Oikeuspoliittinen ohjelma

Hyväksytty puoluevaltuuston kokouksessa 18.2.2024

1. Demokraattisen oikeusvaltion puolustus

Vihreä oikeuspolitiikka perustuu oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen. Oikeusvaltiossa kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä, julkisen vallan käyttö perustuu lakiin ja oikeus on yhtäläisesti kaikkien saavutettavissa. Vihreät tulkitsee oikeusvaltioperiaatetta ihmisoikeuksien ja demokratian muodostamassa kokonaisuudessa, jossa tunnistetaan, että säädettävien lakien tulee aina kunnioittaa ihmisoikeuksia, pohjautua demokraattisiin prosesseihin ja turvata asianmukaiset oikeussuojakeinot.

Vihreä oikeuspolitiikka tavoittelee ihmisten oikeuksien ja vapauksien maksimointia sekä eläinten ja luonnon oikeuksien puolustamista. Poliittisia päätöksiä peilataan tämän oikeusajattelun kautta. Oikeuksia ja vapauksia voidaan rajoittaa vain, kun rajoituksilla turvataan toiset oikeudet ja vapaudet. Tämä tarkoittaa erityisesti oikeutta elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä kansallista turvallisuutta. Vihreässä oikeuspolitiikassa otetaan kaikissa tilanteissa huomioon heikoimmassa asemassa olevat, vähävaraiset henkilöt, lapset ja vanhukset, vähemmistöt ja muut syrjityt ihmisryhmät sekä ympäristö, ilmasto ja eläimet.

Suomi on yksi maailman vakaimpia oikeusvaltioita¹. Silti emme voi tuudittautua siihen, että tilanne pysyisi aina samanlaisena. Oikeusvaltioperiaatteesta on viime aikoina poikettu myös EU-maissa, ja vastaavanlainen kehitys on estettävä Suomessa. Vihreät edistää toimia, joilla oikeusvaltion peruspilarit, kuten kansanvaltaisuus, perus- ja ihmisoikeuksien etusija sekä tuomioistuinten riippumattomuus turvataan perustuslaissa. Suomen pitää omassa EU- ja ulkopolitiikassaan vaikuttaa toimivan oikeusvaltion puolesta kansainvälisesti. Oikeusprosessien pitkä kesto ja kustannukset ovat merkittävä oikeusturvaongelma. Oikeuslaitos on resursoitava niin, ettei ratkaisua joudu odottamaan vuosikausia.

Oikeuspolitiikkaan liittyy myös ylivelkaantumisen ehkäisy, josta Vihreillä on erillinen ohjelma ”Ei enää toivottomia velkavuoria – Vihreät ratkaisut yksityishenkilöiden ylivelkaantumiseen”.

2. Turvataan oikeusvaltion perusta

Perus- ja ihmisoikeudet oikeusjärjestyksen perustana

Kansainvälisissä sopimuksissa turvatut ihmisoikeudet ja Suomen perustuslain määrittämät perusoikeudet ovat keskeinen ja erottamaton osa vihreää oikeuspolitiikkaa. Kaiken yhteiskunnallisen toiminnan on perustuttava perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Vihreät ottaa huomioon muun ohessa YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia (1966), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (1966), kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista (1965) ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista (1979), lapsen oikeuksia (1989) ja vammaisten henkilöiden oikeuksia (2006) ja pakolaisten oikeusasemaa (1951, lisäpöytäkirja 1968) koskevat kansainväliset yleissopimukset, Euroopan ihmisoikeussopimuksen (1950) ja Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan (1996) sekä sitoutuvat edistämään niissä turvattujen oikeuksien toteutumista myös käytännössä.

Vihreät pitää yhdenvertaisuutta keskeisenä perus- ja ihmisoikeutena, sillä se ilmentää kaikkien ihmisten jakamatonta, yhtäläistä ihmisarvoa. Toinen vihreille perimmäisen tärkeä perus- ja ihmisoikeus on sananvapaus, jonka varaan vapaa ja demokraattinen yhteiskunta rakentuu. Digitalisoituvassa maailmassa myös yksityisyyden ja henkilötietojen suoja on noussut koko ajan tärkeämmäksi oikeudeksi. Avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa on samalla turvattava oikeus saada tietoa julkisesta päätöksenteosta ja julkishallinnon toiminnasta. Lisäksi on taattava jokaisen oikeus ihmisarvoisen elämän muihin perusedellytyksiin, kuten koulutukseen ja terveyspalveluihin.

Vaikka perus- ja ihmisoikeudet pyrkivät jo nykyisellään kattavasti suojelemaan sekä yksilöitä että ryhmiä, parannuskohteita on edelleen. Syrjintää ja häirintää ilmenee yhteiskunnassa monissa muodoissa, myös rakenteissa ja piilevänä. Mielivaltainen eri asemaan asettamisen tulee ymmärtää syrjintänä, vaikka se ei yksiselitteisesti perustuisi henkilön ominaisuuteen, kuten sukupuoleen tai ikään.

Sananvapaus ei ole tekosyy rikkoa muiden oikeuksia eikä vihapuheen tule nauttia sananvapauden suojaa. Monimutkaisessa digitaalisessa yhteiskunnassa on yksityisyys liian helposti kaupan, ja yksilön on usein vaikea ymmärtää, mihin hänen tietojaan käytetään. Perusoikeusjärjestelmää tulisi laajentaa myös ihmisten ulkopuolelle tunnustamalla nykyistä vahvemmin eläinten, ympäristön ja luonnon oikeus hyvinvointiin ja kukoistavaan elämään. Eläinten ja luonnon puolustamisesta tulisi säätää perustuslaissa nykyistä vahvemmin. Eläimille tulee voida nimetä edustaja eläinsuojelurikosten oikeuskäsittelyssä.

Perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi oikeuksien valvontamekanismeja on vahvistettava. On välttämätöntä, että perusoikeuskontrolli toteutuu sekä etukäteisesti että jälkikäteisesti, jotta taataan riittävä mahdollisuus puuttua perusoikeusloukkauksiin. Etukäteisyyttä painottava kontrollijärjestelmä rakentuu liiaksi aktiivista poliittista päätösvaltaa käyttävien kansanedustajien tulkinnoille poliittisten päätösten perustuslaillisuudesta, minkä vuoksi jälkikäteistä perusoikeuskontrollia on syytä vahvistaa entisestään. Oikeusvaltioperiaate ja vallanjako edellyttävät, että perustuslain loukkaamattomuus ei jää ainoastaan lainsäätäjän vastuulle, vaan myös tuomioistuimilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus puuttua vähäisempiinkin perustuslainvastaisuuksiin.

Vihreät tavoitteet:

• Muutetaan laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta virallisesti tasa-arvolaiksi ja päivitetään lakiteksti edistämään kaikkien sukupuolten välistä tasa-arvoa niissä kohdissa, joissa edistetään vain naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

• Korotetaan yhdenvertaisuuslain velvoitteet ja valvonta tasa-arvolain tasolle, jotta oikeus yhdenvertaisuuteen vahvistuu. Pidemmän aikavälin tavoitteena yhdistetään tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki yhtenäiseksi sääntelyksi velvoitteiden ja valvonnan tasosta tinkimättä.

• Tuodaan pidemmällä aikavälillä uskonnonharjoittaminen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien soveltamisalan piiriin. Huolehditaan samalla, etteivät uskonnonharjoittamista suojaavat ihmis- ja perusoikeudet heikenny.

• Lisätään lakiin henkilöön liittyvän syrjinnän kiellon rinnalle nimenomainen mielivaltaisen eriarvoistavan kohtelun kielto, joka ei vaadi selkeää henkilöön liittyvää syytä ollakseen kiellettyä. Tarkennetaan laissa syrjinnän määritelmiä kattamaan yksittäiseen syyhyn perustuvan syrjinnän lisäksi moniperusteinen syrjintä ja risteävä syrjintä.

• Määritellään YK:n yleissopimuksen mukaisen kaikille sopivan suunnittelun sekä saavutettavuuden ja esteettömyyden laiminlyönnit yhdenvertaisuuslain kieltämäksi syrjinnäksi.

• Edistetään syrjintätilanteiden käsittelyä julkishallinnossa. Perustetaan syrjintäasioita koskevat ilmoituskanavat julkisyhteisöihin. Luodaan vahva ja itsenäinen häirinnän vastainen EU-tason valvontaelin.

• Ratifioidaan kansainvälisen työjärjestö ILOn alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169 ja pohjoismainen saamelaissopimus.

• Säädetään saamelaisten itsemäärämisoikeuksia turvaava saamelaiskäräjälaki. Varmistetaan, että saamelaisten tarpeet ja Suomen kansainväliset velvoitteet huomioidaan täysimääräisesti lain sisällössä.

• Edistetään jokaisen oikeutta asioida omalla kielellään tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Turvataan ruotsin kielen asema kansalliskielenä ja vahvistetaan saamen, karjalan ja romanin kielten sekä Suomessa puhutun viittomakielen asemaa vähemmistökielinä.

• Lisätään karjalaisten oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin perustuslain 17 pykälän kolmanteen momenttiin, kohdassa jo mainittujen saamelaisten ja romanien rinnalle.

• Säädetään karjalan kielelle ja romanikielelle erilliset omat kielilait, joissa kielelliset oikeudet määritellään tarkemmin.

• Mahdollistetaan useamman kuin yhden kotikielen merkitseminen väestötietojärjestelmään.

• Kirjataan vammaisten henkilöiden oikeudet perustuslain perusoikeusluetteloon, kuten ne on jo kirjattu EU:n perusoikeuskirjaan.

• Kirjataan eläinten itseisarvo ja perusoikeudet perustuslakiin. Kirjataan lakiin velvoite ottaa täysimääräisesti huomioon kaikessa päätöksenteossa eläinten ja luonnon hyvinvoinnin perusedellytykset ja lajityypilliset tarpeet.

• Lujitetaan lakien jälkikäteistä perustuslainmukaisuuden valvontaa lisäämällä tuomioistuinten mahdollisuuksia jättää soveltamatta perustuslain kanssa ristiriitaan johtavaa lainsäädäntöä. Lain soveltamatta jättämiseltä ei tule jatkossa edellyttää “ilmeistä ristiriitaa”, vaan perusoikeuksille tulee antaa nykyistä herkemmin etusija tavalliseen lainsäädäntöön nähden.

• Vahvistetaan perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa varmistamalla eduskunnan oikeusasiamiehen valvontatoiminnan ja erityisten valvontaviranomaisten (yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu vanhusasiavaltuutettu) riittävä resursointi. Yhdistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden valvonta saman valvontaviranomaisen alle vähentämättä valvontaan käytettäviä resursseja.

• Turvataan eläinsuojeluvaltuutetun virka sekä tämän työn edellyttämät resurssit lainsäädännöllä.

• Käsitellään kansainvälisten ihmisoikeuksien valvontaelinten suositukset säännöllisesti valtioneuvostossa ja eduskunnassa, ja annetaan Ihmisoikeuskeskukselle mahdollisuus raportoida eduskunnalle säännöllisesti Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanosta.

