Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma

Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 26.11.2023

Tämä ohjelma korvaa aiemman Vihreiden yhdenvertaisuusohjelman (2010) ja Vihreiden tasa-arvopoliittisen linjapaperin ”Tasa-arvo ei ole valmis” (2014), sekä kannanoton ”Askeleet translain uudistamiseksi” (2019).

Tarkastusvuosi, jonka aikana puoluevaltuuston kokouksessa linjataan, onko tarvetta uudelle ohjelmalle, ohjelman hienovaraisemmalle päivitykselle tai ohjelman linjaamiselle vanhentuneeksi: 2027.

Sisällysluettelo

Johdanto: Kunnes kaikki ovat vapaita ja tasavertaisia
1. Jokaiselle oikeus itsemäärittelyyn
2. Jokaiselle elämä ilman väkivaltaa
3. Jokaiselle yhdenvertainen yhteiskunta
4. Jokaiselle tasavertainen työelämä
5. Jokaiselle riittävä hyvinvointi
6. Jokaiselle yhteisö johon kuulua

Johdanto: Kunnes kaikki ovat vapaita ja tasavertaisia

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat vakaan, kestävän yhteiskunnan tae. Ne muodostavat omat politiikkalohkonsa, mutta myös läpileikkaavat kaikkea päätöksentekoa ja koko yhteiskuntaa. Vihreille tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muodostavat politiikan kovan ytimen, josta ei tingitä tiukoissakaan paikoissa. Tavoitteemme on kaikille oikeudenmukainen yhteiskunta ja työtä sen eteen jatketaan, kunnes kaikki ovat vapaita ja tasavertaisia.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus perusoikeuksina ja kattavina periaatteina määrittelevät oleellisesti Vihreiden linjoja. Tässä ohjelmassa tasa-arvoa käsitellään erityisesti sukupuolten välisenä oikeudenmukaisuutena ja yhdenvertaisuutta ihmisten muihin ominaisuuksiin liittyvänä syrjimättömyytenä. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhdessä käsitellään tasavertaisuutena. Näihin käsitteisiin liittyvät läheisesti myös ajatukset osallisuudesta, solidaarisuudesta, kunnioituksesta, hyvinvoinnista, vapaudesta, moninaisuudesta, ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista. Yhdessä nämä muodostavat feministisen ja antirasistisen arvomaailman, joka ohjaa Vihreiden toimintaa kaikissa tilanteissa.

Vihreä moniperusteinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka turvaa syrjimättömyyttä ja osallisuutta kaikille. Henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten esimerkiksi etninen tausta, sukupuoli tai toimintakyky sekä muun muassa sosioekonominen asema voivat olla tekijöitä, joiden vuoksi yksilö tai ryhmä tulee syrjityksi. Syrjintä voi olla suoraa tai välillistä, räikeää tai rakenteisiin piiloutunutta. Kaikki sen muodot ovat kuitenkin todellisia, heikentävät hyvinvointia ja estävät täysivaltaisen osallisuuden. Yhdenvertainen yhteiskunta on myös pienten sosioekonomisten erojen yhteiskunta. Takaamalla kaikkien turvallinen, mielekäs arki ja mahdollisuudet toteuttaa itseään torjutaan näköalattomuutta, joka voi pahimmillaan horjuttaa yhteiskuntarauhaa.

Syrjinnän purkaminen vaatii risteävän moniperustaisuuden, erilaisten tarpeiden, historian ja valtasuhteiden ymmärtämistä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on yhteiskunnan rajoittavien normien, rakenteiden ja stereotypioiden purkamisen eteen tehtävä päättäväisesti töitä. Tarve on monipuolisille keinoille – mielestämme pelkkään vapaaehtoisuuteen ei voi nojautua ja siksi myös lainsäädäntöä on tarpeen tiukentaa. Rakenteellista syrjintää puretaan ja tosiasiallista tasavertaisuutta edistetään myös tarvittaessa erilaisten kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun avulla.

Vihreä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö on aktiivista epätasavertaisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen puuttumista. Se tarkoittaa, että ongelmien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi tehdään töitä silloinkin, kun se on vaikeaa. Suomessa misogynian, rasismin, luokkasyrjinnän sekä vammaisten ihmisten, sateenkaariväen ja alkuperäiskansojen syrjinnän juuret ovat syvällä yhteiskunnassa. Se näkyy vaikeutena käsitellä ongelmia ja tunnistaa niiden historiallisuus sekä taipumuksena kieltää ne. Vihreä tasa-arvotyö on myös terveen ja hyväksyvän minäkuvan edistämistä. Mielestämme paras malli olla nainen, mies tai jotain muuta on sellainen, jonka jokainen voi itselleen määrittää ja jossa itse parhaiten viihtyy, kunhan ei vahingoita tai rajoita muita.

Emme saa tasavertaisuuteen pyrkivänä kansakuntana tuudittautua siihen, että kansainvälisesti vertailtuna ihmisoikeustilanteemme on pääosin hyvä. Sitoutuminen tasavertaisuuteen velvoittaa järjestelmällisesti pitämään esillä ihmisoikeuksia ja niiden toteutumista niin meillä kuin maailmalla. Ihmisoikeudet ovat arvokkaita ja samalla hauraita – ilman jatkuvaa työtä niiden eteen kello voi kääntyä radikaalistikin taaksepäin. Vihreille on selvää, että yhden oikeudet eivät ole toisilta pois – esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen oikeus elämään ilman syrjintää ei vähennä kenenkään muun oikeutta samaan.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka on läsnä kaikkialla ihmisten elämässä ja tästä syystä ohjelmaan on valittu sekä tavoitteita että ratkaisuja laajalla kirjolla eri politiikan osa-alueilta. Kaikkea on kuitenkin mahdotonta käsitellä yhdessä ohjelmassa. Muun muassa ulkopolitiikan, maahanmuuttopolitiikan ja koulutuspolitiikan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsitellään pääosin muissa Vihreiden ohjelmissa.

1. Jokaiselle oikeus itsemäärittelyyn

Ihmisten itsemääräämis-, itsemäärittely- ja itseilmaisuoikeudet ovat oikeusvaltion peruspilareita – niiden on toteuduttava yhteiskunnassa täysimääräisinä. Jokaisen tulee voida määrätä omaan elämäänsä liittyvistä asioista, kuten kehostaan, taloudellisista valinnoistaan, sosiaalisesta ympäristöstään ja maailmankatsomuksestaan. Vihreiden mielestä jokainen yksilö on ensisijaisesti oman elämänsä toimija. Itsemäärittely on ihmisen vapauden ydintä, eikä sen olemassaolo riipu toisten hyväksynnästä.

Vihreille katsomuksellinen yhdenvertaisuus perustuu moninkeskiseen kunnioitukseen. Uskonnolliseen itsemääräämisoikeuteen kuuluu jokaisen perusoikeutena sekä vapaus harjoittaa että vapaus olla harjoittamatta uskontoa. Tämän on toteuduttava tosiasiallisesti kaikkialla yhteiskunnassa. Erilaisilla maailmankatsomuksellisilla yhteisöillä ja yhteisöihin kuulumattomilla tulee olla yhdenvertainen asema suhteessa valtioon.

Haluamme yhteiskunnan, jota eivät rajoita normit sukupuolesta, seksuaalisuudesta, ulkonäöstä tai toimintakyvystä. Myös käsitykseen suomalaisuudesta on mahduttava kaikenlaiset ihmiset ja erilaiset kulttuuritaustat. Lakien ja asenteiden on tuettava kaikkien mahdollisuuksia elää omannäköistään elämää ja päättää omista asioistaan. Sen toteutuminen vaatii ihmisten elämäntilaa rajoittavien oletusten ja odotusten purkamista. Tällaisia ovat esimerkiksi normit heteroseksuaalisuudesta ja neurotyypillisyydestä sekä normit perinteisistä parisuhde- ja sukupuolirooleista.

Tiedollinen itsemääräämisoikeus on digitaalisen ajan peruskysymys. Se tarkoittaa mahdollisuutta hallita ja hyödyntää itseään koskevia tietoja. Henkilötietojen käsittelyn on oltava eettistä ja yksityisyyttä kunnioittavaa niin fyysisessä kuin digitaalisessa toimintaympäristössä. Henkilöä yksilöivän tunnistamisen tulee olla tarkasti rajattua ja henkilötietojen käsittelyssä tulee noudattaa tietojen minimoinnin periaatteita. Henkilötunnus tulee uudistaa anonyymiksi tunnisteeksi ilman ikä- tai sukupuolitietoa. Haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä on oltava mahdollisuus käyttää kiireisiä sosiaali- ja terveyspalveluita halutessaan ilman henkilökohtaisten tietojen merkitsemistä tietojärjestelmiin, jotta avunsaanti ei sen vuoksi esty.

Tavoite:

Turvataan lainsäädännössä vammaisille ihmisille itsenäisen elämän edellytykset, toimijuus ja itsemääräämisoikeuden mahdollistavat palvelut.

Ratkaisuja:

• Korjataan vammaispalvelulaki selkeäksi ja tarkkarajaiseksi. Lisätään resurssit palvelujen todellista tarvetta vastaavalle tasolle.

• Säädetään vammaispalvelulaista erillinen laki, joka takaa yksilölliset apuvälineet ja niiden ympärivuorokautisen huollon.

• Turvataan vammaisten työntekijöiden ja opiskelijoiden työ- tai opiskelupäivän aikana tapahtuvat kuljetuspalvelumatkat. Turvataan lisäksi kaikille vammaisille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset matkat asiointi- ja vapaa-ajan kuljetuspalveluissa.

• Varmistetaan, että lainsäädännössä vammaisella henkilöllä on oikeus itsenäisyyteen myös suhteessa omaan perheeseensä ja läheisiinsä. Varmistetaan, että palvelut seuraavat aina vammaista henkilöä, myös esimerkiksi muuton yhteydessä. Edistetään palveluiden saatavuutta yhden luukun periaatteella ja vähennetään byrokraattisia esteitä.

• Säädetään itsemääräämisoikeuslaki, joka vahvistaa etenkin kehitysvammaisten ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävien itsemääräämisoikeutta.

• Säädetään ihmisten ja yritysten toimijuudelle puitteet luova yleislaki esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Toteutetaan erillinen määräraha pienten yritysten ja järjestöjen ravintola- ja asiakaspalvelutilojen esteettömyyden edistämiseen. Yritysten ja julkisen rakentamisen suunnittelussa esteettömyys on ulotettava henkilöstön tiloihin, jotta toimintarajoitteisten työllistyminen mahdollistuu.

• Kirjataan vammaisten henkilöiden oikeudet perustuslain perusoikeusluetteloon, kuten ne on jo kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan.

