Vihreä Eurooppa -ohjelma

Hyväksytty puoluevaltuuskunnan kokouksessa 3.10.2021

Johdanto
Demokraattisempi Euroopan unioni
Ilmastoratkaisujen Eurooppa
Ympäristöllisesti kestävä Eurooppa
Oikeuksien Eurooppa
Euroopan talous, hyvinvointi ja osaaminen
Globaalia yhteistyötä kestävästi ja oikeudenmukaisesti
Loppusanat: Kriisejä kestävä, turvallinen ja virheistään oppiva Euroopan unioni

Johdanto

Kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa turvallisuusuhat eivät piittaa kansallisista rajoista. Sen ovat todistaneet niin vuonna 2008 alkanut talouskriisi kuin 2020-luvun korona-pandemia. Epävakaus näkyy hauraassa ympäristössämme ja ilmastokriisin käsittelyssä. EU-kansalaisina suomalaisten on pystyttävä vaikuttamaan, säätelemään ja demokraattisesti päättämään asioista, jotka vaikuttavat elämäämme. Entistä kattavampi ja vahvempi kyky vaikuttaa ympäröivään maailmaan demokraattisen oikeusvaltion periaattein on tarpeen. Euroopan unioni vastaa tähän tarpeeseen ja on yhteistyön välineenä paras mahdollisuutemme kasvattaa turvallisuutta ja hyvinvointia sekä aktiivisesti torjua uhkia.

Oli haasteena demokratian kehittäminen, ilmastokriisin, ympäristötuhon ja lajikadon torjuminen tai globaalien markkinavoimien suitsiminen, EU on se tila, johon pystymme suoraan vaikuttamaan, jonka sisällä toimimme ja jolla on tehokkaat keinot käytössään.

Vihreät on EU-myönteinen puolue, joka näkee yhteisen projektin mahdollisuudet ja haasteet. Haluamme korjata EU:n demokratiavajetta, tehdä päätöksenteosta ymmärrettävämpää ja lähestyttävämpää ihmisille. On myös varmistettava, että EU on jatkossakin vapauden ja demokratian tyyssija, avoin uusille ihmisille ja ideoille.

Vihreät katsoo, että yhä tiiviimmän unionin rakentaminen ei vie valtaa paikalliselta tai alueelliselta päättäjältä. Sen sijaan yhtenäisyys luo uutta valtaa ja uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia erityisesti pienille jäsenvaltioille. 445 miljoonan asukkaan sisämarkkinat, yhteinen ulkopolitiikka ja yhtenäistyvä poliittinen rakenne antavat turvaa, ennakoitavuutta ja mahdollisuuksia yksilöille ja koko yhteisölle. Jotta tämän vallan käyttö olisi vastuullista, demokraattista ja kansalaisten käsissä, tarvitaan päätöksentekoon uudistuksia. Suhtaudumme myönteisesti kohti liittovaltiota tiivistyvään Euroopan unioniin, kunhan kehittyvä liittovaltio on myös yhä demokraattisempi, yhä oikeudenmukaisempi, yhä ilmasto-, ympäristö- ja eläinystävällisempi – ja kantaa myös kansainvälisen vastuunsa.

Vihreät kannattaa federalismin vahvistamista, kunhan malli suojelee ihmis- ja eläinoikeuksia, edistää sivistystä ja kestävää kehitystä ja katsoo tulevaisuuteen. Emme osaa sanoa, tuleeko tulevaisuudessa yhtä suurta harppausta kohti liittovaltiota vai jatkuuko Euroopan unionin kehittäminen kituutellen, kriisistä kriisiin, mutta olemme valmiit osallistumaan tulevaisuuden rakentamiseen. Perussopimusten avaaminen ja niiden uudelleen neuvottelu ei ole itseisarvo, mutta se on vaihtoehto, jos se on välttämätöntä unionin kehittämiseksi. Federalismi ei itsessään takaa hyvää lopputulosta, mutta nykyisten kansallisvaltioon pohjautuvien rakenteiden on muututtava, jotta unionin lupaukset kansalaisilleen voivat toteutua.

Äärioikeiston ja muiden demokratian vastaisten ääriliikkeiden nousu, kiihtyvä digitalisaatio, talouden irtautuminen demokraattisesta hallinnasta ja ympäristökatastrofit määrittävät seuraavaa vuosisataa. Olemme osa eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa, joka on valmis vaatimaan demokratiaa, tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta rajoja ylittäen. Kansalaisina, ihmisinä ja vihreinä meillä säilyy vastuu toimia oikein, päättäväisesti, EU:sta ja kansallisvaltioista riippumatta.

Vihreiden Eurooppa-ohjelma on visiomme yhteisestä Euroopan ja Euroopan unionin tulevaisuudesta. Se on näkemys siitä, miten EU voi ratkaista ilmastokriisiä ja luontokatoa, lisätä demokratiaa, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä rakentaa oikeudenmukaista taloutta. Samalla se on ohjelma siitä, miten Euroopan unionia tulee kehittää, jotta se todella vastaa niitä päämääriä, joita sille on asetettu ja joita tulevaisuudessa tulemme sille asettamaan.

Vahvaa Euroopan unionia tarvitaan maailmanpolitiikassa. EU:n pitää jatkossakin olla se voima, joka edistää demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä, eläinten hyvinvointia unohtamatta. Unionin tulee määrittää maailmanpolitiikan ja -kaupan normeja, ei vain hyväksyä totuttuja tai muiden sanelemia tapoja toimia. Euroopan unioni on rauhanprojektina perustettu, ja teemme työtä, että se säilyy sellaisena.

Ohjelma kattaa 7 isoa teemaa, joihin me vihreät haluamme Euroopan unionin kautta vaikuttaa ja jotka ovat yhteisen eurooppalaisen tulevaisuutemme kohtalonkysymyksiä. Vihreä Eurooppa ja Euroopan unioni on luonnon ja ihmisten yhteisö, jossa vapaus, tasa-arvo ja hyvinvointi kukoistavat ja joka on mukana vaikuttamassa koko globaalin yhteisön suuntaan.

Eurooppa on olemassa myös EU:n ulkopuolella. ETA-alueen valtiot on integroitava tiiviiksi osaksi yhteismarkkinoita, ja Euroopan neuvoston jäsenmaat on sitoutettava pitkäjänteiseen ihmis- ja kansalaisoikeuksien kehittämiseen. Demokratiaa, sivistystä ja muuta Euroopan henkistä perintöä on vaalittava valtiorajojen yli. EU on keskeinen toimija, mutta vihreiden ja Suomen on oltava aktiivisia kaikilla Euroopan areenoilla.

Demokraattisempi Euroopan unioni

Kuunteleeko EU kansalaisiaan? Kuka unionissa oikeasti käyttää valtaa? Juhlapuheissa päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää, mutta näiden periaatteiden toteutumiseen käytännössä on vielä matkaa.

Eurooppalaisen yhteistyön perusajatus on, että yhteistyöllä päästään parempiin lopputuloksiin kuin kukin jäsenmaa yksinään. Yhdessä EU pystyy vastaamaan maailman suurin haasteisiin ja luomaan yhteistä hyvää. Yhdessä EU-maat ylläpitävät perussopimuksissa nimettyjä neljää vapautta, joiden mukaan ihmiset, tuotteet, pääoma ja palvelut liikkuvat vapaasti unionin alueella.