Oikeusvaltion pysyvyyden takaaminen

Oikeusvaltio ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat Suomen valtiosäännössä vahvistettuja periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä velvoitteitaan. Oikeusvaltio tarkoittaa sitä, että kaikki julkinen valta ja muu yhteiskunta toimivat lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittavat demokratiaa ja perusoikeuksia sekä ovat riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa.

Oikeusvaltio on heikentynyt viime vuosina useissa maissa, kuten Venäjällä, mutta myös EU:n sisällä esimerkiksi Unkarissa. Vaara on olemassa myös Suomessa. Oikeusvaltion perusteiden turvaaminen vaatii vahvaa politiikkaa sekä kansallisesti että EU-tasolla. Suomessa tulisi tehdä ns. oikeusvaltion stressitesti eli selvittää ja arvioida, kuinka hyvin Suomen oikeusvaltion rakenteet kestävät niihin kohdistuvan epädemokraattisten toimijoiden mahdollisesti aiheuttaman poliittisen paineen heikentää oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Selvityksen tulee kattaa vallankäyttö- ja hallintojärjestelmän lisäksi moniäänisen vapaan median, sananvapauden, rahapolitiikan riippumattomuuden sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset.

Oikeusvaltion perusteet on turvattava niin, että niiden muuttaminen vaatii laajan kansallisen yksimielisyyden ja ettei se onnistu pelkillä enemmistöpäätöksillä edes useamman vaalikauden aikana. Perustuslakimme on monelta osin varsin kattava, mutta esimerkiksi tuomioistuinten riippumattomuutta se ei takaa riittävästi. Mahdollisessa kriisitilanteessa vain perustuslain tasoiset säännökset antavat tuomioistuinlaitokselle todellista turvaa eduskunnan ja/tai hallituksen puuttumiselle tuomioistuinten toimintaan. Kaikkialla maailmassa poikkeusolot ja niitä varten ennalta säädetty lainsäädäntö on osoittautunut riskiksi oikeusvaltion kannalta. Suomessa näitä riskejä on pyritty kontrolloimaan sillä, että valmiuslain soveltamisen käyttöönotto- ja jatkamisasetukset saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi jälkikäteisesti, mutta esimerkiksi poikkeusolojen toteaminen ja valmiuslain soveltamisen aloittaminen ei edellytä lainkaan eduskunnan myötävaikutusta. Vastaavia mahdollisuuksia hallituksen toimivallan omavaltaiseen lisäämiseen on myös esimerkiksi rajavartiolaissa.

Vihreät tavoitteet:

• Tehdään “oikeusvaltion stressitesti”. Toteutetaan selvityksessä nousseet toimenpiteet ja lujitetaan oikeusvaltion perusteet horjumattomiksi.

• Vahvistetaan perustuslaissa säädettyä tuomarien riippumattomuutta. Asetetaan tuomareille ministereitä vastaava kielto hoitaa sellaista tehtävää, joka voi haitata tuomarin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa tuomioistuimen jäsenenä.

• Säädetään perustuslaissa ylimpien tuomioistuinten kokoonpanon vähimmäis- ja enimmäismäärästä ja lainmukaisuudesta sitovasti niin, ettei sitä voida muuttaa tavallisella lailla.

• Luovutaan tasavallan presidentin syntyperävaatimuksesta.

• Estetään kaksoiskansalaisten kohdalla Suomen kansalaisuuden menettäminen rikoksen tai toisen maan kansalaisuuden johdosta.

• Vaaditaan, että EU-arvoja ja -perusoikeuksia on kunnioitettava kokonaisuudessaan kaikissa jäsenvaltioissa. Varmistetaan, että EU:n perusoikeuskirjan noudattaminen kokonaisuudessaan on ehto EU-jäsenyydelle.

• Ehdollistetaan EU-rahoitus ja muut tuet oikeusvaltioperiaatteen ja EU-arvojen kunnioittamiselle. Vaaditaan, että oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien loukkaamisesta voidaan asettaa seuraamuksia.

• Uudistetaan valmiuslaki ja uudelleenarvioidaan siinä säädetyt poikkeusolotyypit oikeusvaltion suojaamisen näkökulmasta. Ulotetaan eduskunnan jälkitarkastusoikeus koskemaan myös poikkeusolojen ja tietyn poikkeusolotyypin toteamista.

• Varmistetaan, ettei fasistisia ja rasistisia puolueita hyväksytä puoluerekisteriin ja että puolueen voi tarvittaessa poistaa rekisteristä, jos ilmenee poistoa puoltavia seikkoja. Siirretään puoluerekisteri Patentti- ja rekisterihallituksen alaisuuteen.

Ehkäistään vallan keskittymistä

Vihreät peräänkuuluttaa vallan tasaista jakamista instituutioiden välillä ja haluavat ehkäistä vallan liiallista kasautumista yksittäisille henkilöille. Oikeusvaltiota ja demokratiaa ylläpidetään ja mielivaltaa ja diktatuureja ehkäistään parhaiten valtiosääntöön kirjatulla vallanjaolla. Vallanjaon ensisijaisena tarkoituksena on asianmukaisen, tehokkaan ja demokraattisen oikeusvaltion vaatimukset täyttävän tehtäväjaon mahdollistaminen sekä vallankäyttö nimenomaan kansalaisten hyväksi. Myös varallisuuden ja sitä kautta taloudellisen vallan liiallinen keskittyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen ovat uhka demokratialle.

Vihreät perustaa oman vallanjakoihanteensa klassiseen vallan kolmijako-oppiin, jossa toisistaan erotetaan riippumaton lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta. Nyky-Suomessa eduskunta, hallitus ja tuomioistuimet eivät ole toisistaan täysin riippumattomia puhumattakaan EU-instituutioiden keskinäisestä asemasta, ja sen vuoksi instituutioiden välistä epätasapainoa on syytä maltillisesti lähteä purkamaan. Olennaista on turvata myös riippumattoman median ja Euroopan keskuspankin asema yhteiskunnassa.

Reilu vallanjako edellyttää myös, ettei valtaa keskitetä liikaa yksittäisille henkilöille. Vihreät ajaa Suomeen ja Euroopan unioniin järjestelmää, jossa poliitikkojen ei ole mahdollista toimia kaikilla hallinnon tasoilla yhtä aikaa päätöksentekijän asemassa, jolloin voidaan välttyä myös turhilta eturistiriidoilta sekä helpottaa ammattipoliitikkojen haastavia aikataulupaineita. Vihreät sitoutuu muutokseen yhdessä muiden puolueiden kanssa, jottei synny tilannetta, jossa puolueet asettavat ehdokkaita vaaleihin eri säännöillä.

Vihreät tavoitteet:

• Turvataan eduskunnan asema ylimpänä valtioelimenä ja kaiken toimeenpanovallan parlamentaarinen vastuunalaisuus eduskunnalle Suomen Nato-jäsenyyteen välittömästi tai välillisesti liittyvissä asioissa.

• Turvataan tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus valtionhallinnosta, vahvistamalla Tuomioistuinviraston asemaa ja itsenäisyyttä oikeusministeriöstä tarvittaessa perustuslaintasoisesti.

• Säädetään perustuslaissa keskuspankin ja median riippumattomuuden takaamisesta. Turvataan moniäänisen ja riippumattoman uutismedian toimintaedellytykset kaikissa tilanteissa.

• Lisätään Euroopan parlamentin valtaa suhteessa Euroopan unionin neuvostoon. Annetaan parlamentille oikeus tehdä lakiesityksiä ja laajennetaan sen budjettivaltaa. Siirrytään EU:n neuvoston päätöksenteossa määräenemmistöpäätöksiin myös verotuksessa, sosiaalipolitiikassa ja ulkopolitiikassa.

• Edistetään yhä demokraattisempaa ja oikeudenmukaisempaa Eurooppaa vahvistamalla ja syventämällä eurooppalaista yhteistyötä.

• Vähennetään tasavallan presidentin valtaoikeuksia poistamalla oikeus armahtaa vankeja ja siirtämällä oikeus määrätä ennenaikaiset eduskuntavaalit eduskunnalle itselleen.

• Selvitetään mahdollisuutta estää toimiminen samaan aikaan ministerinä ja kansanedustajana. Jos kansanedustaja nimetään valtioneuvoston jäseneksi, hänen tilalleen kutsuttaisiin ministerin tehtävän ajaksi varakansanedustaja.

• Selvitetään mahdollisuutta estää kansanedustajan osanottaminen eduskunnan äänestykseen, jossa käsitellään hänen omaa luottamustaan kansanedustajana tai ministerinä.

• Rajoitetaan vaaleilla valittujen luottamustehtävien päällekkäisyyttä säätämällä, että kansanedustaja tai Euroopan parlamentin jäsen voi samanaikaisesti olla jäsenenä joko kunnanvaltuustossa tai aluevaltuustossa mutta ei molemmissa.

• Lisätään kuntalakiin mahdollisuus valita pormestari ja apulaispormestarit suoralla kansanvaalilla.

• Siirretään tuomareiden nimittäminen tasavallan presidentiltä kokonaan tuomarinvalintalautakunnalle, ja arvioidaan nimittämisprosessin riippumattomuutta.

• Selvitetään maallikotuomareiden (lautamiesten) valintamenettelyn ja nimitysoikeuden siirtämistä Tuomioistuinvirastolle.

3. Edistetään demokratiaa

Demokratia on toimivan oikeusvaltion kulmakivi. Ilman kansan suorilla vaaleilla määräajoin valitsemia päättäjiä taikka mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon vaalien välillä ei voi olla demokraattisesti legitiimiä hallintoa tai lainsäädäntöä. Demokraattisessa oikeusvaltiossa vallan käyttö edellyttää vallankäytön oikeutusta ja vallankäyttäjän legitimiteettiä.

Demokratia ei typisty säännöllisin väliajoin järjestettäviin vaaleihin, vaan se on jatkuva prosessi, johon on panostettava eduskunnasta kaikille hallinnon tasoille asti. Vihreiden demokratia-ajatus sisältää vallan jakamisen ihmisten kesken, ei keskittämistä yksiin käsiin. Edustuksellista päätöksentekoa tulee täydentää muilla vaikuttamisen ja osallistamisen rakenteilla, kuten kansalaisraadeilla, kansalais- ja kuntalaisaloitteilla ja lähidemokratiamalleilla. Demokratiaan kuuluvat myös sananvapaus ja lehdistön vapaus tiedon välittämiseen.

Parannetaan vaalijärjestelmää

Demokratia perustuu siihen, että kansalaiset valitsevat päättäjänsä. Demokratiaa vahvistetaan parantamalla vaalijärjestelmää niin, että vaalitulos heijastaa mahdollisimman hyvin äänestäjien tahtoa. Tähän sisältyy korkeana prioriteettina äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden rajan laskeminen 16 ikävuoteen kaikissa vaaleissa sekä kansalais- ja kuntalaisaloitteissa. Äänestämisen tulee olla saavutettavissa kaikille asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta.

