Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma

Sisällysluettelo

1. Vihreiden näkemys maailmasta ja turvallisuudesta

1.1 Ohjelman rakenne

Ohjelman aloittaa tämä Vihreiden näkemys maailmasta ja turvallisuudesta. Sen lisäksi ohjelma sisältää seitsemän osiota. Niistä neljä ensimmäistä liittyy ulkopolitiikkaan ja kolme jälkimmäistä turvallisuuspolitiikkaan kokonaisturvallisuuden kehikon avulla.

Seitsemän osiota on jaoteltu alakohdiksi, joissa kussakin on lyhyt esittely sekä kyseiseen alakohtaan liittyvät linjaukset. Linjaukset on varustettu luettelomerkein.

Eurooppa- ja EU-asiat on käsitelty vuonna 2021 hyväksytyssä Vihreä Eurooppa -ohjelmassa, mutta joitakin turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kantoja on tarkistettu. Maahanmuuttoasiat on käsitelty loppuvuodesta 2022 hyväksytyssä Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa. Lisäksi ihmisten henkilökohtaisen turvallisuuden ilmiöitä, kuten lähisuhdeväkivallan torjuntaa, käsitellään puolueen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmassa (valmistelussa).

1.2 Vihreiden arvot ja peruslinjaukset

Ilmastokriisi ja luontokato muodostavat YK:n, Naton ja useiden tutkijoiden mukaan välittömän ja suurimman turvallisuusuhan maailmalle. Ilmastokriisi horjuttaa koko yhteiskuntajärjestelmää, mikä muokkaa kansainvälisiä suhteita ja heikentää kokonaisturvallisuutta. Kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta on ylitetty. Ympäristökriisin suorien vaikutusten lisäksi on tärkeää tunnistaa myös ketjuuntuvat ja kertautuvat riskit.

Vihreät edistää sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, jossa konfliktit ratkaistaan rauhanomaisesti neuvotellen. Tavoitteenamme on rauhan ja inhimillisen kehityksen vahvistaminen maailmassa. Toisaalta Vihreät näkee, että tarvitaan myös sotilaallista varautumista. Näin Suomella säilyy uskottava puolustuskyky, mikä varmistaa turvallisuuden ja tuo rauhaa sekä vakautta. Parasta turvallisuutta on se, ettei konflikteja ratkaista väkivalloin eikä sotia syty.

Kansainvälinen oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus ovat vihreiden ydinarvoja. Meidän tulee toimia maailmanlaajuisen tasa-arvon, feminismin ja yhdenvertaisuuden puolesta. Kaikilla ihmisillä eri puolilla maailmaa on oikeus rauhaan, turvaan ja hyvään elämään. Ulkopolitiikkamme on ympäristöä suojelevaa, ihmisoikeusperustaista ja feminististä.

Naisten ja lasten aseman parantaminen kaikkialla maailmassa on yksi vihreän ulkopolitiikan lähtökohtia. Vihreät edistävät myös vähemmistöjen oikeuksia, oli kyse sitten esimerkiksi etnisistä vähemmistöistä, alkuperäiskansoista, eri uskontokuntiin kuuluvista, vammaisista ihmisistä, kieli-, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä.

Maailmanlaajuisten ongelmien – ilmastonkriisin, luontokadon, köyhyyden, epätasa-arvon, autoritäärisen kehityksen ja aseellisten konfliktien ratkaiseminen edellyttää aktiivista toimintaa ja poliittisia päätöksiä. Vihreä ulkopolitiikka tukeutuu tutkittuun tietoon ja inhimillisyyteen.

Vihreät haluaa vahvistaa demokratiaa ja siihen kuuluvaa avointa keskustelua, lehdistönvapautta sekä erityisesti naisten, nuorten ja eri vähemmistöryhmien osallisuutta kaikkialla maailmassa. Tutkimukset osoittavat, että ottamalla enemmän naisia mukaan poliittiseen päätöksentekoon saadaan konflikteja paremmin ratkaistuksi, naisten rakentama rauha on kestävämpi ja yhteiskunnalliset olot tasa-arvoisempia. Olemme sitoutuneet edistämään YK:n 1325 naiset, rauha ja turvallisuus- sekä 2250 nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmia.

1.3 Kokonaisturvallisuus ja vihreä turvallisuuskäsitys

Kokonaisturvallisuus on suomalainen ja kansainvälisesti ainutlaatuinen tapa edistää itsenäisyyttä, yhteistyötä ja arjen turvallisuutta koko yhteiskunnassa. Vihreiden arvojen ytimessä on ihmisten välinen solidaarisuus ja “kaveria ei jätetä” -asenne myös kansallisessa turvallisuudessa.

Perinteinen turvallisuuskäsitys on uhkalähtöistä. Valtiota, kansalaisia ja yhteiskuntaa suojataan esimerkiksi sodalta, sairauksilta tai rikollisuudelta, joista jokaista torjuu oma vastuuviranomaisensa. Kokonaisturvallisuuden lähtökohtana on uhkien sijaan suojeltavat kohteet, joihin kohdistuvia riskejä arvoidaan viranomaisrajat ylittäen yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä yrityksiä unohtamatta. Kokonaisturvallisuuden kautta yhteiskunnan toiminnot ja toimijat ymmärretään verkostomaisena kokonaisuutena. Vihreä turvallisuuskäsitys pohjaa kokonaisturvallisuuteen sekä katsoo tulevaisuuteen ja varautuu kohtaamaan myös tuntemattomia uhkatekijöitä.

Vihreä turvallisuuskäsitys rakentuu viiden suojeltavan kokonaisuuden ympärille, joita ovat: 1) ympäristö (ilmastokriisi, luontokato, resurssien ylikulutus) (varsinkin sotilaalliset uhat), 2) demokratia, tasa-arvo sekä perus- ja ihmisoikeudet, 3) alueellinen koskemattomuus , 4) infrastruktuuri ja toimiva arki sekä 5) taloudellinen toimeliaisuus.

Elämme aikakautta, jolloin ilmastokysymykset tulee huomioida myös niin maanpuolustuksessa kuin kaikessa huolto- ja kriisivalmiudessa. Erityisesti ilmastonmuutoksen ketjuuntuvia ja siirtymävaikutuksia on seurattava nykyistä tarkemmin turvallisuuspolitiikan saralla. Myös energiatransitio ja teollisuuden murros aiheuttavat tulevaisuudessa merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia, jotka voivat murroskaudella kiihdyttää sekä paikallisia että ylikansallisia jännitteitä ja lisätä konfliktiherkkyyttä. Ääriolosuhteiden lisäksi ruuantuotannon vaikeutuminen aiheuttaa siirtolaisuutta, heikentää yhteiskuntien huoltovarmuutta ja arjen ennakoitavuutta.

Demokratiassa turvallisuuden perustehtävänä ei ole ainoastaan valtiojohdon tai poliittisen järjestelmän suojaaminen, vaan kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin, toimijuuden ja yhteiskuntarauhan turvaaminen.

Globalisoituneessa maailmassa maantieteellisesti ja kulttuurisesti kaukaiset ongelmat ovat nopeasti yhteisiä. Viranomaisrajat ylittävä johtaminen, ajankohtainen tilannekuva ja jatkuva oppiminen ovat välttämättömyys tehokkaalle toiminnalle nykyaikaisessa turvallisuusympäristössä.

1.4 Feministinen ulkopolitiikka

Vihreä ulkopolitiikka on feminististä, mikä tarkoittaa, että naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksia edistetään läpileikkaavasti kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämä edellyttää osallistavaa päätöksentekoa, sukupuoli- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia sekä resurssien ohjaamista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistavaan toimintaan. Keskeistä on, että syrjintää ja väkivaltaa nostetaan johdonmukaisesti esiin kansainvälisillä areenoilla.

Se, että ulkopolitiikka edustaa ja edistää entistä moninaisemman ihmisryhmän näkemyksiä ja hyvinvointia, luo vakautta ja turvaa niin globaalisti kuin paikallisesti.

Linjaukset:

• Sitoudutaan sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten ja vähemmistöjen oikeuksia ihmisoikeusperustaisesti ja intersektionaalisesti edistävään feministiseen ulkopolitiikkaan (Feminist Foreign Policy, FFP).

• Aloitetaan ulkosuhteita koskevan tasa-arvostrategian ja -suunnitelman laatimisen, johon sisältyy koko ulkoasiainhallintoa koskevat, läpileikkaavat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi sekä seurantajärjestelmä, indikaattorit ja raportointi.

• Tehdään kattavaa sukupuoli- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa.

• Edistetään sukupuolitietoista budjetointia. Tasa-arvon edistämisen tulee olla kriteeri kaikessa ulkosuhderahoituksessa.

• Perustetaan ulkoministeriöön kokoava tasa-arvopolitiikan yksikkö ja nimetään tasa-arvosta vastaavat yhteyshenkilöt Suomen edustustoihin.

• Tilataan ulkopuolisen toimijan selvitys siitä, miten tasa-arvo toteutuu Suomen ulkopolitiikassa.

• Kartoitetaan koulutustarpeet ja kasvatetaan määrätietoisesti resursseja tasa-arvo- ja ihmisoikeustyöhön.

2. Suomen kansainväliset suhteet

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on paljon pelissä, ei sen vähempää kuin koko maailman tulevaisuus ja samalla Suomen tulevaisuus. Tulevaisuudesta voidaan maalata niin dystopioita kuin utopioita, ja Vihreiden tavoitteena on mahdollisimman hyvä tulevaisuus.

Suomen kannattaa viedä osaamistaan ja auttaa sitä kautta muiden maiden kokonaisturvallisuuden edistämistä – paremmassa maailmassa Suomellakin menee paremmin.

2.1 Vahvistamme sääntöpohjaista maailmaa

Haluamme vahvistaa sääntöpohjaista maailmaa ja oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutuneita valtioita. Näemme, että kansainvälisillä järjestöillä kuten YK ja Etyj on tärkeä tehtävä jatkossakin ja haluamme vahvistaa niiden asemaa. Samalla sääntöpohjainen järjestelmä sisältää nykymuodossaan paljon toimia ja toiveita, jotka eivät lainkaan siirry käytäntöön. YK on kansainvälisen yhteistyön tärkein näyttämö.

Suomi toimii Etyjin puheenjohtajana 2025. Etyjin työ on vaikeutunut Venäjän hyökättyä toiseen Etyj-maahan, mutta se on silti yksi merkittävimmistä turvallisuusjärjestöistä. Sen toimintakyky on säilytettävä. Etyjin kenttäoperaatiot erityisesti Länsi-Balkanilla ja Keski-Aasiassa tuovat merkittävää lisäarvoa globaaliin turvallisuuteen.

Linjaukset:

• Vahvistetaan konsensuspolitiikan toimivuutta ajamalla kansainvälisten järjestöjen toimintatapoihin periaatetta, jonka mukaan järjestön yhteisiä perusperiaatteita vastaan rikkova jäsenmaa menettää väliaikaisesti äänioikeutensa.

• Tavoitellaan YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä kaudella 2029–2030. Ajetaan YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyden kokoonpanoa paremmin koko maailmaa edustavaksi, sisältäen EU:n pysyvän jäsenyyden.

• YK:n alajärjestöjen ja sopimuselinten (ml. YK:n ihmisoikeuskomitea) toimintaedellytykset on varmistettava kaikissa tilanteissa ja myös silloin, kun ylemmän tason poliittinen päätöksenteko on lamaantunut.

• Etyjin toimintakyky on säilytettävä ja sille on löydettävä rooli 2020-luvun Euroopassa.

• Ulkoministeriön pienten erillisrahoitusten merkitys kansainvälisten järjestöjen toimintaedellytyksille on tunnistettava ja rahoitus turvattava Suomen pitkäjänteisen kansainvälisen turvallisuustoimijuuden ja järjestöjen toimintakyvyn varmistamiseksi. Varmistetaan järjestöjen perusrahoituksen toteutuminen korvamerkityn hankerahoituksen lisäksi.

• Tavoitellaan Suomen edustustoverkoston laajentamista maailmalla ulkopolitiikan painopistealueiden mukaisesti lisäämällä pohjoismaisten yhteisedustustojen määrää. Varmistetaan riittävällä rahoituksella lähetystöjen ja maakuvatyön toimintaedellytykset.

• Vahvistetaan suomalaista osaamista YK:n, Etyjin ja EU:n tehtävissä.

