Hyvä luku- ja kirjoitustaito kuuluu kaikille

Lukutaito on kansalaistaito ja -oikeus. Luodaan kansallinen strategia lukutaitoerojen vähentämiseksi. >
Lisätään resursseja koko oppimispolulla varhaiskasvatuksesta lähtien. Lukutaidon vaaliminen on koko yhteiskunnan vastuulla, ei vain kodin tai koulun. >
Parannetaan kirjastojen saavutettavuutta ja varhaiskasvatuksen toimijoiden, oppilaitosten ja kirjastojen välistä yhteistyötä. >
Muuttuva maailma vaatii monilukutaitoa. Tuodaan tietotekniikka aidosti luku- ja kirjoitustaitojen kehittämisen avuksi. >
Tuetaan maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä. >

Kieli on tärkeä vuorovaikutuksen väline. Ongelmat kielen kehityksessä ennustavat ongelmia myös sosiaalisella alueella. Riittävien luku- ja kirjoitustaitojen turvaaminen ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta.

Lukutaitoa on helppo arvostaa ja juhlapuheissa mainita Suomen menestys Pisa-tuloksissa. Tosiasiassa lukutaito on Suomessa kuitenkin kääntynyt laskuun. Tämä on huolestuttava ilmiö, joka edellyttää pikaisia toimia.

1. Lukutaito on kansalaistaito ja -oikeus. Luodaan kansallinen strategia lukutaitoerojen vähentämiseksi.

Suomen hallitusohjelmaan kirjataan kansallinen strategia hyvän luku- ja kirjoitustaidon turvaamisesta jokaiselle – sukupuolesta, vanhempien varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidot ovat heikentyneet ja erot ovat kasvaneet, vaikka olemmekin edelleen maailman ykkösmaiden joukossa lukutaidon suhteen.

2. Lisätään resursseja koko oppimispolulla varhaiskasvatuksesta lähtien. Lukutaidon vaaliminen on koko yhteiskunnan vastuulla, ei vain kodin tai koulun.

Lisätään oppiaineiden välistä yhteistyötä mm. monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla opetussuunnitelmien mukaisesti ja koulutetaan opettajat näihin tehtäviin. Oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja niistä kärsivien oppilaiden tukemiseen on lisättävä resursseja läpi koulupolun varhaiskasvatuksesta lähtien. Lukutaito ei saa jäädä vain kotien varaan, vaan se on koko yhteiskunnan vastuulla. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on tehtävä aktiivista työtä, jotta turvataan taustasta riippumatta kaikille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet oppia lukemaan. Uudet opetussuunnitelmat edellyttävät kaikilta opettajilta monilukutaidon ja oman oppiaineensa kielen opetusta. On tärkeää, että lukivaikeudet ja lukemisen tärkeys tunnistetaan jokaisessa oppiaineessa. Lisätään äidinkielen opetukseen yksi viikkotunti, joka on varattu ainoastaan lukemiseen. Lisätään opettajille täydennyskoulutusta lukemisen menetelmien opettamisesta ja lukutaidon kehittämisestä. Siirretään painopistettä mekaanisesta lukemisen opettelusta kohti syvällisempiä luetun ymmärtämisen taitoja.

Neuvolat ovat luonteva paikka kannustaa perheitä lukumyönteisyyteen. Niissä tulee seurata lapsen kielen kehitystä nykyistä tiiviimmin ja tarjota kohdennettua tukea sitä tarvitseville lapsille ja perheille. Esimerkiksi dysleksia on tunnistettavissa varsin varhain ja sen oppimiselle aiheuttamat haitat ovat ehkäistävissä aikaisella puuttumisella sekä riittävällä ja laaja-alaisella tuella. Erilaisten oppijoiden tarpeet pitää ottaa huomioon nykyistä paremmin myös kouluissa. Koulujen käytännöt lukivaikeuksien seulontaan tulee yhtenäistää.

Kun puhutaan luku- ja kirjoitustaidoista, otetaan laajasti huomioon kieli- ja vuorovaikutustaidot. Luku- ja kirjoitustaitoja ei kehitetä vain lukemalla ja kirjoittamalla vaan esimerkiksi myös kuvilla ja musiikilla, jotka aktivoivat laajasti aivojen kielenkehitykseen vaikuttavia alueita.

3. Parannetaan kirjastojen saavutettavuutta ja varhaiskasvatuksen toimijoiden, oppilaitosten ja kirjastojen välistä yhteistyötä.

Pidetään kirjaston käyttö maksuttomana myös tulevaisuudessa, jotta jokaisella on samat mahdollisuudet käyttää kirjastopalveluita. On varmistettava lapsen asuin- tai koulupaikasta huolimatta, että jokaisella on samat mahdollisuudet luku- ja kirjoitustaitojensa kehittämiseen kirjastopalveluita käyttämällä. Päiväkotien ja koulujen yhteistyöstä kirjastojen kanssa tulee huolehtia. Lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus käyttää lähikirjastoa aktiivisesti.

Kirjastojen saavutettavuudesta, kehittämisestä ja riittävistä määrärahoista on huolehdittava. Kirjastoissa on oltava riittävä aineisto kotimaisilla kielillä sekä vierailla kielillä, myös maahanmuuttajien äidinkielillä.

4. Muuttuva maailma vaatii monilukutaitoa. Tuodaan tietotekniikka aidosti luku- ja kirjoitustaitojen kehittämisen avuksi.

Taataan päiväkodeille ja kouluille riittävät resurssit kielen kehitystä ja lukemisen oppimista tukevien laitteiden hankintaan ja niiden käyttöön vaadittaviin koulutuksiin. Lukutaito koostuu monenlaisista palasista: on osattava käyttää monia välineitä ja alustoja, pystyttävä lukemaan monipuolisesti erilaisia tekstejä ja kuvia sekä kyettävä riittävään lähdekriittisyyteen tietolähteiden suhteen. Monilukutaito on edellytys nykypäivän yhteiskunnassa toimimiselle.

5. Tuetaan maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä.

Varmistetaan suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen laatu ja riittävyys. Maahanmuuttajan kielitaito on kotoutumisen ja työllistymisen avain. Suomeen tulee vuosittain joukko nuoria ja aikuisia, joilla ei ole lukutaitoa tai vain taidon alkeet. He tarvitsevat riittävän ja nopean tuen lukutaidon harjoitteluun suomeksi tai ruotsiksi ja mahdollisuuksien mukaan omalla äidinkielellä. Koulujen valmistavan opetuksen tulee olla laadukasta ja sitä tulee tarjota niin kauan kuin tarvetta on muun opetuksen rinnalla. Aikuisille maahanmuuttajille tulee tarjota pitkäjänteistä ja ammattitaitoista suomen tai ruotsin kielen opetusta heidän taitotasonsa huomioiden heti Suomeen saapumisesta lähtien, kunnes sujuva kielitaito on saavutettu.

Selkokielisyyttä on lisättävä kaikkialla yhteiskunnassa. Oppikirjojen ja muun oppimateriaalin tulee olla mahdollisimman selkokielistä, jottei puutteellinen lukutaito muodostu oppimisen esteeksi.

Vihreiden Lukeva Suomi -teesit