Eduskuntavaalien vaalimallin uudistaminen on korkealla vihreiden tavoitteissa. Nykyinen malli ei toteuta riittävästi vaalien demokraattisuuden ja suhteellisuuden periaatteita, koska piilevä äänikynnys ja siten hukkaan menneiden äänien määrä on liian korkea. Vihreät kannattaa niin sanottua vaalialuemallia, jossa ehdokasasettelu ja äänestäminen tapahtuvat vaalipiiritasolla mutta puolueiden välinen äänestystulos lasketaan laajemmalla vaalialueella. Vaalialue voi muodostua kahdesta tai useammasta vaalipiiristä. Vihreät pitää vaalialuemallia ensisijaisena suhteessa toiseen vaihtoehtoon, niin sanottuun tasauspaikkamalliin, jossa suurin osa kansanedustajapaikoista jaetaan vaalipiirikohtaisesti mutta viimeiset paikat jaetaan valtakunnallisesti tasauspaikkoina äänituloksen mahdollisimman hyvän valtakunnallisen suhteellisuuden takaamiseksi.

Osana vaalialuemalliin siirtymistä vaaleissa ehdokkaiden läpimenojärjestyksen laskentaan käytetty d’Hondtin menetelmä korvataan muun muassa Ruotsissa käytössä olevalla Sainte-Laguën menetelmällä. Sainte-Laguën mallissa puolueen paikkojen osuus vastaa mahdollisimman hyvin puolueen äänien osuutta ja siinä äänikynnys asettuu kohtalaisen alhaiseksi, toisin kuin d’Hondtin malli, joka myös suosii isoja listoja. Euroopan tasolla reilumpaa suhteellisuutta on hyvä edistää yhteiseurooppalaisilla vaalilistoilla. Presidentinvaalissa voitaisiin puolestaan selvittää siirtymistä siirtoäänivaalitapaan, joka vähentäisi taktista äänestämistä sekä poistaisi tarpeen toiselle vaalikierrokselle.

Puolueiden tukijärjestelmää on uudistettava vastaavasti niin, että puolueiden rahoitus määräytyy valtakunnallisen kannatuksen eikä kansanedustajien määrän perusteella. Tämä koskee myös eduskunnan ulkopuolella olevia ns. pienpuolueita, joiden valtionrahoituksen suhteen on asetettu muita puolueita korkeampi kynnys, mikä muodostaa esteen puolueen kasvulle. Puolueiden rahoituksen ja vaalirahoituksen valvontaa on myös syytä kiristää. Tarvittaessa fasististen ja rasististen puolueiden tuki on voitava lakkauttaa ja puolue poistaa puoluerekisteristä. Vaalirahoituksen ilmoittamatta jättäminen on yleistä ja se tulisi sanktioida.

Vihreät tavoitteet:

• Lasketaan äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja 16 vuoteen kaikissa kansallisissa vaaleissa sekä kansalais- ja kuntalaisaloitteissa.

• Lasketaan eurovaalien äänestysikäraja koko unionin tasolla sekä eurooppalaisen kansalaisaloitteen alulle panemisen ja allekirjoittamisen ikäraja 16 vuoteen.

• Madalletaan äänikynnystä eduskuntavaaleissa ottamalla käyttöön vaalialuemalli, jossa ehdokasasettelu ja äänestäminen tapahtuvat edelleen vaalipiireissä mutta lopullinen tulos ja paikkajako lasketaan laajemman vaalialueen tasolla.

• Korvataan vaaleissa ehdokkaiden läpimenojärjestyksen laskentaan käytetty d’Hondtin menetelmä Sainte-Laguën menetelmällä.

• Selvitetään mahdollisuutta siirtyä presidentinvaaleissa siirtoäänivaalitapaan.

• Tuodaan yhteiseurooppalaiset vaalilistat Euroopan parlamentin vaaleissa kansallisten listojen rinnalle. Varmistetaan listoilla sukupuolten tasa-arvo sekä pienten jäsenmaiden ja vähemmistöryhmien edustus.

• Taataan tosiasiallinen äänioikeus vammaisille ja muille haavoittuvaisessa asemassa oleville henkilöille parantamalla äänestyspaikkojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

• Vahvistetaan erityisesti heikommassa asemassa olevien tosiasiallisia mahdollisuuksia äänestää, esimerkiksi hyödyntämällä palvelumuotoilua ja selvittämällä sekä ratkaisemalla äänestämisen esteitä.

• Varmistetaan puolueiden julkinen rahoitus valtion talousarviossa. Määritetään puoluetuen määrä eduskuntavaalien valtakunnallisen kannatuksen mukaan ja lasketaan tuen maksamisen raja yhteen prosenttiin eduskuntavaaleissa saadusta kannatuksesta. Varmistetaan puoluerahoituksessa riittävä kiintiö politiikassa aliedustettujen sukupuolten, maahan muuttaneiden ja vähemmistöryhmien osallisuutta edistävään työhön.

• Tehostetaan vaalirahoituksen valvontaa ja säädetään seuraamukset vaalirahoituslain laiminlyönneistä, jotka nyt puuttuvat kokonaan, ja tehdään vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta pakollinen.

• Lasketaan yksittäisen rahoittajatahon ilmoittamiseen velvoittavat euromääräiset rajoja puoleen nykyisestä.

• Velvoitetaan vaalirahoitusta jakavat yhdistykset julkaisemaan omat rahoituslähteensä ja laitetaan ne vaalirahoitusvalvonnan piiriin.

Lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia

Demokraattisessa yhteiskunnassa on toimittava tavoitteellisesti sen puolesta, että kaikki sen jäsenet saavat äänensä kuuluviin. Kansalaisten suoraan vaikuttamiseen on kannustettava myös vaalien välillä. Ihmisillä on oltava oikeus osallistua päätöksentekoon monipuolisesti. Avoimuuden lisääminen ja kansalaisten ottaminen mukaan politiikkaan ja päätöksentekoon vahvistaa demokraattista legitimiteettiä ja luottamusta. Avointa tiedonsaantia päätöksenteosta ja asioiden valmistelusta toteutetaan takaamalla myös lehdistön vapaus.

Äänestämisen lisäksi tarvitaan osallisuuden ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi suoria vaikuttamisen kanavia, kuten kuulemista, kansalaisaloitteita, digitaalisia alustoja kansalaisosallistumiselle ja osallistuvaa budjetointia. Järjestöt ja kansalaisliikkeet edistävät edustuksellisen demokratian toteutumista, ja niiden toimintaedellytyksiä on suojeltava.

Demokratiaa vahvistetaan lujittamalla sen perustaa. Tämä tapahtuu aktivoimalla ihmisiä osallistumaan vaaleihin ja varmistamalla yhteyttä kansalaisten ja heidän valitsemiensa edustajien välille. Nykyisten osallistumismekanismien tehokkuutta on syytä parantaa tiedottamalla niistä paremmin.

Vihreät tavoitteet:

• Vahvistetaan puntaroivaa kansalaisvuoropuhelua kaikilla päätöksenteon tasoilla. Vakiinnutetaan kansalaisraadit, kansalaispaneelit, kansalaiskokoukset ja kansalaisparlamentit, sekä osallistuva budjetointi osaksi yhteiskunnallista vaikuttamista.

• Vahvistetaan vaikuttajatoimielinten osallistumista kunnissa ja hyvinvointialueilla lisäämällä vaikuttajaryhmien edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuustoon, hallitukseen ja lautakuntiin sekä aloiteoikeus valtuustoon.

• Rakennetaan valtakunnallinen digitaalinen kansalaisfoorumi, joka toimii alustana puntaroivan demokratian sovelluksille ja jossa kansalaiset voivat ilmaista näkemyksensä tärkeistä asioista, esittää kysymyksiä päättäjille, sekä osallistua verkkokyselyihin ja mielipidemittauksiin. Hyödynnetään kansalaisfoorumia myös integroimalla se yhdessä nykyisen lausuntopalvelun kanssa osaksi lainvalmisteluprosessia.

• Toteutetaan kansalaisaloitteelle päivityspaketti, johon kuuluu allekirjoitusten keräämisen takarajan nostaminen vuoteen, aloitteiden raukeamisen poistaminen eduskunnan vaihtuessa, tarvittavien allekirjoitusten rajan nostaminen 75 000:een sekä eduskunnan velvoittaminen käsittelemään sille lähetetyt aloitteet loppuun asti ja ilman viivyttelyä, tarvittaessa myös vaalikaudet ylittäen, ja tuomaan ne täysistunnon äänestykseen.

• Varmistetaan, että kuntalaisaloitteiden käsittely on hyvän hallinnon mukaista riippumatta paikkakunnasta. Aloitteet tulee käsitellä nopeasti ja asiallisesti. Tiedotuksen aloitteista ja niihin liittyvistä päätöksistä tulee olla helposti saavutettavaa.

• Toteutetaan YK:n alkuperäiskansajulistuksen FPIC-periaate (vapaan, ennalta annetun ja tietoisen suostumuksen periaate) johdonmukaisesti saamelaisen alkuperäiskansan vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

• Tuetaan maahan muuttaneiden osallistumista demokraattiseen toimintaan, erityisesti äänen käyttämistä vaaleissa ja itse ehdolle asettumista. Toteutetaan oikeusministeriössä selvitys parhaista ratkaisuista ja ryhdytään toimenpiteisiin selvityksen pohjalta.

• Lisätään EU-komission velvollisuutta konsultoida yhteisöjä ja eri asianomaisia ryhmiä nykyistä laajemmin ennen lainvalmistelun aloittamista.

• Velvoitetaan Euroopan unionin neuvosto selvittämään osana lainsäätämismenettelyä, miten kansalaisten näkemykset on otettu huomioon lainvalmistelussa.

• Velvoitetaan Euroopan parlamentti osallistamaan kansalaisia, etenkin sellaisten vähemmistöjen yhteisöjä ja ryhmiä, joihin käsiteltävä lakialoite merkittävästi vaikuttaa.

• Vahvistetaan kansalaisten oikeuksia tehdä esityksiä Euroopan parlamentille, vahvistamalla vetoomuksia käsittelevän valiokunnan valtuuksia.

• Edistetään yhdistymisvapautta säätämällä laki eurooppalaisista, monikansallisista järjestöistä ja säätiöistä.

4. Kohti avoimempaa yhteiskuntaa

Edistetään päätöksenteon avoimuutta ja julkisuutta

Julkisuusperiaatteen mukainen tiedonsaantioikeus on perustuslaissa säädetty perusoikeus, joka korostaa kansalaisten oikeutta saada tietoa viranomaisten toiminnasta. Digitalisaation myötä tiedon määrä on lisääntynyt, mikä on lisännyt vaatimuksia viranomaisten oma-aloitteiselle tiedotukselle. Samalla on tullut tärkeäksi varmistaa, että henkilötietojen suoja ja julkisuusperiaate eivät ole ristiriidassa keskenään.