• Ylläpidetään Euroopan neuvoston ihmisoikeus- ja demokratiatyön toimintaedellytyksiä. Tehtäväkenttänä ovat mm. kuolemanrangaistuksen kitkeminen, perheväkivallan ehkäisy, sananvapauden varmistaminen, poliittisten vankien aseman parantaminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, vapaiden vaalien toteutuminen sekä ihmisoikeuksien toteutuminen maahanmuuttopolitiikassa.

2.2 Yhteinen Eurooppa – yhteinen vastuu

Eurooppa alueena on noussut keskeiseen asemaan 2020-luvun turvallisuustilanteessa. EU on Suomen ulkopolitiikan tärkein viitekehys sekä vaikuttamiskanava ja tavallaan jo osa sisäpolitiikkaa. Strateginen autonomia turvaa osaltaan Euroopan unionin itsenäisyyttä ja demokratiaa maailman muutoksissa.

Transatlanttiset suhteet ovat Euroopalle tärkeitä. Tasavertainen kumppanuus luo molemminpuolista hyötyä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tärkeitä ja luonnollisia kumppaneita Suomelle ovat muut Pohjoismaat sekä Baltia, joiden kanssa yhteistyötä tiivistetään muita ulos sulkematta.

Euroopassa ja sen lähialueilla on alueita, joilla on jännitteinen tilanne. Näitä ovat ainakin Länsi-Balkan, Moldova ja Georgia. Niiden kehitystä on seurattava. Eräs seurattava kohde on Valko-Venäjä ja sen mahdollinen rooli Venäjän työkaluna länttä vastaan.

Linjaukset:

• Osallistutaan aktiivisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. kehitetään Euroopan yhteistä puolustusvalmiutta.

• Nato muodostaa Euroopan maiden yhteisen puolustuksen selkärangan. Vahvistetaan sekä Euroopan kykyä kantaa vastuuta omasta puolustuksestaan että tasavertaisia, molemminpuolisesti arvokkaita transatlanttisia suhteita.

• Kehitetään EU- ja Nato-jäsenmaiden kykyä antaa ja vastaanottaa keskinäistä apua. Järjestetään yhteisiä harjoituksia suuronnettomuuksiin ja aseellisiin hyökkäyksiin vastaamiseksi.

• Tiivistetään pohjoismaista yhteistyötä kulttuurin, talouden, kansalaisyhteiskunnan ja liikkuvuuden saralla.

• Länsi-Balkanilla Suomen ulkopolitiikan tavoitteena tulee olla paikallisten yhteisöjen tukeminen, demokratian edistäminen ja kestävä rauha alueen moninaisuus huomioiden.

• Tuemme ja edistämme aktiivisesti EU:n ja Naton avoimien ovien politiikan toteutumista myös Balkanin alueella, mikäli valtiot ovat poliittisesti sekä taloudellisesti valmiita liittymään jäseneksi.

• EU:n tulee vaatia jäsenmailtaan vahvaa sitoutumista demokratiaan ja sääntöperustaisuuteen sekä olla valmis nykyistä kovempiin sanktioihin.

2.3 Ukrainaa on tuettava vahvasti

Ukraina on joutunut Venäjän laittoman hyökkäyksen kohteeksi, jollaista vastaan jokaisella maalla on oikeus puolustautua. Ukrainalle annettava apu perustuu YK:n peruskirjan 51. artiklaan. Tilanne ei syntynyt äkillisesti, vaan sen juuret ulottuvat Neuvostoliiton romahtamiseen ja suoratkin sotatoimet alkoivat jo vuonna 2014. Siksi myös tie kestävään rauhaan on pitkä ja vaatii paikallisten olosuhteiden tunnistamista.

Linjaukset:

• Rauha Ukrainassa neuvotellaan ukrainalaisten ehdoilla, ei heidän ylitseen. Suomi jatkaa sotilaallisen, humanitaarisen ja muun pyydetyn avun toimittamista Ukrainalle niin kauan kuin on tarpeen. Samalla Suomi ylläpitää ja kehittää omaa puolustuskykyään.

• Suomen ja Euroopan pitää vahvistaa pakotteita Venäjää kohtaan niin, että maalta viedään taloudellinen ja tekninen kyky käydä hyökkäyssotaa.

• Sotarikosten ja ympäristötuhonnan selvittämistä ja syyllisten vastuuseen asettamista on edistettävä kaikin mahdollisin tavoin.

• Tuetaan Ukrainan työtä EU-jäsenyyskriteerien saavuttamiseksi. Jäsenyyden ehtona on näiden kriteerien täyttäminen normaalin menettelyn mukaisesti. Ukrainan paikka on tulevaisuudessa Euroopan unionissa.

• Suomi tukee Ukrainaa sen tiellä kohti lopullista Nato-jäsenyyttä.Vuonna 2008 Bukarestin huippukokouksessa liittokunta on päättänyt, että Ukrainasta tulee joskus Naton jäsen. Ukraina itse haki Naton jäsenyyttä vuonna 2022.

• Ukrainan jälleenrakentamisessa on huomioitava ennen kaikkea maan omat tarpeet ja tuettava paikallisen osaamisen ja talouden kehittymistä. Vastuu taloudellisista tuhoista on hyökkääjämaa Venäjällä. Hyödynnetään Venäjään liittyviä jäädytettyjä varoja Ukrainan jälleenrakentamisessa juridisesti kestävällä tavalla.

• Tunnistetaan sodassa seksuaalirikosten ja raiskausten uhreiksi joutuneiden erityinen tuen tarve sekä sodan aikana että Ukrainan jälleenrakennusvaiheessa.

2.4 Hegemoninen Venäjä on epävakaa ja arvaamaton

Venäjä tavoittelee johtoasemaa eli hegemoniaa omalla lähialueellaan. Keskeinen keino tähän on epäjärjestyksen kasvattaminen, koska sekasorron kautta se voi nousta vahvemmaksi häviämällä muita vähemmän. On varauduttava kehitykseen, jossa Venäjä yrittää vakiinnuttaa kuvitteellisen imperiuminsa rajoja Ukrainan jälkeen Kaukasuksella, Keski-Aasiassa tai Valko-Venäjällä (Belarus). Suora sotilaallinen konflikti EU- ja Nato-maiden kanssa on epätodennäköinen, mutta sitä ei voida valitettavasti kokonaan sulkea pois.

Venäjän tuleva poliittinen linja on riippuvainen maan sisäisistä kehityskuluista, joihin Suomi ei juuri voi vaikuttaa. Tukemalla demokraattisia toimijoita ja vapaata mediaa voimme kuitenkin auttaa luomaan toisenlaista tulevaisuutta.

Globaalisti Venäjä pyrkii edistämään Russkij mir -ajattelua, jossa kaikki venäläinen kieli ja kulttuuri vaaditaan Moskovan valtapiirin alaiseksi. Vihreät puolustaa sellaista maailmaa, jossa kenenkään äidinkieli tai etninen tausta ei rajoita yksilönvapauksia tai yhteiskunnallista asemaa.

Suomen valtion tulee kaikessa toiminnassaan sitoutua demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteisiin, myös silloin, kun toimitaan Venäjän federaation kansalaisten parissa.

Venäjä-tutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. Samalla se on voimavara kansainvälisessä yhteistyössä sekä välttämättömyys eri viranomaisten ja maanpuolustuksen tarpeisiin. Maantieteellisestä asemasta huolimatta osaaminen ei synny automaattisesti, vaan edellyttää suunnitelmallista ja ylisukupolvista kehitystyötä.

Linjaukset:

• Suomen Venäjä-suhteiden parantamiselle ei ole edellytyksiä, ennen kuin Venäjän ja Ukrainan välille solmitaan kestävä ja oikeudenmukainen rauha, Venäjä kunnioittaa Ukrainan ja muiden maiden suvereniteettia ja sitoutuu osaksi sääntöpohjaista järjestelmää.

• Venäjä on epävakaa ja Suomen pitää varautua nopeisiinkin poliittisiin, taloudellisiin ja humanitaarisiin kriiseihin naapurimaassa. Oman turvallisuutemme rinnalla on huolehdittava ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomen lähialueelle. Humanitääristen viisumien on oltava mahdollisia ja niiden myöntämisprosessin nopea.

• Pitkällä aikavälillä Suomen turvallisuuspolitiikan on varauduttava siihen, että Venäjä kykenee jälleen keskittämään merkittävää sotilaallista voimaa Suomen rajoille. Ulkopolitiikan on pyrittävä ehkäisemään varustelukierre Suomen lähialueilla.

• Euroopan ulkopoliittista yhtenäisyyttä on vahvistettava ja samalla tuettava Venäjän rajanaapureiden poliittista itsenäisyyttä erityisesti Kaukasuksen ja Keski-Aasian alueilla. Näillä mailla on avainrooli Venäjän tulevan kansainvälisen aseman kehittymisessä. Samalla torjumme Kiinan yksipuolisen vaikutusvallan kasvua alueella.

• Kehitetään venäjänkielisen Yle Novostin toimintaa BBC:n ja DW:n venäjänkielisten toimitusten kaltaiseksi. Tavoitellaan EU-maiden voimin Itämeren alueelle yhteistä venäjänkielistä uutistoimistoa, joka voisi toimia vastavoimana Venäjän valtiolliselle medialle kotimaassa ja lähialueilla.

• Vahvistetaan EU:n kykyä torjua Venäjän organisoitua disinformaatiota.

• Ulkopolitiikassaan Suomen on johdonmukaisesti osoitettava tukensa sellaisille venäläisille kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka edistävät ihmisoikeuksia, demokratiaa, vähemmistöjen oikeuksia ja vapaata mediaa Venäjällä. Suomen on yhdessä EU:n kanssa tarjottava kannustimia venäläisille sitoutua demokratian ja rauhan edistämiseen kotimaassaan.

• Kotimaisen Venäjä-osaamisen säilymistä on kehitettävä pitkäjänteisesti. Tämä edellyttää mm. venäjän kielen opetusmäärien lisäämistä, opiskelijoiden koulutuspolkujen tukemista ja tutkimuksen pitkäjänteisen rahoituksen varmistamista eri tieteenaloille. Panostetaan myös muun Itä-Euroopan ja Keski-Aasian kielten, kulttuurien ja yhteiskuntien tutkimukseen.

2.5 Herkkä Arktis suojelun ja hyödyntämisen ristipaineissa

Arktisen alueen turvallisuuspoliittinen tilanne on heikentynyt jo vuosia ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Alue on Itämeren ohella Vihreän ulkopolitiikan ytimessä, koska Arktiksen vaikutus Suomen turvallisuuteen on keskeinen. Lisäksi alueella korostuvat alkuperäiskansoihin, ympäristöön, ilmastokriisiin ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään kohdistuvat haasteet. Arktisen alueen kysymyksissä korostuu alueen saamelaisväestön asema.

Arktis on herkkä alue, joka lämpenee selvästi muuta maailmaa nopeammin. Kestävän kehityksen edistäminen Arktiksella edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistyötä, sillä luonto ei noudata valtionrajoja.

Ilmastokriisi sekä haastaa että luo uusia mahdollisuuksia Arktiksella. Se avaa uusia merireittejä, mutta tuhoaa ja muokkaa samalla luontoa ja infrastruktuuria, mikä vaikuttaa yhteisöjen elinmahdollisuuksiin sekä talouteen. Nousevien suurvaltojen kuten Kiinan intressejä alueella on sidottava kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään. Vihreiden tavoite on pitää Arktis geopoliittisten jännitteiden ulkopuolella.

Linjaukset:

• Edistetään sääntöihin ja sopimuksiin perustuvaa Arktis-politiikkaa, joiden puitteissa myös uusien Arktikselle suuntaavien valtioiden, kuten Kiinan ja Intian, on toimittava.

• Huomioidaan ikiroudan sulamisen vaikutukset alueen infrastruktuuriin, vesihuoltoon ja turvallisuuteen. Sulamisen heijastevaikutukset ylittävät valtioiden rajat. Ikiroudan sulaminen lisää myös uusien tautien ja vanhojen mikrobien leviämisen riskiä.

• Lisätään paikallisten yhteisöjen, erityisesti saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen, vaikutusvaltaa arktisten luonnonvarojen käytössä ja suojelussa. Estetään uusien fossiilisten luonnonvaraesiintymien hyödyntäminen alueella suojeluvaatimuksia tiukentamalla.

• Turvataan arktisen alueen paikallisdemokratia valtionrajojen yli. Vahvistetaan alkuperäiskansojen toimielinten päätösvaltaa ja osallisuutta.