Päätöksenteolle on luotu rakenteet, joissa on tarkoitus kuulua sekä kansalaisten että jäsenmaiden ääni. Ministerineuvostossa päätösvaltaa käyttävät jäsenmaiden ministerit, Eurooppa-neuvostossa pääministerit ja presidentit. Komissio tekee lakiesitykset ja parlamentissa äänestävät kansan vaaleilla valitsemat edustajat. Alueiden komiteassa vaikuttavat kaupunkien, kuntien ja osavaltioiden päättäjät. Päätöksenteko on monimutkaista, ja usein on vaikea sanoa, mikä taho valtaa lopulta käyttää. Monen mielestä EU-järjestelmän rattaissa kansalaisten ääni jää kuulumatta.

EU-elinten demokraattisuutta on vahvistettava

Meidän on vahvistettava todellista kansanvaltaa unionissa. Vaaleilla valitun Euroopan parlamentin asemaa on vahvistettava, ja komission johtoon on voitava vaikuttaa vaaleissa. Komission, neuvoston ja parlamentin välisten neuvottelujen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä. Naisten, vähemmistöjen ja nuorten äänen tulee kuulua vahvemmin EU:n päätöksenteossa.

EU:n päätöksenteosta on pyritty tekemään ymmärrettävämpää viestinnän keinoin, mutta usein kansalaiset jäävät tavoittamatta. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tulee lisätä kaikissa EU-elimissä. Parlamentin toiminta on suhteellisen avointa, mutta komission prosessit ja varsinkin neuvoston toiminta jäävät usein pimentoon.

Uudistuksille on välttämätön tarve. Keskustelussa EU:n tulevaisuudesta nostetaan usein esiin liittovaltiokehitys, mutta harvemmin osataan määritellä, mitä se käytännössä tarkoittaa. Liittovaltio voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomi olisi osavaltio ja eduskunta sen alueparlamentti. Komissio toimisi kuin hallitus, jonka on nautittava Euroopan parlamentin luottamusta, ja ministerineuvostosta muodostettaisiin parlamentin ylähuone. Hallintorakenteiden tietynlainen muoto ei kuitenkaan itsessään ole tavoite, vaan työkalu kohti toimivampaa unionia. Tärkeintä ei ole, nimitetäänkö kehitystä liittovaltioksi vai demokratian vahvistumiseksi, vaan se, että EU pystyy jatkossa nauttimaan kansalaisten luottamusta ja toimimaan yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Kaikissa asioissa EU-tasolle siirtymisestä ei ole lisäarvoa. Siksi on tärkeää edelleen ylläpitää läheisyysperiaatetta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaista. Paikallisista asioista pitää edelleen voida päättää paikallisesti, mutta esimerkiksi ihmisoikeuksien noudattaminen, rajat ylittävät liikenneratkaisut tai ilmastotavoitteet on hyödyllisempää päättää kaikkien kesken. Läheisyysperiaate mahdollistaa alueellisen päätöksenteon tiivistämisen siellä, missä yhteydet kansallisvaltioiden rajojen yli ovat tiiviit. Suomelle ja Ruotsille kuuluvassa Tornionjokilaaksossa, jonka perinteisesti tiiviit yhteydet valtioraja katkaisee, on mahdollista tehostaa valtioiden välistä yhteistyötä. Samoin Saamenmaalla voimme vahvistaa saamelaiskäräjien asemaa läheisyysperiaatetta noudattaen.

Eurooppalaisen poliittisen tilan luominen vaatii toimia

Monikielisessä unionissa yhteinen poliittinen keskustelu on vaikeaa, ja erityisen vaikeaa sitä on synnyttää kansalaisten välillä, ei vain Brysselissä. Euroopan tulevaisuuskonferenssi on lupaava kokeilu, jonka onnistumiseksi vaaditaan kansalaisten aitoa kuuntelemista ja sitä, että tulokset viedään myös käytäntöön. Mikäli prosessista onnistutaan luomaan mielekäs kansalaisten osallistumisen malli, sitä voidaan käyttää myös tulevissa kansalaisforumeissa ja -kuulemisissa.

Euroopan parlamentin jäsenet edustavat kaikkia EU-kansalaisia ja päättävät lainsäädännöstä, mutta tämän hetkinen vaalijärjestelmä ei mahdollista aidosti eurooppalaista keskustelua. Vaalit muodostuvat 27 erillisestä kansallisesta vaalista ja kampanjat keskittyvät kansallisen tason asioihin, joilla ei usein ole roolia parlamentin päätöksenteossa. Yhteiseurooppalaisten vaalilistojen käyttöönotto mahdollistaa aidosti eurooppalaisen kampanjan ja tilan poliittiselle keskustelulle. Näin poliittiset toimijat edistäisivät enemmän hankkeita, jotka ovat tärkeitä kaikille EU-kansalaisille.

Haasteista huolimatta kasvava joukko kansalaisia pyrkii vaikuttamaan EU-päätöksiin. Eurooppalaiselle poliittiselle näyttämölle on noussut uusia voimia arvokkaan elämän, terveen ympäristön ja oikeudenmukaisemman politiikan puolesta. EU:n perusarvoja noudattavien kansalaisliikkeiden mahdollisuuksia vaikuttaa on parannettava.

EU:n päätöksenteko tarvitsee vihreitä. Meidän on nostettava uusi sukupolvi vihreitä ja vihreästi ajattelevia poliitikkoja näyttämölle tarjoten heidän kykyjään kansalaisten arvioitaviksi, myös Euroopan unionin johtoon. Vihreät arvot etenevät, kun niitä edistetään asiantuntemuksella ja arvoilla. Tilan raivaaminen näiden näyttämiselle on tärkeää sekä vihreän liikkeen että koko Euroopan tulevaisuudelle.

Vihreät toimet:

• Lisätään Euroopan parlamentin valtaa. Annetaan parlamentille oikeus tehdä lakiesityksiä ja laajennetaan sen budjettivaltaa.
• Siirrytään neuvoston päätöksenteossa määräenemmistöpäätöksiin lopuillakin politiikan aloilla, eli myös verotuksessa, sosiaalipolitiikassa ja ulkopolitiikassa. Näin yksittäiset maat eivät voi halvaannuttaa unionin toimintakykyä.
• Tuodaan yhteiseurooppalaiset vaalilistat parlamenttivaaleissa kansallisten listojen rinnalle. Europarlamentin jäseniä voisi näin äänestää suoraan oman maan edustajan lisäksi kaikissa jäsenmaissa. Eurooppalaisten puolueiden, kansallisten ja alueellisten parlamenttien ja kansalaisten yhteenliittymien tulee pystyä asettamaan ehdokkaita yhteislistoille. Näillä on oltava takanaan riittävä edustus jäsenmaita ja kansalaisia. Pienten jäsenmaiden ja vähemmistöryhmien edustus listoilla tulee varmistaa ja säädöksillä taata myös sukupuolten tasa-arvo.
• Lasketaan eurovaalien äänestysikäraja sekä eurooppalaisen kansalaisaloitteen alulle panemisen ja allekirjoittamisen ikäraja 16 vuoteen.
• Valitaan komission puheenjohtajat Euroopan parlamentin edustajien joukosta. Vakiinnutetaan ns. kärkiehdokasjärjestelmä, jossa jokaisen vaalilistan pääehdokas on ehdokas komission puheenjohtajaksi.
• Kehitetään eurooppalaista kansalaisaloitetta ja selvitetään mahdollisuudet käyttää suoria neuvoa-antavia kansanäänestyksiä asioista, jotka eivät heikennä ihmisoikeuksia.
• Tuetaan monikielisen, mukaan lukien vähemmistökielisen, riippumattoman ja yhteiskuntakriittisen eurooppalaisen median tuotantoa ja eurooppalaisten puolueiden ja poliittisten säätiöiden toimintaa eurooppalaisen poliittisen keskustelun vahvistamiseksi.
• Tuetaan ympäri Eurooppaa marginalisoidussa asemassa olevien ihmisten verkostoitumista koko unionin laajuisiksi kansalaisliikkeiksi.
• Lisätään päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Parannetaan viestintää neuvoston kokouksista, ja julkaistaan parlamentin, komission ja neuvoston välisten trilogien esityslistat ja pöytäkirjat.
• Laajennetaan avoimuusrekisterin käyttö parlamentista myös komissioon ja neuvostoon, jotta lobbareiden ja edunvalvojien vaikuttamista EU-elimissä voidaan avoimesti seurata.
• Velvoitetaan jäsenvaltiot vastaamaan komission tiedustelujen lisäksi myös parlamentin kysymyksiin ja tietopyyntöihin.
• Parannetaan EU-päätöksentekoa koskevan tiedon saavutettavuutta. Viestitään päätöksenteosta ymmärrettävällä kielellä, ja aloitetaan viestintä myös selkokielellä. Määrätään EU:n kaikkien toimielinten asiakirjat julkisiksi, poikkeuksena vain erikseen määriteltyjen perusteiden mukaan salassa pidettävät asiakirjat. Huolehditaan siitä, että kokoustiedot ja asiakirjat ovat löydettävissä helposti. Varmistetaan, että tiedosta hahmottuu kokonaiskuva asian käsittelystä eri toimielimissä, jotta kansalaisten on tosiasiallisesti mahdollista seurata päätöksentekoa. Kaikkien komission ja EU:n tutkimuslaitosten tietovarantojen tulee olla lähtökohtaisesti avoimia.
• Luodaan Euroopan laajuiset normit verkkosivujen ja muiden ohjelmistojen saavutettavuudelle ja sanktioidaan julkishallinnon saavutettavuuspuutteet.

Ilmastoratkaisujen Eurooppa

Tarvitsemme Euroopan unionia ratkaisemaan aikamme globaaleja ongelmia. Ilmastokriisi, luontokato ja ylikulutus uhkaavat hyvinvointimme perustaa ja miljoonia ihmishenkiä. Hyvinvointi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja sivistys voivat kukoistaa vain, jos yhdessä ylläpidämme elämän edellytyksiä maapallolla.

Maailman rikkaimpiin kuuluvana maanosana Euroopan tulee kantaa vastuunsa ilmastokriisin torjunnassa. EU on se toimija, joka voi tehokkaasti ohjata koko maailmantaloutta kestävään suuntaan. Ilmastojohtajan mantteli on kuitenkin ansaittava. EU:n on ajettava tinkimättömästi kunnianhimoisia ja oikeudellisesti sitovia ilmasto- ja ympäristötavoitteita niin jäsenmaissa kuin kansainvälisissä neuvotteluissa ja sopimuksissa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) myötä unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita kiristetään kautta linjan. Ohjelman merkittävimpiä ansioita on ilmastopolitiikan ja luonnon monimuotoisuuden sitominen talouskehitykseen. Unionin ja jäsenmaiden on aika tunnustaa, että ilmastopolitiikka on mitä suurimmassa määrin talouspolitiikkaa.

Ohjelman toimet eivät kuitenkaan riitä. EU:n ilmastotavoitteita tulee kiristää niin päästökaupan, maatalouden, liikenteen kuin maankäytönkin osalta. Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen toimeenpanon tulee näkyä kaikilla EU-politiikan aloilla, lainsäädännössä ja rahoituskehyksessä.

Päästökauppa on ollut EU:n ilmastopolitiikan lippulaiva, joka ohjaa energiantuotantoa ja raskasta teollisuutta päästövähennyksiin. Järjestelmä tarvitsee kuitenkin päivityksen vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. EU-tason energiapolitiikkaa tulee vahvistaa kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa, joka tukee energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta tuontienergiasta ja sitä kautta myös unionin kriisinkestävyyttä.

Liikenteen, maatalouden ja muun ns. taakanjakosektorin päästöjen vähentämistä on nopeutettava. Yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP) vie lähes 40 % unionin budjetista, ja on vuosikymmeniä ollut aluepolitiikan rinnalla toinen iso painopiste. Maataloustukia ja -politiikkaa on uudistettava siten, että se tukee EU:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tuet tulee suunnata vähäpäästöisiin, ekologisiin tuotantotapoihin, eläinten hyvinvoinnin takaamiseen ja kasvipainotteisen ruoan tuotantoon. Meidän tulee myös vähentää torjunta-aineiden ja kemiallisten lannoitteiden kielteisiä ympäristövaikutuksia.

EU:n liikennepolitiikan kärkeen tulee nostaa päästötön ja älykäs liikennejärjestelmä. Uusien polttomoottoriautojen myynnistä tulee vaiheittain luopua ja matkustamista ohjata lentämisestä raiteille.

Maankäytön muutokset, kuten rakentaminen, kaivokset ja hakkuut, pienentävät hiilinieluja ja heikentävät luonnon monimuotoisuutta. Maankäyttösektorin ilmastotavoitteita on nostettava ja metsien käytön ja puu-bioenergian todelliset ilmastovaikutukset huomioitava ilmastotavoitteissa.

EU on kokoaan suurempi ilmastovaikuttaja

EU on maailman suurin talousalue, ja sisämarkkinoilla sovellettavat normit vaikuttavat laajasti maailmantaloudessa. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta on myös suuri taloudellinen mahdollisuus kaikille jäsenmaille. Ympäristön tilaa parantavat toimet tuovat enemmän työpaikkoja kuin vievät, ja kestäviä ratkaisuja voidaan viedä koko maailmaan. Kun maailma siirtyy kohti vihreää taloutta, on EU:n pysyttävä mukana kilpailussa vihreän teknologian ja puhtaiden ratkaisujen kehittämisestä. On myös aika ottaa kauppapolitiikka käyttöön kestävän kehityksen edistämiseksi EU:n kauppakumppanimaissa.