• Määritellään YK:n yleissopimuksen mukaisen kaikille sopivan suunnittelun sekä saavutettavuuden ja esteettömyyden laiminlyönnit yhdenvertaisuuslain kieltämäksi syrjinnäksi.

• Edistetään hyvinvointialueilla vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnan mahdollisuuksia, esimerkiksi henkilökohtaisen budjetoinnin avulla, jos se sopii yksilölle. Henkilökohtaista budjetointia ei saa käyttää säästökeinona.

• Uudistetaan hankintalakia niin, että haavoittuvien ryhmien välttämättömän avun ja tuen palvelut voidaan jättää kilpailutuksen ulkopuolelle.

• Vahvistetaan vammaisten toimijuutta monin tavoin. Tämän ja vammaisten oikeuksien edistämisen ja toteutumisen valvomista varten perustetaan vammaisasiavaltuutetun virka.

Tavoite:

Laajennetaan ihmisten oikeutta tehdä päätökset omasta lisääntymisestään.

Ratkaisuja:

• Mahdollistetaan abortin saaminen omalla päätöksellä 18 raskausviikkoon asti.

• Tehdään aborttilainsäädännön kokonaisuudistus, jonka tärkeimmät ja ehdottomat reunaehdot ovat raskaana olevan itsemääräämisoikeuden vahvistuminen ja oman tahdon toteutuminen.

• Lasketaan vapaaehtoisen sterilisaation ikäraja 18 vuoteen.

• Laillistetaan sijaissynnytys syrjimättömänä ja eettisiä periaatteita noudattavana. Luodaan lainsäädäntö, joka ohjaa sijaissynnytyskäytäntöjä eettisiksi.

• Tuetaan hyvinvointialueilla riittävällä ohjauksella ja neuvonnalla sijaissynnytysmahdollisuutta pohtivia ihmisiä.

• Esitetään valtiollinen anteeksipyyntö ja maksetaan korvauksia pakkosterilointitoimenpiteiden kohteiksi joutuneille ja muille, joihin valtio on kohdistanut lisääntymiskyvyttömyysvaateita.

• Lisätään perusneuvolapalveluihin hedelmällisyysneuvontaa ja -palveluita.

Tavoite:

Vahvistetaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ihmisten hallintaa omasta oikeudellisesta sukupuolimerkinnästään.

Ratkaisuja:

• Mahdollistetaan lyhyellä aikavälillä oikeudellisen sukupuolen vahvistaminen 15–17-vuotiaille omalla hakemuksella ja sitä nuoremmille huoltajan hakemuksella.

• Poistetaan lyhyellä aikavälillä oikeudellisen sukupuolen vahvistamisesta keinotekoiset odotusajat.

• Luodaan lyhyellä aikavälillä oikeudellisesti tasavertainen kolmas sukupuolimerkintä ”muu” kaksijakoisen mies–nainen-jaon ulkopuolisille henkilöille.

• Tavoitellaan pitkän aikavälin visiona luopumista oikeudellisen sukupuolen määrittelystä. Selvitetään tavoitteen haasteita ja käytännön toteutusta sukupuolivähemmistöjen tarpeet huomioiden ja varmistetaan, että jatkossakin on mahdollista hyödyntää tarpeellista sukupuoleen liittyvää väestödataa.

• Torjutaan kaikissa tilanteissa yritykset heikentää ihmisten itsemääräämisoikeutta oikeudellisesta sukupuolestaan, etenkin, kun ne perustuvat syrjiviin asenteisiin ja ennakkoluuloihin.

Tavoite:

Vahvistetaan ihmisten oikeutta yksityisyyteen ja omien henkilötietojen hallintaan.

Ratkaisuja:

• Toteutetaan henkilötunnuksen kokonaisuudistus ottamalla käyttöön henkilötunnus, joka ei sisällä muuta tietosisältöä kuin henkilön yksilöivän merkkijonon. Kielletään henkilötunnuksen käyttö tunnistustarkoituksessa.

• Lakkautetaan henkilötietokanta sukupuolen vahvistaneista ihmisistä, eli niin kutsuttu transrekisteri.

• Määritellään laki sukupuoleen ja sukupuolen ilmaisuun liittyvien henkilötietojen keräämisestä, joka velvoittaa sukupuolitiedon keräämisen yhteydessä tarjoamaan mahdollisuutta ilmoittaa sukupuoleksi kolmas sukupuoli tai jättää vastaamatta.

• Kielletään sukupuoleen ja sukupuolen ilmaisuun liittyvän henkilötiedon tunnistuskäyttö tilanteissa, joissa se ei ole välttämätöntä, kuten esimerkiksi julkisen liikenteen matkaoikeutta tarkistettaessa.

• Mahdollistetaan omien terveystietojen, kuten sukupuolenkorjausprosessiin liittyvien tietojen piilottaminen, kun tietoja ei enää tarvita.

• Varmistetaan, että kiireisiä sosiaali- ja terveyspalveluita on mahdollista saada myös nimettömästi, jotta avunsaanti ei esty henkilötietojen tallentamisen vuoksi. Tämä on erityisen tärkeää kun kyseessä on esimerkiksi paperittomat tai laittomia päihteitä ongelmallisesti käyttävät henkilöt.

Tavoite:

Asetetaan lainsäädännössä ja opetuksessa katsomukset yhdenvertaiseen asemaan.

Ratkaisuja:

• Korvataan nykyinen kirkollisvero katsomusyhteisöverolla. Veron kerääminen verotusjärjestelmän kautta olisi luvanvaraista ja sitä voisi hakea yhdenvertaisin kriteerein mikä tahansa riittävän laaja ja järjestäytynyt katsomuksellinen yhteisö.

• Siirrytään eri katsomuksia yhdenvertaisesti kohtelevaan ohjelmistoon julkisten tunnustuksettomien tahojen tilaisuuksissa, kuten kouluissa, eduskunnassa ja Puolustusvoimissa. Luodaan uusia tunnustuksettomia perinteitä ja varmistetaan, että tunnustukselliset tilaisuudet ovat vapaaehtoisia ja tosiasiallisesti samalla viivalla muun ohjelman kanssa.

• Varmistetaan, että hautausmaiden yhteydessä on tarjolla kaikille katsomuksille soveltuvia tiloja vainajan hyvästelyyn ja hautaustilaisuuksien järjestämiseen.

• Uudistetaan opetussuunnitelmaa siten, että vähintään erikseen määritettävä osa vuosiviikkotunneista on eri katsomusaineiden opetusryhmille yhteisiä kaikilla koulutusasteilla.

• Annetaan jokaiselle oppilaalle vapaus valita katsomusaineensa.

• Parannetaan vähemmistöuskontojen opetusta kouluissa ja korkeakouluissa keskittyen erityisesti pedagogisten edellytysten varmistamiseen vähemmistöuskontojen opettajille.

Tavoite:

Vahvistetaan uskonrauhaa ja uskonnonvapautta yhteiskunnassa ja lainsäädännössä.

Ratkaisuja:

• Puututaan tiukemmin uskonharjoittamiseen kohdistuvaan vihapuheeseen ja ilkivaltaan sekä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Lisätään poliisin resursseja uskonnollisiin yhteisöihin kohdistettujen uhkien tutkimiseksi ja uhkailijoiden saattamiseksi oikeuden eteen.

• Vahvistetaan medialukutaitoa monimuotoisuuden, osallisuuden ja yhteisöllisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi.

• Mahdollistetaan itsenäisesti uskontokunnan vaihtaminen tai siitä eroaminen 15-vuotiaasta eteenpäin. Helpotetaan viranomaisten mahdollisuuksia puuttua henkiseen väkivaltaan uskontokunnan vaihtajia kohtaan.

• Varmistetaan, että työoikeuslainsäädännössä turvataan riittävän vahvasti työntekijän oikeus rukoushetkiin taukojen yhteydessä.

• Lisätään työelämään katsomuksellisia joustoja, jotka mahdollistavat monipuolisesti eri katsomusten juhlapyhien viettoa ja pyhäkorvausten saamista.

• Asetetaan perustuslaissa turvattu negatiivinen uskonnonvapaus, eli vapaus uskonnosta, lainsäädäntöä ohjaavassa perusoikeusjärjestelmässä samanarvoiseen asemaan muiden perusoikeuksien ja erityisesti positiivisen uskonnonvapauden kanssa.

• Poistetaan laista poikkeukset uskonnollisista syistä noudatettavien eläinten teurastustavoille ja kiristetään huomattavasti rangaistuksia kärsimyksen aiheuttamisesta teurastettavalle eläimelle. Pidetään huolta, että viranomaisilla on riittävät resurssit valvoa tuotantoeläinten oloja.

Tavoite:

Vahvistetaan ihmisten oikeutta päätöksiin elämänsä loppuvaiheessa.

Ratkaisuja:

• Kehitetään saattohoidon laatua ja lisätään alueellista yhdenvertaisuutta.

• Vahvistetaan ihmisten itsemääräämisoikeutta elämänsä loppuvaiheen hoidosta ja säädetään eutanasian salliva laki.

2. Jokaiselle elämä ilman väkivaltaa

Sukupuolittunut väkivalta on Suomessa merkittävä ihmisoikeusongelma. Tilastokeskuksen mukaan 57 prosenttia naisista ja tytöistä on joskus elämässään kokenut uhkailua, fyysistä väkivaltaa tai seksuaaliväkivaltaa. Lähisuhdeväkivaltaa kokee joka kolmas nainen, ja kouluterveyskyselyn mukaan häirintää on kokenut puolet toisella asteella opiskelevista tytöistä. Kaikista naisista häirintää on kokenut 90 prosenttia. Kuka tahansa voi kokea väkivaltaa, mutta moninkertaisessa väkivaltariskissä ovat vammaiset kaikissa sukupuolissa ja näkyviin vähemmistöihin kuuluvat naiset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt.

Etenkin naiset joutuvat kokemaan väkivallan kierrettä, jossa henkinen ja fyysinen väkivalta on toistuvaa, vakavaa ja monimuotoista. Väkivalta on myös ylisukupolvista – lapsuudessa koettu ja todistettu väkivalta lisää todennäköisyyttä kokea väkivaltaa myös myöhemmin elämässä. Myös kunniaan liittyvä kontrolli ja väkivalta on koko suomalaisen yhteiskunnan ongelma, ei siitä erillinen vähemmistökysymys. Suurin osa koetusta väkivallasta jää edelleen piiloon viranomaisilta. Kyse on kaikilla mittareilla valtavasta ilmiöstä – lähisuhdeväkivallan hinta on pelkästään suorissa kustannuksissa 150 miljoonaa euroa vuodessa, eikä inhimilliselle kärsimykselle voida laskea hintaa.