• Uudistetaan toimintaperiaatteita Arktisessa neuvostossa, joka on käytännössä lamaantunut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Selvitetään samalla mahdollisuutta uusilla tavoilla reagoida Venäjän arktisen alueen päätöksentekoon.

• Panostetaan tutkimukseen, koulutukseen ja paikallisen tiedon keräämiseen, jotta arktisen alueen muutoksen osatekijöitä ja eri toimijoiden risteäviä intressejä voidaan ymmärtää ja uutta tietoa tuottaa entistä laajemmin.

• Kiinnitetään erityistä huomiota Pohjois-Suomen tiestön ja rautateiden kuntoon. Kysymys vaikuttaa sekä paikallisten asukkaiden arjen turvallisuuteen että koko kansalliseen huoltovarmuuteen tilanteessa, jossa meriyhteyksien käyttöä olisi rajoitettu.

• Jäämeren rataa ei tule rakentaa, koska se vaarantaisi saamelaisten oikeudet sekä pohjoisen luonnon.

2.6 Taloudellisesti ja poliittisesti kasvava Kiina asettaa haasteita

Suhtautuminen Kiinaan on pitkään ollut kaksijakoista. Maan massiivinen talouskasvu on tehnyt siitä houkuttelevan markkinan, minkä myötä Kiinasta on muodostunut merkittävä osa globaaleja tuotantoketjuja. Taloudellista yhteistyötä varjostavat massamarkkinatalouden ja kertakäyttökulttuurin lisäksi maan mittavat ihmisoikeusongelmat, joista näkyvimpiä ovat Hongkongin poliittiset puhdistukset alueen demokratialiikettä vastaan sekä Xinjiangin provinssin vähemmistökansoihin, kuten uiguureihin ja kazakkeihin kohdistuvat kansanmurhat ja uskonnolliset vainot. Kiina pyrkii hiljentämään sen toimintaan kohdistuvaa kritiikkiä hyödyntämällä muiden maiden taloudellista riippuvuutta itsestään.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi konkreettisesti esiin riskit, joita riippuvuuteen autoritäärisistä valtioista pahimmillaan liittyy. Kiinan haluttomuus tuomita Venäjän hyökkäys muodostaa merkittävän haasteen sääntöpohjaiselle järjestelmälle ja monenkeskiselle ulkopolitiikalle. Tämä yhdistettynä Kiinan taloudelliseen mahtiin tekee sen toimintaan puuttumisesta hankalaa.

Kiina kasvattaa ja pyrkii kasvattamaan kansainvälistä vaikutusvaltaansa ja sen läsnäolo Afrikassa ja monissa Aasian maissa on lisääntynyt.

Haasteen muodostaa Kiinan mahdollinen voimankäyttö lähialueillaan ja naapurivaltioiden painostus taloudellisesti ja diplomaattisesti. Eniten uhattuna on Taiwan, minkä lisäksi Kiina on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan myös mm. Etelä-Kiinan merellä.

Suomen tulee olla valppaana ja tiedostaa riskit, joita riippuvuus autoritäärisestä valtiosta voi aiheuttaa.

Linjaukset:

• Ajetaan erityisesti EU-tasolla laajaa kansainvälistä yhteistyötä Kiinan strategisia riippuvuussuhteita rakentavien ja demokratiaa kahlitsevien toimien rajoittamiseksi. Mahdolliseen keinovalikoiman lukeutuvat mm. talouspakotteet ja yksilötason kansainväliset sanktiot. Samalla on tiedostettava, että merkittävä osa Kiinan toiminnasta ei ole suoraan kansainvälisen yhteisön normien vastaista, eikä siksi totaalinen eristämispoliittikkaan ole asianmukaista.

• Valtiolliset monopoliasemat raaka-aineiden tai jalosteiden suhteen voivat toimia painostuskeinoina. Pidetään yllä hyviä kauppa- ja muita suhteita Taiwanin kanssa, jotta Kiina-riippuvuus vähenisi mm. teknologiateollisuudelle tärkeiden komponenttien osalta. Tuetaan Taiwanin tosiasiallista itsenäisyyttä sekä sen äänen kuulumista kansainvälisissä järjestöissä.

• Kiinan ihmisoikeusloukkaukset Xinjiangissa ovat tuomittavia ja vaativat toimia kansainväliseltä yhteisöltä ihmisoikeusloukkausten pysäyttämiseksi. Alueella toimivia tai sieltä materiaaleja ostavia yrityksiä tulee yritysvastuulainsäädännöllä velvoittaa varmistamaan, että niiden toiminta ei riko ihmisoikeuksia.

• Kiinan erityishallintoalueille (Hongkong ja Macao) on aiemmin myönnetty kauppapoliittinen erityisasema perustuen niiden itsehallintoon. Tämän aseman jatkuminen tulee sitoa alueiden ihmisoikeustilanteen kehittymiseen.

2.7 Yhdysvallat tienristeyksessä

Yhdysvallat on maailman suurin talous ja ylivoimaisesti merkittävin sotilasmahti. Se on myös Suomen merkittävä sotilaallinen liittolainen. Natossa Yhdysvaltojen sotilasvoima muodostaa koko liittokunnan peruskiven, mikä on vahvuus, mutta myös riski monien maiden puolustuksen ollessa täysin tai suurelta osin riippuvaista Yhdysvaltojen kehityksestä.

Yhdysvallat on perinteisesti asettanut itsensä läntisten demokratioiden johtajaksi ja puolustajaksi. Viime vuosina Yhdysvaltojen demokratiassa on ollut haasteita ja sisäinen kahtiajako on lisääntynyt. Yhdysvaltojen ja Euroopan transatlanttinen yhteistyö on perinteisesti ollut tiivistä, mutta Yhdysvaltojen poliittisen tilanteen kiristyessä ei tämän jatkuminen ole itsestäänselvää.

Ääriliikkeiden kasvu Yhdysvalloissa ja niiden pyrkimys tavoitella vaikutusvaltaa myös ulkopuolisten maiden sisäpolitiikassa on uhka Euroopallekin. Yhdysvallat toimii populaarikulttuurin johtohahmona ja on usein edelläkävijä myös poliittisille ääriliikkeille. Siksi myös Suomessa on tärkeää seurata niiden kehitystä.

Linjaukset:

• Transatlanttisten kauppa- ja yhteistyösopimusten laatimisessa pidetään mukana ympäristö- ja yksityisyysehdot. EU:n sisämarkkinoiden vahva kuluttajalainsäädäntö ei saa heikentyä.

• Tuetaan Yhdysvaltojen demokratiaa, esimerkiksi vahvistamalla suhteita paikallisiin puolueisiin ja tukemalla ruohonjuuritason demokratialiikkeitä. Pyritään esimerkiksi vapaita vaalitarkkailijoita lisäämällä edistämään Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.

• Eurooppalaisten liittolaisten on rohkeammin uskallettava tuoda esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen kautta esiin yhdysvaltalaisten toimijoiden ihmisoikeusrikkomukset.

• Seurataan tiiviisti Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden kehitystä erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen osalta. Antigender-liikehdinnän ja monissa osavaltioissa toimeenpannun ihmisoikeusvastaisen lainsäädännön vuoksi Yhdysvalloissa on jo satoja tuhansia maansisäisiä pakolaisia.

3. Rauhan rakentaminen ja turvaaminen

Rauha on edellytys yhteiskunnan toimivuudelle ja kehittämiselle. Vain rauhan oloissa kykenemme ratkaisemaan ihmiskunnan vaikeita kysymyksiä kuten ilmastokriisin torjuntaa ja köyhyyden poistamista. Ilman rauhaa ei myöskään voi olla turvallisuutta. Maailmassa on kuitenkin jatkuvasti käynnissä kymmeniä sotia ja konflikteja, joista suurin osa on valtioiden sisäisiä.

Konfliktien syyt ovat moninaisia, mutta merkittävä osa aseellisista konflikteista liittyy kamppailuun luonnonvaroista. Sotia käydään öljystä, timanteista ja muista kaivannaisista sekä vedestä. Monet konfliktit ovat yhteiskunnan ulkopuolisten toimijoiden aikaansaamia, ja voitot valloituksista päätyvät ylikansallisille toimijoille.

Rauhan rakentamisessa ja turvaamisessa tarvitaan ihmisten ja yhteisöjen mahdollisuutta päättää itse omista asioistaan, avoimuutta sekä kansainvälistä sopimusjärjestelmää, jota myös valvotaan. Epävakautta lisäävät valtioiden kyvyttömyys huolehtia yhteiskunnan toiminnoista ja ihmisten hyvinvoinnista korruptio, demokratian avoimuuden puute sekä suuri määrä aseita alueella.

3.1 Rauhanturvaoperaatiot ja siviilikriisinhallinta

Toisinaan rauhan turvaaminen edellyttää ulkopuolisen, puolueettoman osapuolen läsnäoloa kriisialueella. Rauhanturvaoperaatiossa tuetaan konfliktin osapuolia säilyttämään saavutettu sovinto. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi rauhanneuvotteluissa sovitun tulitauon valvominen ja turvavyöhykkeistä huolehtiminen. Suomi on maailmalla aktiivinen rauhanturvaaja ja operaatioihin osallistuu sekä sotilas- että siviilihenkilöitä.

Osallistumalla rauhanturvatehtäviin ja siviilikriisinhallintaan Suomi tukee vakautta ja kestävää kehitystä kriisialueilla laajemminkin. Näin Suomi saa myös erinomaista kokemusta, koulutusta ja yhteistyötaitoja muihin kansainvälisiin tehtäviin. Suomi voi myös antaa tärkeän panoksensa korostamalla demokratiaa ja vuoropuhelua sekä naisten roolia konfliktien ratkaisemisessa.

Linjaukset:

• Yksittäisten jäätyneiden konfliktien vaikutusta globaaliin turvallisuuteen on tarkasteltava myös kokonaisuutena, vaikka ne näyttäytyisivät erillisinä.

• Suomi toimii jatkossakin aktiivisesti maailmalla sekä rauhanturvaoperaatioissa että siviilikriisinhallinnassa ja tukee suomalaisten osallistumista näihin tehtäviin.

• Varmistetaan riittävälle määrälle suomalaisia riittävä koulutus ja valmius osallistua rauhanturvaoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan.

• Osallistutaan ensisijaisesti sellaisiin tehtäviin, joilla on YK:n mandaatti.

• Korostetaan naisten ja nuorten asemaa ja merkitystä rauhan rakentamisessa ja rauhanneuvotteluissa sekä rauhanturvaajina. Naisten osuuden kasvattamisessa Suomen rauhanturvaajissa on kaikille yhteisillä kutsunnoilla keskeinen rooli.

• Varmistetaan operaatioihin osallistuneille riittävä henkinen tuki sekä tarvittaessa fyysinen hoito ja kuntoutus kotimaahan paluun jälkeen.

• Perustetaan Suomeen veteraanikeskus, joka huolehtii kotiutuneiden rauhanturvaajien tukemisesta. Varmistetaan veteraanien tuen rahoituksen pitkäjänteisyys. Tunnistetaan ulkomailla sotilasoperaatioissa palvelleiden kokemukset ja asema sotaveteraaneina.

• Lisätään siviilikriisinhallintaa ja arvioidaan kriisinhallinnan vaikuttavuutta säännöllisesti antamalla toiminnan tavoitteista, niiden käytännön toteutumisesta ja toteutuksen vaikuttavuudesta vuosittainen selvitys eduskunnalle. Kaiken kriisinhallintatyön lähtökohtana on laaja turvallisuuskäsitys, jossa siviili- ja sotilaskriisinhallinnan yhteistyötä on tehostettava. Osallistutaan aktiivisesti EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämiseen esimerkiksi osana EU:n strategista kompassia.

3.2 Asevalvonta ja -riisunta

Maailmassa on vuosittain aseellisia konflikteja kymmenissä maissa, ja niiden uhriluku on korkea. Sota Ukrainassa on vaatinut kymmenien ellei satojen tuhansien ihmisten hengen. Maailman sotilasmenot ovat vuosittain kaksi biljoonaa euroa eli noin kaksi prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.

Asevalvonta ja -riisunta parantavat niin ihmisoikeuksia kuin turvallisuutta. Aseiden käytöstä ja asekaupasta on solmittu monia kansainvälisiä sopimuksia. Kemialliset ja biologiset aseet on kielletty, samoin rypäleaseet ja jalkaväkimiinat. Jälkimmäisistä kahdesta moni keskeinen maa ei tosin ole ratifioinut sopimuksia. Suomi ei ole ratifioinut rypäleasesopimusta. Ulkoministeriön mukaan niillä luotavaa suorituskykyä ei lähitulevaisuudessa kyetä korvaamaan, joten perusteita sopimukseen liittymiselle ei nykyisellään ole. Suomi seuraa tiiviisti vaihtoehtoisten ja korvaavien suorituskykyjen kehitystä ja tukee sopimuksen humanitaarisia tavoitteita.

