Pelastetaan maailman paras koulutus – Vihreiden koulutuspoliittinen ohjelma

Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 18.11.2018

Vihreiden toimenpidepaketti ensi vaalikaudelle: Koulutus ja tutkimus maailman huipulle

Tutustu koko koulutuspoliittiseen ohjelmaan täällä 

Suomen tarina on koulutuksen tarina. Se on tarina siitä, miten köyhä, syrjäinen pohjoinen maa on kyennyt luomaan oikeudenmukaista vaurautta ja nousemaan aineellisesta niukkuudesta maailman menestyjien joukkoon.

Suomen menestys on aina nojannut tasa-arvoiseen koulutukseen – siihen että saamme kaikki mukaan. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa hukata kenenkään osaamista. Koulutus on hyvinvointivaltion peruskivi, jonka kautta jokainen lapsi ja nuori on saanut tarvittavat välineet tavoitella unelmiaan yhdessä muiden kanssa.

Kansakoulu, oppivelvollisuus, peruskoulu, maksuton korkeakoulutus ja subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ovat olleet tämän tarinan keskeisiä virstanpylväitä.

On kulunut 50 vuotta siitä kun eduskunta teki päätöksen peruskoulu-uudistuksesta. On aika kysyä: mitä seuraavaksi?

Sukupolvi toisensa jälkeen tätä maata on rakennettu lupauksella, että seuraava sukupolvi saa paremmat edellytykset elämälleen kuin edeltävä – että seuraava sukupolvi on entistä koulutetumpi ja varustettu yhä paremmin valmiuksin kohdata tulevaisuuden haasteet ja rakentaa Suomea ja maailmaa paremmaksi.

Viime vuosina tämä luottamus on kuitenkin horjunut. Massiiviset leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta ovat rikkoneet lupauksen jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaisesta mahdollisuudesta hyvään koulutukseen. Ensimmäistä kertaa tämän maan historiassa koulutuspolitiikan suunta on käännetty taaksepäin: koulutuksen vahvistamisesta koulutuksen heikentämiseen.

Luottamus koulutuslupaukseen on palautettava. Sipilän hallituksen leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen on peruttava.

Leikkausten peruminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan enemmän: tarvitaan suomalaisen koulutuksen seuraava harppaus eteenpäin, 2000-luvun vastine sille, mitä kansakoulu-uudistus oli 1800-luvulla ja peruskoulu-uudistus 1900-luvulla.

Tavoitteeksi on asetettava suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostaminen maailman huipulle.

Vihreät esittävät tätä kansalliseksi projektiksi, Suomen seuraavaksi suureksi missioksi, johon kaikki puolueet sitoutuvat. Sen käynnistäminen on seuraavan hallituksen keskeinen tehtävä.

Kansallisen projektin kolmeksi päätavoitteeksi tulee asettaa

1. Nostaa merkittävästi suomalaisten koulutustasoa
2. Nostaa oppimistulokset ja koulutuksen tasa-arvo maailman parhaiksi
3. Nostaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen edellytykset kansainväliseen kärkeen

Näiden tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan merkittäviä rahallisia panostuksia. Vihreät esittävät, että ensi vaalikaudella perutaan Sipilän hallituksen tekemät noin miljardin leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen ja tehdään ensi vaiheessa siten miljardin euron satsaus tämän maan tulevaisuuteen – maailman parhaan koulutusjärjestelmän rakentamiseen.

Nostetaan suomalaisten koulutustasoa

Olemme jääneet viimeisten vuosikymmenten aikana kansainvälisessä koulutusvertailussa jälkeen. 1990-luvun alussa suomalaisten koulutustaso oli maailman huippua. Ei ole enää. Siinä missä muut teollisuusmaat ovat määrätietoisesti nostaneet koulutustasoaan, Suomi on pysynyt paikoillaan. Maailman kärjestä olemme pudonneet OECD:n keskivaiheille. Pärjätäksemme tulevina aikoina meidän on nostettava merkittävästi osaamistamme.

1. Kaikille vähintään toisen asteen koulutus

Pelkän peruskoulun varassa ei kukaan pärjää enää seuraavien vuosikymmenten työmarkkinoilla. Jokainen tarvitsee vähintään toisen asteen koulutuksen.

Toisen asteen koulutus jokaiselle nuorelle. Tehdään toisen asteen koulutuksesta maksutonta ja taataan kaikille toisen asteen koulutuspaikka. Pidennetään oppivelvollisuutta toiselle asteelle.

