Kiertotalous on yksi merkittävimmistä maailmaa muokkaavista talouden trendeistä
Kun ilmastokriisi ja luontokato etenevät, tarvitaan uusia tapoja valmistaa, toimittaa ja ostaa tuotteita ja palveluita. Kiertotaloudessa ei enää tuoteta ja kuluteta jatkuvasti lisää, vaan hyödynnetään jo käytössä olevien tuotteiden arvo mahdollisimman pitkään.
Myös Suomen talouden tulevaisuus on kiertotaloudessa. Juuri julkaistun Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtaman skenaariotyön mukaan kiertotalous voi vahvistaa Suomen talouskehitystä merkittävästi vuoteen 2035 mennessä samalla, kun materiaalinkäyttöä tehostetaan ja hiilidioksidipäästöt vähenevät. Arvioiden mukaan kiertotalouden innovaatiot voivat tuoda Eurooppaan jopa 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotaloudella on siis myös suuri potentiaali julkisen talouden vahvistamisessa. Suomen talouden suuri haaste on heikko tuottavuuskehitys, johon kiertotalous tarjoaa ratkaisuja. Samalla kiertotalous voi tuoda suoria säästöjä, kun esimerkiksi julkisissa hankinnoissa uusien materiaalien tarve vähenee. Kiertotalouden vauhdittamisen tulisikin olla hallituksen työkalupakissa huhtikuun kehysriihessä, kun julkisen talouden tasapainottamiseksi etsitään uusia keinoja.
Arvioiden mukaan kiertotalouden innovaatiot voivat tuoda Eurooppaan jopa 700 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Kiertotalous vastaa myös toiseen talouden haasteeseen, Suomen talouden omavaraisuuteen. Kun materiaalit pysyvät kierrossa pidempään, olemme vähemmän riippuvaisia globaaleista toimitusketjuista ja esimerkiksi Kiinan kaltaisista autoritäärisistä valtioista. Kiertotalous vahvistaa talouden resilienssiä, eli talouden kykyä toimia lisääntyvien häiriöiden ja kriisien aikana.
Suomella on kaikki mahdollisuudet olla kiertotalouden edelläkävijä. Meillä on vahvaa kiertotalouteen liittyvää osaamista, riittävästi puhdasta sähköä sekä luotettava investointiympäristö. Syken kiertotalousbarometrin mukaan suomalaisilla yrityksillä on kiertotaloudesta laajaa ymmärrystä ja yritykset haluaisivat edistää kiertotaloutta toiminnassaan. Yritykset myös kokevat kiertotalouden edistämisen arvojensa mukaiseksi.
Suomen kiertotalousaste on kuitenkin vielä matala verrattuna muihin EU-maihin, ja Suomessa käytetään henkeä kohden valtava määrä luonnonvaroja. Kiertotalouden investoinnit ja innovaatiot eivät myöskään rantaudu Suomeen itsestään, vaan niiden eteen tulee tehdä konkreettisia toimia. Tarvitaan samanaikaisesti vaikuttavia taloudellisia ohjauskeinoja sekä normien ja kulutuskäyttäytymisen muutosta. Taloudellisten kannusteiden vipuvoima löytyy hinnoista ja kannattavuudesta, normeihin taas voidaan vaikuttaa tarjoamalla kuluttajille sujuvia tapoja hyödyntää kiertotalouden mahdollisuuksia.
Kiertotaloutta tulee vauhdittaa määrätietoisesti, jotta taloudellinen toiminta saadaan asettumaan planeetan rajojen sisälle. Keinoja kiertotalouden edistämiseksi löytyy.
Krista Mikkonen, Vihreiden kansanedustaja
Tiina Elo, Vihreiden kansanedustaja
10 keinoa kiertotalouden vauhdittamiseksi
1 . Otetaan käyttöön maa-ainesvero
Maa-ainesveron avulla maa-ainesten kaivamisesta ja käytöstä koituvat haitalliset ympäristövaikutukset voidaan sisällyttää tuotteiden hintoihin, jolloin kierrätettyjen materiaalien käyttäminen on kannattavampaa. Maa-ainesvero on tärkeä erityisesti rakennusteollisuuden kiertotalouden edistämisessä. Esitämme, että Suomessa otetaan käyttöön maa-ainesvero.
2. Nostetaan kaivosveroa
On järjetöntä, että ainutkertaisia kaivosmineraaleja saa kaivaa ja hyödyntää Suomen maaperästä miltei ilmaiseksi. Kaivosvero astui voimaan vuoden alusta, mutta se on hämmästyttävän alhainen – jopa Kongossa on korkeampi kaivosvero kuin Suomessa. Metallimalmien vero on nykyisellään 0,6 prosenttia metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta, kun verrokkimaissa metallimalmeista perittävät arvorojaltit ovat alimmillaan 2–5 %. Esitämme, että Suomen kaivosveroa moninkertaistetaan.
3. Laajennetaan jäteveroa uusiin jätelajeihin
Jätteiden vähentäminen ja niiden hyödyntäminen on yksi kiertotalouden peruspilareista. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja tulee hyödyntää tehokkaammin, jotta teollisuuden suuret päästöt ja luontovaikutukset saadaan hallintaan. Yhteistyötä toimialojen välillä tulee parantaa, jotta sivuvirrat ohjautuvat uusiin käyttötarkoituksiin. Erilaisilla jäteveroilla voidaan ohjata yritysten toimintaa siihen, että jäte kannattaa hyötykäyttää esimerkiksi sen polttamisen sijaan. Esitämme, että jäteveroa laajennetaan uusiin jätelajeihin. Tämän lisäksi jätteenpolttovero vauhdittaisi kierrätystä jätteen polton sijaan.