Eräitä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW) piirissä keskustellaan autonomisten asejärjestelmien sääntelytarpeesta. Niihin liittyy niin eettisiä ja oikeudellisia avoimia kysymyksiä kuin teknisiä ja operatiivisiakin.

Asevalvontasopimusten noudattaminen on erittäin tärkeää, ja kaiken asekaupan tulisi olla läpinäkyvää.

Linjaukset:

• Pidetään edelleen kiinni erityisesti siviilien suojaksi ja humanitaarisista syitä luodusta henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta sekä pitkällä aikavälillä allekirjoitetaan rypäleaseet kieltävä sopimus.

• Toimitaan ydinsulkusopimuksen vahvistamiseksi ja allekirjoitetaan ydinasekieltosopimus.

• Osallistutaan aktiivisesti autonomisista asejärjestelmistä ja kyberhyökkäyksiin tarkoitetuista sotilaallisista teknologioista käytävään keskusteluun. Suomi tunnistaa asejärjestelmien nopean kehityksen etenkin sodan aikana ja asettaa tähän tarkoitukseen asiantuntijaryhmät tärkeimpiin kansainvälisiin elimiin, jotka käsittelevät autonomisten aseiden käytön sitovaa sääntelyä.

• Ei viedä aseita tai helposti sotilaalliseen käyttöön muunnettavaa teknologiaa (eli ns. kaksikäyttötuotteita) ihmisoikeuksia rikkoviin maihin tai konfliktialueille, poikkeuksena YK:n peruskirjan 51. artiklan mukainen puolustus aseellista hyökkäystä vastaan. Vientikielto koskee myös aiemmin myytyjen asejärjestelmien päivityksiä tai varaosien toimitusta maihin, joiden ihmisoikeustilanne on merkittävästi heikentynyt.

• Säädetään lailla täsmällisemmin Suomen aseviennin läpinäkyvyydestä, tavoitteena lisätä avoimuutta.

• Edistetään kansainvälistä sopimusjärjestelmää tukemalla ja vahvistamalla asevalvonta- ja varmistusjärjestelmiä.

• Huolehditaan pienaseiden ja käsiaseiden leviämisen estämisestä konfliktien jälkeen tai konfliktialueiden ulkopuolelle. Vahvistetaan asekauppasopimuksen (Arms Trade Treaty; ATT) periaatteita. Edistetään monenkeskistä yhteistoimintaa ylimääräisten aseiden tuhoamiseksi tai deaktivoimiseksi. Estetään teknisellä tasolla pysyvästi deaktivoitujen aseiden uudelleen hyödyntäminen.

3.3 Ydinaseet

Maailmassa on noin 13 000 ydinkärkeä, joista 90 % Venäjän ja Yhdysvaltojen hallussa. Lisäksi ydinaseita on seitsemällä muulla valtiolla.

Ydinpelotteen idea on, että vastaiskun pelko estää ydinaseiden käytön. Teknisten virheiden tai väärinkäsitysten seurauksena tämä kauhun tasapaino voi kuitenkin pettää, ja läheltä piti -tilanteita on ollut useita. Ydinaseet muodostavat eksistentiaalisen uhan ihmiskunnalle ja siksi niiden hävittäminen maailmasta on välttämätöntä.

Natoon liittyessään Suomi on hyväksynyt liittouman ydinaseluonteen. Tämä ei kuitenkaan ole este ydinaseriisunnan edistämiselle esimerkiksi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomella ei ole velvollisuutta osallistua sotaharjoituksiin, joissa harjoitellaan ydinhyökkäystä, eikä ottaa ydinaseita Suomen maaperälle. Naton jäsenenä Suomi osallistuu kuitenkin ydinaseiden käytön suunnitteluun.

Epävakaa poliittinen kehitys on lisännyt riskiä ydinaseiden käytön kynnyksen madaltumisesta ja lisännyt huolta ydinaseiden joutumisesta vääriin käsiin.

Linjaukset:

• Ydinenergialain mukaan ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty. Laki tulee tältä osin pitää voimassa muuttumattomana.

• Osallistutaan täysipainoisesti Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmään (NPG), jotta oma äänemme kuuluu ja olemme kantamassa vastuuta kaikilla päätöksenteon tasoilla.

• Suomen tulee pyrkiä edistämään ydinaseiden käytön teknisten varmistustoimien vahvistamista.

• Edistetään Pohjoismaiden julistamista ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi rauhan ja sodan aikana.

• Edistetään aktiivisesti kaikkien osapuolten turvallisuushuolet huomioivaa tasapuolista ydinaseriisuntaa Natossa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla.

• Suomi edistää osaltaan pyrkimystä kokonaan ydinaseettomaan maailmaan.

4. Naton myötä Suomella uusi turvallisuusasema

Suomesta tuli Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023. Suomen etu on vahva ja yhtenäinen, omia arvojaan – eli demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja yksilänvapauksia – kunnioittava Nato. Naton tarkoituksena on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Puolustusliiton perustehtävät ovat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö.

Naton vaikuttavuus puolustusliittona perustuu yhteiseen pelotteeseen: hyökkäys yhtä jäsentä vastaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäseniä vastaan. Yhteisillä komentorakenteilla, harjoittelulla, sotilaallisella läsnäololla ja muulla tiiviillä yhteistyöllä huolehditaan siitä, että pelotteeseen liittyy myös sitä vastaava suorituskyky.

4.1 Sotilaallinen yhteistyö vahvistaa meitä

Suomen keskeisin tehtävä Naton jäsenenä on oman alueen puolustaminen ja koskemattomuuden turvaaminen. Samalla puolustamme ja valvomme yli puolta Naton itärajasta. Suomen kykyä antaa ja vastaanottaa apua on pidettävä yllä ja kehitettävä jatkuvasti sekä hyödynnettävä puolustusliiton mahdollisuudet kustannustehokkuuteen puolustuksessa.

Suomella on hyvää Natoon vietävää osaamista esimerkiksi ympäristö- ja kyberturvallisuudessa.

Naton ja EU:n tehtävienjaossa ja yhteistyössä on pyrittävä selkeyteen ja katveettomuuteen.

Naton kriisinhallintaoperaatioiden on perustuttava laajan turvallisuuden rakentamiseen.

Linjaukset:

• Suomi on aktiivinen ja vastuullinen Naton jäsenmaa. Natoon kuuluminen luo keskeistä ja välttämätöntä turvaa Suomelle muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

• Puolustusliiton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta.

• Suomen pysyvää sotilaallista läsnäoloa liittolaismaissa ja liittolaisten pysyvää sotilaallista läsnäoloa Suomessa harkitaan käytännönläheisesti turvallisuuden ja vakauden rakentamisen pohjalta.

• Naton toiminnan Suomessa ja Suomen toiminnan Natossa on tuettava laajan turvallisuuden rakentamista.

• Suomi toimii aktiivisesti Naton sisällä ja osana puolustussuunnittelua (NDPP), jotta myös rajaturvallisuuden teknologiat saavat riittävät taloudelliset panostukset.

• Naton roolia muun kuin perinteisen sotilaallisen turvallisuuden takaajana, esimerkiksi hybridiuhkiin varautumisessa ja vastaamisessa, kyber- ja avaruusulottuvuuksissa sekä ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden parissa on edelleen kehitettävä.

• Tiivistetään pohjoismaista puolustusyhteistyötä, mikä parantaa suorituskykyjä ja tehostaa yhteisiä hankintoja. Yhteistyön tiivistäminen ei tarkoita Natossa muiden kumppanuuksien laiminlyömistä tai uusien blokkien rakentamista.

• Suomen osallistumista Naton kriisinhallintaoperaatioihin on arvioitava sen mukaan, edistetäänkö niillä kestävää vakautta, rauhaa ja turvallisuutta, ja onko niillä onnistumisen edellytyksiä. Naton kriisinhallintaoperaatioita on kehitettävä kestävän rauhanrakentamisen näkökulmasta.

• Edistetään Natolle komentokeskuksen perustamista Pohjoismaiden alueelle, jolloin tuetaan Naton kykyä toimia tällä alueella.

4.2 Nato pohjautuu demokratialle

Demokratian puolustaminen on Naton itsensä määrittelemä ydintehtävä. Tämän on näyttävä myös Naton omassa toiminnassa ja Suomen toiminnassa Naton jäsenenä. Suomen tulee vahvistaa Naton profiilia demokratian puolustajana, ja Suomen toiminnan Natossa on oltava asianmukaisessa demokraattisessa ohjauksessa. Tämä edellyttää toimivaa työnjakoa tasavallan presidentin ja hallituksen kanssa sekä eduskunnan oikea-aikaista informointia ja aktiivista osallistumista. Suomessa on käytävä vilkasta ja avointa keskustelua Suomen toiminnasta Naton jäsenenä sekä Naton roolista vakautta ja turvallisuutta edistettäessä.

Linjaukset:

• Eduskunta sisällytetään kaikkiin keskusteluihin Nato-politiikasta, sen tavoitteista, käytännön toiminnasta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Suomen Nato-politiikalle tavoitellaan laajaa parlamentaarista tukea.

• Ylläpidetään aktiivista kansalaiskeskustelua Suomen Nato-politiikasta ja huolehditaan päätöksenteon riittävästä avoimuudesta.

4.3 Naton tulevaisuus

Nato on ensisijaisesti euroatlanttisen alueen sotilaallisen turvallisuuden organisaatio. Teknologinen kehitys, talouden verkottuminen, ilmastokriisi ja geopoliittisten painopisteiden muutokset heijastuvat perustellusti Naton toimintaan ja strategiaan, vaikka lähtökohtaisesti Nato puolustaa sotilaallisesti Pohjois-Atlantin sopimuksen määrittämää aluetta.

On mahdollista, että Yhdysvaltain mielenkiinto suhtautuu tulevaisuudessa enemmän Aasiaan, tai se muutoin vähentää panostaan Euroopan puolustuksessa. Euroopan täytyykin itse kantaa riittävä vastuu. Tämä vaatii määrältään riittäviä panostuksia, mutta voi johtaa myös Naton rakenteiden tarkasteluun.

Naton rakenteita kannattaa hyödyntää myös turvallisuuden rakentamisessa laajemmin, mutta laajan turvallisuuden näkökulma ei saa ylikorostua sotilaallisen turvallisuuden kustannuksella. Naton roolia tulee kehittää entistä enemmän vakauttavaksi ja kestävää turvallisuutta rakentavaksi.

Naton avoimien ovien politiikkaa on edelleen ylläpidettävä. Jäsenehdot täyttävien maiden jäsenyyspyrkimyksiä on tuettava.

Linjaukset:

• Varmistetaan, että Ruotsista tulee mahdollisimman nopeasti Naton jäsen.

• Ylläpidetään Naton avoimien ovien politiikkaa ja tuetaan Ukrainaa sen tiellä Nato-jäsenyyteen.

• Hyödynnetään Suomen erityisosaamisen, kuten teknologisen kehityksen, talouden verkottumisen ja geopolitiikan, näkökulmia Naton strategisessa suunnittelussa.

• Vahvistetaan sekä Euroopan kykyä kantaa vastuuta omasta puolustuksestaan että transatlanttisia kumppanuuksia.

• Huolehditaan, että Nato edistää toiminnassaan Pariisin ilmastosopimuksen toteutumista.

5. Globaali oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys

Vauraus on jakautunut maailmassa hyvin epätasaisesti. Rikkaimmat ihmiset kuluttavat luonnonvaroja ja tuottavat ilmastolle haitallisia päästöjä moninkertaisesti suhteessa köyhempiin ihmisiin, jotka kuitenkin joutuvat kärsimään erilaisista ympäristöongelmista rikkaita enemmän. Ilmastokriisi on siis ihmisoikeuskysymys, sillä se vaarantaa miljoonien ihmisten perusoikeudet kuten oikeuden elämään, terveyteen, ravintoon, puhtaaseen veteen ja toimeentuloon. Rinnalla kulkeva toinen ongelma on luontokato.

Vihreät kannattaa oikeudenmukaista vihreää siirtymää ja pyrkii feminismiä ja yhdenvertaisuutta edistävällä ulkopolitiikalla johdonmukaisesti vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja tukemaan ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa.