Toisen asteen koulutus jokaiselle aikuiselle. Sadattuhannet työikäiset ovat tällä hetkellä vain peruskoulun varassa. Perustetaan nuorten aikuisten osaamisohjelman pohjalta uusi kansallinen osaamisohjelma, jonka tavoitteena on että jokainen peruskoulupohjalla oleva nuori ja työikäinen aikuinen saisi vähintään toisen asteen tutkinnon, iästä riippumatta. Selvitetään kaikki mahdolliset työkalut, kuten henkilökohtainen koulutustili tai työttömyysjaksojen käyttäminen osaamisen päivittämiseen.

2. Yli 50 %:lle korkea-asteen koulutus

Samaan aikaan kun verrokkimaat ovat lisänneet korkeakoulutusta, Suomi on pudonnut nuorten ikäluokkien osalta OECD-keskitason alapuolelle. Korkea-asteen suorittaneiden määrä on itse asiassa kääntynyt Suomessa laskuun nuorissa ikäluokissa.

Tämä ei voi olla Suomen tie. Korkeakoulutuksen viimeinen merkittävä laajentaminen on tehty 1990-luvulla. On seuraavan askeleen aika. Korkeakoulujen aloituspaikkamääriä on kasvatettava ja on asetettava tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta selvästi yli 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä.

3. Jatkuva oppiminen uudelle tasolle

Tulevaisuuden työelämässä voi olla varma, että lähes kaikki osaaminen vaatii päivittämistä. Vuonna 2018 opittu ei enää riitä vuonna 2038. Jokainen tulee tarvitsemaan tilaisuuksia kouluttautua lisää tarvittaessa kokonaan toiselle alalle.

Jatkuva oppiminen on nostettava uudelle tasolle, mikä vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia. Keskeistä on taata oppilaitoksille riittävät resurssit jatkuvan oppimisen edistämiseen. Jatkuvan oppimisen maksullisuutta on syytä purkaa. Tämän lisäksi on luotava uusi, pääosin julkisrahoitteinen osaamisturvan malli, jonka ytimessä voi olla esimerkiksi henkilökohtainen koulutustili.

Korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää on uudistettava niin että se kannustaa tarjoamaan muutakin kuin kokonaisia tutkintoja – yksittäisistä kursseista räätälöityihin koulutuspaketteihin. Kaikki koulutus on arvokasta, ja siitä tulisi palkita.

Oppimistulokset maailman parhaiksi, tavoitteena tasa-arvo

2000-luvun alun juhlitun Pisa-menestyksen jälkeen on käynyt ilmeiseksi, että Suomen koulutusihme yskii. Niin kansallisessa kuin kansainvälisessä vertailuaineistossa näkyy oppimistulosten lasku.

Oppimistulosten lasku tarkoittaa ennen kaikkea oppimistulosten eriytymistä – myös koulujen välillä, mutta erityisesti koulujen sisällä. Hyvin pärjäävät pärjäävät yhtä hyvin kuin ennenkin. Huonosti pärjäävät, erityisesti pojat, pärjäävät sen sijaan yhä huonommin. Tasa-arvon lippulaivan, peruskoulun, sisälle on auennut ammottava eriarvoisuuden kuilu.

Siksi oppimistulosten kääntäminen nousuun on samalla valtava tasa-arvoteko. Maailman parasta osaamista tuottava koulutus on myös maailman tasa-arvoisin koulutus, sillä vain saamalla kaikki mukaan voidaan tehtävässä onnistua.

Suomalaisen koulutuksen tasa-arvon takeena ovat olleet panostukset oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin esimerkiksi kouluruokailun ja tukipalveluiden kautta. Näitä toimia tulee yhä vahvistaa ja kehittää.

4. Vahva satsaus varhaiskasvatukseen

Laadukas varhaiskasvatus on yksi parhaimpia sijoituksia tulevaisuuteen, sillä se kaventaa oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa ja ehkäisee syrjäytymistä.

Tehdään varhaiskasvatuksesta maksutonta 5-vuotiaista alkaen ikäluokka kerrallaan.

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on palautettava.

Pienennetään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja. Palautetaan ryhmäkoot ja henkilöstömitoitus Sipilän hallituksen leikkauksia edeltävälle tasolle.

Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista alkaen 5-vuotiaista ja tavoitellaan täyttä osallisuutta esiopetukseen. Lisätään varhaiskasvatuksen ja peruskoulun välistä yhteistyötä luomalla nivelvaiheeseen joustava esi- ja alkuopetus 5-8-vuotiaille.

5. Paluu peruskoulun ideaan

Peruskoulun suuri tehtävä on ollut tasoittaa oppilaiden erilaisista taustoista ja lähtökohdista kumpuava eriarvoisuus. Oppimistulosten eriytyminen kertoo, että peruskoulu ei enää toteuta tätä tehtäväänsä kuten ennen. Osa oppilaista putoaa kelkasta – tai ei pääse mukaan alun perinkään. Siksi tarvitaan paluu peruskoulun tasa-arvotavoitteen äärelle.