Ilmastotoimien on oltava reiluja

Muutos kestävään talouteen on välttämätön ja vaikuttaa väistämättä ihmisten arkeen ja elinkeinoihin. Kun ilmastotavoitteet asetetaan EU-tasolla, ne koskevat kaikkia yrityksiä jäsenmaissa. Näin taataan yrityksille reilu pelikenttä, jossa kestävästä toiminnasta palkitaan ja saastuttamisesta rangaistaan. Jotta kukaan ei jää muutosten seurauksena tyhjän päälle, tulee EU-varoja kohdentaa ilmastonmuutoksen ja -toimien myötä kuihtuvilla aloilla, kuten kivihiilen ja turpeen tuotannossa työskenteleville uuden toimeentulon löytämiseksi.

Vihreät toimet:

• Vähennetään EU-alueen päästöjä vähintään 65 % vuoteen 2030 mennessä ja tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Tämän jälkeen tulee päästä hiilinegatiiviseksi.
• Asetetaan EU:lle sitova hiilibudjetti, jota seurataan ja tarvittaessa esitetään uusia toimia.
• Edistetään EU-rahoituksella vähäpäästöisiä energialähteitä.
• Korjataan päästökaupan valuviat: vähennetään huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää riittävän nopeasti ja mitätöidään myymättä jääneitä oikeuksia. Luovutaan päästöoikeuksien ilmaisjaosta saastuttavalle teollisuudelle. Ohjataan päästökaupan huutokauppatulot päästöttömiin investointeihin, kehittyvien maiden ilmastotyöhön ja reiluun siirtymään. Asetetaan hiilidioksiditonnille minimihinta päästökaupan ohjaavuuden varmistamiseksi.
• Kiristetään taakanjakosektorin tavoitteita siten, että myös liikenteessä ja maataloudessa saavutetaan riittävät päästövähennykset.
• Kasvatetaan metsien ja maankäytön hiilinieluja, ja pysäytetään luontokato EU:n alueella.
• Suunnataan EU:n budjettivaroja ja Euroopan investointipankin varoja ilmastokriisin ja ympäristöhaittojen torjumiseen sosiaalisesti kestävällä tavalla.
• Luovutaan välittömästi fossiilisen energian tuista EU:n budjetissa.
• Tiivistetään EU:n yhteistä energiapolitiikkaa. Edistetään energiantuotannon ja -kulutuksen sähköistymistä ja sektorikytkentöjä. Yhdennetään energiamarkkinoita, parannetaan huoltovarmuutta ja energiatehokkuutta ja edistetään siirtymää vähäpäästöiseen energiantuotantoon. Rajataan fossiilisen energian hankkeet, kuten kaasuputkien rakentaminen, ulos Euroopan laajuisten energiaverkkojen rahoituksesta.
• Otetaan yhteisen maatalouspolitiikan ja EU:n maataloustukien perustaksi se, että tuetaan reilua siirtymää sekä niitä toimia ja toimijoita, jotka kunnianhimoisesti ja todetusti vähentävät ympäristöhaittoja.
• Edistetään sähköisen liikenteen ja päästöjä vähentävän älyliikenteen kehittämistä EU:n tutkimuksen ja kehityksen tuin. Tiukennetaan uusille liikennevälineille asetettavia päästörajoja, ja luovutaan uusien polttomoottoriautojen myynnistä vuoteen 2030 mennessä.
• Kehitetään jäsenmaiden välistä rataverkkoa korvaamaan lyhyet lennot. Toteutetaan Rail Baltica ja Suomenlahden alittava rautatietunneli. Palautetaan yöjunat liikenteeseen ympäri Eurooppaa. Otetaan käyttöön koko EU:n kattava junaliikenteen lipunvarausjärjestelmä.
• Kiristetään lento- ja meriliikenteen päästövähennystoimia. Liitetään EU:n kautta kulkeva kansainvälinen meriliikenne päästökauppaan. Otetaan käyttöön EU-tason lentovero ja edistetään kansainvälistä lentoveroa. Luovutaan päästöoikeuksien ilmaisjaosta lentoliikenteelle. Edistetään lentopetrolin verovapaudesta luopumista kansainvälisissä sopimuksissa.Tuetaan kunnianhimoista meri- ja lentoliikenteen päästökauppaa myös kansainvälisellä tasolla.
• Edellytetään EU:n kauppasopimuksissa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Varmistetaan tuontituotteiden kestävyys kieltämällä ympäristöä vahingoittavien, kuten metsäkatoa aiheuttavien, tuotteiden tuonti unionin alueelle.
• Otetaan käyttöön hiilitullit, joilla taataan kestävän eurooppalaisen tuotannon kilpailukyky ja vauhditetaan globaalia muutosta kestämättömien toimintamallien poistamiseksi. Luodaan EU:n hiilitullin alaisille tuotekategorioille vientituki, joka takaa EU:n vientituotteiden kilpailukyvyn.
• Perustetaan tutkijoista koostuva Euroopan ilmastopaneeli, jonka tehtävä on arvioida EU:n ilmastotavoitteiden ja -toimien riittävyyttä Pariisin sopimuksen tavoitteiden kannalta.

Ympäristöllisesti kestävä Eurooppa

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastokriisi uhkaavat koko yhteiskuntamme perustaa. On selvää, että nykytoimilla EU ei kykene vastaamaan luontokadon aiheuttamaan kriisiin. Nyt jos koskaan on aika ravistella totuttuja toimintatapoja ja ohjata taloutta EU:n laajuisin toimin kestävään suuntaan.

Lajien suojelu, vesien tilan parantaminen sekä ilmansaasteiden ja kemikaalikuormituksen vähentäminen on pitkään ollut keskeinen osa EU-politiikkaa. Monesti toimet ovat kovasta vastustuksesta huolimatta olleet onnistuneita, EU on esimerkiksi puuttunut niin vaarallisten kemikaalien käyttöön, rikkipäästöihin kuin rehevöitymiseenkin.

Lajien ja elinympäristöjen suojelu Euroopassa on kuitenkin ollut puutteellista ja riittämätöntä. Ennallistamista on tehty erittäin vähän, ja lainsäädännön täytäntöönpano ja valvonta on ollut riittämätöntä. Luonnon tilan kaventumista ja heikkenemistä ei ole saatu pysäytettyä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman jatkoksi tarvitaan kunnianhimoisempi Green New Deal: entistä kokonaisvaltaisempi jälleenrakennusohjelma, jolla talous sovitetaan ympäristön kantokykyyn ja samalla edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitovan EU:n monimuotoisuuslain säätämistä EU:n ilmastolain rinnalle.

Ympäristöpolitiikan tärkeimmät periaatteet on nostettava jälleen politiikan keskiöön. Vastuu päästöistä tulee olla niiden tuottajalla, ja vastuu elinympäristöjen heikentämisestä tulee olla aiheuttajalla. EU tarvitsee lainsäädännön, jolla velvoitetaan toimijat ennallistamaan elinympäristöjä tai kompensoimaan taloudellisen toiminnan aiheuttamaa luontokatoa toisaalla. Vältetään vahinkoa -periaatteen tulee ohjata kaikkea EU:n toimintaa ja varojen käyttöä. Periaatteen mukaan varoja ei tule ohjata ympäristölle haitallisiin kohteisiin, eikä lainsäädännöllä tule kannustaa ympäristölle haitalliseen toimintaan.