5.1 Johdonmukaista kehityspolitiikkaa ja Agenda 2030

Kestävän kehityksen tavoitteiden johdonmukainen edistäminen kaikilla politiikan sektoreilla luo parempaa elämää. Köyhyys, eriarvoisuus ja kärsimys vähenevät maailmassa vain aktiivisilla toimilla. Kehitysyhteistyön tulee lähteä paikallisten ihmisten tarpeista ja lähtökohdista, vahvistaa paikallista vaikutusvaltaa yhteisöjen omiin asioihin sekä purkaa globaalia eriarvoisuutta ylläpitäviä valtarakenteita. Onnistunut kehitysyhteistyö lisää yhteiskuntien vakautta sekä vähentää konflikteja.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on tärkeä viitekehys kaikessa suomalaisessa politiikassa. Vuoden 2030 lähestyessä YK:n sisällä alkaa keskustelu Agenda 2030:n jatkosta. Uusien tavoitteiden tulee entistä paremmin nostaa esiin vauraiden maiden vastuuta kestävästä kehityksestä sekä korostaa maapallon kantokyvyn merkitystä kaiken toiminnan edellytyksenä. Lisäksi Suomen tulee neuvotteluissa korostaa ihmisoikeusperustaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä eriarvoisuuden poistamista.

Linjaukset:

• Edistetään YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita. Kehityspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja ilmastokriisin hillintä ja sopeutuminen.

• Kehitysyhteistyötä tulee tehdä jatkossakin pitkäjänteisesti keskittyen Suomen arvoihin ja vahvuuksiin pohjautuviin päätavoitealueisiin: naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistaminen, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet; koulutus; rauhanomaiset ja demokraattiset yhteiskunnat; ilmastokriisin torjunta ja luonnonvarat; kestävä talous ja ihmisarvoinen työ.

• Tuetaan naisten oikeutta päättää itse lapsiluvustaan, mukaan lukien ehkäisy ja oikeus turvalliseen aborttiin.

• Demokratian tilan heikentyessä eri puolilla maailmaa tulee kehityspolitiikalla tukea harvainvaltaisten maiden kansalaisyhteiskuntia ja ihmisoikeuspuolustajia.

• Edistetään nuorisovaihtoja ja kulttuurirajat ylittäviä kohtaamisia.

• Varmistetaan, että kehityspoliittiset tavoitteet huomioidaan kaikkien hallinnonalojen politiikoissa ja peräänkuulutetaan kehityspoliittista johdonmukaisuutta myös Euroopan Unionin politiikassa.

• Kehitysviestintään ja globaalikasvatuksen rahoitukseen panostamalla pyritään vahvistamaan suomalaisten ymmärrystä globaaleista ilmiöistä ja toimijuutta monimutkaisessa maailmassa sekä edistämään hyviä suhteita väestöryhmien välillä monimuotoistuvassa Suomessa.

• Tunnistetaan entistä paremmin ulkomaisen työvoiman houkutteluun liittyvät eettiset kysymykset. Pahimmillaan ulkomaisen työvoiman haaliminen aiheuttaa ongelmallista aivovuotoa lähtömaissa, toisaalta osalle maista työvoimavienti on tietoinen politiikkatavoite (esim. Filippiinien “hoitajavienti”).

• Tunnistetaan koulutusvientiin liittyvät eettiset kysymykset ja laaditaan koulutusviennille kansalliset periaatteet.

• Peräänkuulutetaan kunnianhimoista ja oikeudenmukaista jatkoa Agenda 2030:n tavoitteille 2030-lukua varten.

• Tunnistetaan kolonialismin painolasti ja tarkastellaan kriittisesti omaa valta-asemaa kaikessa kehitysyhteistyössä ja laajemmin kehityspolitiikassa. Tehdään aktiivisesti töitä eriarvoisuutta ylläpitävien ja vahvistavien rakenteiden poistamiseksi.

5.2 Kehitysyhteistyön rahoitus vaikuttavalle tasolle

Vaikuttava kehitysyhteistyö on mahdollista vain vakaalla ja riittävällä rahoituksella. Suomi on jäänyt esimerkiksi Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta jälkeen kehitysyhteistyön rahoituksessa.

Myös Suomen uskottavuus kansainvälisessä politiikassa ja esimerkiksi ehdokkaana YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi rakentuu johdonmukaisesta ja pitkäjänteisestä sitoutumisesta globaalin vakauden edistämiseen.

Linjaukset:

• Nostetaan kehitysyhteistyörahoituksen osuus vähintään YK:n asettamaan tavoitteeseen 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta ja asetetaan luontokadon torjunnan rahoitukselle alaraja.

• Kehitysyhteistyörahoituksesta vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta on kohdennettava köyhimmille maille.

• Kehitysyhteistyörahoituksen lainapohjaisuutta ei tule kasvattaa vastikkeettoman avun kustannuksella, jotta apu on myös kaikista köyhimpien ja heikompiosaisten saavutettavissa. Lähtökohtaisesti apu on vastikkeetonta.

• Vastikkeettoman avun lisäksi käytetään investointeja, sijoitusten kohdentamista, lainoja ja innovatiivista rahoitusta, jotta voidaan vastata ilmastokriisin torjuntaan.

• Vähintään 85 prosenttia kaikista kehitysyhteistyörahoituksella rahoitetuista toiminnoista täytyy myös tukea sukupuolten tasa-arvoa.

• Vähintään 15 prosenttia kehitysyhteistyörahoituksesta tulee kohdentaa kansalaisjärjestöjen ja muun kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Tunnistetaan kansalaisjärjestöjen merkittävä asema kehitysyhteistyössä.

5.3 Aktiivista ilmasto- ja ympäristöulkopolitiikkaa

Suomella sekä muilla vaurailla yhteiskunnilla on suurempi vastuu ilmastokriisin ratkaisemisesta. Suomen tulee toimia kansainvälisessä ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa vahvana edelläkävijänä, joka edistää yhteistyötä ja peräänkuuluttaa kunnianhimoista ja oikeudenmukaista ilmasto- ja luontopolitiikkaa maailmanlaajuisesti.

Kaikkialla maailmassa ilmaston lämpeneminen koettelee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Naiset ja tytöt ovat erityisessä asemassa, koska suurin osa köyhyysrajan alla elävistä ihmisistä on naisia ja tyttöjä.

Edelläkävijänä Suomella on mahdollisuus kehittää uutta puhdasta teknologiaa ja uusia ilmastokestäviä toimintatapoja, jotka voivat houkutella uusia investointeja Suomeen ja tuoda vientituloja.

Linjaukset:

• Edistetään kunnianhimoista ja oikeudenmukaista ilmasto- ja luontopolitiikkaa, jossa vaurailla mailla on vastuu vähentää päästöjä köyhempiä maita jyrkemmin. Suomen on sitouduttava päästövähennyksiin, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

• Ajetaan kansainvälistä sopimusta ympäristötuhonnan eli laajamittaisten ihmisen aiheuttamien ympäristövahinkojen kriminalisoinnista.

• Tuetaan köyhien maiden kunnianhimoista ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Varmistetaan kansainvälisten ilmastorahastojen toimintaan riittävä rahoitus.

• Varmistetaan, ettei kaikkein haavoittuvimpien (mutta keskitulotason maiden) ilmastorahoitus ole pois kaikkein köyhimpien maiden ilmastorahoituksesta.

• Tuetaan köyhimpiä maita selviytymään ilmastokriisin aiheuttamista haasteista ja korvataan aiheutuneita vaurioita, jossa työssä päävastuu on vaurailla mailla.

• Huolehditaan ajoissa, että ilmastosiirtolaisuutta ja ilmastonmuokkausta ohjaa asianmukainen kansainvälinen sopimuskehikko.

• Varmistetaan, että sukupuolittuneet vaikutukset ja tasa-arvo huomioidaan ilmaston lämpenemisen torjunnassa sekä Agenda 2030 -tavoitteiden toimeenpanossa. Valtavirtaistetaan sukupuolinäkökulma kansalliseen ja kansainväliseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan.

5.4 Kestävää taloutta ja kansainvälistä oikeudenmukaisuutta tukevaa kauppapolitiikkaa

Kauppapolitiikan pelisääntöjen tulee olla kaikille yhdenvertaiset, ja länsimaiden tulee mahdollistaa kaikkien pääsy globaaleille markkinoille. Sääntelyä ja kauppapolitiikkaa voidaan käyttää ohjaamaan diktatuureja kohti ihmisoikeuksien kunnioittamista, kitkemään lapsityövoimaa, edistämään tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksia sekä edistämään demokratiakehitystä sekä ympäristön- ja eläinsuojelua.

Kilpailun ja yhteistyön maailmassa kaikkien toimijoiden tulee noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Euroopan unionilla on yhteinen kauppapolitiikka, joten Suomi pyrkii edistämään omia arvojaan ja etujaan sen kautta.

Asiaa on käsitelty myös Vihreiden elinkeinopoliittisen ohjelman osiossa “Kestävä kansainvälinen talous”.

Linjaukset:

• Edistetään EU:ssa oikeudenmukaisempaa ja kestävämpää kauppapolitiikkaa, joka ottaa entistä paremmin huomioon maapallon kantokyvyn sekä globaalin kaupan eriarvoisuuden.

• Varmistetaan, ettei Suomeen tuoda tuotteita laittomasti miehitetyiltä alueilta, kuten Palestiinan länsirannalta.

• Lisätään sekä kannustavia että rankaisevia keinoja edistää yksityisen sektorin vastuullisuutta, kuten yritysvastuulaki ja kriteerit kilpailutuksille ja hankinnoille.

• Tuetaan EU-tasolla ja kansainvälisesti pyrkimyksiä yhtenäistää veropohjan laskentaa ja yritysverotusta.

• Velvoitetaan kaikki suuret kansainväliset yritykset raportoimaan veronsa maakohtaisesti.

• Vaikutetaan Euroopan unioniin niin, että EU:n alueella tuotetuissa ja alueelle tuotavissa tuotteissa asetetaan ympäristön- sekä eläinsuojelun ja työolojen minimitaso.

• Tuetaan kaupan esteiden raivaamista sekä edellytetään kansainvälisiltä kauppa- ja taloussopimuksilta tiukkoja ympäristö-, ihmisoikeus- ja työoloehtoja.

6. Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen

Kaiken turvallisuuden perustana on Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Vain sen kautta voidaan toteuttaa omia arvoja, omaa hallintoa ja lainsäädäntöä sekä kokonaisturvallisuuden muita osa-alueita. Tämä perusta mahdollistaa myös aktiivisen toiminnan globaalilla areenalla esimerkiksi rauhan rakentamisen ja kehitysyhteistyön tehtävissä.

Puolustusvoimien asema alueellisen koskemattomuuden turvaamisessa on keskeinen. Tukena on muita viranomaisia ja valtionjohto sekä viime kädessä koko yhteiskunta. Rauhan aikana tehtäviä ovat virka-apu ja pelastustoiminta, sotilaallinen puolustus, alueen valvonta sekä kansainvälinen toiminta.

6.1 Puolustuspolitiikan tavoitteet, puolustusbudjetti ja hankinnat

Arvostamme Puolustusvoimien työtä ja haluamme varmistaa maanpuolustuksen rahoituksen sekä toimintaedellytykset kaikissa tilanteissa ja pitkäjänteisesti. Naton vaatimus on, että kunkin jäsenmaan puolustusmäärärahat ovat vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Alueelliset ulottuvuudet uudistavat puolustuspolitiikan toimintaympäristöä. Puolustusvoimien tutkille aiheutuvat häiriöt rajoittavat tuulivoimaloiden rakentamista Itä-Suomeen ja Uudellemaalle. Itä- ja Pohjois-Suomen tyhjeneminen muuttoliikkeen seurauksena asettaa myös maanpuolustuksen uuteen tilanteeseen ja haastaa perinteisiä puolustusratkaisuja. Mahdollisen kriisin varalta on eduksi, että Itä- ja Pohjois-Suomi pysyvät asuttuina ja elinvoimaisina.

Linjaukset:

• Vihreät tukee 2 % tavoitetta puolustusmenoissa, mihin Suomi on sitoutunut jo Nato-jäsenyysprosessin aikana. Lisätään koulutettavien upseerien määrää ja kehitetään upseerien uranäkymiä upseeripulan ratkaisemiseksi.

• Edistetään parlamentaarista yhteistyötä puolustuspolitiikassa.

• Selvitetään alueellisen väestökehityksen vaikutukset maanpuolustuksen toimintaympäristöön, vaikka aluepolitiikan pääasialliset tavoitteet liittyvätkin muihin politiikkasektoreihin.

