylivelkaantumistilanteisiin on sekä velkojan että koko yhteiskunnan etu, myös taloudellisesti.

Velanperinnän kohtuullistaminen nykyistä laajemmin keinoin voi lisätä velkojan riskiä ja luotonantajan harkintaa. Tämä ei ole huono asia. Mielestämme yhteiskunnassa luotonantajien ja velanperijöiden asema on jo riittävän turvattu suhteessa velkaantuviin yksityishenkilöihin, jotka voivat jäädä kiinni monimutkaisiin ongelmakierteisiin ilman positiivista näkymää eteenpäin.

Meille on tärkeää, että jokainen yhteiskunnan jäsen kykenee selviytymään taloudellisista ongelmistaan, eivätkä velkahuolet vie terveyttä, työkykyä ja elämäniloa. Ei ole inhimillisesti kestävää hyväksyä yhtään vähempää. Mielestämme yhteiskunnan tulee suhtautua ylivelkaantuneisiin henkilöihin suopeasti ja tarjota apua monipalvelumallilla, mieluummin liikaa kuin liian vähän.

• Lyhennetään velan lopullisen vanhentumisen aikaa viidellä vuodella sekä velan erääntymisen että ulosoton osalta. Tämä tarkoittaa velan enimmäisajaksi enintään 15 vuotta velan erääntymisestä tai enintään 10 vuotta ulosottoa koskevan tuomion antamisesta. Selvitetään mahdollisuutta tätäkin nopeampaan velan vanhenemiseen yksilöllisten tekijöiden, kuten pitkäaikaisen sairauden, työkyvyttömyyden, vammaisuuden, iän tai varattomuuden kohdalla.

• Kohdistetaan ulosoton tilitys ensisijaisesti pääomaan ja vasta toissijaisesti korkoihin ja perintäkuluihin. Tällä varmistetaan, että velallinen maksaa pois velkapääomaansa, eikä jää kierteeseen, jossa maksetaan pelkkiä velan kuluja ja korkoja.

• Uudistetaan velkajärjestelymallia saavutettavammaksi nopealla aikataululla. Velkajärjestely on usein viimeisenä mukaan tuleva keino velkaantuneen taloudellisen tilanteen korjaamiseksi ja järjestelyyn pääsemiseen liittyy ehtoja. Mielestämme velkajärjestelyn täytyy olla ensisijainen ja matalan kynnyksen apu ylivelkaantumistilanteen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Velkajärjestelyn tulee olla riittävästi ja pysyvästi resursoitu ja siihen tulee päästä, vaikka olisi tuloton ja työkyvytön.

• Estetään koron periminen koroista ja perinnästä syntyneistä kuluista kun velallisena on yksityishenkilö.

• Selvitetään viimesijaisena keinona kansainvälisen vertailun pohjalta yksityishenkilön mahdollisuutta sellaiseen henkilökohtaiseen konkurssiin, joka vapauttaisi myös jäännösvelkavastuusta.

Vaikeat elämäntilanteet eivät saa johtaa ylivelkaantumiseen

Niin kauan kuin velkaantuminen tarkoittaa henkilökohtaista kriisiä, on järjestelmässä korjattavaa.

Ylivelkaantumisen syyt ovat moninaisia ja monesti raskaita velalliselle. Velkaongelmat voivat syntyä myös tilanteista, joihin henkilö ei voi itse vaikuttaa, kuten sairaudesta, työttömyydestä tai rikoksen uhriksi joutumisesta. Ne voivat koskea ja velkaannuttaa myös lähipiiriä.

Mielestämme ylivelkaantuneilla tulee olla riittävästi tukea ja vaihtoehtoja velkatilanteiden selvittämiseen, riippumatta siitä, miten velka on syntynyt. Velkaongelmia ei saa käyttää kenenkään rankaisemiseen tai asettamiseen eriarvoiseen asemaan. Vaikka velallinen olisi tehnyt rikoksia tai toiminut muuten moitittavasti, ei häneltä saa poistaa oikeutta velka-apuun ja realistiseen tiehen ulos ylivelkaantumisesta.

