Vihreä kiertotalous

Vihreä kiertotalous leikkaa ylikulutusta ja lisää hyvinvointia

Vihreä kiertotalous tähtää neitseellisten raaka-aineiden käytön merkittävään vähentämiseen. Globaalia materiaalien kulutusta tulee leikata lähes puoleen nykyisestä. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalous tukee ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista.

Suomessa suurimmat neitseellisten raaka-aineiden tuottajat ovat kaivosteollisuus ja metsäteollisuus. Keskeisiä materiaalien hyödyntäjiä ovat rakennusteollisuus sekä kulutustavaroiden tuotanto. Jätehuolto on olennainen materiaalien uudelleenkäytön toimija. 

Kiertotalous on paljon enemmän kuin kierrätys. Kestävä luonnonvarojen käyttö varmistetaan hyödyntämällä neitseellisiä raaka-aineita säästeliäästi ja tehokkaasti sekä pitämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään. Tavaroita ja raaka-aineita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja muokataan. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy kierrätyksen kautta yhä uudelleen uusia tuotteita.

Suomessa kiertotalous on vielä alkutekijöissään. Tavoite sen edistämiseksi on, ja kiertotalous on joidenkin yritysten liiketoiminnan ytimessä. Poliittisella tasolla kiertotalouteen ei kuitenkaan ole vielä kunnolla tartuttu: kansalliset tavoitteet ja keinot materiaalien käytön vähentämiselle puuttuvat, tutkimus- ja kehitystyö on riittämätöntä ja taloudelliset kannusteet valita ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja ovat puutteelliset.

Myös Euroopan unionilla on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä. Suomi voi vaikuttaa esimerkiksi tuotesääntelyyn tehokkaimmin EU:ssa. Unioni on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä  eurooppalaisilla markkinoilla myydään vain turvallisia, kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tuotteita. Tuottajat velvoitetaan antamaan kuluttajille riittävästi tietoa tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta.

Niukkenevien resurssien maailmassa kiertotaloudella on valtava taloudellinen potentiaali. Se luo uusia työpaikkoja ja edistää yritysten kilpailuetua tuovia investointeja. Kuluttajille se tarkoittaa kestävämpiä ja innovatiivisempia tuotteita sekä rahansäästöä.

Muutoksen kohti kiertotaloutta pitää olla reilu. Se tarkoittaa, että vähennetään päästöjä ja muuta ympäristökuormitusta sekä köyhyyttä ja eriarvoisuutta yhtä aikaa. Kustannukset eivät saa kaatua heikoimmassa asemassa olevien niskaan. Yrityksille tarjotaan tukea kiertotalouteen siirtymiseeen. 

Seuraavaksi kiertotaloudelle tarvitaan konkreettiset kansalliset tavoitteet ja poliittiset ohjauskeinot niiden saavuttamiseksi. Tarvitaan merkittäviä panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä monialaisen yhteistyön kehittämiseen niin yrityksissä, valtion tutkimuslaitoksissa kuin korkeakouluissakin. Myös alan perustutkimuksen rahoitusta on vahvistettava. Laadukasta kiertotalousopetusta on lisättävä kaikilla koulutusasteilla.

Vihreän eduskuntaryhmän ehdotuksia kiertotalouden vauhdittamiseksi viidelle luonnonvarojen käytön kannalta keskeiselle toimialalle: 

Rakennusteollisuus

Rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista raaka-aineista. Niin Suomessa kuin maailmalla rakentamisen ja asumisen osuus ilmastopäästöistä on noin 30 prosenttia. Rakentamisessa kiertotalousajattelu on alkutekijöissään. Tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta: kestävä rakentaminen nojaa oikeisiin materiaaleihin sekä rakennusten muokattavuuteen ja pitkään ikään. Kun rakennus tai rakenne lopulta poistuu käytöstä, sen osien tulee olla uudelleen hyödynnettävissä. 