• Tunnistetaan Itä-Suomen elinkeino- ja liikennepolitiikan erityismerkitys koko Suomen maanpuolustukselle.

• Vihreät lähtökohtaisesti puolustaa Ahvenanmaan kansainvälistä asemaa demilitarisoituna alueena poliittisen ohjelmansa mukaisesti. Ahvenanmaan statuksen muuttaminen edellyttäisi perusteellista kansainvälisen oikeuden ja Suomen rauhanajan puolustuskyvyn arviota.

• Tuulivoiman ja aluevalvonnan yhteensovittaminen on mahdollistettava. Tuulivoiman lisärakentamisen estyminen Kaakkois- ja Itä-Suomessa on ongelma paitsi alueellisen yhdenvertaisuuden myös kansallisen huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden näkökulmasta.

6.2 Asevelvollisuus ja reservi ovat maanpuolustuksen perusta

Suomen maanpuolustuksen perusta on koko itsenäisyyden ajan ollut yleinen juridisia miehiä koskeva asevelvollisuus ja laaja reservi. Suomen linjaa riittävästä maanpuolustuskyvyn ylläpidosta on arvostettu muualla Euroopassa, varsinkin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ruotsi oli välillä supistanut maanpuolustustaan ja joutui sitten rakentamaan sitä uudestaan.

Yleistä asevelvollisuutta tukee suomalaisten vahva maanpuolustustahto. Aseellista puolustautumista kannattaa yli 80 prosenttia kansasta. Lukema oli laskenut 65 prosenttiin viimeisten 20 vuoden aikana, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan palautti sen mittaushistorian korkeimmaksi.

Suomen järjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja ilmentää suomalaista luottamusyhteiskuntaa sekä yhdenvertaisuuden ihanteita, vaikka siinä on selkeää kansalaisten tasa-arvoon liittyvää korjattavaa. Kaikki asepalveluksen suorittajat taustasta riippumatta aloittavat varusmiespalveluksen samalta viivalta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus edistää maanpuolustusta, kun kaikilla on halu puolustaa yhteistä maata.

Vihreiden tavoite on uudistaa asevelvollisuus sukupuolineutraaliksi reservin suorituskyvystä tinkimättä. Myös ikäluokkien jatkuva pienentyminen tukee tätä tavoitetta.

Yhteiskunta asettaa jäsenilleen velvollisuuksia kuten oppivelvollisuus, veronmaksu ja maanpuolustus. Siviilipalvelus on varuspalvelukselle tasavertainen vaihtoehto. Siviilipalveluksen kesto periytyy ajalta, jolloin lyhyin varusmiespalvelus oli kahdeksan kuukautta. Jälkimmäinen on pudonnut noin kuuteen kuukauteen, joten siviilipalveluksenkin kestoa on mahdollista alentaa.

On perusteltu syy olettaa kokonaan vapaaehtoisen asepalveluksen vaikuttavan radikaalisti palvelusta suorittavien määrään. Tällä olisi osaltaan kohtalokkaat vaikutukset kansalliseen puolustuskykyyn. Tämän tosiasian tunnustaminen toimii keskustelun yhtenä lähtökohtana, elleivät uudet maanpuolustustahdon tutkimukset muuta osoita.

Linjaukset:

• Pidetään huolta uskottavasta asevelvollisuuteen perustuvasta maanpuolustuksesta, joka takaa Suomen sotilaallisen turvallisuuden.

• Laajennetaan kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa parlamentaarisesti hyväksytyn tavoitteen mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa asevelvollisuus koskisi edelleen vain miehiä, mutta lisäisi luultavasti naisten vapaaehtoista asepalvelusta.

• Sukupuoli ei saa rajoittaa velvollisuutta ja mahdollisuuksia osallistua turvallisuuden tuottamiseen. Pidemmän tähtäimen tavoite on uudistaa asevelvollisuusjärjestelmä sukupuolineutraaliksi. Puolustusvoimat valikoisi kutsuttavista tarpeellisen määrän asepalvelukseen, mutta lopuillakin olisi edelleen perustuslain mukainen maanpuolustusvelvollisuus. Varussotilaita koulutettaisiin riittävä määrä turvaamaan sotilaallinen suorituskyky. Samalla selvitettäisiin uudistuksen vaikutus siviilipalvelukseen sekä kieltäytymisen rangaistuksiin.

• Siviilipalveluksen kestoa lyhennetään ja lopullinen kesto suhteutetaan asepalveluksen kestoon.

• Varmistetaan lainsäädännössä, ettei perustelluista omantunnon syistä aseista kieltäytyvää rangaista.

• Huomioidaan palvelusta suorittavien moninaiset tarinat ja luodaan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ulkosuomalaisille nuorille oppia suomen kieltä ja kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan palveluksensa aikana.

• Varmistetaan turvallinen palvelusaika jokaiselle ilman häirintää, simputusta tai mitään syrjinnän muotoja. Jokainen puolustusvoimien johtotehtävissä oleva on koulutettava tunnistamaan häirintä ja velvoitettava puuttumaan siihen. Tulosten varmistamiseksi seksuaalisen häirinnän vähentäminen tulee ottaa osaksi puolustusvoimien tulostavoitteita.

6.3 Rajaturvallisuus

Rajaturvallisuus on tärkeä osa valtion turvallisuutta ja suvereniteettia ja sen tavoitteena on rauhallisten olojen säilyttäminen Suomen rajoilla. Suvereniteettia kuitenkin rajoittavat yleismaailmalliset ja jakamattomat ihmisoikeudet. Rajaturvallisuuden toteuttamisessa on taattava Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen. EU-maissa, Suomi mukaan lukien, on kiristetty maahanmuuttopolitiikkaa kansalliseen turvallisuuteen vetoamalla. Rajojen turvallisuuden takaaminen ei voi tapahtua ihmis- ja perusoikeuksien kustannuksella, vaan niiden toteutumisen varmistaminen on myös rajapolitiikan peruskivi.

Laittoman toiminnan sekä esim. aseiden, huumausaineiden, ihmisten ja tavaroiden salakuljetuksen kitkemisen Suomen rajoilla tulee olla tehokasta. Samalla täytyy varmistaa, että toimet kunnioittavat oikeutta yksityisyyteen sekä ihmisoikeuksia. Suomen tulee EU:n jäsenenä aktiivisesti ja painokkaasti edistää ihmisoikeusrikkomusten lopettamista EU:n rajapolitiikassa niin maa- kuin merirajoilla. Suomen tulee edistää ihmisoikeusrikkomusten tutkintaa ja oikeusprossien läpikäyntiä myös EU:n omien tahojen, kuten Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin kohdalla.

Rajaturvallisuudella on pidettävä kattavasti huolta myös valvontaa laajemmista tehtävistä, kuten meripelastuksesta ja ympäristövahinkojen torjunnasta merellä.

Linjaukset:

• Kun uutta valvontatekniikkaa tulee käyttöön, huolehditaan samalla sen oikeasuhtaisuudesta, yksityisyydensuojasta ja ihmisoikeuksista.

• Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisen rajapolitiikan uudistamiseen palauttaaksemme sen perusarvoksi jokaisen ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioituksen. Pidetään huolta, että rajateknologia ei milloinkaan tosiasiallisesti estä turvapaikanhakuoikeutta toteutumasta.

• Varmistetaan Rajavartiolaitokselle riittävä henkilöstö ja muut resurssit sekä riittävä koulutus ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja turvapaikanhakijoiden kohtaamiseen.

• Ehkäistään ihmiskauppaa, laitonta huume- ja päihdekauppaa sekä muuta rikollisuutta Suomessa.

• Varmistetaan, että kaikki rajapolitiikka takaa täysimittaisesti ja kaikissa olosuhteissa oikeuden hakea turvapaikkaa eikä aseta ihmisiä vaaraan.

• Osallistuessaan Frontexin toimintaan ja kehittämiseen Suomen on aktiivisesti vaadittava Frontexia noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita.

6.4 Sisäinen turvallisuus

Ihmisten hyvinvointi luo edellytykset sisäiselle turvallisuudelle. Sisäinen turvallisuus pohjautuu muun muassa luottamusyhteiskuntaan, korruption vähäisyyteen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, syrjäytymisen ehkäisyyyn, kotoutumisen onnistumiseen ja köyhyyden torjuntaan. Näitä käsitellään vihreiden muissa ohjelmissa.

Sisäisen turvallisuuden ylläpito vaatii tehokkaat ja riittävästi resursoidut poliisivoimat, jotka aidosti kunnioittavat kansalaisoikeuksia, torjuvat ääriliikkeitä ja kitkevät rasismia sekä omassa toiminnassaan että yhteiskunnassa. Näin voidaan turvata jokaisen Suomessa asuvan elämää ja vahvistaa arjen turvallisuutta. Koska kyse on merkittävästä julkisen vallan käytöstä sekä mahdollisesti perusoikeuksiin kajoamisesta myös voima- ja pakkokeinoin, tarvitaan riittävä valvonta sekä valituskanavat.

Linjaukset:

• Lisätään poliisien määrää ja resursseja, jolla vastattaisiin myös alueellisiin tarpeisiin.

• Käynnistetään poliisin ulkopuolinen riippumaton poliisirikostutkintajärjestelmä, jonka tehtävänä olisi vastaanottaa sekä poliisin sisäiset että ulkoiset poliisia koskevat ilmiannot ja tutkia ne. Varmistetaan, että poliiseille on mahdollisuus tehdä nimetön kantelu havaitsemistaan virkavirheistä.

• Puututaan yhteiskunnan eriytymiskehitykseen, radikalisaatioon ja nuorisorikollisuuden kasvuun hallintorajat ylittävällä toiminnalla. Parannetaan eri tahojen välistä yhteistyötä ja viestinvälitystä. Vahvistetaan rikollisesta elämästä ja jengeistä irtautumisen tukimuotoja.

• Vahvistetaan lapsiin verkossa kohdistuvien rikosten torjuntaa.

• Lisätään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten resursseja ja koulutusta seksuaalirikosten, lähisuhdeväkivaltarikosten ja ihmiskaupan tutkinnan ja käsittelyn parantamiseksi.

• Ehkäistään aiempaa paremmin kunniaan liittyvää väkivaltaa ja sen uhkaa kontrollin välineenä.

• Vahvistetaan poliisityötä tekevien henkisiä voimavaroja tarjoamalla kattavammin mahdollisuutta säännölliseen työnohjaukseen.

7. Demokratia ja kansalaisoikeudet

Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen edistävät maan ja sen kansalaisten turvallisuutta. Ääriliikkeitä tulee torjua ja yhteiskuntarauhaa ylläpitää. Demokratia lähtee vapaista ja luotettavista vaaleista.

7.1 Ääriliikkeet ja yhteiskuntarauha

Toimiva sosiaalipolitiikka on paras keino turvata yhteiskunnan vakautta ja ehkäistä ääriliikkeiden syntymistä. Väkivaltaista radikalisoitumista, jengiytymistä sekä järjestäytynyttä rikollisuutta tulee torjua erityisesti ennaltaehkäisevällä työllä ja varhaisella puuttumisella. Ennaltaehkäisy on aina tehokkaampaa kuin seurausten korjaaminen. Se lisää ihmisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä vähentää eri väestöryhmien välistä vastakkainasettelua ja yhteiskunnan polarisaatiota.

Vihapuhe, rasismi ja väkivaltainen ääriliikehdintä on lisääntynyt eri puolilla Eurooppaa. Tällä hetkellä merkittävimmän riskin terroristisille teoille muodostavat islamistinen ja oikeistoradikalismi.

Vihapuhe on ilmiö, joka yhä enemmän rajoittaa moniäänistä, demokraattista keskustelua Suomessa. Vihapuhe horjuttaa luottamuksen ja turvallisuuden tunteen perusteita. Se myös lisää kielteistä käyttäytymistä esimerkiksi maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä kohtaan. Tämä koskee erityisesti naisten ja tyttöjen sekä vähemmistöjen oikeutta osallistua julkiseen keskusteluun.

Kannamme huolta naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vastustavasta anti-gender-liikehdinnästä, joka haastaa ihmisoikeuksien toteutumista niin Suomessa kuin globaalisti. Liikkeen tavoitteena on perua vähemmistöjen ja naisten asemaan sekä seksuaaliterveyteen kohdistuneita uudistuksia kuten aborttioikeus ja tasa-arvoinen avioliitto-oikeus.