Velkaongelmat ovat henkisesti kuormittavia ja lamaannuttavia. Monelle on tuttu toivottomuuden tunne, kun karhukirjeitä ei uskalla tai jaksa enää avata. Mielestämme velkaongelmien kuormittavuustekijät tulee tunnistaa osana velallisen oikeusturvaa.

Todella sotkuisessa tilanteessa ylivelkaantuneella on oltava mahdollisuus väliaikaiseen kaikkien perintäprosessien, kulujen ja korkojen jäädyttämiseen. Tämä on tärkeää, jotta käsistä lähteneen tilanteen voi saada takaisin hallintaan auttavien tahojen kanssa.

• Otetaan käyttöön valtakunnallinen Kelan myöntämä sosiaalinen luototus selkein ja yhdenvertaisin kriteerein. Luototusta voi hakea tilanteissa, joissa luototuksella on mahdollista ehkäistä yksityishenkilön taloudellisen tilanteen kriisiytymistä tai korjata jo syntynyttä kriisiä. Kelan sosiaaliturvajärjestelmiin integroitu sosiaalinen luototus voi toimia joko rinnakkain hyvinvointialueilla myönnettävän sosiaalisen luototuksen kanssa tai hyvinvointialueiden vastuu sosiaalisesta luototuksesta voidaan siirtää kokonaan Kelalle.

• Määritetään nuorena eli alle 30-vuotiaana, vaikeassa elämäntilanteessa tapahtunut ylivelkaantuminen lieventäväksi seikaksi velkojen anteeksiantamisessa. Ehkäistään samalla tilanteita, joissa nuoria voitaisiin ikänsä vuoksi painostaa ottamaan lainaa toisten puolesta.

• Jatketaan rahapelaamista ja rahapeliriippuvuutta vähentäviä toimenpiteitä. Rahapelien sääntelyn ja valvonnan tulee olla tiukkaa ja rahapelien järjestämisen ehtoihin täytyy sisältyä osallistuminen pelihaittojen ehkäisyyn ja kustannusten kattamiseen. Siirretään rahapeliautomaatit erillisiin pelaamosaleihin tai kasinoihin ilman pitkiä siirtymäaikoja.

• Otetaan käyttöön velallisen mahdollisuus velkaperinnän jäädytykseen, eli niin sanottuun velkahätäjarruun, jonka avulla yksityishenkilö voi pysäyttää hallitsemattoman velkakierteen jäädyttämällä velanperinnän ja korot tilanteen selvittämisen ajaksi. Mekanismi voisi aktivoitua myös automaattisesti esimerkiksi velkajärjestelyyn hakeuduttaessa.

Arjen täytyy toimia sekä ilman velkaantumista että velkaantuneena

Hyvinvointivaltiossa kenenkään ei kuulu päätyä ulosottoon elämän välttämättömyyksien takia.

Velkaantuminen yli oman maksukyvyn ja arjen kantokyvyn voi tapahtua vähitellen ja olosuhteiden pakosta. Korkeat elinkustannukset, riittämätön perusturva ja peruspalveluiden asiakasmaksut johtavat monella kasautuviin talousvaikeuksiin. Mielestämme asiakasmaksujen perintää tulee joustavoittaa ja maksuvapautuksia maksukyvyttömien kohdalla tulee automatisoida. Huojennusmahdollisuuksista tulee riittävästi tiedottaa, muun muassa suoraan laskussa.

Velkaongelmat tuovat mukanaan haasteita välttämättömien hyödykkeiden, kuten kotivakuutuksen ja puhelinliittymän hankintaan. Mielestämme on vakava rakenteellinen syrjintäongelma, että maksuhäiriöt ja velkaongelmat voivat estää saamasta asuntoa tai arjen toiminnan kannalta olennaisia palveluita.