Suomi on myös yksi Euroopan rasistisimpia maita. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan Suomen afrikkalaistaustaisista kaksi kolmesta on kokenut syrjintää. Myös Suomen romaneihin kohdistuva rasismi on niin arkipäiväistynyttä ja kaikkialla esiintyvää, että romaniväestön on käytännössä mahdotonta olla joutumatta ennakkoluulojen ja etnisen profiloinnin kohteeksi. Tällainen sorto ei Vihreille käy.

Rasismin vaikutukset ja ilmenemispiirteet yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla ovat moninaisia. Se tarkoittaa niin mikroaggressioita, viharikoksia, suoraa tai epäsuoraa syrjintää kuin osallisuuden epäämistä ja turvallisuuden heikkenemistä. Rakenteellinen rasismi läpileikkaa yhteiskuntaa ja sen instituutioita – ja koska se on rakenteissa, emme ole siitä vapaita pelkällä hyvällä tahdolla. Rasismin poistaminen yhteiskunnasta vaatii syrjinnän tunnistamista ja konkreettisia toimia siihen puuttumiseksi myös lainsäädännön tasolla. Ilman aktiivisia tekoja nollatoleranssin julistaminen rasismille on tyhjää ja jopa haitallista.

Sosiaalinen media muovaa uudelleen koko yhteiskuntaa ja vapaan demokratian olemusta. Se on osaltaan vahvistanut ihmisten osallisuutta, mutta samalla yhteiskunnassa kytevien seksististen ja vähemmistövihamielisten asenteiden joukkoistaminen on helpompaa kuin koskaan ennen. Vihapuhe ei nauti sananvapauden suojaa. Verkossa naisiin ja vähemmistöihin kohdistuva häirintä ja vainoaminen on otettava tosissaan, eikä niitä saa jättää tutkimatta. Kenenkään ei kuulu joutua vihatekojen kohteeksi tai pelätä omassa kodissaan.

Tavoite:

Lopetetaan sukupuolittunut väkivalta ja taataan matalan kynnyksen tukipalvelut jokaiselle väkivaltaa kokeneelle.

Ratkaisuja:

• Puretaan aktiivisesti yhteiskuntaan juurtunutta raiskauskulttuuria, jossa koskemattomuuden rajoja ei kunnioiteta, seksuaaliväkivaltaa vähätellään ja niiden uhreja syyllistetään.

• Varataan Istanbulin sopimuksen toteuttamiselle täysimääräiset resurssit. Seurataan, mitataan ja arvioidaan aktiivisesti sopimuksen kansallisen toimeenpanosuunnitelman etenemistä.

• Säädetään lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävä laki, jotta jokainen väkivaltaa kokenut saa tarvittavan avun ja tuen. Varmistetaan, että väkivaltaa kokeneiden tukipalvelut ovat palvelunkäyttäjille maksuttomia.

• Rajataan lähisuhdeväkivalta sovittelun ulkopuolelle.

• Helpotetaan lähestymiskieltojen saamista ja tiukennetaan niiden valvontaa.

• Lisätään turvakotipaikkojen määrää Istanbulin sopimuksen edellyttämään 500 turvakotipaikkaan ja taataan turvakotiverkoston alueellinen kattavuus.

• Varmistetaan kaikkien turvakotien esteettömyys ja mahdollistetaan vammaisille ihmisille tarvittava apu turvakotiin. Varmistetaan, että lemmikkejä vastaanottavia turvakoteja on tarjolla, jotta turvakotiin hakeutuminen ei esty lemmikin vuoksi.

• Pidennetään Seri-tukikeskukseen hakeutumismääräaikaa nykyisestä yhdestä kuukaudesta puoleen vuoteen. Varmistetaan, että tukipalvelut ovat kaikkialta Suomesta saavutettavia ja esteettömiä. Selvitetään turvakotien rahoitusmallin uudistamista paremmin turvakotiverkoston alueellista kattavuutta tukevaksi.

• Laaditaan sukupuolittuneen väkivallan vastainen toimintaohjelma, jossa linjataan erityisesti toimenpiteitä väkivallan tekijöiden parissa tehtävään työhön. Parannetaan sukupuolierityisten väkivallan katkaisuohjelmien saatavuutta ja saavutettavuutta merkittävästi.

• Huolehditaan poliisin ja oikeuslaitoksen resursseista ja osaamisesta sukupuolittuneen väkivallan sekä sateenkaari-ihmisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi ja tutkimiseksi, tarvittaessa velvoittavalla täydennyskoulutuksella. Koulutetaan oppilaitosten henkilökuntaa tunnistamaan sukupuolittuneen väkivallan erityispiirteet kouluympäristössä ja puuttumaan siihen aktiivisesti.

• Puututaan aktiivisesti kunniaan liittyvään väkivaltaan ja parannetaan viranomaisten osaamista ilmiön tunnistamisessa. Säädetään pakkoavioliitot rangaistaviksi erillisellä rikoslain pykälällä ja mahdollistetaan pakkoavioliiton kumoaminen ja mitätöinti.

• Ennaltaehkäistään häirintää kaikilla koulutusasteilla.

• Madalletaan miesten ja vähemmistöjen kynnystä ilmoittaa väkivallan kohteeksi joutumisesta muun muassa lisäämällä mieserityisiä väkivaltapalveluita ja lisäämällä ammattilaisten koulutusta erilaisten vähemmistöryhmien kohtaamisessa.

• Tunnistetaan entistä paremmin vammaisiin kohdistuva tiedostettu ja tiedostamaton syrjintä sekä näkyvämpi väkivalta. Sen toteuttamiseksi tarvitaan tutkimusta ja puuttumiseen toimintamallien luomista.

Tavoite:

Turvataan lasten oikeus keholliseen koskemattomuuteen.

Ratkaisuja:

• Kielletään erillislailla alaikäisiin kohdistetut lääketieteellisesti perustelemattomat kirurgiset toimenpiteet, kuten sukuelinten silpominen.

• Kielletään intersukupuolisiin lapsiin kohdistetut lääketieteellisesti perustelemattomat kirurgiset toimenpiteet ja hormonihoidot.

• Otetaan käyttöön varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa suostumusperusteisen seksuaalikasvatuksen periaatteet. Se tarkoittaa ikätasoon sopivaa opetusta omien rajojen tunnistamisesta ja suojaamisesta, sekä toisten rajojen kunnioittamisesta.

• Kitketään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vakiinnuttamalla tukipalvelut ihmisille, joilla on lapsikohteinen seksuaalihäiriö.

• Vahvistetaan lasten turvallisuutta sosiaalisessa mediassa ja edistetään kansainvälistä säätelyä riskien torjunnassa.

Tavoite:

Puututaan tehokkaammin rasismiin, vihapuheeseen, verkkoväkivaltaan ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Ratkaisuja:

• Kielletään järjestäytynyt rasismi yhdistyslaissa ja kriminalisoidaan siihen osallistuminen rikoslaissa.

• Kriminalisoidaan holokaustin kiistäminen.

• Säädetään maalittaminen erikseen rangaistavaksi.

• Tuodaan lainsäädäntöön selkeämmin käsite joukkoistetuista rikoksista, kuten esimerkiksi osallistuminen joukkovainoamiseen tai viestintärauhan rikkominen joukolla. Joukkoistettujen rikosten on oltava kaikissa tapauksissa virallisen syytteen alaisia.

• Estetään tehokkaammin laittomaksi ja lakkautettaviksi määrättyjen rasististen tai muutoin turvallisuutta uhkaavien järjestöjen toiminnan jatkaminen, ettei toiminta jatku esimerkiksi vain nimeä vaihtamalla.

• Varmistetaan, että poliisissa tunnistetaan naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvan vihapuheen ja verkkohäirinnän haitallisuus ja yleisyys, ja että niiden torjuntaan on varattu riittävästi koulutusta ja resursseja.

• Varmistetaan, ettei rasistisiin ennakkoluuloihin perustuvaa etnistä profilointia tapahdu poliisin ja muiden turvallisuusalan toimijoiden toiminnassa.

• Selkeytetään ulkomaalaislakia poistamalla syrjintää mahdollistavia riskejä ja epäselvyyksiä. Huomioidaan laissa selkeämmin etnisen profiloinnin ja syrjinnän kielto, etenkin ulkomaalaisvalvontaa koskevassa 129 a pykälän kolmannessa momentissa, joka ilman tarkistamista ei estä riittävästi ihmisten valvontaa etnisyyden perusteella.

• Varmistetaan, että yksityishenkilöiden henkeen ja turvallisuuteen kohdistuvien verkkouhkailujen tutkintaan ja syyttämiseen on riittävät viranomaisresurssit, ja että muun muassa uhrin sukupuoli tai etninen tausta ei vaikuta kielteisesti kuinka vakavasti tilanne otetaan.

• Luodaan poliisille, syyttäjille ja muille viranomaisille selkeät ja yhdenmukaiset toimintaohjeet digitaaliseen väkivaltaan ja vainoon puuttumisesta. Varmistetaan poliisin ja muiden viranomaisten riittävä ja ajantasainen osaaminen seksuaalirikosten tutkinnassa ja niiden uhrien kohtaamisessa sekä suostumusperusteisuudessa.

• Tehdään digitaalisessa ympäristössä tapahtuva vakava uhkaaminen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

• Lisätään internetissä toimivien keskustelualustojen oikeudellista vastuuta ja korvausvelvollisuutta tilanteissa, joissa alusta ei puutu riittävästi julkisesti esillä olevaan vihapuhesisältöön.

• Edellytetään suurilta sosiaalisen median alustoilta vihapuhetta torjuvien algoritmien ja moderointikäytäntöjen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Testataan alustojen moderointikäytäntöjä ja puututaan epäkohtiin sekä kansallisella tasolla että EU:ssa.

• Säädetään vihapuhe rangaistavaksi EU:n tasolla.

3. Jokaiselle yhdenvertainen yhteiskunta

Yhteiskuntaa on rakennettava kaikkien ehdoilla. Julkinen tila bussipysäkeistä markettien tuulikaappeihin tulee suunnitella helposti käytettäväksi riippumatta liikkumistavasta tai siitä, mitä aisteja on käytössä. Hyvä esteettömyyssuunnittelu huomioi myös esteettömyyden eri muodot – kaikki paikat eivät välttämättä ole saavutettavia esimerkiksi rahattoman tai sosiaalisia tilanteita karttavan henkilön näkökulmasta. Yhteiskuntasuunnittelun keinoin voidaan lisätä turvallisuutta ja torjua ihmisten ja alueiden eriytymistä.