4. Ohjataan verotuksella puuta teollisuudessa polton sijaan kiertoon
Hiilinielujen kohentamiseksi ja metsien monimuotoisuuden parantamiseksi hakkuumääriä tulee laskea ja puuaineksesta tulee saada enemmän arvonlisää irti. Tässä kiertotaloudella on suuri potentiaali. Tällä hetkellä kiinteiden ja nestemäisten puupohjaisten polttoaineiden käyttö energiantuotantoon on verotonta, eikä se ole myöskään päästökaupan alaista. Metsäteollisuuden sivuvirtoja tulee ohjata polttamisesta raaka-ainekäyttöön ja edelleen kiertoon. Tämän vauhdittamiseksi esitämme, että luovutaan teollisen mittakaavan puunpolton verottomuudesta sisältäen myös metsäteollisuuden omien puupohjaisten sivuvirtojen energiakäytön.
5. Otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu
Maankäytön muutosmaksu on tärkeä työkalu luontokadon ehkäisemiseksi ja neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen työryhmä sai alkuvuodesta valmiiksi ehdotuksensa maankäytön muutosmaksun käyttöönotoksi. Hallituksen olisi nyt käytävä ripeästi toimeen ja tuotava eduskunnalle esitys maankäytön muutosmaksun käyttöön ottamiseksi kehysriihen yhteydessä.
6. Luovutaan kierrätystuotteiden tupla-arvonlisäverosta
Verotus ei tällä hetkellä kannusta tuotteiden huoltamiseen ja korjaamiseen. Esimerkiksi kierrätetyistä tuotteista maksetaan arvonlisävero kahdesti: ensin uudesta tuotteesta ja sen jälkeen kierrätetystä tuotteesta, kun tuote myydään uudestaan. Tupla-alvin poistaminen tai sen pienentäminen kannustaisi käytettyjen tavaroiden ostamiseen uuden sijaan ja parantaisi kiertotalousyritysten kannattavuutta. Esitämme, että kierrätetyillä tuotteille asetetaan alennettu arvonlisäkanta.
7. Alennetaan korjauspalveluiden arvonlisäveroa
Kuluttajalle vanhan tuotteen korjauttaminen on usein kalliimpaa ja hankalampaa kuin uuden ostaminen. Jotta korjaaminen on houkuttelevampaa, korjauspalveluiden arvonlisäveroprosentti tulee laskea nykyisestä 24 prosentista 14 prosenttiin. Muutos kattaisi esimerkiksi suutarit, korjausompelimot ja pyörähuollot. Tämä loisi taloudellisen kannusteen korjauttaa vanha tuote uuden ostamisen sijaan. Lisäksi korjaamisella on työllistävä vaikutus, ja tuotteiden elinkaaren jatkamisesta saatava arvonlisä jää Suomeen.
8. Vauhditetaan kierrätysmateriaalien käyttöä käyttöosuusvelvoitteella
Käyttöosuusvelvoitteella tarkoitetaan sitä, että tietyillä materiaali- tai tuoteryhmillä on velvoite sisällyttää tuotteeseen osuus kierrätettyä materiaalia. Se vahvistaisi kierrätettyjen materiaalien markkinoita, edistäisi niiden kysyntää sekä vauhdittaisi investointeja ja innovaatioita. Käyttöosuusvelvoitetta ei ole vielä sovellettu isoissa määrin käytäntöön, mutta se on tunnistettu niin EU:n kuin Suomen tasolla potentiaaliseksi kiertotalouden vauhdittajaksi. Suomen tulee aktiivisesti ajaa käyttöosuusvelvoitetta EU-tasolla ensivaiheessa muoville, tekstiileille, akkumateriaaleille ja lannoitteille.
9. Lisätään kiertotalouden TKI-panostuksia
Kiertotalouden kehittymisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että sekä julkinen sektori että yksityinen sektori panostavat TKI-toimintaan. Julkisia TKI-varoja tulee suunnata sinne, minne yksityinen sijoitukset eivät helposti ohjaudu, kuten perustutkimukseen ja innovaatiotoiminnan kapeikkoihin. Samalla on turvattava yritysten ketterien kokeilujen ja pilottien TKI-rahoitus. TKI-panostuksia on kohdennettava pitkäjänteisesti vaikuttaviin kohteisiin, jotta kiertotalouden markkinat ja liiketoiminta kehittyvät.
10. Hyödynnetään kiertotaloutta julkisen sektorin hankinnoissa
Kaupungeilla ja kunnilla on valtion ohella merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä, sillä julkisten hankintojen vuotuinen kokonaisvolyymi on Suomessa noin 47 miljardia euroa. Kiertotalouden ratkaisuilla vähennetään julkisten hankintojen ilmasto- ja luontovaikutuksia sekä samalla vauhditetaan kiertotalouden markkinoita ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Esitämme, että julkisille hankinnoille asetetaan konkreettinen tavoite kiertotalouden edistämiseksi.
Kiertotaloutta tulee vauhdittaa määrätietoisesti, jotta taloudellinen toiminta saadaan asettumaan planeetan rajojen sisälle. Keinoja kiertotalouden edistämiseksi löytyy.
Vihreät - De Gröna