Velallisen taloudellisessa pärjäämisessä on otettava huomioon tulojen ja menojen lisäksi mahdollisten velkakulujen vaikutus. Tämä on tärkeää etenkin sosiaaliturvan, työn ja ulosoton yhteensovittamisessa. Myös sosiaalisesti tuetussa asumisessa voi olla varallisuus- ja tulorajoja. Tämä voi estää ylivelkaantunutta, mutta palkkaa saavaa henkilöä saamasta tarvitsemaansa asumisen tukea. Mielestämme koti on aina perusoikeus velkatilanteesta riippumatta.

Työn tekemisen on oltava aidosti kannattavaa kaikissa tilanteissa, myös ylivelkaantuneena ja pienituloisena. Nykyään työn vastaanottaminen voi aiheuttaa ulosottoperinnän ja sosiaaliturvan leikkautumisen kanssa sen, että käteen jäävät tulot nousevat hyvin vähän tai jopa pienenevät. Haluamme, että ylivelkaantuneenakin on mahdollista kohentaa omaa talouttaan. Efektiivinen marginaaliveroaste ei saa nousta kenelläkään niin korkeaksi, ettei työn tekeminen enää kannata.

• Korotetaan ulosoton suojaosa pysyvästi 1 200 euroon kuukaudessa velallisen osalta ja 350 euroon huollettavan osalta (vuoden 2024 indeksin tasoon suhteutettuna). Tämä tarkoittaa noin 20 %:n korotusta suojaosaan (vuoden 2024 indeksin tasosta).

• Maltillistetaan ulosotossa tulojen ulosmitattavaa osuutta, jotta työn ja lisätulojen vastaanottaminen on kannattavampaa. Lisätään ulosoton asiakkaille oikeus neuvotella asiaa hoitavan virkailijan kanssa yksilöllisestä ulosmittaussuunnitelmasta ja ulosmitattavien tulojen osuudesta.

• Korjataan kaikki Kelan tuet siten, että ne ottavat huomioon ulosotosta johtuvan ansionmenetyksen ja huomioivat ansiotuloina vain ulosmittauksen jälkeisen summan. Tämä on erityisen tärkeää, ettei työn vastaanottaminen nosta efektiivistä marginaaliveroastetta niin korkealle, että palkan saaminen vähentäisi käteen jääviä tuloja.

• Lisätään ulosottoasiakkaan oikeutta yksityisyyteen ja kehitetään tulojen ulosmittaukseen tapa, joka ei edellytä työntekijän ulosottotilanteen ilmoittamista työnantajalle.

• Velvoitetaan vakuutusyhtiöt tarjoamaan ennalta maksettava perustasoinen kotivakuutus. Tämä mahdollistaa esimerkiksi maksuhäiriömerkintäisille kotivakuutuksen hankkimisen.

Velkaongelmilla ei kuulu rahastaa

Velkojen kasvaminen perinnässä jopa moninkertaiseksi alkuperäisestä summastaan on kohtuutonta.

Ylivelkaantuneella tulee olla oikeus saada velkatilannettaan käsiteltyä kokonaisuutena ja velan kokonaiskuluille on oltava järkevä katto, niin että velalliselle ei kasaudu toistuvia ulosottokuluja samoista veloista. Ulosotosta syntyvät kulut eivät ole velalliselle määrättäviä sakkoja tai veroja, joten niiden on oltava mahdollisimman pieniä.

Mielestämme voiton tavoitteleminen yksityishenkilöiden velka-ahdingoilla ei ole eettistä liiketoimintaa, oli kyse sitten kalliiden pikavippien tarjoamisesta pienituloisille tai maksuvaikeuksissa olevien henkilöiden rahastamisesta yksityisillä perintäyhtiöillä. Maksuvaikeuksiin liittyvät jälkiperintämarkkinat ovat kasvaneet nykyisessä sääntely-ympäristössä villeihin mittasuhteisiin ja vaativat siksi kuriin laittamista.