Materiaalien kulutusta on leikattava

Biomassan, fossiilisten polttoaineiden, metallien, mineraalien ja muiden yleisten materiaalien globaalin kulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavien 40 vuoden aikana. Puolet maailman ilmastopäästöistä ja yli 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä on seurausta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja jalostamisesta. Myös EU:ssa materiaalien kulutus on ympäristöpolitiikasta ja materiaalitehokkuuden parantumisesta huolimatta jatkuvasti kasvanut, ja kestävän materiaalien kulutuksen raja ylittyy moninkertaisesti. Ylikulutusta on hillittävä, jotta luonnon tila ei kapene entisestään, eikä lajien häviämistä enää voida pysäyttää. EU:n on siirryttävä tavoittelemaan materiaalien kulutuksen vähentämistä, ja tälle on asetettava sitovat ja seurattavat tavoitteet ilmastotavoitteiden tapaan.

Luonnon ja ympäristön suojelun on kyettävä vastaamaan myös aikamme uusiin haasteisiin. Digitalisaatio ja sähköistyminen ovat kokonaisuuden kannalta toivottuja ilmiöitä, mutta vaativat teknologisia innovaatioita ja muutoksia materiaalivirtoihin. Nämä on toteutettava kestävästi. Digi- ja sähkölaitteista syntyvä elektroniikkajäte on kyettävä käsittelemään turvallisesti, laitteiden suunniteltuun vanhenemiseen on puututtava ja elektroniikkajätteiden dumppaus kehitysmaihin kiellettävä.

Vähäpäästöiseen energiaan perustuva hajautettu energiajärjestelmä ja tietoyhteiskunnan digitaalinen infra ovat erittäin riippuvaisia kaivannaisista, joita tuotetaan kestämättömin tavoin niin EU:n sisällä kuin tuontimaissa. EU:n ja jäsenmaiden kaivoslainsäädäntö on saatettava ripeästi sellaiselle tasolle, että kaivokset eivät heikennä ympäristön tilaa. EU:n jäsenmaineen tulee ottaa hankinnoissaan huomioon ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset tuotantomaissa, ja tuotantomaiden työ- ja ympäristölainsäädäntöjen kehittymistä on tuettava esimerkiksi kauppasopimuksissa. Tuottoa on kanavoitava alueen kehittämiseen siten, että se parantaa hyvinvointia myös toiminnan päätyttyä, eikä paikallisille jätetä vain jätekasoja.

Kaiken politiikan on ohjattava kohti kiertotaloutta ja kulutuksen vähentämistä. EU-tasolla tämä voi tarkoittaa hyvinkin arkisia asioita, kuten yhteiseurooppalaista panttijärjestelmää tai sääntelyä jätteiden lajitteluun. EU-tasolla voidaan säädellä tehokkaasti kaikkia yrityksiä ja kannustaa esimerkiksi julkisten hankintojen tekijöitä noudattamaan kestävyyskriteerejä. Kilpailun kannalta on järkevää, että kaikkia koskevat yhtenäiset säännöt, jotka edellyttävät tuotteiden kestävyyttä, pitkäikäisyyttä, korjaamis- ja päivityskelpoisuutta ja kierrätettävyyttä.

Vihreät toimet:

• Säädetään EU:n laajuinen sitova luonnon monimuotoisuuslaki, joka suojelee vähintään 30 % maa- ja merialueista. Vähintään 10 % tulee olla tiukan suojelun piirissä.
• Laajennetaan eurooppalaista suojelualueiden verkostoa ja varmistetaan, että suojelun taso on riittävä kaikkien luontotyyppien osalta. Asetetaan sitovat tavoitteet myös elinympäristöjen ennallistamiselle. Suojellaan tiukasti kaikki EU:n jäljellä olevat iki- ja aarniometsät, ja turvataan luonnonvaraiset niityt ja kosteikot. Perustetaan ylikansallisten ja yhtenäisten luontokäytävien verkosto EU:n alueelle.
• Vahvistetaan LIFE-instrumenttia, ja linjataan muutkin rahoitusinstrumentit, kuten maataloustuet, tukemaan vahvemmin lintu- ja luontodirektiivin sekä vesipuitedirektiivin tavoitteita.
• Estetään luontokatoa edistävien tuotteiden tuonti EU:n markkinoille. Kauppasopimuksissa tulee kieltää ympäristövahingolliset tuotteet.
• Luodaan EU:lle raaka-ainepolitiikka, jonka tavoitteena on materiaalien kulutuksen vähentäminen. Säädetään sitova tavoite puolittaa neitseellisten materiaalien kulutus vuoteen 2050 mennessä.
• Sisällytetään vältetään vahinkoa -periaate EU-varojen käyttöön ja lainsäädäntöön.
• Otetaan käyttöön tieteelliseen tutkimukseen perustuvat kestävän rahoituksen kriteerit, jotka ohjaavat myös yksityisiä investointeja kestäviin kohteisiin.
• Toteutetaan saastuttaja maksaa -periaatetta ottamalla käyttöön EU:n laajuisia haittaveroja, kuten muoviveron tavoin toteutettava lihavero.
• Vahvistetaan EU:n ympäristöpolitiikan toteutusta ja valvontaa. Sanktioidaan todetut ympäristörikokset.
• Varmistetaan unionin tasolla Århusin sopimuksen mukainen ympäristöjärjestöjen oikeus viedä EU-päätösten lainmukaisuus EU:n tuomioistuimen tarkastettavaksi.
• Kiristetään tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä EU-velvoitteita. Kielletään turkistarhaus ja eläinten häkkikasvatus kaikkialla EU:ssa, ja säädetään eläinten kuljetusmatkojen pituudelle rajat, kun kyseessä ei ole eläimen terveydenhoitoon liittyvä syy.
• Annetaan EU:lle toimivalta jäsenmaita sitovat yhteiset eläinten hyvinvoinnin minimivaatimukset, jotka koskevat kaikkia eläimiä (mukaan lukien seura- ja harrastuseläimet).
• Tiukennetaan merkittävästi koe-eläinten hyvinvointivaatimuksia, ja edistetään koe-eläimetöntä tutkimusta ja sen tehokkuutta, tarvittaessa rahallisella ohjauksella. Asetetaan EU:n tavoitteeksi korvata koe-eläintutkimus eettisesti kestävillä vaihtoehdoilla. Varmistetaan EU:n kosmetiikan eläinkoekiellon pysyminen voimassa.
• Otetaan jäsenmaiden suojelutoimissa huomioon luontotyyppien ja lajien uhanalaisuus sekä ekologia. Lisätään kannusteita vapaaehtoiseen suojeluun, ja otetaan käyttöön ekologinen kompensaatio.
• Varmistetaan, että digitalisaatio etenee kestävästi. Otetaan käyttöön kaivoslainsäädännön ja kaivosten verottamisen vähimmäisvaatimukset EU-tasolla. Tehostetaan EU-alueella syntyvän elektroniikkajätteen kierrätystä, ja varmistetaan, että jäte käsitellään turvallisesti.
• Edistetään kiertotaloutta EU:n budjetin, kuluttajansuojasääntelyn ja elinkeinopolitiikan kautta. Asetetaan tuotteille kiertotalouskriteerit, joiden mukaan tuotteiden on oltava kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä. Lisätään tuottajien vastuuta tuotteidensa jätehuollosta ja kierrätyksestä. Rakennetaan kannusteita kiertotalouden integroimiseksi liiketoimintamalleihin.