Linjaukset:

• Panostetaan väkivaltaisen ääriajattelun torjunnassa oikea-aikaisuuteen ja hyvään tilannekuvaan. Ehkäistään kuitenkin yksilötason leimaamista.

• Vahvistetaan lasten ja nuorten osaamista ääriajattelun ja luotettavan tiedon tunnistamisessa.

• Tunnistetaan koulujen merkitys vihapuheen ja radikalisoitumisen ehkäisyssä ja vahvistetaan niiden resursseja.

• Torjutaan ääriliikkeiden jäsenten hakeutumista turvallisuusviranomaisten, kuten puolustusvoimien ja poliisin, palvelukseen saadakseen sotilaskoulutusta (ns. Saksan Reichsbürger-ilmiö).

• Turvataan sananvapaus, koulutus ja vapaa tiedonvälitys poliittiselta painostukselta kaikissa tilanteissa.

• Edistetään uskonnollisten yhteisöjen turvallisuutta ja osallistumista väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyyn

• Ehkäistään vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista ja vähennetään vapautuviin vankeihin liittyviä uhkia.

• Tunnistetaan ja torjutaan väkivaltaisten ekstremististen ryhmien toimintaan rekrytointia.

7.2 Avoin demokratia ja vapaat kansalaiset

Vapaat vaalit, itsenäinen media, perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, luottamuksen arvoiset viranomaiset sekä riippumaton oikeusjärjestelmä ovat suomalaisen demokratian kulmakiviä. Yhteisen päätöksenteon perusedellytys on avoin julkinen keskustelu, jossa vastakkain kamppailevat ideat ja ajatukset, eivät henkilöt.

Toimiva demokratia on koko yhteiskunnan ja Suomen asukkaiden hyvinvoinnin perusedellytys.

Demokratia on muutakin kuin vaalit. Perustan muodostavat kansalaisten kiinnostus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

Linjaukset:

• Demokratian kulmakivi on riippumaton ja luotettava vaalijärjestelmä, jonka toimintaperiaate on jokaisen kansalaisen ymmärrettävissä. Emme kannata sähköisen äänestämisen edistämistä kunta-, alue- tai valtiollisissa vaaleissa.

• Päättäjät on aina voitava vaihtaa laillisesti, reiluissa vaaleissa. Tämän toteutumisessa avainasemassa on riittävän läpinäkyvä yhteiskunta, jossa ihmisillä on mutkaton pääsy totuudenmukaiseen tietoon. Avoimuutta on edistettävä kaikilla päätöksenteon tasoilla.

• Kaikissa tilanteissa on turvattava päätöksentekijöiden tiedonsaanti sekä erityisesti eduskunnan informointi ja valtaoikeudet.

• Punnittaessa yksilön vapauksia ja niiden rajoituksia lähtökohtana on ensin mainittu. Erityisasemassa ovat perustuslain takaamat ihmisoikeudet, kuten sanan-, liikkumis-, uskonnon- ja elinkeinonvapaus sekä oikeus vapauteen ja koskemattomuuteen.

• Tehdään määrävälein “oikeusvaltion stressitesti”, jonka avulla varmistetaan oikeusvaltioperiaatteiden kestävyys osassa EU-maitakin nähtyjä hyökkäyksiä vastaan.

• Säädetään julkisessa päätöksenteossa käytettävien algoritmien avoimuudesta ja riskiluokituksesta sekä luodaan lainsäädäntö tekoälypohjaiselle automaattiselle päätöksenteolle.

• Aloitetaan kuluvan vaalikauden aikana parlamentaarinen yhteistyö vaalihäirinnän torjumiseksi, mikä turvaa kansalaisten kiinnostusta ja osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Vaaliehdokkuuden on oltava turvallista jokaiselle taustasta riippumatta. Puolueiden ja ehdokkaiden vaalimateriaalin kohtaamaa vandalismia on ehkäistävä tehokkaasti.

• Huolehditaan oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta suhteessa vallanpitäjiin.

7.3 Medialukutaito ja disinformaatio

2000-luvun internet-aika on samanaikaisesti muuttunut sekä vapaan tiedonvälityksen haastajaksi että mahdollistajaksi. Kun kaikki mediasisältö ei enää ole journalistisesti tuotettua, tämä kasvattaa kansalaisten omaa vastuuta ja medialukutaidon vaatimuksia. Haasteet vain kasvavat, kun tekoäly mahdollistaa väärennetyt videot ja muun ammattimaisen disinformaation.

Asiaa on käsitelty myös vihreiden Tietopoliittisessa ohjelmassa osiossa “Valetiedon vastatoimet”.

Linjaukset:

• Selvitetään moniäänisen median, sananvapauden sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaan vaikuttavat tekijät Suomessa. Toteutetaan selvityksessä nousseet toimenpiteet oikeusvaltion perusteiden vahvistamiseksi.

• Tehdään TV- ja radiokanavien perustamisesta vahvemmin luvanvaraista ja laaditaan selkeä lainsäädäntö valtiollisen disinformaation torjunnaksi.

• Päivitetään kansallisen kriisiviestinnän toimintatavat ja erityisesti sen johtosuhteet. Huolehditaan viranomaisviestinnän oikea-aikaisuuden ja saavutettavuuden onnistumisesta myös hektisen some-ajan keskellä.

• Torjutaan yhteiskunnan polarisaatiota ja edistetään dialogia erilaisten näkemysten välillä.

• Torjutaan ammattimaista disinformaation levitystä sosiaalisessa mediassa.

• Turvataan faktapohjaisen tiedonvälityksen toimintaedellytykset ja estetään uutiserämaiden syntyminen.

• Turvataan Yleisradion rahoitus- ja toimintaresurssit riippumattoman, monikielisen tiedonvälityksen takaamiseksi

8. Arki ja elämä turvallisuuden peruskohteina

Turvallisuusuhkien maailmassa uutena elementtinä mukaan ovat tulleet hybridioperaatiot. Niissä maan tai kansan arkea ja toimintakykyä koetellaan erilaisilla teknisiä, sosiaalisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja yhdistävällä monialaisella vaikuttamisella.

Nykyisessä monimutkaisessa maailmassa tarvitaan erityisesti kriiseihin varautumista ja kriisien kestämistä. Erilaista sietokykyä ja selviytymistaitoa kuvataan sanalla resilienssi.

8.1 Varmistetaan toimiva arki kaikissa tilanteissa

Kansalaisten perustarpeisiin ja viranomaisten sekä yhteiskunnan toimintaan tarvitaan sähköä ja muuta energiaa, ruokaa ja vettä niin rauhan oloissa kuin kriisin ja sodan aikanakin. Suomessa kylmä talvi aiheuttaa lisähaasteita toimintakyvylle poikkeusoloissa. Hajautettu ja puhdas energiantuotanto, autoriippuvuuden vähentäminen ja ruoan pientuotanto lisäävät kokonaisturvallisuutta.

Pelastustoimi parantaa yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa tilanteissa. Se vähentää onnettomuuksia, vastaa ihmisten ja eläinten pelastustoiminnasta, osallistuu siviilivalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen, rajoittaa onnettomuuksien seurauksia, hyödyntää kattavasti pelastustoimen valmiutta sekä tuottaa ensivaste- ja ensihoitopalveluja.

Pelastustoimi ylläpitää valmiutta ja kokonaiskuvaa yhteiskunnan riskeistä sekä valvoo ja neuvoo kansalaisia ja muita osapuolia. Väestönsuojelun suunnittelu ja valvominen on osa riskeiltä suojautumista. Se perustuu sisällesuojautumiseen tai väestösuojiin, mutta osin myös väestön evakuointeihin tarvittaessa.

Linjaukset:

• Kansallisella tasolla ilmastokriisin ketjuuntuvia ja siirtymävaikutuksia on seurattava nykyistä tarkemmin.

• Edistetään vihreään sähköön perustuvien synteettisten polttoaineiden kehittämistä ja tuotantoa, myös raskaassa liikenteessä.

• Edistetään teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoihin sekä kierrätykseen perustuvien polttoaineiden kehittämistä ja tuotantoa. Ei suosita biopolttoaineita, joita varten täytyy erikseen kasvattaa jotain.

• Varmistetaan kyky riittävään omavaraisuuteen energian- ja ruoantuotannossa.

• Edistetään aurinko- ja tuulivoiman varastointiratkaisuja.

• Edistetään rakennusmääräyksissä sitä, että kiinteistöjen lämmityksessä voidaan siirtyä tilapäisratkaisuhin, mikäli sähkön- tai lämmönjakelu häiriintyy.

• Varmistetaan turvallisuusviranomaisten toimintakyky ihmisten perusturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä hengen ja terveyden suojelemiseksi lisäämällä poliisien, pelastajien ja hätäkeskuspäivystäjien määrää. Vahvistetaan kansalaisten varautumis- ja ensiaputaitoja. Selvitetään kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamista Kuopioon.

• Huolehditaan, että hyvinvointialueet ovat vetovoimaisia työnantajia pelastajille. Turvataan valtakunnallisen pelastusopiston resurssit. Koulutetaan riittävästi palo- ja pelastusalan ammattilaisia sekä hätäkeskuspäivystäjiä.

• Motivoidaan ja tuetaan kansalaisia kiinnostumaan sopimuspalokuntatoiminnasta ja tekemään toiminnasta houkuttelevaa.

• Uudistetaan viranomaisten toimintaa pandemian oppien pohjalta pitäen kiinni perus- ja ihmisoikeuksista.

• Pidetään huolta, että väestönsuojia on riittävästi ja ne ovat riittävässä kunnossa sekä valmiudessa.

• Huolehditaan heikommassa asemassa olevista myös poikkeusolojen suunnittelussa esimerkiksi huomioimalla väestönsuojien esteettömyys ja elämän turvaavat palvelut, kuten avustajapalvelut.

• Huolehditaan kulttuuriomaisuuden suojelemisesta.

• Huomioidaan poikkeusolojen väestönsuojelun suunnittelussa maatalous- ja kotieläimet.

8.2 Huoltovarmuus, keskinäisriippuvuus ja talouselämän vakaus

Globalisoitunut maailma aiheuttaa uudenlaisia haasteita Suomen pienelle ja muusta Euroopasta maantieteellisesti kaukana olevalle taloudelle. Yhteiskunnan kriisinkestävyydelle välttämättömät perustoiminnot on turvattava kaikissa tilanteissa niin materiaalisten kuin aineettomienkin tarpeiden osalta. Samanaikaisesti kaikista kansainvälisistä keskinäisriippuvuuksista luopuminen ei ole käytännössä mahdollista tai turvallisuudelle välttämätöntä. Lisäksi talous- ja maksujärjestelmän vakauden takaaminen on välttämättömyys kansalaisten sujuvan arjen ja taloudellisen toimeliasuuden edellytyksien varmistamiselle. Myös tiedon huoltovarmuus on turvattava tulevien kriisien varalle.

Linjaukset:

• Kehitetään huoltovarmuuskäytänteitä parlamentaarisessa yhteistyössä ja myös EU-kumppanimaihin tukeutuen. Yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisessa tärkeässä roolissa on erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön vahvistaminen.

• Tarkastellaan EU:n ja Yhdysvaltojen välistä työnjakoa kriittisten tuotantoketjujen järjestämisessä. Huolehditaan EU:n riittävästä omasta valmiudesta ylläpitää omia toimintojaan. Tavoitellaan myös transatlanttisten kumppanimaiden huoltovarmuuden vahvistamista keskinäisessä yhteistyössä ja kaupassa.

• Edistetään kiertotaloutta etenkin kriittisten materiaalien osalta. Siirretään keskeistä lääke- ja komponenttiteollisuutta takaisin EU:hun tukipolitiikan avulla.

• Toteutetaan kartoitus Suomen talouden kansainvälisistä keskinäisriippuvuuksista. Tunnistetaan paremmin myös poliittisessa keskustelussa, mitkä riippuvuussuhteet synnyttävät epäterveitä poliittisia painostusväyliä ja mitkä ovat osa molemminpuolista globaalin talousjärjestelmän kumppanuutta.

• Seurataan entistä tarkemmin kansainvälisen kaupan maksuissa käytettyjen valuuttojen (esim. yuan, rupla, Yhdysvaltain dollari) vaikutusta valtioiden poliittiseen valtaan. Edistetään valtioiden välistä tasa-arvoa maksuliikenteessä. Varmistetaan EU-tasolla euron asema kilpailukykyisenä ja demokraattisena ulkomaankaupan valuuttana.