Digitalisaatio on avainasemassa kaikille toimivan yhteiskunnan rakentamisessa. Digitaaliset apuvälineet purkavat esteitä, jotka saattoivat ennen olla ylitsepääsemättömiä. Digitaalisten julkisten palvelujen pitää olla saavutettavia, turvallisia ja ihmislähtöisiä. Selkeä digitaalinen viestintä on nähtävä ydinosana palveluita. Digitalisaation tuoman ajan ja paikan vapautumisen myötä yhteiskunnan ahtaita normeja elämisen rytmistä ja tavoista tulee höllentää.

Yhdenvertaisen yhteiskunnan edellytys on tehokas lainsäädäntö ja hyvä hallinto. Esteettömyyttä, saavutettavuutta ja syrjimättömyyttä on uskallettava edistää myös velvoittein ja laiminlyönneistä seuraavin sanktioin. Riittävällä laillisuusvalvonnalla ja viranomaisten jatkuvalla koulutuksella varmistetaan, etteivät laissa määritetyt toimet jää toteuttamatta. Hallinnossa on kiinnitettävä huomiota myös vastuun jakautumiseen. Tasa-arvon toteutuminen on myös resurssien jakamisen kysymys. Siksi tarvitaan sukupuolitietoista budjetointia ja laajaa vaikutusarviointia kaikilla politiikan tekemisen tasoilla.

Yhdenvertainen yhteiskunta on vahva myös puolustustahdoltaan. Suomen nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä asettaa miehet räikeästi eriarvoiseen asemaan muihin sukupuoliin verrattuna. Tavoitteenamme on tasa-arvoinen maanpuolustusmalli, joka ei aseta ketään eriarvoiseen asemaan sukupuolen tai sosioekonomisten seikkojen perusteella. Sivistysvaltio ei myöskään koskaan tuomitse toisinajattelijoita vankeuteen. Rangaistuksenomainen siviilipalvelus ja vakaumuksellisista ja omantunnon syistä totaalikieltäytyvien vankeustuomiot loukkaavat YK:n ihmisoikeusjulistuksen takaamaa omantunnonvapautta. Vapautusta haettaessa vakaumuksia tulee kohdella tasavertaisesti ilman erottelua muun muassa uskonnollisissa näkemyksissä.

Tavoite:

Edistetään tuloksellisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta lainsäädännössä, julkishallinnossa ja opetustoimessa.

Ratkaisuja:

• Käsitellään kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset säännöllisin väliajoin valtioneuvostossa ja eduskunnassa, ja ylläpidetään tiekarttoja niiden toteuttamiseksi.

• Vahvistetaan poliittisten ja hallinnollisten päätösten sukupuoli-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia lainsäädännöllä, säännönmukaisella viranhaltijoiden koulutuksella ja resursseilla.

• Hyödynnetään sukupuolitietoista budjetointia kaikessa lainvalmistelussa ja velvoitetaan julkiset toimijat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustietoiseen budjetointiin. Arvioidaan myös valtion budjettikokonaisuudet sukupuolten ja tasa-arvon näkökulmasta. Seurataan toimeenpantujen lakiuudistusten sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia.

• Yhdistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden valvonta saman valvontaviranomaisen alle vähentämättä käytössä olevia resursseja.

• Määritellään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamiselle vastuutyöntekijät kunnallisella ja alueellisella tasolla.

• Lisätään tasa-arvovaltuutetulle itsenäinen kanneoikeus tasa-arvolakiin perustuvissa syrjintäriidoissa.

• Lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnan toimivaltaan mahdollisuus käsitellä myös työelämäasioita yhdenvertaisuuteen liittyvissä tapauksissa. Annetaan yksilöille vireillepano-oikeus lautakuntaan myös tasa-arvoon liittyvissä asioissa.

• Selkeytetään kunnissa ja alueilla toimivien, ihmisten syrjimättömyyttä ja osallisuutta valvovien toimielinten toimivaltaa. Tosiasiallisen vaikutusvallan on oltava niissä riittävää tehtäviensä toteuttamiseksi. Näitä toimielimiä ovat muun muassa nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostot, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnat.

• Sitoudutaan turvaamaan kouluissa ja oppilaitoksissa toimivan inkluusion edellyttämät resurssit lisäämällä erityisopettajien koulutuspaikkoja ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia sekä varmistamalla riittävän pienet ryhmäkoot. Osoitetaan tarveperusteista tasa-arvorahaa perusopetukseen.

• Osoitetaan resursseja inklusiivisuuden toteutumiselle uusissa rakennushankkeissa muun muassa sukupuolineutraalien vessa- ja pukukoppitilojen mahdollistamiseksi.

• Turvataan turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun perusteella Suomessa oleskelevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

• Varmistetaan puoluerahoituksessa riittävä kiintiö politiikassa aliedustettujen sukupuolten, maahan muuttaneiden ja vähemmistöryhmien osallisuutta edistävään työhön.

Tavoite:

Kehitetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja vastaamaan sekä nykypäivää että tulevaisuutta.

Ratkaisuja:

• Muutetaan laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta virallisesti tasa-arvolaiksi ja päivitetään lakiteksti edistämään kaikkien sukupuolten välistä tasa-arvoa niissä kohdissa, joissa edistetään vain naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

• Korotetaan yhdenvertaisuuslain velvoitteet ja valvonta tasa-arvolain tasolle, jotta oikeus yhdenvertaisuuteen vahvistuu. Pidemmän aikavälin tavoitteena yhdistetään tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki yhtenäiseksi sääntelyksi velvoitteiden ja valvonnan tasosta tinkimättä.

• Tuodaan pidemmällä aikavälillä uskonnonharjoittaminen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien soveltamisalan piiriin. Huolehditaan samalla, ettei uskonnonharjoittamista suojaavat ihmis- ja perusoikeudet heikenny.

Tavoite:

Parannetaan rakennetun ympäristön esteettömyyttä ja tuetaan nykyaikaisia arkea sujuvoittavia ratkaisuja.

Ratkaisuja:

• Sanktioidaan rakennetun ympäristön esteettömyysvelvoitteiden laiminlyöminen. Huomioidaan kaikessa julkisessa rakentamisessa aistiesteettömyys ja aistiärsykekuorma.

• Kiinnitetään huomiota, että taloyhtiöillä on riittävät ja tosiasialliset puitteet tehdä tarpeellisia esteettömyysmukautuksia ja -remontteja.

• Toteutetaan kaupungeissa talvikunnossapitoa esteettömyysnäkökulma edellä.

• Varmistetaan, että julkisissa tiloissa on riittävästi tilaa epäkaupalliselle oleskelulle. Kokeillaan kaupungeissa erillisiä kaupallisuudesta vapaita keitaita.

• Varmistetaan, että kaupunkisuunnittelussa huomioidaan mahdollisuus istumiseen ja lepoon sitä tarvitseville. Kielletään nuorten oleskelua ehkäisevien äänikarkottimien käyttö yleisissä tiloissa ja julkisilla paikoilla.

• Varmistetaan, että palvelupisteissä on käytössä induktiosilmukka tai muu keino vahvistaa ääntä kuulovammaisten asioinnin mahdollistamiseksi.

• Lisätään hiljentymiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja alueita ja huoneita julkisissa tiloissa, kuten kauppakeskuksissa ja kirjastoissa.

• Mahdollistetaan kaupunkien toimivuus myös erilaisissa vuorokausirytmissä eläville. Lisätään yöaikaan auki olevia kaupunginosia ja varmistetaan julkisen liikenteen riittävyys myös yöaikaan.

• Tuetaan joustavaa ja esteetöntä yhteiskuntakehitystä, jossa arjen palvelut liikkuvat ja tulevat tarvittaessa kotiovelle. Varmistetaan samalla reilun työelämän säännöt ja reilu palkkaus muun muassa lähettipalvelualalla.

Tavoite:

Tehdään joukkoliikenteestä esteetöntä ja saavutettavaa.

Ratkaisuja:

• Säädetään tarkemmin lakiin velvoitteet pitkän matkan bussien esteettömyydestä.

• Edellytetään, että lähijoukkoliikenteessä voi matkustaa maksutta lastenvaunujen, kantovälineiden, rollaattorin, pyörätuolin ja muiden vastaavien liikkumisen apuvälineiden kanssa, ja että pitkän matkan liikenteessäkään niistä ei aiheudu matkustajalle ylimääräisiä kustannuksia.

• Edellytetään joukkoliikenteen palveluntarjoajilta enemmän joustoa matkalipun hankkimisessa ja käsittelyssä. Lipun hankkimista etukäteen ei tule tarkastusmaksun uhalla edellyttää ennen kulkuvälineeseen nousua.

• Kehitetään joukkoliikenteen aikatauluja siten, että niistä näkee selkeästi vuorojen esteettömyystiedot.

• Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön joukkoliikenteen matkalipuissa työttömille oma alennusluokka.

• Asetetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksulle lakiin perustuva yläraja. Säädetään mahdollisuudesta kumota tarkastusmaksut sosiaalitoimessa.

• Puututaan kaikkeen joukkoliikenteessä tapahtuvaan syrjintään, häirintään ja ahdisteluun. Edellytetään joukkoliikenteen palveluntarjoajilta, että häiriökäytöksestä on mahdollista ilmoittaa helposti ja viiveettä, esimerkiksi mobiilisovelluksen kautta.

• Edellytetään, että joukkoliikenteen henkilökunnalla on riittävä koulutus matkustajien arvokkaaseen ja normitietoiseen kohtaamiseen.

Tavoite:

Laajennetaan ihmisten oikeutta saada digitaalisia palveluita ja sisältöjä saavutettavasti.

Ratkaisuja:

• Kirjataan digipalvelulakiin tehokkaat sanktiot saavutettavuusvelvoitteiden rikkomisesta. Kriminalisoidaan törkeät laiminlyönnit.

• Edellytetään, että erillinen selkokielivaihtoehto on aina tarjolla kirjallisessa asioinnissa viranomaisten kanssa, myös verkkosivujen kielenä.

• Varmistetaan, että peruspalvelujen julkiset asiakaspuhelinnumerot ovat aina maksuttomia ja tavoitettavissa myös prepaid-liittymistä.

• Laajennetaan hätäkeskuksen päivystys ympärivuorokautiseksi suomalaisen viittomakielen palveluna. Varmistetaan, ettei yhteydenottoa varten vaadita etukäteistä rekisteröitymistä ja säädetään teleoperaattoreille velvollisuus priorisoida kaikki yhteydenottotavat samaan tapaan kuin hätäpuhelut.

• Velvoitetaan digitaalista interaktiivista sisältöä, kuten videopelejä, tuottavat ja myyvät tahot laittamaan sisällön saavutettavuusominaisuudet selkeästi esille.

