Vastuullista ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa turvapaikkapolitiikkaa

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista asua ja elää. Samaan aikaan maailmalla on käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Yli 21 miljoonaa ihmistä elää pakolaisina kotimaansa rajojen ulkopuolella. Maansisäiset pakolaiset ja turvapaikkaa hakeneet mukaan laskien pakolaisten määrä maailmassa on yli 65 miljoonaa. Lähes puolet heistä on lapsia. Ilmastonmuutoksen arvioidaan nostavan pakolaisten määrää entisestään.

Laillisten maahantulokeinojen puuttuminen pakottaa yhä useamman hengenvaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa. Suomen on tehtävä osansa pakolaiskriisin poistamiseksi osallistumalla sitä synnyttävien konfliktien ratkaisemiseen, edistettävä Euroopan unionin tasolla turvallisten maahantuloväylien rakentamista ja annettava turvaa hädässä oleville. Kasvattamalla pakolaiskiintiötä, helpottamalla perheenyhdistämistä ja ottamalla käyttöön humanitaarisen viisumin Suomi voi lisätä turvallisia ja hallittuja väyliä pakolaisille hakeutua turvaan.

Meidän on kohdeltava oikeudenmukaisesti heitä, jotka täältä hakevat turvaa. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 14 artiklan mukaan jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Perustuslakimme ehdottoman palautuskiellon mukaan ketään ei saa palauttaa maahan tai alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Oikeusvaltiossa valtion ja jokaisen viranomaisen velvollisuus on varmistaa tämän toteutuminen. Harkinnan tulee olla aina henkilö- ja tapauskohtaista, eivätkä päätökset voi olla yleisluontoisia.

Hallitus on kiristänyt Suomen turvapaikkapolitiikkaa radikaalisti ilman, että päätösten kokonaisvaikutuksia olisi arvioitu. Hallitus on muun muassa heikentänyt turvapaikanhakijoiden oikeutta saada oikeudellista apua samalla kun maahanmuuttovirasto on kiristänyt tulkintakäytäntöjään. Suomen turvapaikkakäytäntö poikkeaa oleellisesti yleisimpien lähtömaiden kohdalla EU:n keskimääräisestä.

Päätösten seuraukset näkyvät kielteisten turvapaikkapäätösten suhteellisen osuuden suurena kasvuna. Kokeneiden turvapaikkajuristien mukaan muutosten yhteisvaikutuksena myös turvapaikkamenettelyn ja -päätösten taso romahti ja turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarantunut ennennäkemättömällä tavalla. Suomessa on aiemmin eurooppalaisittain ollut verratenkin hyvä turvapaikkamenettely ja päätösten taso. Suomen turvapaikkajärjestelmän luotettavuus ja uskottavuus on heikentynyt ja se on nyt korjattava. Kehityksen seurauksena on perusteltu syy olla huolissaan siitä, että haavoittuvassa asemassa olevia ja palautuskieltotapauksia ei välttämättä tunnisteta turvapaikkaprosessissa. Vaarana on tällöin, että kielteisen päätöksen saanut joutuu kotimaahansa käännytettynä hengenvaaraan tai alttiiksi kidutukselle. Nämä huolet tulee ottaa vakavasti. Pakkopalautukset on väliaikaisesti keskeytettävä, kunnes on varmaa, että turvapaikkaprosessi takaa hakijoiden oikeusturvan sekä perus- ja ihmisoikeudet.