Ylivelkaantunut henkilö voi olla velkaa kymmenille tai jopa sadoille eri tahoille, mikä voi tehdä velkatilanteesta erittäin raskasta käsitellä. Velallisen voi olla vaikea edes saada selville missä hänellä on avointa velkaa ja mitä perintätoimenpiteitä on vireillä.

Etenkin useista kuluttajaluotoista syntyneissä sotkuisissa ylivelkaantumistilanteissa perintäyhtiöt voivat laskuttaa velalliselta lähes mitä vain, kun yksilön mahdollisuudet ja henkiset voimavarat haastaa perintää ovat heikentyneet. Mielestämme tällaiset tilanteet kertovat, ettei perintämarkkinoilla ole ollut riittävää velvoitetta avustaa velallisia ja suojata heitä velkatilanteen kriisiytymiseltä.

• Tehostetaan yksityisten perintätoimistojen valvontaa ja helpotetaan joukkokanteiden nostamista perintätoimistojen väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

• Rajoitetaan muistutus- ja perintämaksuja sekä kuluttajaluottokuluja. Lisätään velkojan velvollisuutta muistuttaa ensin maksutta ennen muistutusmaksuja. Asetetaan perintämaksuille kattoja, jotka pienentävät maksuja nykyisestä. Estetään juoksuhiekkailmiö, jossa perintäyhtiöt jatkavat omien maksujensa ja korkojensa kerryttämistä asiakkaalta, vaikka alkuperäistä velkapääomaa ei ole.

• Pysäytetään samoista veloista kertautuvat ulosottokulut. Rajoitetaan velan uudelleenlähettämistä ulosottoon ilman velallisen pyyntöä, jos velallinen on jo todettu ulosotossa maksukyvyttömäksi. Asetetaan samoihin yksityishenkilön velkoihin kertyviin oikeudenkäyntikuluihin katto, jonka jälkeen kulut maksaa valtio tai ne peritään velkojalta, jos kulut syntyvät samojen velkojen vuosia toistuvasta uudelleenlähettämisestä ulosottoon.

• Rajoitetaan velallisen tilannetta hankaloittavia perintäyhtiöiden toimia, kuten velkojen hautomista korkojen kasvattamiseksi ja velkojen edelleenmyyntiä ilman velallisen pyyntöä.

• Tiukennetaan vakuudettomien kuluttajaluottojen sääntelyä. Rajoitetaan näiden luottojen korkokatto pysyvästi 10 prosenttiin ja edellytetään entistä selkeämpää luoton kokonaiskustannusten esittämistä. Rajoitetaan aggressiivista ja opportunistista luottojen markkinointia. Määritetään sääntelyn rikkomisesta riittävät seuraamusmaksut.

• Peritään ulosotossa viivästyskoron sijasta pelkkää peruskorkoa. Tämä tarkoittaa 7 %-yksikön vähennystä ulosoton viivästyskorkotasoon.

• Varmistetaan, että velallisen perintäasioita hoitavat ulosottoasiahenkilöt ottavat yhteyttä velallisiin selvittääkseen velallisen tilannetta. Velkatuomiot ilman velallisen kontaktoimista ja tilanteen selvittämistä täytyy olla poikkeuksia, ei yleinen tapa.

• Rajoitetaan perintäyhtiöiden käyttöä kuntien ja hyvinvointialueiden maksujen perinnässä. Kielletään yksityisten perintäyhtiöiden käyttö julkisen terveydenhuollon maksujen perinnässä.

• Estetään tilanne, että väitetyn velkojan positiiviseen luottotietorekisteriin tekemä kirjaus toimisi todisteena väitetystä velasta tai sen suuruudesta.

Raskas velkataakka ei kuulu osaksi opintoja

Minkään väestöryhmän toimeentuloa ei tule järjestää lainana.

Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, jonka perustuslaillinen oikeus perusturvaan on järjestetty osaksi velanottona Kelan opintolainan takauksen muodossa. Tämä altistaa opiskelijat vastentahtoiseen ylivelkaantumiseen ja tekee heidän sosiaaliturvastaan poikkeuksellisen heikon ja epävarman muihin verrattuna. Mielestämme opintorahan ilman opintolainaa on riitettävä elämiseen ja opintorahan tasoa on nostettava, kunnes tämä toteutuu.

Mielestämme ketään ei saa pakottaa elämään velaksi, eikä ihmisten velkaantumista tai velasta vapautumista saa käyttää vipuvartena poliittisiin tavoitteisiin, kuten maan sisäisen muuttoliikkeen ohjaamiseen. Opintolainahyvitys on järjestelmänä rakenteellisesti ongelmallinen, sillä se vahvistaa ihmisten hyvinvoinnin eriytymistä palkitsemalla jo valmiiksi hyvin pärjääviä velkahelpotuksilla, samalla jättäen huonosti pärjäävät velkaongelmaisiksi.

Suomalaisten opintolainakanta on ollut pitkään jyrkässä kasvussa. Vuosien 2017–2022 välisenä aikana opintolainakanta kasvoi 120 % ja lainapainotteisuuden vahvistuminen tulee kiihdyttämään kasvua entisestään. Opintorahan pienentäminen ja lainapainoitteisuuden lisääminen on julmaa ja välinpitämätöntä politiikkaa etenkin heitä kohtaan, jotka eivät voi nostaa ollenkaan lainaa esimerkiksi jo pohjalla olevien maksuhäiriöiden ja ylivelkaantuneisuuden vuoksi.

Mielestämme erityisen ongelmallinen on opintotuen ja toimeentulotuen suhde. Opiskelija ei voi saada toimeentulotukea, ennen kuin on käyttänyt kaikki oikeutetut opintolainakuukaudet. Käytännössä opintolainaan oikeutetuilta opiskelijoilta on evätty oikeus viimesijaiseen toimeentuloturvaan. Mielestämme tämä on hyvinvointivaltion periaatteiden vastaista, emmekä sitä hyväksy.

Vihreiden sosiaaliturvamalli korvaa opiskelijoiden tuet perustulolla ja osallisuusrahalla. Samalla koko opintolainajärjestelmä puretaan tarpeettomana. Siirtymässä kohti perustuloa haluamme yhtenä etappina siirtää nykyisen opintolainajärjestelmän kokonaan Kelan hallinnoitavaksi. Käytännössä tämä tuo opintolainan maksatuksen ja perinnän saman katon alle opintorahan maksatuksen ja perinnän kanssa.

• Suojataan opintolainan korot koronnousuilta. Mielestämme niin kauan kuin opiskelijoiden on otettavaa lainaa elääkseen riittämättömän opintorahan vuoksi, lainan suojaaminen kovilta koroilta on vähintä, mitä opiskelijoiden toimeentulon hyväksi voi tehdä.

• Sidotaan opintolainan takaisinmaksu opinto-oikeuden päättymiseen tai valmistumiseen opintotuen päättymisen sijaan.

• Asetetaan opintolainan nostamiselle enimmäismäärä, jonka ylityttyä mahdollisuus opintolainan nostamiseen lakkaa ja opintorahan taso nousee korvaamaan syntyvää toimeentulovajetta. Kerran nostettu opintolaina lasketaan pysyvästi enimmäismäärään, vaikka se olisi jo maksettu takaisin.

• Joustavoitetaan opintolainahyvitystä siten, että hyvityksen määräaikaan lasketaan vain ne läsnäololukukaudet, jotka edistävät tutkinnon valmistumista. Myönnetään määräaikaan huojennusta opintojen etenemiseen vaikuttavien sosiaalisten tai terveydellisten syiden perusteella. Ulotetaan opintolainahyvitys koskemaan myös toista astetta.

• Määritetään Kelan takausvastuuseen langennut opintolaina vanhentuneeksi kahdeksassa vuodessa. Vanhentumisen yhteydessä maksamaton velkapääoma, perimiskulut ja korot pyyhitään pois.

