Koulutus

Satsataan koulutukseen

Koulutuksen merkitys on korvaamaton jokaiselle lapselle, nuorelle ja aikuiselle riippumatta taustasta tai elämäntilanteesta. Suomen menestys perustuu tasa-arvoiseen koulutukseen, jossa kaikki pidetään mukana. Laadukas koulutus kaikilla asteilla on Suomen ylpeys ja kilpailuetu kansainvälisessä vertailussa. Suomalaisten koulutustaso, oppimistulokset ja korkeakoulutuksen ja tutkimuksen edellytykset on nostettava takaisin kansainväliseen kärkeen. Annetaan kaikille hyvä varhaiskasvatus, peruskoulutus ja toisen asteen tutkinto, ja satsataan osaamista ja sivistystä vahvistavaan korkeakoulutukseen.

Satsataan vahvasti varhaiskasvatukseen

Laadukas varhaiskasvatus on yksi parhaimpia sijoituksia tulevaisuuteen. Se kaventaa oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa ja ehkäisee syrjäytymistä.

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien työ- tai opiskelutilanteesta. Panostetaan varhaiskasvatuksen laatuun huolehtimalla riittävistä koulutusmääristä varhaiskasvatuksen alalle sekä parannuksista työoloihin. Tehdään esiopetuksesta kaksivuotinen, nivotaan varhaiskasvatus tiiviimmäksi osaksi lapsen koulupolkua ja muodostetaan oppimisen tuesta yhtenäinen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

 Peruskoulu – tasa-arvon lippulaiva

Peruskoulu on tasa-arvon lippulaiva, jossa opettajilla tulee olla riittävät resurssit toteuttaa tehtäväänsä. Suomalaisten koululaisten oppimistulokset ovat olleet laskussa, mikä näkyy myös kansainvälisissä mittauksissa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että oppimiserot eri ihmisryhmien, alueiden ja koululuokkienkin välillä kärjistyvät. Heikkojen oppijoiden määrä on kasvanut ja erityisesti poikien osaamistaso on laskussa. Käännetään tämä suunta.

Opetusryhmien on oltava riittävän pieniä ja opettajia oltava tarpeeksi, jotta heillä on aikaa kohdata oppilaat yksilöinä ja tehdä omaa työtänsä eli opettaa.

Turvataan opettajille työrauha.

Meidän on vahvistettava koulujen resursseja tukea heikommin pärjääviä ja erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Opettajamitoituksista tulisikin säätää lailla. Annetaan opettajille työrauha ja varmistetaan, että heillä on tarvittava tuki ja mahdollisuus täydennyskoulutukseen.

Kurotaan alueiden välisiä eroja umpeen kohdentamalla enemmän rahaa niihin kouluihin, joissa kamppaillaan kasautuvien ongelmien kanssa. Huolehditaan, että yhteistyö uusien hyvinvointialueiden ja kunnan nuorisotyön kanssa toimii. Vain hyvinvoiva lapsi oppii.

Kaikille vähintään toisen asteen koulutus

Harva pärjää pelkän peruskoulun varassa tulevien vuosikymmenten työmarkkinoilla ja siksi oppivelvollisuuden pidentäminen 18-ikävuoteen oli oikeansuuntainen toimi.

Nyt meidän on entistä paremmin varmistettava, että jokaiselle nuorelle löytyy omiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin vastaava koulutuspolku perusopetuksen jälkeen. Nuorten kasvaneet hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteet on otettava vakavasti myös toisen asteen koulutuksessa ja huolehdittava, ettei nuoriin kohdisteta aikuisten suunnalta liian suuria paineita.  

Oppivelvollisuusuudistuksesta huolimatta edelleen joka kuudes nuori aikuinen on ilman toisen asteen tutkintoa. Varmistetaan oppilaitosten, te-palveluiden ja yritysten yhteistyöllä, että nykyistä suurempi osa tutkintoa vailla olevista nuorista aikuisista ja maahanmuuttaneista pääsee tekemään oppisopimuskoulutuksena itselleen tutkinnon.

Korkeakouluihin ja tutkimukseen rahaa ja vapautta

Suomen menestys nojaa korkeaan osaamiseen ja siihen, että kaikki pidetään mukana. Nyt suomalainen koulutustaso on päässyt romahtamaan ja työelämää vaivaa pula osaajista. Tämä suunta on muutettava. Korkeakoulujen koulutusmääriä on lisättävä erityisesti aloille ja alueille, joissa tarve on suurin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle tarvitaan kipeästi niin varhaiskasvatuksen opettajia kuin uusimman teknologian huippuosaajia.

Vihreät haluaa edistää korkealaatuista ja vaikuttavaa tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvaa koulutusta ja sivistystä kaikilla tieteenaloilla. Tutkimus on avainasemassa niin suurten kestävyyshaasteiden kuin globaalien kriisienkin ratkaisemisessa. Suomen tulee panostaa sekä puhtaasti uteliaisuuteen perustuvaan tutkimukseen että sellaiseen joka etsii vastauksia yhteiskunnan ongelmiin. 

Maailmaa muuttava tieteellinen tutkimus ei katso kansallisvaltioiden rajoja. Meidän on kyettävä  houkuttelemaan ja pitämään kiinni jokaisesta lahjakkaasta suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkijasta tiedeyhteisöissämme ja tehtävä tutkijanurista nykyistä houkuttelevampia. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita-, tutkijoita ja huippuosaajia. Varmistamalla riittävä rahoitus korkeakouluille ja tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaan huolehdimme koulutuksen ja tutkimuksen korkeasta laadusta ja vaikuttavuudesta.

Jatkuva oppiminen uudelle tasolle

Tulevaisuuden työelämässä lähes kaikki osaaminen vaatii päivittämistä jossain kohtaa työuraa. Jokainen tarvitsee tilaisuuksia kouluttautua lisää – tarvittaessa kokonaan uudelle alalle.

Otetaan käyttöön koulutusseteli, joka mahdollistaa työssäkäyville tutkintoa lyhyempien koulutuskokonaisuuksien suorittamisen osana jatkuvaa oppimista ja ammatillista kehittymistä. Tuetaan oppilaitoksia ja korkeakouluja tutkintoa lyhyempien koulutuskokonaisuuksien kehittämisessä vastaamaan työelämän ja yksilöiden tarpeisiin.

Kehitetään aikuiskoulutus- ja työmarkkinaetuuksia siten, että hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevia, freelancereita, mikroyrittäjiä ja työn ulkopuolelle jääneitä pystytään nykyistä paremmin tukemaan osaamisen kehittämisessä. Lisätään työelämän vastaanottavuutta ja kehitetään mahdollisuuksista oppia ja kehittää suomen/ruotsinkielen taitoja työn ohessa. Lisätään oppisopimuskoulutuksen ja palkkatuen käyttöä kototumiskoulutuksessa.