Johdonmukaisella asiakirjajulkisuudella torjutaan disinformaatiota ja tuetaan sekä Suomen että EU:n yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Vihreät korostaa avoimuuden merkitystä ja kannattavat yhteisen avoimuusrekisterin luomista sekä kansallisesti eduskunnalle ja valtioneuvostolle että kansainvälisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Lobbaustoiminnan läpinäkyvyys on demokratian kannalta keskeistä. Lobbareiden tapaamiset on tehtävä avoimesti ja sitovien sääntöjen mukaisesti. Tämä korostaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä demokratian ja unionin yhtenäisyyden kannalta.

Julkisuuslaki, joka on ollut voimassa yli 20 vuotta, tarvitsee päivitystä vastaamaan nykyajan haasteisiin. Sama koskee Euroopan unionin avoimuusasetusta. Julkisuussääntöjen uudistuksessa tulee ottaa huomioon asetuksen tähänastisesta soveltamisesta saamat kokemukset kuin myös EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Julkisuuslain ulkopuolelle jäisivät jatkossakin valtioenemmistöiset pörssiyhtiöt, joihin sovelletaan arvopaperimarkkinalainsäädäntöä ja siihen kuuluvia tiedottamisvelvoitteita. Sen sijaan julkisuuslain säännökset tulisi jatkossa ulottaa julkisyhteisöjen määräysvallassa oleviin yhtiöihin riippumatta siitä, käyttävätkö kyseiset yhtiöt laissa tai sen nojalla säädettyä tai määrättyä julkista valtaa vai eivät.

Tekoälyn käyttö viranomaistehtävissä tuo mukanaan uusia haasteita, kuten syrjinnän riskin ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisen. Tekoälyyn pohjautuvan päätöksenteon läpinäkyvyys ja dokumentointi ovat keskeisiä haasteita, jotka tulee ottaa huomioon myös julkisuuslain uudistuksessa. Tekoälyn käyttö viranomaistehtävissä ei saa johtaa syrjintään, loukata perusoikeuksia tai tuottaa hyvän hallinnon periaatteiden vastaisia päätöksiä.

Henkilötietojen suojan merkitys on korostunut digitalisaation myötä. Tämä on lisännyt julkisuusperiaatteen ja henkilötietojen suojan välistä jännitettä. On tärkeää löytää tasapaino tiedonsaantioikeuden ja yksityisyyden suojan välillä. Henkilötietojen suoja ei esimerkiksi saa estää henkilöä saamasta palvelua, jota varten hän on antanut luvan tietojen luovuttamiseen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Vihreät tavoitteet:

• Uudistetaan laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) yhteensopivaksi voimassa olevan tietosuojasääntelyn kanssa. Sanktioidaan julkisten asiakirjojen ilmeisen lainvastainen luovuttamatta jättäminen.

• Laajennetaan julkisuuslain soveltamisalaa julkisomisteisiin yhtiöihin sekä julkisesti rahoitetun toiminnan osalta myös yhdistyksiin ja säätiöihin.

• Sisällytetään viranomaisten päätöksenteossa käytettävät algoritmit, lähdekoodi ja data julkisuuslain soveltamisalaan. Edellytetään viranomaisten käyttämistä tekoälyjärjestelmistä selvitystä, jossa annetaan tietoa järjestelmän käyttötarkoituksista, toiminnan periaatteista ja vaikutuksista.

• Laajennetaan tietosuojavaltuutetun toimivalta tietovaltuutetuksi, joka toimisi neuvonta- ja valvontaviranomaisena sekä tietosuoja- että julkisuuslainsäädännön osalta. Säädetään tietovaltuutetun tehtäväksi ratkaista onko viranomaiselta pyydetyt tiedot luovutettava julkisuuslain mukaisesti.

• Edistetään avoimuusperiaatteen entistäkin suurempaa painoarvoa Euroopan unionin uudessa strategisessa ohjelmassa.

• Edistetään Euroopan unionin asiakirjojen julkisuutta sääntelevän avoimuusasetuksen päivittämistä. Uudistetussa avoimuusasetuksessa olisi esimerkiksi säädettävä jäsenvaltioiden velvollisuudesta antaa tietoa neuvostossa tapahtuvassa EU-säädösten muotoilussa esitetystä kannastaan.

• Lisätään eduskunnan valiokuntien avoimien kokouksien osuutta.

• Edistetään avoimuutta kansallisen ja EU-tason virkanimitysprosesseissa, erityisesti johtotason virkoihin.

Parannetaan lainvalmistelua

Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa Suomessa käyttää eduskunta. Demokratian ja oikeusvaltion toteutumisessa on keskeistä, että lait valmistellaan huolellisesti, tarkoituksenmukaisesti, sidosryhmiä kuullen ja kuunnellen sekä perus- ja ihmisoikeuksia edistäen.

Lainvalmistelun avoimuus on lähtökohta kansalaisten luottamukselle. Demokratian periaatteita edistävä avoin, osallistava ja keskusteleva lainvalmistelu yhdessä valmistelun vahvan tietopohjan kanssa vahvistavat kansalaisten luottamusta demokratiaan. Lainvalmistelua tulisi asiasta riippumatta ohjata laadun, suunnittelun ja avoimuuden tavoitteet ja käytettävissä oleva tieto. Tämä sama tavoite on asetettava EU:lle ja muille kansainvälisille yhteisöille, niiden valmistellessa valtioita sitomaan tarkoitettuja sopimuksia, jotka tulevat näkymään myöhemmin näkymään kansallisessa lainvalmistelussa.

Lainvalmistelun tilanne Suomessa ei ole hyvä. Säädökset ovat aiempaa pidempiä ja yksityiskohtaisempia mutta siitä huolimatta niitä valmistellaan kiireisesti ja asiallinen kritiikki ohittaen. Laajamittaisesta ja perusteellisesta komiteatyöskentelystä on pääasiassa luovuttu, vaikka sellaisella voidaan uudistaa yksittäisten säännösten sijaan oikeusjärjestyksen systematiikkaa ja varmistua siitä, että lainsäädännön sisäinen koherenssi säilyy. Olennaista on huolehtia myös lakien muodollisesta oikeellisuudesta.

Erityisesti lakiesitysten vaikutuksenarvioinnit ovat heikkotasoisia. Lainsäädännön arviointineuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja nimenomaan vaikutuksenarvioinneista, mutta se pystyy käsittelemään vuosittain ainoastaan vain pienen osan hallituksen esitysluonnoksista. Vaikutuksenarviointi ei myöskään ole lakisääteistä, vaan se perustuu oikeusministeriön suositusluonteisiin ohjeisiin. Säädösesitysten tulisi normaalitilanteessa kulkea laintarkastuksen kautta, mutta siitäkin voidaan eräissä tilanteessa luopua.

Lakien yksityiskohtaiset perustelut ovat usein heikkotasoisia. Yksittäisten pykälien perusteluissa saatetaan vain toistaa säännöksen sanamuoto eikä säännöksen taustalla olevaa laajempaa tulkintakehikkoa avata lainkaan. Tämä on omiaan heikentämään kansalaisen oikeusturvaa, kun säännöksen tulkintavalta jää lakia soveltavalle viranomaiselle. Oikeudenkäytön yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden kannalta lakien yksityiskohtaiset perustelut kuitenkin ovat keskeisiä lainvalmistelun laadun tekijöitä.

Vihreät tavoitteet:

• Varmistetaan lainvalmistelun laatu ja avoimuus varaamalla riittävät resurssit lainvalmisteluun. Lainvalmistelussa on syytä lisätä kansalaisten ja eri tahojen, etenkin lasten ja nuorten, osallistamista ja kuulemista.

• Lisätään ministeriöiden yhteistyötä lainvalmistelussa ja mahdollistetaan lainvalmistelijoiden lainaaminen ministeriöstä toiseen.

• Huolehditaan säädöskielen selkeydestä ja täsmällisyydestä sekä pykälien yksityiskohtaisten perustelujen sisällöstä oikeusvarmuuden turvaamiseksi.

• Keskitetään lainvalmistelun tekninen ohjaus ja seuranta oikeusministeriölle. Palautetaan lakien pykälien pakollinen tekninen tarkastus.

• Säädetään valmisteilla olevien lakien lausuntokierroksille vähimmäisaika, jota ei voi alittaa vähäisistä syistä, kuten esimerkiksi valtion budjetin valmisteluun liittyvistä aikataulusyistä.

• Säädetään vaikutuksenarvioinnista lailla ja varataan sille riittävät resurssit. Vaikutuksenarvioinnissa tulee ottaa huomioon erityisesti perus- ja ihmisoikeusvaikutukset, lapsivaikutukset, yhdenvertaisuusvaikutukset sekä vaikutuksen eläimiin ja muuhun luontoon.

• Edellytetään lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoa kaikissa suurissa lakihankkeissa.

• Säädetään oikeuskanslerin velvollisuudesta palauttaa perusteluiltaan tai vaikutuksenarvioinneiltaan puutteellinen esitysluonnos valmisteluun.

• Selvitetään, miten perustuslaissa voidaan säätää perustuslain kanssa ristiriidassa olevan lainsäädännön korjaamiseen velvoittavasta menettelystä.

Kitketään korruptiota

Korruptio on vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttöä, jolla tavoitellaan etuja laittomin ja/tai epäeettisin keinoin. Se on ilmiö, jossa yksilöt ja organisaatiot käyttävät valtaansa väärin henkilökohtaisen hyödyn saavuttamiseksi, usein yhteiskunnan kustannuksella. Korruptio heikentää kansalaisten luottamusta instituutioihin ja vääristää markkinoiden toimintaa. Korruption muotoja ovat esimerkiksi lahjonta, kiristys, kavallus, nepotismi, kronyismi, harkintavallan väärinkäyttö, petos, vaikutusvallan kauppaaminen sekä eturistiriidat.

Harmaa talous viittaa taloudelliseen toimintaan, joka tapahtuu virallisen talouden ulkopuolella ja joka ei noudata maan lainsäädäntöä, erityisesti verotusta ja työlainsäädäntöä. Suomessa harmaa talous on monin tavoin haitallista, sillä se vähentää yhteiskunnan ylläpitämiselle välttämättömiä verotuloja, aiheuttaa vahinkoa rehellisille yrittäjille ja voi johtaa työntekijöiden lainvastaiseen kohteluun.

Korruption kitkeminen ja harmaan talouden torjuminen edellyttää vahvaa lainsäädäntöä, viranomaisten korkeaa eettistä toimintakykyä sekä tehokasta väärinkäytösten tutkintaa ja seuraamusjärjestelmää, tarvittaessa myös kansainvälistä yhteistyötä. Keskeistä on julkisen sektorin toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys sekä yksityisen taloudellisen toiminnan seuranta. Tarvitaan yksityisiä tahoja valvovia viranomaisia sekä riippumattomia tahoja, jotka valvovat viranomaisten toimintaa, kuten laillisuusvalvojia ja mediaa.