Puututaan koulujen sisäiseen eriytymiseen.

Vahvistetaan selvästi koulujen resursseja tukea heikommin pärjääviä ja erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita.

Varmistetaan kouluterveydenhoitajien, -psykologien ja kuraattoreiden riittävä saatavuus ja saavutettavuus sekä riittävä opinto-ohjaus.

Pienennetään ryhmäkokoja. Riittävän pienet ryhmäkoot takaavat sen, että opettajilla jää aikaa lasten ja nuorten kohtaamiseen.

Kohdataan erilaiset oppijat. Lisätään erityisopetusta ja useamman opettajan toteuttamaa samanaikaisopetusta. Monipuolistetaan erilaisille oppijoille sopivien oppimismenetelmien käyttöä.

Turvataan laadukas opetus kaikilla luokilla ja etsitään uusia tapoja yhä useammalle osallistua luokkarajat ylittävään painotettuun opetukseen.

Tuetaan opettajia. Turvataan opettajien täydennyskoulutus sen varmistamiseksi, että meillä on jatkossakin maailman parhaat opettajat.

Puututaan koulujen väliseen eriytymiseen.

Kurotaan alueiden välisiä eroja umpeen kohdentamalla enemmän rahaa niihin kouluihin, joissa kamppaillaan kasautuvien ongelmien kanssa. Levitetään parhaat käytännöt tästä nk. positiivisen erityiskohtelun rahasta koko maahan.

Lisätään osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia harrastaa.

Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa mahdollisuuden tuoda maksuton tai kohtuuhintainen harrastusmahdollisuus jokaiselle. Velvoitetaan kaikki kunnat järjestämään kouluissaan aamu- ja iltapäivätoimintaa ja lisätään tässä yhteistyötä koulujen sekä liikunta- ja kulttuurijärjestöjen kesken. Alennetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ja selvitetään mahdollisuus nollamaksuluokkaan. Toteutetaan harrastustakuu.

6. Toisella asteella pidetään kaikki mukana

Toisen asteen koulutuksesta on tehtävä aidosti maksutonta. Koulutuksen hinta ei saa olla este toisen asteen opiskelupaikan valinnalle tai opintojen loppuunsaattamiselle. Tehdään toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta siten, että maksuttomuus kattaa oppimateriaalit, tarvittavat työvälineet ja muut kulut

Sipilän hallituksen leikkaukset ovat osuneet erityisen kipeästi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Palautetaan opettajat ammatillisiin oppilaitoksiin ja turvataan riittävät resurssit lähiopetukselle ja ohjaukselle.

Tuodaan tukiopinto-ohjaus nivelvaiheen yli peruskoulusta toiselle asteelle. Lisätään opiskelijoiden henkilökohtaista ohjausta turvaamalla riittävät tuki- ja ohjausresurssit. Lisätään erityisopetusta, jonka vähyys näkyy arjessa. Jotta toisen asteen tutkinto voidaan taata aidosti kaikille, erityistä tukea on vahvistettava myös toisella asteella.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen edellytykset kansainväliseen kärkeen

Korkeakouluja ja tiedettä on painettu viime vuosina alas monin tavoin. Leikkaukset tuntuvat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen arjessa irtisanomisina, epävarmuuden kasvuna ja töiden kasaantumisena jäljellä oleville.

Nopeaa hyötyä ja lyhyen tähtäimen taloudellisia tai poliittisia intressejä painottava ohjaus sekä yhä koveneva lyhytjänteinen rahoituskilpailu ovat heikentäneet korkeakoulutuksen autonomiaa ja edellytyksiä keskittyä pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön, erityisesti uutta luovaan perustutkimukseen.

Maailmanluokan korkeakoulutusta ei rakenneta näin. On aika vapauttaa korkeakoulujen voimavarat. Asetetaan suomalaisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ytimeen sivistys markkinaehtoisuuden sijaan. Tehdään se satsaamalla perusrahoitukseen, perustutkimukseen ja opetukseen. Annetaan tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille vapaus ja resurssit tutkia, opettaa ja opiskella ilman jatkuvaa hiostusta. Luodaan korkeakoulutukselle ja tutkimukselle parhaat mahdolliset olosuhteet, mitä voimme maana tarjota.

7. TKI-panostukset ylös

Suomen panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ovat jääneet merkittävästi jälkeen tavoitteesta. TKI-toimintaan käytetään tällä hetkellä 2,7 % bruttokansantuotteesta ja suunta on laskeva. Osuuden pitäisi olla yli 4 %, jos haluamme pärjätä tietoon ja osaamiseen nojaavana taloutena. Ulkopuolisen rahoituksen saaminen edellyttää aina, että valtio itse osoittaa uskovansa suomalaiseen tutkimukseen. Laaditaan tiekartta tämän 4 % tavoitteen saavuttamiseksi seuraavien kahden vaalikauden sisällä.