Oikeuksien Eurooppa

Ihmisoikeudet luovat pohjan arvokkaalle elämälle. Näiden toteutuminen tulee taata henkilöstä, hänen asuinpaikastaan tai statuksestaan riippumatta. Nykypäivän Eurooppa on rakennettu ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen pilareille – tästä meidän on pidettävä kiinni.

Euroopan unioni esittäytyy usein demokratian ja ihmisoikeuksien kehtona. Monen eurooppalaisen arki ylittää valtioiden rajoja, ja heille on tärkeää, että oikeudet toteutuvat myös rajat ylittävissä elämäntilanteissa. Perus- ja ihmisoikeuksista tulee voida nauttia yhtäläisesti asuinpaikasta riippumatta, niin Paltamossa kuin Pariisissa. Tietosuoja, digitaalinen turvallisuus sekä ihmisten oikeudet omaan dataansa ovat keskeisiä digitaalisen ajan oikeuksia, joiden toteuttamisessa Euroopan tulee olla tienraivaaja.

Oikeusjärjestelmien yhdenmukaistaminen ja yhteistyön tiivistäminen ovat keinoja helpottaa Euroopassa asuvien elämää. Yhteydet nykyisten kansallisvaltioiden rajojen yli ovat jo tiiviit ja elämät nivoutuneita. Moni vähemmistökansa, mukaan lukien EU:n alueen ainoa alkuperäiskansa saamelaiset, elävät monen valtion alueella ja heidän oikeuttaan päättää asioistaan tulee tukea ja vahvistaa. Vähemmistö- ja alkuperäiskansoille on turvattava oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. On tärkeää, että voimme tukea alueiden päätöksentekoa siten, että alueita ja kulttuuripiirejä ei jaeta keinotekoisesti. Ihmisten luontaisen liikkumisen estäminen heikentää työllisyyttä, talouskasvua ja yhteiskunnallista vakautta ja on ristiriidassa kehitystavoitteiden kanssa. Ideaalitilanteessa ihminen voi vaivatta siirtyä nykyisten rajojen yli ja olla varma oikeuksiensa toteutumisesta jo ensimmäisestä päivästä lähtien, muutti sitten Oulusta Tampereelle tai Helsingistä Milanoon.

Vihreät toimet:

• Taataan ihmisten vapaa liikkuvuus. Rajatarkastuksia sisärajoilla tulee välttää viimeiseen asti. Tämä vaatii toimivaa ulkorajavalvontaa, mutta myös laillisia ja turvallisia reittejä Eurooppaan.
• Turvataan perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ympäri Euroopan. EU:lla tulee olla tehokkaat keinot sanktioida jäsenmaitaan ihmisoikeusrikkomuksista.
• Torjutaan EU:n ja Euroopan muodostamana yhtenä rintamana rasismia, seksismiä ja vähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää ja uhkia. Työlle tulee luoda vahva oikeudellinen ja poliittinen pohja sekä turvata riittävät resurssit.
• Viedään maaliin EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan neuvoston yleissopimukseen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, eli Istanbulin sopimukseen.
• Varmistetaan, että EU toimii oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien mukaisesti. EU:n on vaadittava tätä myös jäsenmailtaan. Mikäli maa rikkoo näitä unionin perusperiaatteita, EU:n on pystyttävä puuttumaan siihen esimerkiksi leikkaamalla rahoitusta ja, rikkomuksen jatkuessa, epäämällä maalta äänioikeus ministerineuvostossa määräajaksi.
• Tuetaan aktiivisesti EU:n kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä Euroopan tasolla, jäsenmaissa ja erityisesti lähialueilla, joilla autoritaariset hallinnot ovat ajaneet toimijat ahtaalle.
• Turvataan median rooli EU:n ja eurooppalaisen päätöksenteon valvojana takaamalla sille pääsy päätöksenteon luo sekä turvaamalla mahdollisimman laaja asiakirjojen avoimuus ja saatavuus. Turvataan median mahdollisuus tehdä työtään rauhassa hiljentämiseen tähtääviltä perusteettomilta oikeuskanteilta, maalittamiselta, uhkauksilta ja muulta häirinnältä.
• Tiivistetään oikeusalan viranomaisten käytännön yhteistyötä, jotta voidaan tehokkaammin puuttua rajat ylittävään rikollisuuteen, kuten ihmiskauppaan.
• Suojataan ihmiset EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten toimijoiden massatiedustelulta.
• Turvataan vahvojen salausteknologioiden käyttö ja anonyymit turvalliset viestintäverkot yksityisyyden ja sananvapauden takaamiseksi.

Sosiaalinen Eurooppa

Euroopan sosiaalista ulottuvuutta on rakennettava pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteiden mukaisesti. Haluamme luoda EU:n laajuiset perusturvan ja työelämän sääntelyn vähimmäisstandardit. Tällä tavoin voimme edistää talouden kehitystä ja köyhyyden torjuntaa ympäri Euroopan. Tavoitteena on yhdenvertainen, ihmisarvoinen ja aktiivisen osallisuuden mahdollistava elintaso jokaiselle Euroopassa asuvalle. Vihreiden näkemys on, että jokaisella on oltava mahdollisuus työskennellä missä vain EU:n alueella, jotta vapaa liikkuvuus todella toteutuu.

On arvioitava uudelleen, miltä osin sosiaaliturvan, eli terveydenhuollon, sosiaalitoimen, tulonsiirtojen ja eläkkeiden, pitää olla jäsenmaiden päätösvallassa ja miltä osin voidaan luoda jäsenmaita sitovaa EU:n lainsäädäntöä. EU- ja ETA-maiden on lisättävä sosiaaliturvainstituutioidensa yhteistyötä ja helpotettava hallinnollisia prosesseja, jotta asukkaat voivat liittyä sujuvasti uuden asuinmaansa kansalliseen ja paikalliseen sosiaaliturvaan. Sosiaalisen Euroopan tavoitteena on myös esteetön Eurooppa ja vammaisten oikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen.

Vihreät toimet:

• Nopeutetaan muuttoa Euroopan sisällä ja pääsyä viranomaispalvelujen piiriin integroimalla viranomaisten sähköisiä järjestelmiä ja helpottamalla sähköistä tunnistautumista yli rajojen.
• Varmistetaan EU-sopimusten mukainen vähimmäistoimeentulon toteutuminen kansallisella tasolla ja kaikille ihmisryhmille.
• Tehdään perusterveydenhuollosta ja peruskoulutuksesta universaaleja oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle Euroopan unionin alueella asuvalle statuksesta riippumatta.
• Turvataan eurooppalaisessa perheoikeudessa erilaisten perheiden yhtenäisyys ja asema myös rajoja ylittävissä tilanteissa. Taataan lasten tapaamisoikeuden toteutuminen myös, kun eronneet vanhemmat muuttavat eri maihin.
• Tehdään Euroopan ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistaminen ja täydennyskoulutus joustavammaksi esimerkiksi lisäämällä mahdollisuutta osoittaa pätevyys näyttökokeilla.
• Hankkiudutaan eroon asunnottomuudesta takaamalla jokaiselle Euroopassa asuvalle mahdollisuus asuntoon. Tämä vaatii myös EU-tason yhteistyötä edullisen asumisen takaamiseksi niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tuodaan asunto ensin -periaate koko EU:n tasolle.
• Taataan vammaisten henkilöiden EU-laajuinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan.