Vihreät tavoitteet:

• Jatketaan ja laajennetaan valtioneuvoston toteuttamaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.

• Kiristetään yritysten ja julkishallinnon velvoitteita noudattaa eettisiä toimintaperiaatteita, vastuullista liiketoimintaa ja hyvää hallintoa. Luodaan ilmoituskanava väärinkäytöksiin puuttumista varten.

• Luodaan mekanismeja epäilyttävien taloudellisten toimien ilmoittamiseksi ja turvallisia keinoja ilmoittaa epäillystä huonosta hallinnosta.

• Laajennetaan veronumeron käyttöä eri aloille, kuten ravintola- ja matkailualalle.

• Tunnistetaan ja puututaan uusiin korruption ja harmaan talouden muotoihin, kuten virtuaalivaluuttoihin liittyviin riskeihin.

• Vahvistetaan viranomaisten resursseja ja valmiuksia torjua talousrikollisuutta ja harmaata taloutta, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö ja tiedonvaihto. Perustetaan hallinnonalojen välinen toimija korruption ja harmaan talouden ehkäisyyn.

• Puututaan verovälttelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun sekä Suomen sisällä että koko EUssa. Yhtenäistetään veropohjaa, vahvistetaan verojärjestelmän oikeudenmukaisuutta ja tilkitään aggressiivisen verojärjestelyn mahdollistavia aukkoja.

• Vahvistetaan olemassa olevia EU-tason valvontaelimien valtuuksia siten, että ne voivat käynnistää korruptioon liittyviä tutkimuksia itsenäisesti, saada tarvitsemiaan asiakirjoja sekä antaa sitovia päätöksiä. Annetaan valvontaelimille valtuudet tarkastaa Euroopan parlamentin jäsenten kulukorvaukset. Luodaan kaikki EU-instituutiot kattava yhtenäinen valvontaelin.

• Vaaditaan, että siirtymistä EU-virasta yksityissektorin palvelukseen säännöstellään ja että siirtymisistä tulee tiedottaa avoimesti. Vaaditaan, että siirtyneen henkilön tulee kunnioittaa luottamuksellisuutta niin instituutionaalisen toiminnan kuin asiakirjojen osalta ja että tämän monitoroimiseksi tulee luoda mekanismi.

• Kielletään jäsenvaltiota tekemästä sponsorisopimuksia EU-puheenjohtajuuskauden toimintaan liittyen.

• Kriminalisoidaan vaikutusvallan väärinkäyttö.

5. Parannetaan oikeuden saavutettavuutta

Oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä on Suomen perustuslain edellyttämä perusoikeus. Oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa edellytetään kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, joihin Suomi on valtiona sitoutunut.

Oikeuden saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka helppoa ja mahdollista on yksilöille ja yhteisöille saada oikeutensa toteutettua. Kaiken perustana on tietoisuus omista oikeuksista. Tämä ei kuitenkaan riitä, sillä oikeudenkäynti edellyttää useimmiten asiamiestä tai avustajaa. Oikeudenkäynteihin liittyvä kuluriski voi estää etenkin vähävaraisia ihmisiä hakemasta oikeutta. Vammaisten kohdalla vammaispalveluihin liittyvät prosessit voivat kestää kuukausia ja vuosia, vaikka kyse on palveluista, jotka mahdollistavat vammaisen yhdenvertaisuutta ja ovat välttämättömiä päivittäisessä elämässä. Tuomioistuimet ovat myös ruuhkautuneet suurista asiamääristä, minkä vuoksi oikeusprosessit venyvät usein vuosienkin mittaisiksi. Myös itse tuomioistuinjärjestelmässä sekä oikeudenkäyntiprosesseissa on saavutettavuuden osalta kehitettävää.

Uudistetaan tuomioistuinjärjestelmää

Useimmat asiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa, tärkeimpänä poikkeuksena viranomaispäätökset, joista valitetaan hallintotuomioistuimiin. Erityistuomioistuimista markkinaoikeus käsittelee kilpailuoikeutta ja kuluttajansuojaa, työtuomioistuin työ- ja virkaehtosopimusten tulkintaa, vakuutusoikeus toimeentuloturvaa ja valtakunnanoikeus ministereiden sekä korkeimpien oikeuksien jäsenten ja ylimpien laillisuusvalvojien rikossyytteitä koskevia asioita.

Erikoistuomioistuinten suhteen ongelmallista on niiden asema toimivalta-alueensa ylimpänä tuomioistuimena, jonka ratkaisuista ei ole valitusoikeutta. Kun erikoistuomioistuimet soveltavat myös sellaista lainsäädäntöä, jonka suhteen korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus toimivat oikeuskäytäntöä yhtenäistävinä tuomioistuimina, on perusteltua, että myös erikoistuomioistuinten tuomioista olisi valitusmahdollisuus ylimpiin tuomioistuimiin silloin, kun se on tärkeää oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi. Työ- ja virkasuhderiitojen osalta asioiden jakautuminen yhtäältä työtuomioistuimen toimivaltaan ja toisaalta yleisten tuomioistuinten tai hallintotuomioistuinten toimivaltaan kuuluviin riitoihin heikentää oikeusvarmuutta ja oikeuden saatavuutta.

Suomessa hallinnolliset päätökset ovat perinteisesti olleet yleisesti valituskelpoisia. Kuitenkin koronaepidemia ja marraskuun 2023 rajapäätökset ovat osoittaneet, että oikeusturvassa on merkittävä aukko. Valitusoikeutta ei ole sellaisista valtioneuvoston päättämistä toimista, joilla on suora vaikutus yksilöiden elämään ja oikeuksiin, kuten liikkumisvapauden rajoituksista. Toisaalta valitusoikeutta ei ole myöskään silloin, kun hallintoviranomainen laimilyö tehtäviään tai jättää tekemättä sille kuuluvia päätöksiä. Yksilön oikeusturvan kannalta on olennaista, että tällaiset päätökset ja laiminlyönnit on mahdollista saattaa tuomioistuinten tutkittavaksi.

Riita-asioiden ratkaisussa oikeudenkäymiskaari tuntee vaihtoehtoina täysimittaisen, suulliseen pääkäsittelyyn perustuvan oikeudenkäynnin sekä riidattomia asioita koskevan ns. summaarisen menettelyn, joka tapahtuu ainoastaan kirjallisesti. Toisin kuin eräissä muissa maissa, käytettävissä ei ole kevyttä ja edullista menettelyä sellaisiin tilanteisiin, joissa vaatimuksen kohde on riitainen, minkä vuoksi pienestä riidasta voi aiheutua suhteettoman suuret oikeudenkäyntikulut. Itse oikeudenkäynneissä ei myöskään vielä hyödynnetä riittävässä määrin digitaalisia osallistumisen mahdollisuuksia.

Yksilöiden oikeusturvaa parantaisi myös nykyistä laajempi mahdollisuus ryhmäkanteisiin. Ryhmäkanteella tarkoitetaan kannetta ja valitusta, jolla ryhmäkanteeseen oikeutettu taho ajaa samankaltaisissa tapauksissa asiaa usean ryhmän jäsenen puolesta. Suomessa ryhmäkannetta voidaan toistaiseksi hyödyntää ainoastaan kuluttajansuoja-asioissa. Sen laajentaminen myös työ- ja virkasuhdetta koskeviin asioihin sekä ympäristövahinkoihin on kuitenkin perusteltua.

Vihreät tavoitteet:

• Siirretään kaikki työsopimuksia ja virkasuhteita koskevat riidat käsiteltäviksi työtuomioistuimessa. Annetaan työtuomioistuimessa kanneoikeus yksilöille ja lisätään työtuomioistuimen resursointia.

• Mahdollistetaan markkinaoikeudesta, työtuomioistuimesta ja vakuutusoikeudesta muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen, silloin kun se on tarpeen oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi.

• Säädetään viranomaisen laiminlyönti toimia tai tehdä päätöksiä valituskelpoiseksi.

• Poistetaan lainsäädännöstä valituskiellot valtioneuvoston päätöksiin silloin, kun kyse on yksilön oikeuksia koskevasta päätöksenteosta.

• Luodaan vähäisten riita-asioiden (arvoltaan alle 10 000 euroa) käsittelyyn käräjäoikeuksissa kevennetty kirjallinen menettely. Keskitetään menettely niihin käräjäoikeuksiin, jotka nykyisinkin käsittelevät summaarisia riita-asioita.

• Siirretään avioerojen käsittely tuomioistuimista Digi- ja väestötietovirastolle.

• Vahvistetaan työntekijöiden oikeusturvaa antamalla työmarkkinajärjestöille oikeus nostaa ryhmäkanteita työsopimusta, työ- ja virkaehtosopimusta ja virkasuhdetta koskevissa asioissa.

• Parannetaan mahdollisuuksia puuttua ympäristön tilan heikentämiseen sisällyttämällä ympäristövahingot ryhmäkannelakiin.

• Laajennetaan ryhmäkanteen mahdollisuutta lukuisia uhreja koskevien rikosten yhteydessä ajettaviin vahingonkorvausvaatimuksiin.

• Uudistetaan kirjallista menettelyä koskevaa sääntelyä varmistaen avustajaoikeuden toteutuminen haavoittuvassa asemassa oleville.

Pienennetään oikeudenkäyntien kestoa ja kuluriskiä

Keskeinen ongelma oikeudenkäyntien pitkittymisessä on tuomioistuinten resurssipula. Tuomioistuimissa asiat ratkaistaan pääsääntöisesti usean tuomarin kokoonpanossa (yksi tai useampi lainoppinut jäsen sekä mahdolliset lautamiehet tai asiantuntijajäsenet). Käräjäoikeus on suppeissa riita-asioissa ja vähäisissä rikosasioissa päätösvaltainen myös yhden tuomarin kokoonpanossa. Useamman tuomarin käytöllä pyritään takaamaan tuomion lainmukaisuus ja riippumattomuus tuomarin henkilökohtaisista mielipiteistä. Kuitenkin käräjäoikeuksien ruuhkaa helpottaisi, mikäli päätösvaltaisuuteen riittäisi yksi tuomari nykyistä useammissa asioissa.

Asianajokulujen aikaperusteisuus voi johtaa sekä päämiehen että vastapuolen kannalta kohtuuttomiin oikeudenkäyntikuluihin. Vuodesta 1993 voimassa olleen ns. täyden korvauksen periaatteen tarkoitus on yhtäältä kannustaa erimielisyyden ratkaisuun ilman oikeudenkäyntiä ja toisaalta suojata oikeassa olevaa asianosaista turhilta oikeudenkäyntikuluilta. Periaatetta on sittemmin lievennetty säätämällä poikkeuksista oikeudellisesti epäselvissä asioissa sekä silloin, kun täysi korvaus olisi hävinneelle osapuolelle kohtuutonta, sekä velvoittamalla tuomioistuimet alentamaan kohtuuttomia oikeudenkäyntikuluja viran puolesta. Tästä huolimatta riski joutua maksamaan vastapuolen merkittäviä kuluja on edelleen suuri. Ratkaisuna voisi olla oikeudenkäyntikulujen ehdottomasta enimmäiskorvaustasosta säätäminen, millä voisi olla myös alentava vaikutus päämiehen omiin asianajokuluihin.