• Varmistetaan, että digitaalisten sisältöjen saavutettavuusominaisuuksia, kuten verkkovideoiden tekstityksiä, ei voi rajoittaa tekijänoikeuksiin nojaten, jos sisältö muuten on yleisesti saatavilla.

• Varmistetaan, että viranomaisia velvoittava lainsäädäntö tunnistaa sosiaalisen median erityispiirteet ja sallii ammatillisen läsnäolon siellä.

• Poistetaan automaatiolla turha asiointitarve julkisista palveluista. Tarjotaan houkuttelevan hyviä digipalveluja niitä käyttävälle enemmistölle sekä ei-digitaalisia asiointipalveluja ja digitukea niitä tarvitseville.

• Varmistetaan, että haavoittuvassa asemassa olevilla on mahdollisuus julkisten digitaalisten palveluiden käytöön ja niiden vaatimaan sähköiseen tunnistautumiseen. Älypuhelimeen ja tietoliikenneyhteyden kustannuksiin tulee saada Kelan myöntämää perustoimeentulotukea.

Tavoite:

Uudistetaan Suomen maanpuolustus yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kunnioittavaksi.

Ratkaisuja:

• Laajennetaan lyhyellä aikavälillä kutsunnat koskemaan koko ikäluokkaa parlamentaarisesti hyväksytyn tavoitteen mukaisesti.

• Uudistetaan pitkällä aikavälillä asevelvollisuusjärjestelmä sukupuolineutraaliksi. Puolustusvoimat valikoisi kutsuttavista tarpeellisen määrän asepalvelukseen, mutta lopuillakin olisi edelleen perustuslain mukainen maanpuolustusvelvollisuus. Poistetaan tasa-arvolain 9 pykälästä maininta, että asevelvollisuuden säätäminen ainoastaan miehille ei ole syrjintää.

• Kumotaan vakaumuksellisen ja omantunnon syistä tapahtuvan totaalikieltäytymisen rangaistavuus.

• Lyhennetään siviilipalvelusta niin, että sen pituus ei ole rangaistusluontoinen suhteessa varuspalvelukseen.

• Varmistetaan turvallinen palvelusaika jokaiselle ilman häirintää, simputusta tai mitään syrjinnän muotoja. Koulutetaan Puolustusvoimien johtotehtävissä olevat tunnistamaan häirintä ja velvoitetaan puuttumaan siihen. Tulosten varmistamiseksi otetaan seksuaalisen häirinnän vähentäminen osaksi Puolustusvoimien tulostavoitteita.

• Edistetään naisten tasa-arvoista varuspalvelusaikaa muun muassa varmistamalla, että naisille osoitettuja tiloja ja majoitusta ei sijoiteta pois muun joukkueen yhteydestä tai tarpeellisen tiedonkulun ulottumattomiin.

• Varmistetaan, että Puolustusvoimien henkilöstöä koulutetaan riittävästi raskausajan erityisjärjestelyihin, kuten varotoimiin ja työn keventämiseen.

• Pidetään huolta, että sekä varuspalvelusta suorittaville naisille että erikokoisille miehille ja muille on yhdenvertaisesti tarjolla oman kehon mittoihin sopivia varusteita. Tämä on myös palvelusturvallisuuskysymys, josta ei voi tinkiä.

4. Jokaiselle tasavertainen työelämä

Vihreiden tavoitteena on rakentaa tasa-arvoista ja yhdenvertaista työelämää, jossa kaikkien yksilöllinen osaaminen tunnistetaan ja jokaisen oikeudet toteutuvat.

Ihmiset kohtaavat työelämässä eriarvoista kohtelua esimerkiksi kansalaisuuden, kielen, iän, sukupuolen, toimintakyvyn ja etnisen taustan vuoksi. Työnhakijan mahdollisuuksiin voivat vaikuttaa niin nimi, vähemmistöasema kuin oletukset perheellistymisestäkin. THL:n väestötutkimuksen mukaan työelämässä tapahtuva syrjintä on yleistä. Naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia on kokenut vuoden sisällä syrjintää työssä tai työnhaussa, nuorista naisista noin joka viides.

Syrjintään työnhaussa tulee aktiivisesti puuttua, sillä se ajaa ihmisiä omaa osaamistaan vastaamattomiin työsuhteisiin tai kokonaan työelämän ulkopuolelle. Syrjimättömyyden edistämiseksi tarvitaan muun muassa anonyymin rekrytoinnin laajentamista kaikille työpaikoille. Työelämään tarvitaan myös lisää joustoja ja moninaisuuden arvostusta, jotta yhteiskuntasopimus hyvästä ja reilusta työelämästä voi toteutua jokaiselle taustastaan riippumatta.

Työelämän sukupuolisegregaatio, eli eriytyminen ja siiloutuminen sukupuolen perusteella, on kansainvälisesti vertailtuna Suomessa jyrkkää. Sukupuolittuneisuus ylläpitää haitallisia stereotypioita ja kaventaa ihmisten potentiaalia. Normeista ja oletuksista vapaita koulutus- ja alavalintoja tulee tukea esimerkiksi sukupuolitietoisella kasvatuksella ja koulutuksella sekä opinto-ohjauspalveluita vahvistamalla.

Työelämän tasa-arvoistamiseksi naisenemmistöisten matalapalkka-alojen arvostusta on kasvatettava ja ne on nostettava ylös palkkakuopasta. Lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloilla ja asiakaspalveluammateissa yleistä häirintää ja väkivaltaa on ennaltaehkäistävä. Samalla on puututtava juurisyihin, jotka aiheuttavat miehille työn epävarmuutta ja keskeytyksiä, kuten työtapaturmia ja irtisanomisia, ja naisille muun muassa määräaikaisuuksien kasautumista.

Työelämän epätasa-arvo heijastuu myös työpaikan ulkopuolelle. Epätasa-arvoisesti jakautuvan hoivavastuun myötä miehet pitävät naisia lyhyempiä vanhempainvapaita ja naisten palkka- ja urakehitys hidastuu ja jopa pysähtyy. Sukupuolittuneessa köyhyysriskissä ovat paitsi eläkeköyhyyttä kohtaavat naiset, myös työikäiset miehet, jotka joutuvat useammin muun muassa pitkäaikaistyöttömiksi.

Tavoite:

Edistetään avointa ja tasa-arvoista palkkausta ja kitketään alipalkkausta.

Ratkaisuja:

• Toimeenpannaan vaikuttava ja yhteiskuntaa laajalti kattava samapalkkaisuusohjelma muun muassa EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin perustuen. Edistetään samapalkkaisuutta ja palkka-avoimuutta tukevien palkkausjärjestelmien käyttöönottoa.

• Torjutaan eläkeläisköyhyyttä ja tehdään aktiivisesti töitä sen eteen, että naisten eläke-euro olisi yhtä suuri kuin miesten.

• Lisätään palkka-avoimuutta vahvistamalla tasa-arvolaissa henkilöstön, henkilöstön edustajien ja syrjintää epäilevien työntekijöiden tiedonsaantioikeuksia palkoista.

• Selvitetään, tuodaan näkyväksi ja ratkotaan maahan muuttaneiden naisten ja vammaisten naisten epätasa-arvoista palkkausta. Edistetään maahan muuttaneiden naisten koulutusta, työllistymistä ja samapalkkaisuutta.

• Korjataan kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät palkattomuuden eettiset ongelmat ja selkeytetään lainsäädännössä tosiasiallisen työn ja sosiaalipalvelun välistä eroa. Vihreät suhtautuu kielteisesti työllisyys- ja sosiaalipalvelujen muotoihin, joissa toiminta on pääasiallisesti ja tosiasiallisesti työtä, ilman riittävää korvausta ja työntekijän oikeuksia.

• Siirrytään ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakoulutuksessa työssäoppimis- ja harjoittelukäytäntöihin, joissa tosiasiallisen työn tekemisestä saa reilun työelämän mukaista korvausta.

• Kehitetään etenkin yksinyrittäjien eläkejärjestelmää yrittäjien eläkkeiden tason nostamiseksi ja tasa-arvon vahvistamiseksi.

Tavoite:

Kehitetään työelämää tasa-arvoisemmaksi ja työnhakua syrjimättömäksi.

Ratkaisuja:

• Puututaan raskaussyrjintään ja parannetaan raskaana olevan irtisanomissuojaa myös määräaikaisissa työsuhteissa.

• Ratifioidaan kansainvälinen ILO:n äitiyssuojelusopimus turvaamaan imetyksen jatkuminen myös työssäkäydessä.

• Laajennetaan anonyymi rekrytointi kaikille julkisen sektorin työpaikoille, ja kannustetaan vahvasti sen käyttöönottoon myös yksityisellä sektorilla. Edellytetään koulutusta ja tuotetaan perehdytysmateriaalia soveltamisen tueksi, jotta vältytään syrjintää vahvistavilta sudenkuopilta.

• Lisätään uusia väyliä muodollisen tutkinnon suorittamiseen ja kielen oppimiseen työn ohessa.

• Luodaan neuromoninaisuuden paremmin huomioivaa työelämäkulttuuria.

• Edistetään sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden päivittämistä sukupuolineutraaleiksi. Vauhditetaan erityisesti lakisääteisten nimikkeiden päivittämistä, kuten esimerkiksi luottamusmiehen päivittämistä luottamusedustajaksi.

• Puututaan työpaikoilla ja työssäoppimisjaksoilla kaikkeen epäasialliseen käytökseen, seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan. Vahvistetaan työturvallisuuslaissa säädettyä työnantajan velvoitetta puuttua häirintään ja epäasialliseen kohteluun työpaikoilla.

• Vahvistetaan työsuojeluvaltuutetun oikeuksia ja toimivaltuuksia työpaikoilla.

• Lasketaan tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain 30 työntekijän rajaa, jotta yhä useammalla työpaikalla olisi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

• Tavoitellaan listayhtiöiden hallituksissa tasaista sukupuolten välistä edustusta ja otetaan käyttöön sukupuolikiintiöt aliedustettujen sukupuolien osuuden nostamiseksi. Edistetään sukupuolikiintiöissä ”vähintään yhtä sukupuolta” -mallin korvaamista ”enintään yhtä sukupuolta” -mallilla, joka ottaa sukupuolen moninaisuuden paremmin huomioon. Muutetaan tasa-arvolain 4 a pykälän 1 momentti vastaamaan sitä.

• Varmistetaan, ettei sukupuolenkorjausprosessi altista ketään syrjinnälle työelämässä, esimerkiksi sairauspoissaoloja määritettäessä.

• Laajennetaan ihmisten oikeutta käyttää työpaikoilla uskonnollisia ja kulttuurisia vaatetuksia, jos pukeutumista eivät määrittele esimerkiksi välttämättömät turvallisuustekijät.