Laadukas ja ihmisoikeusperustainen turvapaikkaprosessi

Hallituksen on nyt selvitettävä ja arvioitava sen turvapaikkapoliittisten toimien kokonaisvaikutukset turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Maahanmuuttoviraston toimista on tehtävä perusteellinen ja riippumaton laillisuustarkastus.
Hallituksen tulee tilata ulkopuolisilta asiantuntijoilta selvitys siitä, miksi Suomen ja EU:n keskimääriset turvapaikan myöntämisprosentit poikkeavat tilastollisesti merkittävästi monien hakijoiden lähtömaiden osalta.
Suomen on taattava, että jokaisen turvapaikkaa hakevan ihmisen turvapaikkahakemus käsitellään yksilöllisesti, perusteellisesti, yksilön oikeusturvaa kunnioittaen sekä perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. Turvapaikkamenettelyssä tulisi painottaa laatua, erityisosaamista ja alkuvaiheen merkitystä siten, että hakijan perusteet selvitetään kunnolla ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Sovellettaessa sisäistä pakoa tulee noudattaa UNHCR:n suosituksia.
Jokaiselle turvapaikanhakijalle on taattava mahdollisuus saada osaavaa oikeusapua ja laadukasta tulkkausta sekä käyttää ammattitaitoista avustajaa koko prosessin ajan, erityisesti turvapaikkapuhuttelun aikana.
Turvapaikkaprosessin tulee olla läpinäkyvä ja johdonmukainen ja hakijalle tulee antaa asianmukaista tietoa prosessin etenemisestä. Viranomaisten tulisi varmistaa, että vastaanottokeskuksissa annetaan yleistä oikeudellista neuvontaa yhdenvertaisesti kaikille hakijoille, jotta hakijat saisivat tietoa siitä, miten turvapaikkamenettely etenee ja mitkä hakijan oikeudet ja velvollisuudet siinä ovat.
Maatietoyksikkö on erotettava maahanmuuttovirastosta omaksi yksikökseen esimerkiksi ulkoasiainministeriöön.
Turvapaikkatutkintaa on kehitettävä tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat turvapaikanhakijat, kuten ihmiskaupan uhrit ja kidutetut, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Ulkomaalaislakiin on palautettava mahdollisuus myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.
Uudistettaessa EU:n turvapaikka- ja palautuspolitiikkaa lähtökohtana on oltava jokaisen ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja Euroopan unionin perusarvojen kunnioittaminen, turvallisten reittien luominen ja pakolaisuuden juurisyihin puuttuminen. Jotta humanitaariseen kriisiin EU:n rajoilla voidaan löytää kestävä ratkaisu, tarvitaan sitovat pelisäännöt, joilla vastuuta jäsenvaltioiden kesken jaetaan reilusti.

Lasten oikeudet turvapaikanhakijoina

Suomi on sitoutunut takaamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisen lapsen oikeuksien toteutumisen. Lasten etu on aina arvioitava huolellisesti ja yksilöllisesti turvapaikkaprosessissa ja lapsi tulee aina nähdä ensisijaisesti lapsena ja vasta sen jälkeen turvapaikanhakijana.
Lasten oikeudet peruskouluun, kattavaan sairaanhoitoon ja terveydenhuoltoon tulee taata koko sinä aikana, kun he oleskelevat Suomessa.
Lapsia ei saa laittaa säilöön.
Lapsia ei saa pakkopalauttaa heille turvattomille alueille eikä lasta saa erottaa vanhemmistaan.
Turvapaikkamenettelyn aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointiin. Lapsia ei tule siirtää asumisyksiköstä tai paikkakunnalta toiseen lapsen edun vastaisesti.
Yksintulleiden lasten tukiasumiseen tarvitaan velvoittava henkilökuntamitoitus. Henkilökuntamitoitus tulisi sitoa kaikkien asumisyksiköiden osalta lastensuojelulakiin.
Yksin tulleiden lasten perhesijoituksia on lisättävä ja perhesijoituksen toimintaperiaatteita selkeytettävä.