Toimet

• Asetetaan toimialalle määrälliset tavoitteet neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentämiselle ja kierrätetyn materiaalin käytön lisäämiselle.
• Asetetaan julkisille rakennushankkeille selkeät ja tiukat kestävyys- ja kiertotalouskriteerit jo kilpailutuksesta lähtien.
• Pidennetään rakenteiden suunniteltua käyttöikää kaikissa käyttöikäluokissa.
• Julkisessa rakentamisessa pilotoidaan projekteja, joissa rakennukset ovat helposti muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin ja purkamisen jälkeen materiaalit ovat suoraan hyödynnettävissä uusissa rakennusprojekteissa.
• Käyttökelpoisille julkisille rakennuksille etsitään uusia käyttötarkoituksia aina kun mahdollista.
• Lisätään ARA-rahoitukseen kannustimia, jotka tukevat puurakentamisen lisäksi myös muuta ekologista rakentamista.
• Lisätään kierrätettyjen rakennusmateriaalien kysyntää ja tarjontaa esimerkiksi kaavoituksen avulla myös yksityisissä rakennushankkeissa.

Metsäteollisuus

Suomi voi elää metsästä, mutta metsiä on käytettävä kestävästi. Se tarkoittaa hakkuiden mitoittamista luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta kestävälle tasolle, hakkuumenetelmien uudistamista, suojelualueiden laajennuksia sekä hiilinielujen ja -varastojen kasvattamista. Metsästä saatavaa taloudellista arvoa kasvatetaan kestävästi nostamalla tuotteiden jalostusarvoa ja arvonlisää. Tehdään puusta yhä useammin esimerkiksi lääkkeitä, älypakkauksia, mikrosiruja, polkupyöriä ja kangaskuituja.

Toimet:

• Lisätään arvokkaan metsäluonnon suojelua: perustetaan uusia suojelualueita valtion maille ja laajennetaan nykyisiä. Taataan METSO- ja KuntaMETSO-ohjelmien rahoitus.
• Uudistetaan hakkuumenetelmiä: siirrytään turvemailla ja valtion mailla avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen ja edistetään jatkuvan kasvatuksen yleistymistä myös yksityismetsissä. 
• Vahvistetaan valtion roolia: Metsät ovat tärkeä tapa kaitsea ilmastonmuutosta, joten valtiolla tulee olla paremmat keinot vaikuttaa vuotuiseen hakkuutasoon ja nielujen kehitykseen. Kestävä hakkuutaso olisi vuosien 2014–2015 taso eli noin 65–70 miljoonaa kuutiota. 
• Otetaan käyttöön energialaitosten käyttämien kiinteiden puupolttoaineiden vero, jotta ainespuuta ei ohjaudu energiakäyttöön.

Kaivosteollisuus

Mineraalit voidaan louhia maasta vain kerran, joten niitä on hyödynnettävä harkiten ja tehokkaasti. Kaivosteollisuus perustuu yhä pitkälti louhittavien kaivannaisten määrän kasvattamiseen, vaikka potentiaalia kiertotalouden mukaiselle tuotannolle olisi paljon.  Kestävä kaivosteollisuus ei tuhoa luontoarvoiltaan tärkeitä alueita. Se nojaa korkeaan osaamiseen ja parhaaseen mahdolliseen tekniikkaan, hyödyntää aktiivisesti jo louhittuja mineraaleja ja kantaa vastuuta ympäristöstä.

Toimet:

• Uudistetaan kaivoslaki ja rajataan luonnonsuojelualueet kaivostoiminnan ulkopuolelle.
• Otetaan käyttöön louhitun kiviaineksen määrään sidottu kaivosvero, joka kannustaa pitämään louhintamäärät mahdollisimman pienenä.
• Velvoitetaan kaivannaistoimijat jo luvitusvaiheessa hyödyntämään kaivannaisteollisuuden sivuvirtoja. 
• Ohjataan innovaatiotukea siihen, että kaivannaisteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen muodostuu uusia arvoketjuja ja niitä hyödyntäviä uusia yrityksiä.
• Etsitään mineraaleja myös jo olemassa olevasta materiaalimassasta, kuten purettavista rakennuksista ja infrastruktuurista sekä romuajoneuvoista, joissa oleville materiaaleille säädetään sitova kierrätysvelvoite koko EU-alueella.
• Etsitään akkuihin sopivia materiaaleja myös uusiutuvista lähteistä, kuten puusta.

