Vihreä feminismi kumpuaa feminismin vahvoista historiallisista perinteistä. Kamppailu 1800- ja 1900-luvuilla lähti perustellusti liikkeelle heikommassa asemassa olevan naisen aseman vahvistamisesta. 2000-luvulla tuon tehtävän ohella tulee kiinnittää huomiota myös miesten ongelmien tiedostamiseen ja purkamiseen. On tärkeää kyseenalaistaa jähmeä kuva sekä naiseudesta että miehisyydestä ja kahdesta sukupuolesta.
Lähtökohtana vihreässä feminismissä on, ettei kellään ole oikeutta määritellä ainoita oikeita sukupuolirooleja. Nyt vallalla olevat sukupuolimallit eivät ole ikitotuuksia, joihin kaikkien pitäisi mahtua.
Vihreän feminismin perustana on ihmiskuva, joka tunnustaa, ettei ihmisen sukupuoli ole yksiselitteinen. Sukupuoli on moniulotteinen, kulttuurin ja ajan myötä muuttuva ja muuntumiskelpoinen käsite.
Vihreä feminismi rakentaa yhteiskuntaa, jossa ollaan aktiivisesti tietoisia siitä, kuinka sukupuoli tai seksuaalisuus voi aiheuttaa eriarvoisuutta. Tämän tietoisuuden pohjalta voidaan tasoittaa heikoimmilla olevien tietä. Suomalaisessakin kulttuurissa on sukupolvelta toiselle periytyneitä sekä tiedostamattomia että myös määrätietoisesti sisäistettäväksi tarjottuja käsityksiä siitä, millainen ihmisen tulisi olla. Vihreä feminismi on kaikkien ihmisten vapautusliike, joka pyrkii eroon jäykistyneistä sukupuolirooleista.
Vihreä feminismi rohkaisee tiedostamaan ja kunnioittamaan erilaisuutta. Se vapauttaa rooleista mutta myös oikeuttaa rooleihin. Jokaiselle ihmiselle kuuluu oma ratkaisu siitä, miten tuo ilmi sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan. Tämän oikeuden pitää olla lapsuudesta lähtien loukkaamaton.
Vihreä feminismi katsoo myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Maailmanlaajuisesti avainasemassa ovat erityisesti tyttöjen koulutus ja yleinen lisääntymisterveys, naisten oikeudet ja päätöksentekomahdollisuudet sekä osuus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Linjapaperi on hyväksytty puoluehallituksessa 7.11.2009.
Vihreät - De Gröna