Oikeudenkäyntikuluja lisää myös kelpoisuusehto, jonka mukaan oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tulee pääsääntöisesti olla asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Kelpoisuusehdolla pyritään turvaamaan oikeusavun riittävä taso ja prosessin tehokkuus. Kelpoisuusehto voi kuitenkin olla yksilön kannalta haitallinen, sillä usein ainoa vaihtoehto asianajajalle tai luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle on edustaa itseään ilman asiamiestä tai avustajaa. Muun avustajan käyttö on nykyisin sallittua muun muassa summaarisissa riita-asioissa sekä hallintoprosesseissa. Muun avustajan käytön laajentamista voisi harkita ainakin vähäisiin riita-asioihin.

Oikeusjärjestelmämme kohtaa haasteita syrjintätapausten käsittelyssä, mikä voi estää syrjinnän kohteeksi joutuneita saamasta oikeutta. Muun muassa yksittäisen henkilön kuluriski muodostuu helposti niin suureksi, että se estää syrjintäasioiden ratkaisun oikeusteitse. Syrjintä- ja häirintäasioissa tulisikin voida nostaa kanne ilman kuluriskiä.

Vihreät tavoitteet:

• Lisätään syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten henkilökunnan määrää. Lisätään tuomioistuinharjoittelun vuosittaista paikkamäärää.

• Laajennetaan yhden tuomarin kokoonpanon päätösvaltaisuutta käräjäoikeuksissa vähäisiin riita-asioihin.

• Mahdollistetaan myös muun henkilön kuin asianajajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan toimiminen oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana vähäisissä riita-asioissa.

• Vähennetään oikeudenkäynnistä johtuvia kuluriskejä säätämällä vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle yläraja.

• Siirretään vastuu syrjintä- ja häirintäasioita koskevista oikeudenkäyntikuluista vastaajalle lukuun ottamatta ilmeisen perusteettomia kanteita.

• Parannetaan rikosuhrin asemaa korottamalla ansionmenetyskorvauksia ja lisäämällä rikosuhripäivystyksen resursseja.

• Laajennetaan asianomistajan oikeutta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaiseen oikeudenkäyntiavustajaan myös syrjintärikoksiin.

6. Kriminaalipolitiikkaa hyvinvointivaltiossa

Demokraattisessa ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa valtiossa jokaisella on velvollisuus noudattaa lakia tai hyväksyä lain rikkomisesta seuraava rangaistus. Rikosseuraamuksen tarkoitus on vähentää ja ehkäistä rikollisuutta sekä auttaa rikoksentekijöitä saamaan uusi ote elämästään. Ketään ei kuitenkaan saa rangaista, ellei siitä ole laissa säädetty. Oikeusvaltio rakentuu sen varaan, että ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan.

Vihreät ei ajattele rikollisuutta korostetusti yksilötason ongelmana, vaan yhteiskunnallisena ulottuvuutena. Vihreän kriminaalipolitiikan perusajatus on, että hyvä ja oikeudenmukainen sosiaalipolitiikka, koulutuspolitiikka, työllisyyspolitiikka ja kaupunkisuunnittelu itsessään ovat parasta kriminaalipolitiikkaa. Perusajatus on, että mitä enemmän yhteiskunnassa esiintyy rikollisuutta, sen rankemmin hyvinvointivaltio on epäonnistunut omissa tehtävissään.

Vihreän kriminaalipolitiikan keskiössä on luoda ja ylläpitää niitä yhteiskunnallisia keinoja, joilla rikollisuutta ennaltaehkäistään. Toiseksi on tärkeää, että pyritään ehkäisemään rikollisuuden uusiutumista ja auttamaan rikokseen syyllistyneitä pääsemään irti rikollisuudesta. Siksi meille tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentaminen on keskeinen päämäärä myös kriminaalipolitiikassa.

Ajanmukaistetaan kriminalisointeja

Rikoslakiin on vuosikymmenten aikana toteutettu useita osittaisuudistuksia, mutta rikoslain kokonaisuudessa on edelleen 1800-luvulta ja kauempaakin periytyvää ainesta, jota ei ole oikeudellisesti arvioitu. Rikoslaki onkin syytä uudistaa kokonaan. Lisäksi on tarpeen toteuttaa erilaisia uudistuksia, joista toiset johtavat nykyistä vahvempiin, toiset lievempiin kriminalisointeihin. Selvitetään toisen ihmisen psyykeen ja mielenterveyteen kohdistuvien vahingotekojen kuten henkisen väkivallan, määrittelyä rikoslainsäädännössä. Selvitetään mahdollisesti esiintyviä puutteita suhteutettuna fyysisiin vahingontekoihin.

Vihreät kannattaa tehokkaampaa vihapuheen ja maalittamisen torjuntaa ja samalla lainsäädännöllisesti selkeitä ja ymmärrettäviä rajoja siitä, mikä on laillista ja laitonta puhetta. Sananvapaus ei ole tekosyy rikkoa muiden oikeuksia ja vapautta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa seurauksista. Vihapuhe ja maalittaminen ovat erityisen huolestuttavia häirinnän ja rikollisuuden muotoja, jotka kohdistuvat erityisesti naisiin ja vähemmistöryhmiin sekä viranomaisiin ja julkiseen keskusteluuun osallistuviin riippumattomiin asiantuntijoihin. Maalittaminen sekä loukkaa uhrin perusoikeuksia että on vaarana sekä oikeusvaltion että koko yhteiskunnan toimivuudelle.

Sananvapaus on ihmisoikeus ja siksi sitä ei tule laeilla rajoittaa enempää kuin mikä on välttämätöntä muiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Kunnianloukkauslainsäädäntö on syytä uudistaa nykypäivään sopivaksi, pois henkilöiden kunnian suojaamisesta kohti henkilölle aiheutuneen vahingon ja kärsimyksen korvaamista. Myös uskonrauhaa ja uskonnonharjoittamista on tärkeää suojata, jotta yksilöiden ja yhteisöjen perustuslaillinen oikeus positiiviseen uskonnonvapauteen voi tosiasiallisesti toteutua. Uskontokuntien pyhänä pitämien asioiden suojaaminen kritiikiltä erillisellä rikoslain pykälällä rajoittaa kuitenkin sananvapautta enemmän kuin tarpeen.

Digitalisaatio ja tekoäly ovat mahdollistaneet uudenlaisia rikollisuuden muotoja. Erilaiset petokset, huijaukset, identiteettivarkaudet ja muut kyberrikokset ovat aiempaa helpommin toteutettavissa. Toiminta saattaa olla valtioiden rajat ylittävää ja hyvinkin huomaamatonta ennen kuin henkilö tai yritys huomaavat, että niiden olemassaolo on uhattuna tai niitä on vahingoitettu. Vihreät pitää tärkeänä, että digitalisaation ja tekoälyn lisääntyvän käytön myötä varaudutaan myös uusiin erilaisiin rikollisuuden muotoihin, joita voimassa oleva lainsäädäntö ei vielä tunnista.

Kannabiksen laittomuudesta johtuvat yhteiskunnalliset ongelmat on mahdollista poistaa kannabiksen laillistamisella ja asianmukaisella sääntelyllä. Laittomuudesta johtuvia ongelmia ovat muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden tukeminen, poliisin ja oikeuslaitoksen kuormittuminen, päihteille oleellisen haittaverotuksen ja myynnin ikärajojen puuttuminen, sekä terveydelliset riskit ainesosavalvonnan puuttuessa.

Maapallon säilyminen elinkelpoisena ja luonnon monimuotoisuus tulee turvata myös rikosoikeudessa. Suojeltavia oikeushyviä ovat muun ohessa ilma, vesi ja maaperä, eläimet ja muut eliöt sekä laajasti ottaen ihmisten henki ja terveys. Nykyinen rikosoikeudellinen sääntely ei kuitenkaan riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Ympäristörikoksista tuomitaan harvoin ja lievästi eikä varsinkaan poliittisia päättäjiä saada laiminlyönneistä vastuuseen. Vihreät pitää tärkeänä, että myös rikosoikeudellisia vastuusäännöksiä ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamisesta ryhdytään päivittämään pikaisesti. Eläinten asema esineisiin rinnastettavana omaisuutena vaatii muutosta, joka turvaa eläimen hyvinvoinnille välttämättömät perusoikeudet yli ihmisen omistusoikeuden ja toissijaisten tarpeiden.

Vihreät tavoitteet:

• Toteutetaan rikoslainsäädännön systematiikan yhtenäistävä kokonaisuudistus.

• Tuodaan lainsäädäntöön selkeämmin käsite joukkoistetuista rikoksista, kuten esimerkiksi osallistuminen joukkovainoamiseen tai viestintärauhan rikkominen joukolla. Joukkoistettujen rikosten on oltava aina virallisen syytteen alaisia.

• Säädetään maalittaminen erikseen rangaistavaksi.

• Säädetään vihapuhe rangaistavaksi EU:n tasolla.

• Kriminalisoidaan holokaustin kiistäminen.

• Tehdään digitaalisessa ympäristössä tapahtuva vakava uhkaaminen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

• Uudistetaan ympäristörikoksia koskeva sääntely tukemaan nykyistä vahvemmin ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämistä.

• Uudistetaan kunnianloukkauslainsäädäntö sananvapautta turvaavaan suuntaan. Varmistetaan, ettei todenmukaisista kokemuksistaan kertovia väkivallan uhreja rangaista kunnianloukkauslainsäädännön nojalla.

• Tukitaan mahdollisuudet väärinkäyttää oikeusjärjestelmää häirinnän välineenä muun muassa tehtailemalla perusteettomia tutkintapyyntöjä tai kunnianloukkaussyytteitä.

• Poistetaan rikoslain säännös, joka kriminalisoi uskonnollisen yhteisön pyhänä pitämän asian herjaamisen ja häpäisemisen. Säilytetään rikoslain säännös, joka suojaa uskonnonharjoitusta häirinnältä ja turvataan etenkin vähemmistöjen oikeus harjoittaa uskontoaan turvallisesti.

• Kielletään järjestäytynyt rasismi yhdistyslaissa ja kriminalisoidaan siihen osallistuminen rikoslaissa.

• Kumotaan vakaumuksellisen ja omantunnon syistä tapahtuvan totaalikieltäytymisen rangaistavuus.

• Säädetään pakkoavioliitot rangaistaviksi ja mahdollistetaan pakkoavioliiton kumoaminen ja mitätöinti. Kriminalisoidaan Istanbulin sopimuksen mukaisesti tahallinen houkutteleminen Suomen ulkopuolelle avioliittoon pakottamista varten.