• Torjutaan ihmiskauppaa ja työperäistä hyväksikäyttöä. Vahvistetaan näiden ilmiöiden tunnistamista ja viranomaistyötä. Parannetaan hyväksikäytettyjen työntekijöiden asemaa. Vahvistetaan rikosvastuun toteutumista.

Tavoite:

Uudistetaan perhevapaajärjestelmää tukemaan tasa-arvoisesti perheen aikuisten työuria ja perheaikaa.

Ratkaisuja:

• Toteutetaan vihreä perhevapaamalli, jossa vanhempainvapaat merkitään perhekohtaiseen yhteiskäyttöön. Mallissa oikeus vapaisiin jakautuu tasaisesti pienellä jousto-osalla, 300 arkipäivää jaetaan tasan aikuisten kesken ja 60 joustavasti. Perhevapaiden käyttämisen osa-aikaisesti tai jaksottain voi valita joustavasti.

• Puretaan perhevapaakiintiöissä sidos vanhemmuuteen ja huoltajuuteen. Laajennetaan järjestelmä koskemaan isovanhempia ja tilannekohtaisesti myös muita perheen läheisiä aikuisia.

• Parannetaan perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa ja vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista.

• Siirretään sairausvakuutuslakiin kirjatut perhevapaajoustot täysimääräisesti työsopimuslakiin. Tasa-arvoisten perhevapaiden täytyy kuulua yhtäläisesti kaikille toimialoille ja työntekijöille.

• Laaditaan numeeriset tavoitteet perhevapaiden tasa-arvoiselle käytölle ja tehdään vaikutusarvioita perhevapaauudistusten vaikutuksista perheiden vapaiden käyttöön. Seurataan lainsäädännön toteutumista muun muassa osana työehtosopimusten perhevapaakirjauksia.

• Vahvistetaan määräaikaisissa palvelusuhteissa työskentelevien työsuhdeturvaa raskaus- ja perhevapaatilanteissa.

• Korvataan ja kehitetään kotihoidontuen tilalle Kelan joustavan hoitorahan mallia. Tavoitteena on mahdollistaa perheille enemmän vapautta perhevapaiden pitämiseen ja edistää vanhempien hoivavastuun tasaista jakautumista.

• Mahdollistetaan kaikille Suomesta oleskeluluvan saaneille oikeus perhevapaisiin.

Tavoite:

Edistetään täsmätyökykyisten ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaista asemaa työpaikoilla.

Ratkaisuja:

• Säädetään vammaisten henkilöiden työllistämiskiintiö. Luodaan kiintiölle Suomeen sopiva oma mallinsa ja tarkastellaan esimerkkejä toimivista malleista muista Euroopan maista.

• Varmistetaan lainsäädännöllä työpaikkojen esteettömyys ja työn mahdollistavat apuvälineet ja palvelut, kuten henkilökohtainen apu. Ulotetaan esteettömyys- ja saavutettavuussääntely työntekijöille tarkoitettuihin tiloihin ja järjestelmiin.

• Lisätään työolosuhteiden järjestelytuen käyttöä ja luodaan järjestelytukeen helpotettu päätöskaista tuen hakemiseen yhteisönä ja päätöksen saamiseen automaationa ensimmäisen puoltavan päätöksen jälkeen.

• Otetaan julkisissa hankinnoissa käyttöön työllistämisehto, jolla voidaan ohjata yrityksiä palkkaamaan täsmätyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä ja vammaisia henkilöitä.

• Luodaan palkkatukea hakeville täsmätyökykyisille ihmisille terveydenhuoltoon kevennetyn menettelyn pikakaista, joka vähentää odotusaikoja ja lääkäreitä kuormittavaa lomakebyrokratiaa. Varmistetaan, että palkkatuettu työ kerryttää työttömyysturvan työssäoloehtoa ja eläkettä.

Tavoite:

Turvataan seksipalveluja myyvien ihmisten oikeudet ja tunnustetaan seksipalveluala oikeutettuna tapana hankkia elanto.

Ratkaisuja:

• Toteutetaan selvitys seksipalveluja myyviin ihmisiin kohdistuvista lainsäädännöllisistä epäkohdista ja oikeusturvaongelmista. Huomioidaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja yhteiskuntapoliittisesti, enemmän kuin vain rikosoikeuden tai prosessioikeuden kannalta.

• Korjataan seksipalveluja myyville henkilöille ongelmia aiheuttavaa sääntelyä itsenäisen toiminnan mahdollistamiseksi ja työturvallisuuden vahvistamiseksi. Korjattavaa esiintyy muun muassa tilavuokrauksessa ja pankkipalveluissa.

• Kumotaan ulkomaalaislain 148 pykälän kuudes momentti, jonka mukaan seksipalvelujen myynnistä epäilty henkilö voidaan käännyttää maasta. Tämä edistää vakavien rikosten selvittämistä ja vahvistaa rikosten uhrien oikeusturvaa.

• Turvataan seksipalveluja myyvien henkilöiden täysimääräiset ammatilliset järjestäytymisoikeudet.

5. Jokaiselle riittävä hyvinvointi

Yhteiskuntaan on syntynyt eriarvoistumiskehitys, jossa hyvinvointi kasaantuu hyvin pärjääville, samalla jättäen sivuun jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat. Tämä näkyy syventyvänä, usein periytyvänä pahoinvointina ja alueellisina ja väestöllisinä hyvinvointieroina niin köyhyydessä, sairastavuudessa kuin eliniässäkin. Samaan aikaan uupumuksesta on tulossa sukupolvikokemus. Mielenterveyden ongelmista kärsivät etenkin nuoret, opiskelijat ja työuransa alussa olevat aikuiset. Mielenterveyskriisi on yksilötasolla inhimillinen tragedia, mutta myös laajemmasta näkökulmasta uhka koko yhteiskunnan kestävyydelle. Suomessa kuolee keskimäärin kaksi ihmistä itsemurhaan joka päivä. Haluamme painaa sen lukeman nollaan.

Haluamme pysäyttää ihmisten eriarvoistumisen ja nostaa väestön riittävän hyvinvoinnin ja sen tasavertaisen jakautumisen kaikkea läpileikkaavaksi poliittiseksi tavoitteeksi. Tämän edistämiseksi perinteisten talouden ja työllisyyden mittareiden rinnalle on otettava politiikkaa ohjaavia väestön hyvinvoinnin mittareita.

Terveydenhuollossa ymmärrys vähemmistöjen terveydestä tulee olla nykyaikaista ja käytännöt syrjimättömiä. Sukupuolierityiset hyvinvointinäkökulmat tulee huomioida paremmin yhteiskunnallisessa keskustelussa ja terveyspalveluissa. Terveydenhuollossa tulee huolehtia naistyypillisten kehojen tarpeiden ja sairauksien riittävästä huomioimisesta tutkimuksessa ja palvelutarjonnassa, kuten gynekologisten palvelujen saatavuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee kohdata palveluiden käyttäjät yhdenvertaisesti. Ihmisten elinajanodotteen taantuminen tulee pysäyttää ja ihmisryhmien välisiä eroja elinajanodotteessa tulee kuroa umpeen luokkatietoisesti ja alueelliset erot huomioiden.

Hoitoonpääsyn ongelmat rikkovat vakavasti ihmisten perusoikeuksia ja on merkittävä tekijä hyvinvointierojen taustalla. Tilanteesta kärsivät kaikki, mutta erityisesti toimintakyvyltään heikentyneet, kuten vanhukset ja syrjään jääneet. Apua ja tukea on saatava yhdenvertaisesti ja viivytyksettä silloin, kun sitä tarvitsee, oli kyse sitten pienestä tai suuresta huolesta. Mielestämme kenenkään elämä ja terveys ei ole toista vähäpätöisempi. Yhteiskunnan peruspalvelut ja hyvän arjen edellytykset on järjestettävä siten, että hyvinvoinnin tasavertaisuus toteutuu kaikille, myös käytännössä.

Tavoite:

Puretaan syrjinnän eri muotoja lääketieteessä ja terveydenhuollossa.

Ratkaisuja:

• Puututaan rakenteelliseen rasismiin terveydenhuollossa ja lääketieteessä. Esimerkiksi hoito-ohjeet ja oirekuvaukset on kirjoitettava erilaisille ihotyypeille sopiviksi.

• Parannetaan erityisesti perusterveydenhuollossa gynekologisten vaivojen ja naistentautien, kuten endometrioosin tunnistamista. Ehkäistään naisten kipukokemusten vähättelyä ja oireiden sivuuttamista, joka loukkaa oikeutta hyvään hoitoon.

• Parannetaan miesten testosteronivajeen ymmärrystä, diagnostiikkaa ja hoitoa terveydenhuollossa. Puretaan stigmaa ja vähätteleviä asenteita, jotka voivat viivästyttää oikean diagnoosin saamista ja muun muassa testosteronikorvaushoidon piiriin pääsyä.

• Teetetään koronapandemian aikaisista toimista kattava riippumaton selvitys ja kehitetään kriisitilanteiden varautumisosaamista sen pohjalta. Kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten syrjimättömyyteen ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen yllättävän kriisin kohdatessa.

• Varmistetaan, ettei lääketieteellinen sukupuolenkorjausprosessi perustu ainoastaan kaksijakoiseen nainen–mies-sukupuolinormiin, jotta muun muassa muunsukupuolisilla ihmisillä on yhdenvertainen pääsy hoitoihin.

• Turvataan murrosikää lykkäävien hoitojen saatavuus niitä tarvitseville nuorille.

• Kitketään yhteiskunnasta vanhentuneet syrjivät asenteet, joissa sateenkaari-identiteetti ja erityisesti sukupuolivähemmistöön kuuluminen nähdään diagnosoitavana häiriönä.

• Luodaan sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille väyliä valittaa kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta terveydenhuollossa ja oikeus vaihtaa hoitavaa lääkäriä tarvittaessa.

• Kriminalisoidaan eheytyshoidoiksi kutsuttu väkivalta ja torjutaan myös muuta sateenkaariväestöön kohdistuvaa henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

• Varmistetaan, ettei terveydenhuoltojärjestelmä jätä ylisensitiivisyyden vuoksi reagoimatta sateenkaariväkeen kohdistuviin terveysuhkiin, kuten sateenkaarinuorten mielenterveyden haasteisiin tai seksiteitse tarttuviin tauteihin.

• Laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköihin sekä palveluiden käyttäjiä että ammattilaisia koskevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita tosiasiallisesti noudatetaan.

Tavoite:

Ehkäistään uupumusta, torjutaan mielenterveyskriisiä ja edistetään parempaa terveyttä.

Ratkaisuja:

• Vähennetään monialaisilla toimilla yhteiskunnassa liiallista suorituskeskeisyyttä, joka aiheuttaa ylikuormitusta ja uupumusta.