Ihmisoikeuksia kunnioittava turvapaikkapolitiikka

Tuhannet ihmiset hukkuvat Välimerellä joka vuosi, koska Euroopan hallitukset eivät tarjoa heille riittävän turvallisia kulkuteitä ja kieltäytyvät pelastamasta heitä merihädässä. Euroopan maarajoilta käännytetään ihmisiä ilman, että heille annetaan mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Tuemme kansalaisyhteiskunnan pelastusaloitteita, mutta eurooppalaisten valtioiden ja Euroopan unionin on kannettava ensisijainen vastuunsa epäinhimillisen turvapaikkapolitiikan korjaamisesta.

Euroopan raja- ja merivartiosto Frontex toimii Afrikan siirtolaisreiteillä, kaukana EU:n ulkorajoista, vaikeuttaen ihmisten luontaista liikkumista alueella esimerkiksi työn ja toimeentulon perässä. EU:n tulee lopettaa tarpeeton ihmisten liikkumisen estäminen ja rajoittaminen, jonka tarkoituksena on ainoastaan estää siirtolaisten pääsy Eurooppaan. Kansallisen rajavartiolaitoksen tai Frontexin tekemät takaisinkuljetukset rikkovat kansainvälistä oikeutta, ja ne tulee sanktioida ja asettaa riippumattoman toimielimen huolelliseen valvontaan. Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien pakolaisten humanitaarinen apu on osa globaalia vastuutamme ja kestävää kehitystä. Samalla EU:n itsensä on kasvettava vastuulliseksi ja inhimilliseksi toimijaksi Euroopan ulkopuolisen avun antamisessa. On päästävä eroon asenteesta, jossa turvaa hakevia halutaan pitää poissa hinnalla millä hyvänsä.

Nykyinen EU:n turvapaikkajärjestelmä ei takaa turvaa kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat. EU:n turvapaikkapolitiikkaa tulee uudistaa siten, että ihmisoikeuksien ja humanitaarisen suojelun periaatteita kunnioitetaan nykyistä paremmin. Käytössä oleva järjestelmä pohjautuu Geneven pakolaisyleissopimukseen ja vaatii nykyisin sen todentamista, että yksilöllä on syy pelätä vainoa tietyillä perusteilla. Turvapaikanhakuoikeuden heikentämisen sijaan meidän tulee vahvistaa sitä. Humanitaaristen viisumien avulla voimme tarjota suojelua sen tarpeessa oleville sekä luoda laillisia reittejä saapua turvallisesti Eurooppaan.

Vihreät toimet:

• Saatetaan Frontex-virasto ja sen operaatiot parlamentaariseen valvontaan. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista on seurattava järjestelmällisesti viraston toiminnan ja operaatioiden yhteydessä.
• Perustetaan Frontexille eurooppalainen, koordinoitu ja unionin rahoittama meripelastusjärjestelmä.
• Uudistetaan EU:n turvapaikkajärjestelmä siten, että turvapaikanhakijan rekisteröinti ja turvapaikkaprosessi tapahtuvat EU:n alueella tai sen ulkorajoilla ihmisoikeuksia ja hakijan oikeusturvaa kunnioittaen. Prosessin täytyy olla selkeä ja edetä viivytyksettä hakemuksen jättämisestä mahdolliseen valitusprosessiin.
• Turvataan turvapaikanhakuprosessin oikeudenmukaisuus, ja taataan, että jäsenmaiden poliittiset heilahdukset eivät estä oikeutta hakea turvapaikkaa.
• Otetaan käyttöön humanitaariset viisumit kaikissa EU-jäsenmaissa.
• Resursoidaan eurooppalaiset suurlähetystöt käsittelemään hakemuksia niin, että viisumien odotusajat lyhenevät. Sujuvoitetaan viisumiprosesseja vahvistamalla suurlähetystöjen ja eri EU-maiden välistä yhteistyötä. Edistetään mahdollisuutta hakea viisumia myös etänä.
• Varmistetaan, että palautussopimuksia ei ehdollisteta muille politiikan aloille, kuten kehitysyhteistyöpolitiikalle.
• Taataan kansainvälistä suojelua saaneille henkilöille aidosti EU-kansalaisiin verrannollinen vapaa liikkuvuus ja mahdollisuus työllistyä EU:n alueella.
• Rahoitetaan EU-maiden voimin EU:n sisäisiä pakolaisleirejä yhteisesti inhimillisen elämän turvaamiseksi ja ihmisoikeusloukkauksien estämiseksi. EU:n ei tule perustaa pakolaisleirejä maihin, joissa on riski ihmisoikeusloukkauksiin. Tarvittaessa turvapaikanhakijoita on siirrettävä EU-maiden välillä prosessin aikana ongelmatilanteiden välttämiseksi.
• Edistetään laillisen maahantulon kiintiöitä, liikkuvuuskumppanuuksia sekä opiskelijoiden mahdollisuutta tulla opiskelemaan EU:n yliopistoihin.

Euroopan talous, hyvinvointi ja osaaminen

Talous ei ole politiikan päämäärä, vaan keino hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisäämiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Talouden reunaehtona on maapallon kantokyky. Eriarvoistuminen ja materiaalien kulutuksen kasvu ovat korjattavissa olevia virheitä, siinä missä kiertotalous ja ilmastokriisin pysäyttäminen ovat valtavia mahdollisuuksia. Euroopan unionilla on keskeinen rooli talouden ekologisen ja sosiaalisen siirtymän tukemisessa, osaamisen ja koulutuksen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvointia edistävien vähimmäisstandardien asettamisessa.

Euroopan talous tarvitsee tulevaisuusinvestointeja ja vihreää muutosta. Pandemian jälkeinen elvytyssuunnitelma on tarpeellinen, mutta riittämätön. Se tulee kytkeä laajaan prosessiin, jossa jäsenvaltioiden taloudet ja yhteiskunnat siirtyvät vihreämmiksi samalla, kun varmistamme yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuudet akuutista kriisistä poistuttaessa. Yhteinen lainanotto ja lainojen kattaminen unionin omin varoin tukevat tätä siirtymää varsinkin, kun omat varat kerätään verottamalla ympäristölle ja yhteiskunnalle haitallista toimintaa ympäristöveroina ja rahaliikenteen transaktioveroina.

Tässä rakennemuutoksessa teknologisten alojen tai elintarviketuotannon uudistaminen ja kriisin vaurioiden korjaaminen on helpompaa kuin pahimmin kärsineiden palvelu- ja kulttuurialojen. Myös yhteiskunnan sosiaalisten ja terveydellisten – etenkin mielenterveydellisten – vaurioiden korjaaminen on vaikeaa, ja epäonnistuminen luo suuria välittömiä uhkia Euroopan sisäiselle turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja poliittiselle vakaudelle. Epäonnistunut ja ihmisten hyvinvoinnin ohittava elvytyssuunnitelma luo myös lisäkustannuksia kansalaisten terveyden, työkyvyn ja osallisuuden heikentyessä ja vaarantaa ihmishenkiä. Heikosti menestyvien alueiden tukeminen rakennerahastoilla on tärkeää eriarvoistumiskehityksen kääntämiseksi ja reilun siirtymän tukemiseksi.