• Estetään kannabiksen sääntelyllä järjestäytynyttä rikollisuutta ja harmaata taloutta sekä laittomien päihteiden käyttäjien ongelmien syventymistä. Laillistetaan kannabiksen käyttö, hallussapito, valmistus ja myynti. Toimeenpannaan kattava nykyisiin sallittuihin päihteisiin rinnastuva sääntely, mukaan lukien myynnin ja valmistuksen sääntely ja verollepano. Poistetaan kannabiksen käytöstä aiheutuneet rekisterimerkinnät.

• Poistetaan perustuslaista kansanedustajien syytesuoja valtiopäivillä esittämän vihapuheen osalta. Kansanedustajien esittämän vihapuheen ei kuulu nauttia erityistä lainsuojaa.

• Laajennetaan tasavallan presidentin rikosoikeudellista vastuuta virkatoimiensa osalta. Varmistetaan, että presidentillä ei ole muita kansalaisia alempaa rikosoikeudellista vastuuta henkilökohtaisten toimiensa osalta.

• Annetaan valtakunnansyyttäjälle oikeus nostaa syyte tasavallan presidenttiä ja valtioneuvoston jäsentä vastaan ilman eduskunnan myötävaikutusta. Alennetaan syytekynnystä niin, että ministerin virkasyytteen nostamiseksi tulisi riittää, että syyllisyydelle on todennäköisiä perusteita.

Tasapainotetaan seuraamusjärjestelmää

Vihreät kannattaa restoratiivista oikeusjärjestelmää, jossa päämääränä on aina rikollisuuden ja uusintarikollisuuden ehkäisy. Restoratiivisessa lähestymistavassa on kyse ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet huomioon ottavasta konfliktien hallintamenettelystä, joka sisältää myös vahvan sovituksen ajatuksen.

Vihreä kriminaalipolitiikka ei yleisesti ottaen perustu rangaistusten koventamisen linjaan. Itse vankila ei paranna ketään. Liberaaliin ja humaaniin kriminaalipolitiikkaan kuuluu myös tavoite vankeusrangaistuksen käytön vähentämisestä ja vapaudenriiston vakavuusasteen lieventämisestä, myös siksi että onnistuessaan tämä linja johtaa rikollisuuden vähenemiseen.

Vihreät kannattaa kuitenkin nykyistä kovempia rangaistuksia rikoksissa, jotka kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, jotka tuhoavat elinympäristöä taikka jotka ovat rasistisesti tai terroristisesti motivoituneita. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi lähisuhteessa tapahtuva, taikka lapsiin, vanhuksiin tai vammaisiin kohdistuva väkivalta, seksuaaliväkivalta, rasistisesti ja terroristisesti motivoituneet rikokset sekä eläimiin kohdistuvat rikokset ja ympäristörikokset. Jengirikollisuuden kasvun estämiseksi on syytä kiristää ampuma-aserikosten ja käsiaseiden hallussapidon rangaistuksia.

Syrjinnästä ja häirinnästä tuomittavat hyvitykset ovat usein liian pieniä, korkeintaan muutamia tuhansia euroja. Hyvityksen tason tulee määräytyä siten, että seuraamus on tehokas, jotta syrjintää kokeneet vetoaisivat oikeuksiinsa, ja varoittava, jotta se ehkäisisi syrjintää ennakolta. Systemaattiset laiminlyönnit esimerkiksi esteettömyys- ja saavutettavuusvelvoitteiden kanssa tulee kitkeä riittävän tehokkaalla valvonnalla ja sanktioinnilla.

Oikeudenmukaiset tuomiot perustuvat aina siihen, ettei varattomuus tai huono-osaisuus voi johtaa siihen, että henkilö joutuu kärsimään tehdystä rikoksesta kovemman rangaistuksen, mitä kyseisestä teosta muutoin tuomitaan. Tästä syystä vihreät ei hyväksy sakon muuntorangaistusta osaksi seuraamusjärjestelmää. Vihreät ei myöskään hyväksy sitä, että asunnotonta rikoksentekijää ei voida tuomita yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen vankeuden sijaan, eikä sitä, ettei asunnoton rikoksentekijä voi päästä vankeudesta koevapauteen.

Nykyinen seuraamusjärjestelmä ei tue riittävällä tavalla nuorisorikollisuuden ehkäisyä ja nuorten rikoksentekijöiden integroitumista yhteiskuntaan. Vihreät ei kannata rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamista. Nuorille vankeus on erityisen haitallinen, minkä vuoksi nuorisorangaistuksen tulisi olla ensisijainen seuraamus nuorille rikoksentekijöille. Nuorisorangaistuksen ikärajaa tulisi nostaa jopa 25-vuotiaisiin rikoksentekijöihin ja sen sisältö tulisi päivittää vastaamaan nykyajan tarpeita.

Vihreä oikeusajattelu kannustaa lähtökohtaisesti sovintoon. Sovittelua on onnistuneesti hyödynnetty esimerkiksi nuorten välisissä riita-asioissa, omaisuusrikoksissa sekä katu- ja sisaruussovittelussa. Sovitteluprosessi voi parhaimmillaan edistää rikoksentekijän ymmärrystä tekemänsä rikoksen vaikutuksista uhrille ja toisaalta uhrin toipumisprosessia rikoksesta. Toisaalta lähisuhteissa tapahtuneiden väkivaltarikosten sovittelusta tulee uhrin turvallisuuden parantamiseksi luopua. Oikeutta sovitteluun ei tule myöskään olla niillä rikoksentekijöillä, jotka toistuvasti syyllistyvät väkivaltarikoksiin. Heidät tulee ohjata väkivaltarikollisille suunnattujen ohjelmien piiriin.

Suomessa on liikaa väkivallan tekijöitä ja toistuvasti väkivaltatuomioita saavia henkilöitä. Väkivallasta saadun ensimmäisen tuomion jälkeen on varmistettava, että tekijä saa riittävästi apua ja tukea väkivallan käytön lopettamiseen. Erityisesti riittävät ja tutkimustiedolla varmistetut hoito- ja kuntoutuspolut on varmistettava lähisuhdeväkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa ja lapsiin kohdistunutta väkivaltaa tehneille. Väkivallan käyttämisen hoito- ja kuntoutuspolkujen on oltava julkisia palveluita, eivätkä jäädä järjestöjen hankerahoituksen varaan.

Vihreät kannattaa myös sopimushoidon kehittämistä osana seuraamusjärjestelmää. Useilla rikoksentekijöillä päihdeongelma muodostaa pääasiallisen syyn rikolliselle käyttäytymiselle, jolloin tulee ensisijaisesti hoitaa päihdeongelmaa osana seuraamusjärjestelmää, jotta myös rikollista käyttäytymistä voidaan vähentää.

Vihreät tavoitteet:

• Luovutaan sakon muuntorangaistuksesta. Selvitetään, voidaanko vankeudeksi muuntamisen sijasta henkilö määrätä esimerkiksi päihdekuntoutukseen tai yhdyskuntapalveluun.

• Ehkäistään nuorten rikollisuuden uusiutumista säätämällä nuorisorangaistus ensisijaiseksi rangaistukseksi nuorille rikoksentekijöille. Nostetaan nuorisorangaistuksen ikäraja 25 vuoteen.

• Mahdollistetaan yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus sekä koevapaus myös asunnottomille rikoksentekijöille. Taataan koevapauteen oikeutetuille asuminen, jotta koevapaus on aina mahdollista kun siihen on muutoin oikeutettu.

• Alennetaan eläintenpitokiellon määräämisen kynnystä ja tehostetaan sen valvontaa. Lisätään kansainvälistä yhteistyötä asiassa.

• Kovennetaan rasistisessa tarkoituksessa ja terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten rangaistuksia.

• Kovennetaan rangaistuksia ampuma-aserikoksista ja aseiden laittomasta hallussapidosta.

• Säädetään poliisin lisäksi myös ensihoidossa ja sosiaalihuollon asiakasrajapinnassa työskenteleviin kohdistettu uhka rangaistusta koventavaksi.

• Kovennetaan syrjinnästä ja häirinnästä tuomittavia hyvityksiä. Hyvitysten tulee olla tehokkaita ja varoittavia myös suurille organisaatioille. Korotetaan hyvityksiä silloin, kun syrjittyyn tai häirittyyn on kohdistettu vastatoimia.

• Kovennetaan sanktioita esteettömyys- ja saavutettavuuslainsäädännön rikkomuksista.

• Rajataan lähisuhdeväkivalta sovittelun ulkopuolelle.

• Varmistetaan riittävä hoito ja kuntoutus väkivaltatuomion saaneille väkivallan käytön lopettamiseksi. Huolehditaan erityisesti riittävistä ja tehokkaista hoito- ja kuntoutuspoluista sekä resursseista lähisuhdeväkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa ja lapsiin kohdistunutta väkivaltaa tehneiden väkivallan käytön katkaisemiseksi.

• Selvitetään väkivallan käytön lopettamiseen liittyvän hoidon tai kuntoutuksen pakollisuuden mahdollisuutta väkivaltatuomion saaneille.

• Lisätään sovittelutoiminnan resursseja ja kohdennetaan sovittelutoimintaa nuorille rikoksentekijöille.

• Säädetään sopimushoidosta osana seuraamusjärjestelmää.

Vahvistetaan poliisia oikeuden puolustajana

Poliisin toiminnan perustuminen perus- ja ihmisoikeuksiin sekä poliisin riittävä resursointi ovat keskeinen osa vihreää kriminaalipolitiikkaa. Poliisin koulutusta ja aloituspaikkoja varten tulee varata riittävät määrärahat. Verkossa tapahtuvan viharikollisuuden tutkintaa, lasten ja nuorten rikostorjuntaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta varten on varattava riittävässä määrin määrärahoja ja erikoistunutta osaamista. Ihmiskaupan torjunnan ja lähisuhdeväkivallan rikostutkinnan resursseja on myös vahvistettava.

Vihreät kannattaa tavoitetta kattavasta selviämisasemien verkostosta. Kova päihtymys on nähtävä akuuttina terveyttä uhkaavana tilana, eikä päihtynyttä henkilöä saa retuuttaa viranomaisten toimesta tai saattaa mahdolliseen hengenvaaraan esimerkiksi sulkemalla huoneeseen ilman riittävää terveydellistä valvontaa. Poliisiaseman säilö ei ole oikea paikka päihtyneelle henkilölle.

Keskeistä on vahvistaa myös rikoksen uhrin asemaa. Sukupuolittuneen, kunniaan liittyvän sekä vähemmistöihin kohdistuvan väkivallan, häirinnän ja vihapuheen tunnistamista on parannettava rikostutkinnan kaikissa vaiheissa. Tämä edellyttää riittävän täydennyskoulutuksen järjestämistä viranomaisille. Rikoksen uhrit voivat jäädä valtakunnan tasolla eriarvoiseen asemaan, koska rikosten uhreille tarkoitetut palvelut tuottaa kolmas sektori eikä Rikosuhripäivystyksellä ole riittävän kattavaa palveluverkkoa koko maassa.