8. Korkeakoulujen toimintaedellytykset kuntoon

Vahvistetaan perusrahoitusta. Korkeakoulut ovat olleet yksi tämän hallituskauden suurista häviäjistä. Perusrahoitusta turvaavan indeksin jäädytys yhdessä muiden leikkausten kanssa on tehnyt suuren loven perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, toteuttamiseen. Seuraavan hallituksen velvollisuus on korjata asia ja vahvistaa merkittävästi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta tekemällä perusrahoitukseen tasokorotus ja sitomalla rahoitus taas indeksiin.

Vahvistetaan korkeakoulujen autonomiaa. Suomessa korkeakoulujen rahoitus määräytyy lähes täysin valtion asettamien tulostavoitteiden kautta. Tämä on kansainvälisesti poikkeuksellista; maailmalla tyypillisesti tulosrahoitus kattaa enintään neljänneksen korkeakoulujen rahoituksesta. Lisätään korkeakoulujen rahoitusmalliin vakaan, ennustettavan vastikkeettoman perusrahoituksen elementti, joka kattaisi merkittävän osan rahoituksesta. Varmistetaan demokratian ja korkeakoulujen autonomian toteutuminen takaamalla, että opiskelijat ja henkilöstö ovat edustettuna kaikilla päätöksenteon tasoilla. Korkeakouluyhteisöillä tulee olla enemmistö hallituspaikoista kaikissa Suomen korkeakouluissa.

9. Pitkäjänteisempää tutkimusrahoitusta

Siirretään tutkimusrahoituksen painopistettä erittäin kilpaillusta pätkärahoituksesta pitkäaikaisempaan rahoitukseen tohtoriohjelmille, väitöskirjantekijöille, post doc -tutkijoille pitkäaikaisempaan perusrahoitukseen ja tutkimusryhmille. Vapautetaan aikaa hankehallinnosta ja rahoitushakemusten oravanpyörästä itse tutkimukseen. Kasvatetaan Suomen Akatemian myöntövaltuutta ja tehdään valtion tutkimuslaitosten rahoitukseen tasokorotus.

10. Opiskelijoille mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun

Opintotuki on myllätty viime vuosina jatkuvasti uusiksi. Opintorahaa on leikattu neljänneksellä, tukikuukausia on vähennetty ja tuen saamisen ehtoja tiukennettu. On aika lopettaa opiskelijoiden kyykyttäminen ja antaa opiskelijoille rauha opiskeluun. Korotetaan siksi kaikkien opiskelijoiden opintorahaa takaisin vuotta 2015 edeltävälle tasolle ja poistetaan tarpeettomia rajoitteita ja leikkureita. Näin vähennetään lainapainotteisuutta, vahvistetaan koulutuksen tasa-arvoa ja mahdollistetaan keskittyminen opiskeluun.

Esitetyt koulutuspanostukset

Tärkeimmät edellä esitetyt ensi vaalikauden koulutuspanostukset, joiden suuruusluokka on tässä vaiheessa ollut mahdollista arvioida, on koottu koulutusasteittain seuraavaan yhteenvetoon. Yhteensä näistä satsauksista muodostuu n. miljardin euron panostus koulutukseen ja tutkimukseen kattamaan Sipilän hallituksen vastaavan suuruiset leikkaukset. Näiden korjaavien toimenpiteiden jälkeen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta on pidemmällä aikavälillä edelleen lisättävä.

• Varhaiskasvatus, +155 miljoonaa euroa

• Peruskoulu, +177 miljoonaa euroa

• Toinen aste, +315 miljoonaa euroa

• Korkea-aste ja tutkimus, +300 miljoonaa euroa

• Jatkuva oppiminen, +65 miljoonaa euroa

• Opintotuki, +98 miljoonaa euroa

• Yht. 1 110 miljoonaa euroa

Tämä koulutusmiljardi on rahoitettavissa ottamatta lisää velkaa. Vihreät ovat osoittaneet jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan koulutuspanostuksia vastaavan rahoituksen budjetin sisältä.

Suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostamiseksi maailman huipulle tätä tietä on jatkettava ja sovittava rahoituspolusta myös yli seuraavan vaalikauden. Koulutukseen panostaminen maksaa, mutta se on samalla tärkein satsaus tämän maan tulevaisuuteen, jonka voimme tehdä.

Tutustu Vihreiden koulutuspoliittiseen ohjelmaan