• Siirretään keskipitkällä aikavälillä opintolainajärjestelmä kokonaan Kelalle. Tämä mahdollistaa velkaongelmaisten tehokkaamman auttamisen, kun lainan perintä tapahtuu voittoa tavoittelemattoman tahon kanssa, jolla on asiakkaan toimeentulotilanteesta kokonaisvaltainen käsitys. Samalla se suojaa korkomarkkinoiden ailahtelevuudelta ja lisää neuvotteluvaraa lainojen takaisinmaksulle. Määritetään samalla, että opintolainaa ei siirretä missään vaiheessa ulosottoon, vaan lainan hoitaminen maksuongelmienkin kanssa tapahtuu Kelan perinnässä.

• Siirrytään pitkällä aikavälillä kattamaan opiskelijoiden perustoimeentulo Vihreiden sosiaaliturvamallin perustulolla ja osallisuusrahalla. Nykyisen järjestelmän puitteissa pitkällä aikavälillä korotetaan opintorahan taso muiden perusturvaetuuksien tasolle ja luovutaan opintolainasta kokonaan.

Yrittäjyyden on oltava mahdollista velkaantuneenakin

Haluamme yhteiskunnan jossa epäonnistuminen ei ole häpeä, vaan uuden alku.

Mielestämme yrittäjyys on yksilöllinen oikeus siinä missä työskenteleminen palkansaajanakin. Yrittäjyyden on oltava lähtökohtaisesti kaikkia sitä haluavia varten, myös ylivelkaantuneena ja maksuhäiriöiden kanssa. Yrityksen talous ja yrittäjän henkilökohtaisessa elämässä kertynyt velka ovat lähtökohtaisesti toisistaan riippumattomia asioita, eikä niiden pidä vaikuttaa toisiinsa.

Yrityksen konkurssi on monivaiheinen ja henkisesti raskas prosessi. Osa konkurssin vaikeudesta tulee siihen liitetystä epäonnistumisen leimasta, osa mahdollisista veloista ja niihin liittyvistä taloudellisista vaikeuksista. Mielestämme on tärkeää, ettei konkurssi tarkoita kenenkään kohdalla ylivelkaantumista ja yrittäjyyden loppumista kokonaan.

Konkurssin kohdatessa yrittäjää ei saa jättää tilanteensa kanssa yksin, vaan tukea ja neuvontaa on oltava riittävästi tarjolla. Tukea on saatava myös yritystoiminnan lopettamiseen, kun se on paras vaihtoehto. Mielestämme uusi nousu konkurssin ja ylivelkaantumisen jälkeen täytyy olla kaikille yrittäjille realistisesti mahdollista.

• Poistetaan verottajalta oikeus evätä uuden yrityksen merkitseminen ennakkoperintärekisteriin, kun konkurssiin ei liity väärinkäytöksiä eikä yrittäjällä ole liiketoimintakieltoa. Mielestämme pelkän konkurssin vuoksi yksityishenkilöä ei saa estää käynnistämästä uutta yritystä.

• Helpotetaan yrittäjyyden aloittamista tilanteessa, jossa henkilöllä on maksuhäiriöitä. Varmistetaan, ettei maksuhäiriömerkintä estä starttirahan myöntämistä tai yritystilin avaamista pankissa. Hakijan tilanne tulee arvioida aina tapauskohtaisesti ja yrittäjyysmyönteisesti.

• Helpotetaan ylivelkaantuneiden mahdollisuutta siirtyä työttömyydestä yrittäjyyteen ilman, että henkilön sosiaaliturva menee solmuun tai velkahuolet siirtyvät osaksi yritystoimintaa.

• Varmistetaan, että yrittäjän on mahdollista käyttää yritystoiminnastaan saatuja tuloja yrityksen kehittämiseen ilman, että tulot ohjautuvat kuittaamaan yritystoimintaan liittymättömiä ulosottomaksuja.