Vihreät tavoitteet:

• Torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta perustamalla järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja rajat ylittävään rikollisuuteen erikoistunut yksikkö.

• Perustetaan poliisiin ympäristörikoksiin keskittyvä yksikkö ja tehostetaan laittoman kalastuksen ja metsästyksen torjuntaa.

• Varmistetaan, että yksityishenkilöiden henkeen ja turvallisuuteen kohdistuvien verkkouhkailujen tutkintaan ja syyttämiseen on riittävät viranomaisresurssit, ja että muun muassa uhrin sukupuoli tai etninen tausta ei vaikuta kuinka vakavasti tilanne otetaan.

• Vahvistetaan lapsiin kohdistuvien rikosten torjuntaa. Perustetaan jokaisen poliisipiirin sisälle lapsiin kohdistuvan rikollisuuden sekä nuorisorikollisuuden torjunnan tutkintayksikkö.

• Varmistetaan, että kyberrikosten tutkintaan on riittävät resurssit.

• Uudistetaan päihtyneen henkilön säilöönottoa koskeva sääntely perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaksi ja varmistetaan, että putkakuolemat jäävät historiaan.

• Huolehditaan poliisin ja oikeuslaitoksen resursseista ja osaamisesta sukupuolittuneen väkivallan sekä sateenkaari-ihmisiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi ja tutkimiseksi, tarvittaessa velvoittavalla täydennyskoulutuksella.

• Puututaan aktiivisesti kunniaan liittyvään väkivaltaan ja parannetaan viranomaisten osaamista ilmiön tunnistamisessa.

• Varmistetaan, että poliisissa tunnistetaan naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvan vihapuheen ja verkkohäirinnän haitallisuus ja yleisyys, ja että niiden torjuntaan on varattu riittävästi koulutusta ja resursseja.

• Luodaan poliisille, syyttäjille ja muille viranomaisille selkeät ja yhdenmukaiset toimintaohjeet digitaaliseen väkivaltaan ja vainoon puuttumisesta.

• Varmistetaan poliisin ja muiden viranomaisten riittävä ja ajantasainen osaaminen seksuaalirikosten tutkinnassa ja niiden uhrien kohtaamisessa sekä suostumusperusteisuudessa.

• Tehostetaan poliisin toimintaa seksuaalirikosten, lähisuhdeväkivaltarikosten ja ihmiskaupan tutkinnassa.

• Uudistetaan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutusta tunnistamaan paremmin perus- ja ihmisoikeudet. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työn täytyy perustua voimankäytön minimoimiseen. Suhtaudutaan varauksellisesti viranomaistehtävien siirtoon yksityisille vartiointiliikkeille.

• Selvitetään mahdollisuuksia suojata rikoksen uhrin henkilöllisyyttä rikostutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Ehkäistään rikollisuuteen ajautumista ja tuetaan siitä irtipääsyä

Ehkäisevä kriminaalipolitiikka on keskeinen osa vihreää kriminaalipolitiikkaa. Huono-osaisuus kertautuu usein sukupolvelta toiselle. Rikollisuutta ehkäistään äitiys- ja lastenneuvolassa, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, nuorisotyössä, sosiaalityössä sekä päihde- ja mielenterveystyössä – yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Vihreät haluaa, että ehkäisevä kriminaalityö nostetaan vahvemmin esille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä kunnissa ja hyvinvointialueilla ja että ehkäisevää kriminaalityötä käsitellään myös laajasti eri alojen koulutusohjelmissa.

Rikollisuus on vahvasti sukupuolittunutta. Miehet tekevät valtaosan rikoksista, samoin valtaosa tutkintaan tulleista rikoksen uhreista on miehiä. Siksi on tärkeää tunnistaa ehkäisevässä kriminaalityössä miehet ja pojat erityisryhmäksi palveluja suunniteltaessa. Sukupuolittuminen koskee niin ikään väkivaltarikoksia. Sekä miehet että naiset kokevat väkivaltaa lähes aina miesten taholta. Toisaalta yhteiskunta ei usein tunnista naisten miehiin kohdistamaa väkivaltaa. Väkivalta aiheuttaa myös kierrettä – käytännössä kaikki väkivaltarikoksista tuomitut naiset ovat aiemmin joutuneet väkivaltarikoksen uhreiksi. Tämän vuoksi sukupuolisensitiivinen koulutus tulee ulottaa mahdollisimman laajasti kaikkiin sosiaalityön muotoihin.

Nuorisorikollisuudella on pitkällä aikavälillä ollut laskeva trendi, mutta viime vuosina nuorten tekemä vakava väkivalta on kuitenkin lähtenyt kasvuun. Jengiytymisen lisääntyminen on yhteydessä järjestäytyneen rikollisuuden määrän kasvuun. Poliisin ohella kaduilla tarvitaan moniammatillista sekä liikkuvaa erityisnuorisotyötä. Nuorten omassa ympäristössä tapahtuvilla kohtaavan työn muodoilla on ollut suurta merkitystä useissa maissa jengi- ja väkivaltarikollisuuden torjunnassa. Nuorten oireilu on otettava yhteiskunnassa vakavasti ja erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn kynnystä tulee madaltaa. Väkivalta- ja jengirikollisuudesta irtautumisen toimintaohjelmat tulee laajentaa koko maahan ja varmistaa niiden rahoitus, niin ettei tuen saaminen ole asuinpaikasta kiinni.

Vihreät korostaa alaikäisten vankeinhoidossa lastensuojelun ja lasten oikeuksien toteutumista, kuten esimerkiksi mahdollisuksia läheisten tapaamiseen. Alaikäiset vangit tulee lain mukaan sijoittaa vankiloissa erikseen muista vangeista. Alaikäisen rangaistus tulee voida kokonaisuudessaan suorittaa ilman kontaktia täysi-ikäisiin vankeihin. Tämän vaatimuksen tulee ulottua myös vankikuljetuksiin ja sen aikaiseen majoitukseen. Vihreät vaatii, että vankeinhoidossa tehdään lapsivaikutusten arviot sekä alaikäisen sijoittelun kohdalla, mutta myös silloin, kun lapsen läheinen aikuinen on vankilassa.

Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta hekin voivat syyllistyä tekoihin, jotka täyttävät rikosten tunnusmerkistön. Vihreät tukee Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen alueella toteutetun lainvastaisten tekojen toimintamallin laajentamista koko maahan. On tärkeää, että myös alle 15-vuotiaat ymmärtävät vastuunsa käyttäytymisestään ja sen aiheuttamista seuraamuksista toisille tai yhteiskunnalle, vaikka he eivät olekaan rikosoikeudellisessa vastuussa. Vihreät kannattaa lisäresursseja Ankkuri-poliisin toimintaan ja samassa suhteessa erityisnuorisotyöhön, nuorisosovitteluun, sosiaalityöhön ja lastensuojeluun.

Vihreät tavoitteet:

• Tunnistetaan ja vahvistetaan rikosten ennaltaehkäisyn merkitystä koko yhteiskunnan yhteisenä tehtävänä. Puututaan poikkihallinnollisesti yhteiskunnan eriytymiskehitykseen ja nuorisorikollisuuden kasvuun.

• Puututaan ylisukupolvisen rikollisuuteen ja huono-osaisuuteen koulutus-, asunto- sekä sosiaali- ja terveyspoliittisin keinoin.

• Lisätään sosiaali-, terveys- ja nuorisotyön ammattilaisten osaamista ehkäisevässä kriminaalityössä. Sisällytetään ehkäisevä kriminaalityö osaksi tutkintokoulutuksia.

• Vahvistetaan hyvinvointialueiden palveluntarjoajien (esim. äitiysneuvolat, sosiaalityö) osaamista rikosten tunnistamisessa, rikostorjunnassa ja uusintarikollisuuden torjunnassa.

• Panostetaan sukupuolisensitiivisen työn osaamiseen ja resursointiin ehkäisevässä ja korjaavassa väkivalta-, päihde- ja mielenterveystyössä.

• Vastataan nuorten tekemän vakavan väkivallan kasvuun ja edistetään nuorten positiivista sosiaalista integraatiota. Säädetään liikkuvasta erityisnuorisotyöstä lailla.

• Uudistetaan sosiaalihuoltolainsäädäntöä siten, että rikoskierteessä olevat alle 15-vuotiaat lapset sekä 15-17-vuotiaat vakavia rikoksia tekevät nuoret olisi mahdollista sijoittaa nykyistä suljetumpiin lastensuojeluyksiköihin, kunnes rikosten jatkuminen ollaan saatu estettyä.

• Otetaan alle 15-vuotiaiden osalta käyttöön lainvastaisten tekojen toimintamalli kaikissa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Vahvistetaan Ankkuri-poliisin, erityisnuorisotyön, nuorisosovittelun, sosiaalityön ja lastensuojelun resursseja.

• Varmistetaan, että lapsella on oikeus halutessaan pitää yhteyttä ja tavata vankilassa olevaa vanhempaansa. Viranomaisten tulee tukea lapsen oikeuksia kaikin käytettävissä olevin keinoin. Toteutetaan Rikosseuraamuslaitoksessa lapsivaikutusten arviointi.

• Kehitetään nuorten rikosseuraamusasiakkaiden hoitoa ja huolenpitoa ikä- ja kehitystason mukaisesti.

• Lisätään Rikosseuraamuslaitoksen päihdekuntoutuksen ja muun kuntouttavan työn sekä sosiaalityön resursseja.

• Vahvistetaan vankiloiden perhetyön resursseja ja osaamista. Lisätään vankiloiden perhetyön yhteistyötä hyvinvointialueiden viranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä.

• Otetaan Kanta-järjestelmä käyttöön vankiterveydenhuollossa, jotta vankiterveydenhuollon ja hyvinvointialueiden terveyspalvelut terveystietojen tiedonvaihto vahvistuu ja yhteistyö mahdollistuu. Huolehditaan vankiterveydenhuollon riittävästä resurssoinnista.

• Kohdennetaan Rikosseuraamuslaitoksen rahoitusta vankiloiden mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

• Vahvistetaan koulutettujen kokemusasiantuntijoiden roolia rikosseuraamusasiakkaiden tuessa ja lisätään heidän mahdollisuutta työskennellä Rikosseuraamuslaitoksessa sekä hyvinvointialueilla.

• Tiivistetään hyvinvointialueiden, vankiterveydenhuollon ja rikosseuraamuslaitoksen yhteistyötä päihde- ja mielenterveystyössä, lapsi- ja perhetyössä sekä rikosseuraamuksen aikana että vapautumisen valmistelussa ja vapautumisen yhteydessä.

• Puututaan rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuuteen lisäämällä tuettua asumista koevapauden ja yhdyskuntaseuraamuksen aikana. Taataan vankeudesta vapautuville viimesijainen asunto ja muu tarpeellinen jälkihoito.

• Jatketaan kuntien asumisneuvonnan erillisrahoitusta ja lakisääteistetään asumisneuvonta.