Kotoutuminen ja hyvinvointi turvapaikkaprosessin aikana

Taataan vastaanottokeskusten turvallisuus pätevällä henkilöstöllä, riittävillä resursseilla sekä panostamalla mielenterveyspalveluihin.
Edistetään jo vastaanottoaikana kotoutumista asuttamalla turvapaikanhakijoita asuntoloiden sijaan tavallisiin vuokra-asuntoihin, jos paikkakunnan asuntotilanne sen mahdollistaa.
Tehostetaan kotoutumista tukemalla kotimajoitusverkostojen toimintaa, lisäämällä tiedotusta ja luomalla uusia keinoja vapaaehtoisten kotimajoittajien ja kotimajoituspaikkaa etsivien turvapaikanhakijoiden kohtaamiselle.
Turvapaikanhakijoille tulee antaa oikeus työskennellä heti heidän saavuttuaan Suomeen. Poistetaan kolmen ja kuuden kuukauden karenssiajat turvapaikanhakijoiden työskentelyoikeudesta.
Kielikursseja ja muuta opiskelua tuetaan ja näihin hakeutumiseen annetaan aktiivisesti ohjausta.
Turvapaikanhakijoille myönnetään automaattisesti väliaikainen henkilötunnus ja tarjotaan keino vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen sekä pankkitiliin.
EU:n sisällä tapahtuvissa turvapaikanhakijoiden sisäisissä siirroissa tulee huomioida ihmisten olemassa olevat siteet, kuten yhteisö tai sukulaiset jossain toisessa EU- maassa.
Vastaanottokeskusten laadunvalvontaa tulee parantaa ja laatukriteerien tulee täyttyä.
Tutkintojen ja osaamisen tunnistamista on parannettava.
Turvataan paperittomien oikeus kiireellisen terveydenhoidon lisäksi välttämättömään terveydenhoitoon, pitkäaikaissairauksien hoitoon ja raskauden seurantaan.

Paperittomuuden ehkäisy

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, joita ei pystytä palauttamaan heidän kotimaahansa, on myönnettävä tilapäinen oleskelulupa.
Työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupien myöntämistä tulee helpottaa poistamalla tarveharkinta ja myöntämällä muukalaispassi sellaisille paperittomille, joiden työluvan esteenä on puuttuva matkustusasiakirja.

Kiintiöpakolaisten määrän kasvattaminen ja laillisten maahantulon väylien avaaminen

Kiintiöpakolaisten määrää tulee kasvattaa heti 2500:n ja tulevaisuudessa vähintään muiden pohjoismaiden tasolle. Määrää tulee tarkastella ja suhteuttaa pakolaisten määrään maailmassa.
Perheenyhdistämistä tulee helpottaa ja nopeuttaa poistamalla tulo- ja aikarajat kansainvälistä suojelua saaneilta sekä kohtuullistamalla tulorajat muille. Hakemista haittaavia byrokraattisia esteitä on purettava. Palautetaan perheenkokoajalle mahdollisuus jättää perheenyhdistämishakemus Suomessa perheensä puolesta, tai vähintään mahdollistetaan perheenyhdistämishakemuksen vastaanotto maissa, joista suurin osa turvapaikanhakijoista tulee. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa niin, että hakemus olisi mahdollista jättää minkä tahansa EU-maan lähetystössä.
Suomen tulee ottaa käyttöön humanitaarinen viisumi, joka mahdollistaa hakijan tulon Suomeen turvallisesti hakemaan turvapaikkaa. Viisumi haetaan Suomen suurlähetystöstä pakolaisen oleskelumaassa, ja sen avulla voi matkustaa turvallisesti Suomeen. Humanitaarisen viisumin käyttöönotolle ei nykyisellään ole esteitä.
Suomen tulee ottaa EU:n sisäisten siirtojen kautta turvapaikanhakijoita muista maista ja edellyttää samaa muilta EU -mailta. Suomen tulee kannustaa muita EU-maita täyttämään velvoitteensa ja puoltaa sanktioita niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka kieltäytyvät pakolaisten vastaanottamisesta. Pitkällä aikavälillä tarvitaan pysyvää, sitovaa ja reilua vastuunjakoa EU-maiden kesken. Tämä on EU:n reunavaltiona myös Suomen etu. Dublinin sopimus tulee korvata integroidulla EU-turvapaikkajärjestelmällä, jota hallinnoi Euroopan turvapaikka-asioiden virasto (EASO) korkeimpien standardien ja takuiden mukaisesti.

Vihreiden turvapaikkapoliittinen linjapaperi