Arjen hankinnat

Meidän suomalaisten tuotanto ja kulutus on keskimäärin kestämättömällä pohjalla. Ostamme tuotteita, jotka kestävät vain hetken, jotka keräävät suurimman osan ajasta pölyä käyttämättöminä ja joiden korjaaminen sekä kierrätys on vaikeaa. Muoti on kertakäyttöistä ja elektroniikan käyttöikä yhä lyhyempi. Nykytoimilla on vaikea saavuttaa EU:n tavoitetta siitä, että vuonna 2030 eurooppalaisilla markkinoilla myydään vain turvallisia, kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tuotteita. Kulutustavaroiden kiertotaloutta on edistettävä uusilla keinoilla.

Toimet:

• Laajennetaan tuotteiden ekologisesti kestävää suunnittelua koskeva ekosuunnitteludirektiivi kattamaan kaikki kulutustuotteet.
• Asetetaan paljon materiaaleja kuluttaville tuotteille pakollinen kierrätysmateriaalien osuutta koskeva vaatimus koko EU:ssa.
• Rajoitetaan EU:n laajuisesti pakkauksissa käytettävien materiaalien määrää sekä pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun tuotteita on mahdollista käsitellä turvallisesti ilman pakkausta. 
• Asetetaan myymättä jääneille kestokulutustavaroille EU:n laajuinen hävityskielto.
• Otetaan EU:ssa käyttöön matkapuhelinten yleislaturi. Luodaan kannustimet latureiden oston erottamiseksi uusien laitteiden ostosta.
• Kielletään ei-ladattavien akkujen ja paristojen myynti asteittain koko EU:ssa.
• Suojataan kuluttajia viherpesulta asettamalla EU:n laajuisille sekä kansallisille kestävyysmerkinnöille ja -logoille vähimmäisvaatimukset.
• Otetaan käyttöön uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten vero.
• Tuetaan toimintaa, jossa omistusoikeus tai vastuu tuotteen suorituskyvystä säilyy valmistajalla koko tuotteen elinkaaren ajan (ns. tuote palveluna -malli).
• Kehitetään Suomen kuluttajalainsäädäntöä siten, että kuluttajat saavat myyntitilanteessa luotettavaa tietoa tuotteista sekä niiden käyttöiästä ja korjaamisesta.
• Lasketaan korjauspalveluiden arvonlisäveroa 24 prosentista 10 prosenttiin.

Jätehuolto

Ensisijaista kiertotaloudessa on jätteen synnyn ehkäisy: tuotteet ja materia ohjataan uudelleen käyttöön ennen kuin ne päätyvät jätteeksi. Toissijaisesti jäte nähdään materiaalina, jota voidaan hyödyntää ja jatkojalostaa uusien tuotteiden raaka-aineena. Tämä edellyttää entistä laajempaa ja tehokkaampaa jätteiden lajittelua ja kierrättämistä. Jätteenpoltto on vasta viimesijainen vaihtoehto.

Toimet:

• Asetetaan jätteenpoltolle vero ja korotetaan kaatopaikalle päätyvän sekajätteen veroa.
• Aloitetaan tekstiilijätteen maksuton erilliskeräys vuonna 2023.
• Lisätään sujuvien kulkuyhteyksien päässä olevia elektroniikan kierrätyspisteitä. Selvitetään, miten elektroniikan arvokkaita metalleja saataisiin tehokkaammin uusiokäyttöön.
• Tuetaan kuntien hyvien ratkaisujen levittämistä maamassojen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Sujuvoitetaan kaivumaiden kierrätyksen lupaprosesseja.
• Alennetaan lajiteltujen jätteiden maksuja ja korotetaan sekajätteen maksua.
• Kehitetään kierrätyskeskuksista kiertotalouden osaamisen keskuksia. Helpotetaan tuetun työvoiman saamista ja pitämistä.
• Nostetaan kierrätystavoitteita yli EU:n tavoitteiden metallin, lasin, paperin ja kartongin osalta, sillä tavoite on Suomessa jo saavutettu.
• Laajennetaan muovinkeräysvelvoite pakkausmuovista kaikkeen muoviin.
• Hyödynnetään biojätteet tehokkaasti biokaasun tuotantoon ja otetaan biokaasu polttoaineiden sekoitevelvoitteen piiriin.