• Estetään entistä tehokkaammin teknologiavarkauksia ja plagiointia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, mukaan lukien korkeakoulujen tutkimusyhteistyössä ja tutkijavaihdossa.

• Varmistetaan pankkijärjestelmän toimintavakaus myös yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa. Turvataan erityisesti kansalaisten sekä PK-yritysten talletukset ja omaisuus sekä maksujärjestelmien toiminta. Kiinnitetään erityistä huomiota käteisen rooliin kriisitilanteiden maksuvälineenä.

• Huolehditaan yrittämisen edellytyksistä ja koulutetun työvoiman saatavuudesta kotimaisen yrityskentän ja talouselämän toimintakyvyn varmistamiseksi.

• Selvitetään monopolien aiheuttamat riskit maksuliikenteen toimivuudelle. Toteutetaan selvitys ja tarvittaessa vähennetään EU-tasolla sähköisen maksujärjestelmän riippuvuutta suurista yksittäisistä (amerikkalaisista) pankeista.

• Turvataan tiedonvälitykselle kriittisten kaupallisten yritysten ja julkisen palvelun toimijan toimintaedellytykset kriisitilanteissa.

8.3 Luonto haastaa ja tulee haastetuksi

2000-luku on suuren ekologisen murroksen aikaa. Muuttuva ilmasto ja ympäristö haastavat yhteiskuntien perusrakenteita ja vakiintuneita elämäntapoja. Muutos aiheuttaa myös suoria riskejä niin elinkeinoille kuin ihmisten hengelle ja terveydelle. Samanaikaisesti ihmisen toiminta aiheuttaa yhä suurempia uhkia koko elonkirjolle. Kannamme huolta ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös luonnon asemasta yhteisellä planeetalla.

Eräs paikallinen muutos on, että Venäjän fossiilisten polttoaineiden kaupan siirtyminen kaukaisemmille markkinoille lännen pakotteiden seurauksena lisää ympäristöonnettomuuksien riskiä Suomen lähialueilla, kun Itämerellä liikkuu aiempaa heikommin varustettuja ja valvottuja kolmansien maiden tankkereita.

Linjaukset:

• Tehostetaan Itämeren meriliikenteessä varautumista ympäristöonnettomuuksiin ja selvitetään mahdollisuutta parempaan ylikansalliseen säätelyyn.

• Perustetaan poliisiin ympäristörikoksiin keskittyvä yksikkö ja tehostetaan laittoman kalastuksen ja metsästyksen torjuntaa. Tehdään näissä yhteistyötä Ruotsin, Norjan ja Viron kanssa.

• Huomioidaan ilmastokriisin myötä yleistyvien tuholaislajien ja sään muutosten aiheuttamat uhat maataloudelle ja Suomen huoltovarmuudelle.

• Velvoitetaan myös paikallistason hallinto huomioimaan ilmastokriisin riskit toiminnassaan valtakunnallisen riskikartoituksen pohjalta. Soveltuva vastuutaho voi olla mm. kunta- tai aluetason viranomainen. Huomioidaan ilmastokriisin luomat tulevaisuuden olosuhteet mm. kaavoituksessa, rakennusmääräyksissä ja hulevesijärjestelmien suunnittelussa muuttuneisiin sääolosuhteisiin vastaamiseksi.

• Varmistetaan vihreän siirtymän globaali kestävyys niin, että vihreä siirtymä Suomessa ei aiheuta ja kiihdytä luontokatoa muissa maissa kaivannaisteollisuuden ja biotalouden kasvavan roolin myötä.

• Kehitetään eläinpelastustoimintaa ja saatavuutta koko maassa yhteistyössä viranomaisten, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

8.4 Henkinen kriisinkestävyys

Kriisitilanteissa kansakunnan henkinen kestävyys ja paineensietokyky vaikuttavat ratkaisevasti sekä kriisin aikaiseen selviytymiseen että myöhempään jälleenrakennukseen. Kriisinkestävyyttä ylläpitää ja parantaa luottamus sekä ihmisten välillä että ihmisten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin. Luottamusta parantaa yhteiskunnallinen liikkuvuus sekä sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo. Sen sijaan yhteiskunnan voimakas jakautuminen esimerkiksi luokka-aseman, asuinseudun, syntyperän tai uskonnon perusteella heikentää luottamusta ja siten yhteiskunnan voimavaroja kriisin keskellä.

Suomessa luottamus sekä ihmisten välillä että instituutioihin on kansainvälisten vertailujen valossa korkealla tasolla. Eriarvoistuminen ja yhteiskunnan voimakas polarisaatio synnyttävät kuitenkin epävakautta ja ennakkoluuloja. Luottamuksen rakentaminen ihmisten kesken edellyttää aktiivista toimintaa rasismin, vihapuheen ja syrjinnän kitkemiseksi.

Linjaukset:

• Vähennetään segregaatiota asuinalueilla ja kouluissa.

• Edistetään dialogia yhteiskunnassa erilaisten sosiaalisten ryhmien välillä.

• Toimitaan tiukasti vihapuhetta ja maalittamista vastaan.

• Varmistetaan, että viranomaiset kohtelevat ihmisiä tasapuolisesti ja ymmärtävät erilaisten ihmisten lähtökohtia. Koulutus on tähän yksi tärkeä keino.

• Varmistetaan, että viranomaisten viestintä on avointa ja kaikille ymmärrettävää – tarvittaessa on syytä käyttää selkokieltä ja eri vähemmistökieliä.

• Laaditaan kansallinen informaatioturvallisuuden strategia, jonka yhteydessä kartoitetaan kansalaisten kriisinsietokyky ja psykologinen varautuminen.

• Kehitetään tietoista puolustusta ulkomailta tulevaa informaatiovaikuttamista vastaan.

• Vahvistetaan ikätasoisesti lasten ja nuorten luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin 2. asteen oppilaitoksissa.

8.5 Kyberturvallisuus

Kyberturvallisuudella tarkoitetaan digitaalisen ja verkottuneen yhteiskunnan turvallisuutta ja sen vaikutusta yhteiskunnan toimintoihin. Kyse on tavoitetilasta, jossa digitaalisesta toimintaympäristöstä riippuvaisiin toimintoihin kohdistuvat riskit ovat hallinnassa, myös häiriötilanteissa.

Vastuuta yhteiskunnan digitaalisesta turvallisuudesta ei voi keskittää, mutta sitä voi terävöittää. Tietojärjestelmien ja -verkkojen omistajuus jakautuu ympäri yhteiskuntaa ja kaikki organisaatiot vastaavat omasta digitaalisesta turvallisuudestaan. Organisaatiot eivät kuitenkaan voi tehokkaasti huolehtia digitaalisesta turvallisuudestaan yksin, koska ne ovat riippuvaisia muiden tuottamista ohjelmistoista, palveluista ja laitteistoista.

Koko yhteiskunnan kyberturvallisuuden kehittämiseen tarvitaan merkittävästi vahvempaa verkostomaista tekemistä yritysten ja julkisen hallinnon välillä. Keskitetyn toimijuuden sijaan pitää mahdollistaa jaettu tilannekuva erilaisista uhkista ja vahvistaa yhteistyöverkostoja riskeihin varautumiseen.

Mikäli digitaalinen turvallisuus käsitetään vain kyberpuolustuksen näkökulmasta, on riskinä, ettei resursseja kohdenneta parhaalla tavalla. Kyberhyökkäysten keinot ovat pitkälti samoja oli sitten kyseessä valtiollinen toiminta tai tavanomainen hakkerointi. Tekijästä riippumatta hyökkäykset hyödyntävät samoja tietoturvan haavoittuvuuksia ja hyökkäysten torjunnan etulinjassa ovat kaikkien organisaatioiden tietoturvainsinöörit. Kyberpuolustus on parhaimmillaan ennaltaehkäisyä, rauhanajan riskienhallintaa ja rikosten torjuntaa. Viime vuosina painopiste on siirtynyt ennakoinnista tehokkaaseen reagointikykyyn.

Digitalisaation myötä kyberturvallisuuden rooli on korostunut entisestään, vaikkakin Ukrainan sota on osoittanut kyberoperaatioiden vaikutuksen ehkä oletettua pienemmäksi. Tietoverkoissa häirintää ja hyökkäyksiä on mahdollista toteuttaa jopa näennäisen rauhan oloissa. Varsin usein on tilanne, että tekijää ei edes tiedetä.

Kyberuhkien torjunnassa Puolustusvoimat puolustaa lähinnä omia toimintojaan. Muu kyberturvallisuus, kuten elintärkeiden energia- ja kommunikaatioyritysten turvallisuus, on pääosin yksityisten toimijoiden harteilla.

Linjaukset:

• Luodaan kyberturvallisuuden saralla kansallinen kokoava johtajuus, yhteinen tilannekuva ja analyysikyky perustamalla valtioneuvoston kansliaan pieni kokoava johtoelin ja siirtämällä tehtäväkentältään laajennettu kyberturvallisuuskeskus valtioneuvoston kanslian alaisuuteen.

• Lisätään rahoitusta kyberrikosten tutkintaan ja syyttäjälaitokselle kybersyyttäjien palkkaamiseen.

• Luodaan valtionhallinnon yhteinen jatkuva haavoittuvuuspalkinto-ohjelma tietoturva-aukkojen löytämiseksi ennen kuin niistä aiheutuu haittaa.

• Valmistellaan laaja-alaisesti puolustukseen keskittyvä kyberdoktriini ja kansainvälisissä neuvotteluissa edistetään hyökkäystarkoitukseen kehitettävien kybersotakyvykkyyksien rajoittavaa sääntelyä. Parannetaan viranomaisten kybertoiminnan organisointia ja vastataan pontevasti kriittisen infrastruktuurin suojaustarpeeseen.

• Turvataan kriittinen fyysinen infrastruktuuri ja kehitetään sen kestävyyttä siten, että fyysisten vahinkojen vaikutukset ovat rajoitettuja ja häiriöistä palautuminen ja toipuminen on nopeaa. Pidetään keskeinen infrastruktuuri ja siihen liittyvät kumppanuudet suomalaisissa käsissä ja ohjauksessa.

• Hyvä kyberturvallisuus ja teknologinen kehitys ehkäisee ja poistaa monia riskejä ja vähentää rikollisuuden mahdollisuuksia. Tuetaan suomalaisen kyberturvallisuusosaamisen kehittämistä ja kyberturvallisuuden ratkaisutuotantoa.

• Vahvistetaan huoltovarmuuskriittisten yritysten ja viranomaisten yhteistyötä kyberturvallisuuden saralla.

8.6 Yksityisyys, tietoturvallisuus ja tiedustelu

Kun digitaalisuus nyt ja tulevaisuudessa on läsnä lähes kaikessa, myös kyberturvallisuus on keskeinen edellytys toimivalle ja luotettavalle yhteiskunnalle. Terrorismia ja muuta verkkoa hyödyntävää rikollisuutta torjuttaessa käytettävien keinojen on oltava oikeasuhtaisia. Siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. arvioitaessa viranomaisten toimivaltuuksia, tiedonsaanti- ja luovutusoikeuksia sekä teknisen valvonnan ja biometriikan käyttöä lainvalvonta- ja rikoksentorjuntatarkoituksissa.

Ukrainan lukuisat tietovarannot pelastuivat pilvipalveluiden ansiosta Venäjän hyökkäyksen tuhoilta. Suomessa tälle on lainsäädännöllisiä ja toimintakulttuurisia esteitä.

Pakolaisvakoilulla tarkoitetaan ulkomaisten viranomaisten pyrkimystä vakoilla ja kontrolloida Suomessa asuvia ihmisiä.

Linjaukset:

• Selvitetään Suomen kansalaisten henkilötietojen kerääminen, säilytys ja luovutus ulkomaille mm. kansainvälisten yrityskauppojen yhteydessä. Edistetään EU-tason sääntelyä yksityisyyden varmistamisessa.

• Estetään yleisluontoinen ja kohdentamaton massavalvonta sekä yritys- että viranomaistoiminnassa, mukaan lukien biometrinen valvonta, kuten sormenjälkien ja kasvojentunnistuksen käyttö.

• Ylläpidetään kansainväliset standardit täyttävää kykyä turvaluokitellun tiedon käsittelyyn ja säilyttämiseen. Tehdään Suomesta tietoturvallisuuden kärkimaa. Lisäksi mahdollistetaan ulkomaisten pilvipalveluiden käyttö sisäisen turvallisuuden toimijoille (esim. passirekisteri Ruotsissa).

• Kriminalisoidaan pakolaisvakoilu ja toimitaan sen ehkäisemiseksi.