• Päivitetään Suomen mielenterveysstrategia paremmin tunnistamaan lasten ja nuorten kohtaamaat haasteet varsinkin sukupuolierityisestä näkökulmasta, jotta ongelmiin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa.

• Kehitetään kouluarjen rinnalla kulkevia mielenterveyttä tukevia palveluja erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kokeman ahdistuksen ja uupumuksen vähentämiseksi.

• Tunnistetaan ja ennaltaehkäistään poikien ja nuorten miesten itsetuhoisuutta ja masennusta koulu- ja harrastusarjessa.

• Puututaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten leimaantumisesta, syrjinnästä ja vähemmistöstressistä johtuvaan pahoinvointiin kitkemällä juurisyitä, eli syrjintää, sekä vahvistamalla tukipalveluita.

• Asetetaan tavoitteeksi miesten keskimääräisen eliniän nostaminen ja luodaan sitä tukemaan monialainen kansallinen strategia. Puututaan samalla muihin eroihin väestöryhmien elinajanodotteessa, kuten merkittäviin eroihin alueiden ja tuloluokkien välillä.

• Puretaan haitallisia sukupuolinormeja, jotka aiheuttavat miehille terveyshaittaa ja vaaratilanteita, kuten esimerkiksi sosiaalista sulkeutuneisuutta ja haluttomuutta käyttää terveyspalveluita, ja naisille eriarvoisuutta työelämässä.

• Toteutetaan ikäihmisten kuntoa ja mielenterveyttä tukeva harrastustakuu, jolla torjutaan kustannustehokkaasti myös yksinäisyyttä ja alennetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia.

• Puututaan hyvinvointialueilla kasvaneisiin hoitojonoihin ja edistetään ratkaisuja, jotka purkavat terveydenhuollon pullonkauloja ja terveyspalvelujen saatavuuden eriytymistä.

• Vahvistetaan iäkkäiden ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kirjataan lakiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen osana iäkkäiden ihmisten lainmukaista palvelutarpeen arviointia. Varmistetaan, että iäkkäiden ihmisten omaa tahtoa ja päätöksiä käyttämistään palveluista kunnioitetaan. Huomioidaan moniperustaisuus ikäihmisten palveluissa.

• Otetaan käyttöön politiikkaa ohjaavia väestön hyvinvoinnin ja hyvinvointierojen mittareita talous- ja työllisyysmittareiden rinnalle.

Tavoite:

Lasketaan kynnys hakeutua ja päästä mielenterveysavun piiriin mahdollisimman matalalle.

Ratkaisuja:

• Säädetään työterveyshuoltolaissa ja työturvallisuuslaissa psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä. Selvitetään mielenterveyden tukemista lakisääteisenä työterveyspalveluna.

• Asetetaan yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi itsemurhien loppuminen kokonaan. Toteutetaan kansallista mielenterveysstrategiaa ja itsemurhien ehkäisyohjelmaa ja sitoutetaan strategiaan kaikkia hallinnon tasoja sekä kolmatta sektoria ja omalta osaltaan yrityksiä.

• Toteutetaan terapiatakuu eli pääsy matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin 30 päivän sisällä koko maassa. Toteutetaan kaikilla hyvinvointialueilla matalan kynnyksen ajanvarauksettomia mielenterveysavun toimipisteitä ja kehitetään myös kotiin meneviä mielenterveyspalveluja.

• Poistetaan mielenterveyspalveluista päihteettömyysvaatimus ja varmistetaan, että palveluita on mahdollista saada tarvittaessa anonyymisti.

• Tuetaan sukupuolierityistä mielenterveystyötä tekeviä kolmannen sektorin toimijoita, kuten eri sukupuolten vertaistukiryhmiä ja puhelinpäivystyksiä.

• Lisätään mielenterveyden ammattilaisten määrää. Tehdään psykoterapeutiksi kouluttautumisesta maksutonta, lisätään aloituspaikkoja, luodaan muuntokoulutusväyliä sekä helpotetaan ulkomaisten tutkintojen tunnustamista.

Tavoite:

Turvataan seksuaaliterveyspalvelujen ja lapsettomuushoitojen yhdenvertainen saatavuus.

Ratkaisuja:

• Huolehditaan lainsäädännöllä ja rahoituksella lapsettomuushoitojen kattavasta ja yhdenvertaisesta saatavuudesta. Varmistetaan, ettei lapsettomuushoitoihin pääsy riipu tulotasosta. Rinnastetaan lapsettomuushoidoista johtuvat poissaolot palkallisiin sairauspoissaoloihin kaikkien hoidoissa käyvien osalta.

• Ulotetaan palvelusetelijärjestelmä koskemaan hedelmöityshoitoja, jos hyvinvointialue ei pysty tarjoamaan riittävää hoitokapasiteettia.

• Varmistetaan, ettei hedelmöityshoitolaki mahdollista itsellisten naisten, naisparien, sukupuolivähemmistöjen, vammaisten henkilöiden ja monisuhteisten asettamista eriarvoiseen tai hankalampaan asemaan suhteessa muihin.

• Vahvistetaan miesparien, yksinäisten miesten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia perheen perustamiseen.

• Otetaan hyvinvointialueilla ja kunnissa käyttöön alle 25-vuotiaille maksuton ehkäisy, joka sisältää kaikki modernit ehkäisyvälineet.

• Parannetaan hyvinvointialueiden ja kuntien hankintaosaamista ja -kriteereitä seksuaaliterveyspalveluihin kuuluvien tuotteiden hankinnassa.

• Huolehditaan, että hyvinvointialueilla on tarjolla gynekologisia ja urologisia terveyspalveluita ja ne ovat saavutettavia myös vähävaraisille potilaille.

• Lisätään hedelmällisyystietoisuutta sekä hedelmällisyyteen vaikuttavien sairauksien parempaa ja varhaisempaa tunnistamista muun muassa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa.

• Lisätään tietoisuutta ja pääsyä vaihdevuosihoidon pariin hyvinvointialueilla.

Tavoite:

Lisätään tietoutta kuukautisista ja vähennetään kuukautisköyhyyttä.

Ratkaisuja:

• Velvoitetaan työnantajat ja terveydenhuolto myöntämään yksilöllisesti sairauslomapäiviä kuukautisten aikana työntekijän omalla ilmoituksella. Huomioidaan sairauslomapäivien määrässä yksilöllisesti vaikuttavat tekijät, kuten hormonaaliset ja kipua aiheuttavat sairaudet.

• Varmistetaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa, että kaikille lapsille ja nuorille suunnataan riittävästi ikätasoista opetusta ja tietoa kuukautisista.

• Lasketaan edelleen kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisäveroa.

• Tarjotaan ilmaisia kuukautissuojia kunta- ja aluetasolla esimerkiksi oppilaitoksissa.

6. Jokaiselle yhteisö johon kuulua

Jokaisen elämää määrittää ja muokkaa vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Vertaistensa joukossa ihminen voi löytää merkityksellisyyttä ja ymmärtää paikkaansa maailmassa. Yhteisöjä on yhteiskunnan sisällä monenlaisia – osa tulee perittynä ja osan ihmiset rakentavat elämänsä aikana itse.

Suomi on aina ollut monimuotoinen maa. Etenkin vammaisvähemmistöihin, etnisiin vähemmistöihin ja alkuperäiskansaan kuuluvia ihmisiä kohdellaan kuitenkin liian usein kaltoin. Suomen tulee olla vastuullinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava maa, joka tunnustaa ja korjaa vähemmistöyhteisöihin kohdistetun sortopolitiikkansa, myös nykypäivänä tapahtuvien oikeusloukkausten kohdalta. Muun muassa saamelaisten historiallinen pakkosuomalaistaminen jatkuu edelleen yhteiskunnassa eri sortavissa muodoissa, kuten alkuperäiskansalle kuuluvien perinteiden ja oikeuksien torjuntana sekä Suomen toteuttaman asuttajakolonialismin kieltämisenä.

Kieli on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa sekä väline että tavoite. Kieleen liittyvät ihmisen juuret, identiteetti ja kulttuuri. Monet Suomessa puhutut ja viitotut kotoperäiset vähemmistökielet ovat uhanalaisia. Kansallisilla kulttuurivähemmistöillä on lakeihin perustuva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja kieltään. Käännös- ja tulkkauspalvelut turvaavat osittain kielellisten oikeuksien toteutumista, mutta niiden lisäksi tarvitaan omakielisiä palveluja ja resursoitua toimintaa. Tiedostamme, että nykyiset tulkkausjärjestelyt altistavat virheellisyyksille, jotka voivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa niin sotepalveluissa kuin maassa asumiseen liittyvissä tilanteissa. Myös maahan muuttaneiden kielitaidon merkitys tulee tunnistaa osana yhteiskunnan kielivarannon rikkautta.

Monille kaikista lähin yhteisö on oma perhe. Jotta oikeus perheen kanssa vietettyyn aikaan voi toteutua kaikille tasavertaisesti, tulee yhteiskunnan huomioida paremmin perheiden ja perhetilanteiden monimuotoisuus. Kaikki perheet eivät ole samasta puusta veistettyjä, eikä lakeja pidä rakentaa ulossulkevien oletusten varaan.

On myös monia, joille tutuinta on yksinäisyys. THL:n väestötutkimuksen mukaan kokemus yksinäisyydestä on yleistynyt ja se koskettaa yli puolta miljoonaa suomalaista. Myös joka kymmenes suomalainen kokee erittäin heikkoa yhteiskunnallista osallisuutta. Sitä kokee muita enemmän matalasti koulutetut ja nuoret aikuiset, erityisesti nuoret miehet. Vihreille on tärkeä tavoite, että jokainen voi löytää itselleen merkitykselliset yhteisöt ja ettei kukaan jää yhteiskunnasta syrjään.

Tavoite:

Edistetään saamelaisten ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista.

Ratkaisuja:

• Ratifioidaan kansainvälisen työjärjestö ILOn alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169 ja pohjoismainen saamelaissopimus.

• Mahdollistetaan saamelaisiin kohdistettua valtiollista sortoa käsittelevän saamelaisten totuus- ja sovintokomission tehokas ja tarkoituksenmukainen työ komission riittävällä resursoinnilla.

• Säädetään saamelaisten itsemäärämisoikeuksia turvaava saamelaiskäräjälaki. Varmistetaan, että saamelaisten tarpeet ja Suomen kansainväliset velvoitteet huomioidaan täysimääräisesti lain sisällössä.

• Parannetaan mahdollisuuksia saamen kielten opiskeluun ja vahvistetaan kielitaitovaatimuksen toteutumista julkisella sektorilla saamelaisalueilla.

• Turvataan saamelaislasten oikeus saamen kielten opetukseen koko maassa.

• Lisätään saamelaiskäräjien tiedontuotannon resursseja.

• Turvataan saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön Uvjan toiminnan jatkuvuus.

• Vakiinnutetaan hankerahoitteisia saamelaistiedon ja saamelaiskulttuurin edistämishankkeita, kuten Dihtosis-toiminta, pysyviksi toimintamuodoiksi pysyvällä rahoituksella.

• Turvataan saamelaisten oikeudet perinteisiin elinkeinoihin Saamenmaalla. Päivitetään Tenon kalastussääntö edistämään paremmin saamelaisten oikeuksien toteuttamista lohikantojen elpymistä vaarantamatta.

Tavoite:

Turvataan sateenkaarivähemmistöjen oikeudet itseilmaisuun ja juhlistetaan sateenkaarikulttuuria.

Ratkaisuja:

• Varmistetaan, että Suomi valmistelee tavoitteellisen ja sitovan sateenkaaripoliittisen toimintaohjelman sateenkaarivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

• Turvataan sateenkaarilasten ja -nuorten oikeudet ilmaista itseään ja kasvaa omaksi itsekseen. Edistetään sukupuolitietoista kasvatusta ja koulutusta, torjutaan syrjintää ja vahvistetaan osallisuutta läpi koulutuspolun.

• Lisätään sateenkaarikulttuurin historian ja perimätiedon dokumentointia tukemalla sitä jo nyt tekeviä tahoja kuten Työväenmuseo Werstasta tai Kirjallisuusarkistoa sekä lisäämällä arkistotoimijoiden välistä yhteistyötä.

• Varmistetaan, että ikääntyneiden palveluissa sateenkaariseniorit kohdataan myönteisesti ja sensitiivisesti. Tunnistetaan sateenkaarisenioreiden toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja huomioidaan heidän tarpeensa palveluissa.

• Liputetaan kunnissa ja virastoissa Pride-kuukauden kunniaksi.

Tavoite:

Vahvistetaan monikielistä Suomea.

Ratkaisuja:

• Varmistetaan ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen.

• Turvataan ruotsinkieliset koulutuspolut laajasti eri aloilla ja varmistetaan julkisten palvelujen saatavuus molemmilla kansalliskielillä.

• Seurataan ja tutkitaan kieli-ilmapiiriä ja puututaan tarvittaessa täsmätoimenpiteillä sen heikentyessä.

• Säädetään karjalan kielelle ja romanikielelle erilliset omat kielilait, joissa kielelliset oikeudet määritellään tarkemmin.

• Mahdollistetaan useamman kuin yhden kotikielen merkitseminen väestötietojärjestelmään.

• Tunnistetaan ja tunnustetaan maahan muuttaneiden kielitaidon merkitys osana Suomen kielivarantoa.

• Lisätään karjalaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin perustuslain 17 pykälän kolmanteen momenttiin, kohdassa jo mainittujen saamelaisten ja romanien rinnalle.

• Lisätään Ylelle velvoite ylläpitää karjalankielistä toimitusta ja ohjelmatarjontaa.

• Korjataan tulkkausjärjestelyjä laadukkaan tulkkauksen mahdollistamiseksi.

• Huomioidaan kielellisyydet ja monikielisyys esimerkiksi työpaikkojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa.

• Selkeytetään lainsäädännössä mitä kielitaitoa voidaan edellyttää opiskelijoilta ja työntekijöiltä, jotta esimerkiksi liian tiukat kielivaatimukset eivät estä työllistymistä.

Tavoite:

Varmistetaan resurssit ja riittävät koulutuspolut kotoperäisten vähemmistökielten vakaan aseman turvaamiseksi.

Ratkaisuja:

• Laaditaan romanikielen elvyttämiseksi kansallinen toimenpideohjelma ja varmistetaan pysyvä ja vakaa rahoitus karjalan kielen elvytysohjelmalle.

• Perustetaan saamen kielten ja karjalan kielten elvytyksen kannalta olennaisia kielipesiä. Turvataan kielipesätoiminta merkitsemällä lakiin selkeät vastuutahot. Tehdään kielipesien rahoituksesta kiinteä osa valtion budjettia ja korotetaan niiden resursointia.

• Luodaan katkeamattomia koulutuspolkuja kotoperäisten vähemmistökielten opintoihin varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Luodaan etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen malleja, jotta opiskelu on mahdollista vähintään etäyhteyksin.

• Laajennetaan Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin opetusta siten, että se mahdollistaa tutkinto-opiskelun.

• Laajennetaan yliopistollinen romanikielen opinto-ohjelma kattamaan perus- ja aineopintojen lisäksi myös oppiaineen syventäviä opintoja. Kiinnitetään opintokokonaisuuksien sisällöissä erityishuomiota kielenelvytyskysymyksiin.

• Tuetaan laadukkaiden ja nykyaikaisten kotoperäisten vähemmistökielisten oppimateriaalien tuottamista ja saatavuutta.

Tavoite:

Edistetään viittomakielien asemaa ja viittomakieltä käyttävien ihmisten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta.

Ratkaisuja:

• Kehitetään kaksikielistä ja viittomakielistä, kielellisesti inklusiivista kasvatusta ja koulutusta eri asteilla.

• Edistetään viittomakielisten ja kuulovammaisten ikääntyneiden viittomakielisiä ja kielellisesti saavutettavia terveys-, hoiva- ja asumispalveluita hyvinvointialueilla.

• Toteutetaan kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi valtion kohdistaman sorron käsittelemiseksi.

• Vahvistetaan viittomakielisten ihmisten omakielisten palvelujen saatavuutta. Lisätään laadukkaan ja suositusten mukaisen viittomakielisen kääntämisen ja tulkkauksen velvoittavuutta osana saavutettavuuslainsäädännön kiristämistä.

• Velvoitetaan kouluttamaan henkilöstö tarpeen mukaan vaihtoehtoisiin kommunikointimenetelmiin, kuten tukiviittomiin ja kuvakommunikointiin.

• Kannustetaan työnantajia kiinnittämään viittomakielten taitoon parempaa huomiota palvelutyöntekijöiden rekrytoinnissa. Kehitetään kannustimia lisätä työyhteisöissä viittomakielistä kielikoulutusta.

• Tuetaan suomenruotsalaisen viittomakielen elvyttämistä.

Tavoite:

Turvataan lasten oikeutta vanhempiin ja monenlaisten vanhempien yhdenvertaista oikeudellista asemaa.

Ratkaisuja:

• Mahdollistetaan lapselle useamman kuin kahden oikeudellisen vanhemman rekisteröinti. Korjataan vanhemmuuslaki ja muut lainsäädännön kohdat huomioimaan yhdenvertaisesti kahta vanhempaa suuremmat perheet.

• Mahdollistetaan syntyvän lapsen juridisen vanhemmuuden vahvistaminen ennen lapsen alulle saattamista solmitun sopimuksen nojalla esimerkiksi apilaperhe-, koti-inseminaatio- ja sijaissynnytystilanteissa.

• Tehdään adoptiolakiin kokonaisuudistus, jossa korjataan adoptioprosessin syrjiviä ja mielivaltaisia käytäntöjä, kuten adoption epääminen vanhempien ikäeron johdosta.

• Päivitetään adoptiolaissa uusperheiden vanhemmuuden vahvistaminen siten, että perheen sisäisen adoption vuoksi kenenkään vanhemman ei tarvitse luopua oikeudellisesta vanhemmuudestaan.

• Taataan ulkomailta saapuneille oleskeluluvan saaneille oikeus perheenyhdistämiseen ilman toimeentuloedellytystä. Muutetaan perheenjäsenen määritelmää kattamaan myös Suomessa asuvien seurustelukumppanit. Mahdollistetaan oleskeluluvan hakeminen toisille vanhemmille perhesiteen perusteella jo raskauden aikana.

• Varmistetaan, että Maahanmuuttoviraston lupapäätökset kunnioittavat lapsen edun ensisijaisuutta sekä jokaisen oikeutta perhe-elämään.

• Tehdään lastensuojelulainsäädännön kokonaisuudistus, jossa muun muassa puututaan vieraannuttamiseen ja panostetaan ennaltaehkäisevään tukeen perheille, jotta huostaanottojen määrä saataisiin laskuun.

• Turvataan lasten ja nuorten ihmisoikeuksien toteutuminen lastensuojelulaitoksissa ja turvataan lastensuojelun jälkihuolto 25 ikävuoteen asti.

• Muutetaan elatusapua ja elatustukea koskeva lainsäädäntö huomioimaan paremmin vuoroasumisen tilanteet ja monimuotoiset huoltajatapaamiset. Korjataan järjestelmän kankeutta ja mahdollistetaan muun muassa perheoikeudellisen avun saanti sitä tarvittaessa.

• Korjataan isyyden tunnustamiseen ja lapsen elatukseen liittyvät ongelmakohdat, joissa sekä miehet että lapset voivat jäädä oikeudellisesti epäselvään asemaan.

Tavoite:

Luodaan tahattomasta yksinäisyydestä ja syrjäytyneisyydestä vapaa yhteiskunta.

Ratkaisuja:

• Rakennetaan kansallinen yksinäisyyden torjunnan ohjelma, jolla saadaan merkittävästi vähennettyä ihmisten kokemaa tahatonta yksinäisyyttä.

• Edistetään järjestelmällisesti ratkaisuja, jotka huomioivat yksin asuvien tilanteet yhdenvertaisesti yhdessä asuvien kanssa. Mahdollistetaan esimerkiksi yksin asuville työmatka- ja työasuntovähennykset yhdenvertaisesti yhdessä asuvien kanssa.

• Varmistetaan koko maassa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan resurssit ja että nuorille on tarjolla riittävästi muun muassa nuorisotalotoimintaa.

• Varmistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuudet kokeilla matalalla kynnyksellä erilaisia mielekkäitä harrastuksia ja tekemisiä ilman että yhteiskunta tai perheen sosioekonominen tausta sitä merkittävästi rajoittaa.

• Kehitetään kirjastoja tarjoamaan yhä enemmän sosiaalisen kohtaamisen mahdollisuuksia.

• Vähennetään vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden yksinäisyyttä varmistamalla, että arjen palveluissa ja sosiaalisissa kontakteissa on mahdollista tavata ja viettää aikaa itselle läheisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien kanssa.

• Puututaan ostrakismiin, eli tahalliseen tai tahattomaan yksilöiden ulossulkemiseen, kaikkialla jossa ihmiset muodostavat yhteisöjä, kuten esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla ja palveluasumisessa. Lisätään tietoutta ulossulkemisen haitoista ja hyvistä käytännöistä kaikkien huomioimiseen.