Euroopan unionin omat varat

Union oma varainhallinta vakauttaa rahoitusta ja vapauttaa EU:n jäsenmaiden oikullisesta halusta maksaa jäsenmaksujaan. Omat varat voivat tuoda kaivattua joustavuutta seitsemänvuotiseen rahoituskehykseen. Koronakriisi on osoittanut, että resilienssin vahvistaminen vaatii myös varoja, joilla reagoida ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Unionin tulee pystyä perimään ympäristöveroja, joiden määrään jäsenmaat voivat vaikuttaa parantamalla ympäristönsä tilaa. Rahoitusmarkkinaveron tyyppiset ratkaisut, jotka koskevat rajat ylittävää toimintaa, ovat myös unionille luontevia verottamisen kohteita.

Sisämarkkinoiden säätely

Eurooppalaiset sisämarkkinat ovat menestys. Globaalissa kilpailussa olemme pystyneet asettamaan korkeita laatustandardeja, mikä näkyy kuluttajatuotteiden ympäristöystävällisyydessä ja korkeissa terveysvaatimuksissa.

EU:lla on korkeat standardit mitä tulee tuotannon sosiaalisiin ehtoihin ja tuotteiden turvallisuuteen. Näitä laatukriteerejä on laajennettava ja kehitettävä, jotta yritykset saavat kykyä ja syitä uudistua, keksiä uutta sekä kasvaa ja vaikuttaa globaaleilla markkinoilla. Globaalit markkinat puolestaan hyötyvät Euroopan korkeista laatustandardeista. Standardeja on sovellettava myös nopeasti kehittyviin ja kasvaviin alustatalouden yrityksiin, jotta ne kantavat sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuunsa kuten muutkin yritykset, eivätkä saa epäreilua kilpailuetua vastuiden välttämisestä.

Talous- ja finanssipolitiikka on yhteiseurooppalaista. Ilmastolle ja ympäristölle haitallisten tuotteiden pääsyä markkinoille on voitava rajoittaa. Strategisesti tärkeän infrastruktuurin suojeleminen, tärkeiden tuotantoketjujen puolustaminen ja aktiivinen kauppapolitiikka reilun kansainvälisen kilpailun ja vapaakaupan puolesta tulee olla yhteinen tavoitteemme. Yhteiset eurooppalaiset investoinnit ilmastonsuojeluun, tutkimukseen ja tulevaisuuden hyvinvoinnin varmistamiseen ovat tarpeen. Tulevaisuuden talouspolitiikka vaatii yhteisen tavoitteen asettamista: EU:sta on tehtävä maailman ensimmäinen hiilinegatiivinen talousalue. Näin EU säilyy pitkälle tulevaisuuteen menestyvänä sekä teollisuudelle ja yrityksille houkuttelevana paikkana, jossa on korkea jalostusaste, toimivat ja tehokkaat tukijärjestelmät sekä hyvin palkatut ja reilut työpaikat.

Koulutus, tutkimus ja oppiminen

Erasmus+ -ohjelma on Euroopan unionin suurimpia menestyksiä. Vaihto-ohjelma on antanut yli 9 miljoonalle osallistujalle mahdollisuuden opiskella ja oppia toisessa eurooppalaisessa maassa. Tämä valtava liikkumista, integraatiota ja oppimista mahdollistanut projekti on esimerkki siitä, mitä EU voi parhaimmillaan saavuttaa.

Myös Eurooppalaisen koulutuksen yhteismitallisuus on kehittynyt. ECTS-opintopistejärjestelmän käyttöönotto on vaikeuksista huolimatta mahdollistanut opintojen kansainvälisen työtaakan vertailun ja siten lisännyt läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta opiskeluun.

Rajoja ylittäviä koulutusprojekteja tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi ja rasismin vähentämiseksi. Eurooppalainen kulttuuri, koulutus ja tiede ovat aina olleet rajoja ylittäviä, moninaisia ja keskustelevia prosesseja. Tätä kehitystä tulee vaalia myös tulevaisuudessa.

Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmat ovat olleet tärkeä lisä tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen. Rakennerahastot ovat tuoneet lisää alueelliseen kehitystyöhön. Ohjelmien suuntaaminen vähäpäästöisen energian ja energiansäästön tutkimukseen sekä pienille ja keskisuurille toimijoille ovat olleet vihreitä saavutuksia. Ohjelmia on syytä jatkossakin kasvattaa samalla, kun tutkimusrahoituksen houkuttelevuutta ja vaikuttavuutta parannetaan, tuetun tieteen vapaa ja avoin luonne varmistetaan ja hallintoa kevennetään.

Liikkumisesta taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä

Euroopan talous ja toimeliaisuus on aina hyötynyt ihmisten mahdollisuudesta liikkua, ja ihmisten vapaa liikkuvuus unionin sisällä on yksi EU:n peruspilareista. Suomen historiaan nivoutuivat jo ennen itsenäisyyttä myös muualta tulleiden onnistumistarinat. Jokaisen on aidosti voitava työskennellä ja asettua minne vain EU:n alueella, jotta vapaa liikkuvuus todella toteutuu. Myös EU:n ulkopuolelta tulevat on toivotettava tervetulleiksi osallistumaan eurooppalaiseen elinkeinoelämään samoin ehdoin kuin EU:ssa syntyneet.

Vihreät toimet

• Säädetään EU:n yhteinen yritysvastuulaki.
• Päätetään EU:n yhteisistä, kattavista verokäytännöistä, joilla lisäarvo verotetaan siellä, missä liikevaihto syntyy.
• Säädellään eurooppalaisia verojärjestelmiä tarkemmin epäkohtien korjaamiseksi, verovälttelyn ja agressiivisen verosuunnittelun estämiseksi sekä varakkaiden yksilöiden ja suuryritysten vastuun jakamisen varmistamiseksi.
• Puututaan verojen kiertoon ja veroparatiiseihin mm. tehokkaalla veronkierron ja veroparatiisien määritelmällä, maakohtaisella raportoinnilla sekä automaattisella tietojenvaihdolla.
• Luodaan euroalueelle yhteinen budjetti sekä yhteiset joukkovelkakirjat.
• Annetaan EU:lle oikeus kerätä veroja ja siten omia varoja rahoittaakseen toimintaansa. EU:n verotuksen ei tule pohjautua pelkkiin haittaveroihin.
• Luodaan EU:n laajuinen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen takuu, joka kattaa laadukkaan, edullisen hoivan lapsille, sekä tarpeelliset palvelut lapsille ja heidän vanhemmilleen ja mahdollistaa perhe-elämän ja työn yhdistämisen.
• Edistetään vanhempainvapaiden tasaisempaa jakautumista koko Euroopassa.
• Otetaan käyttöön yhteiseurooppalainen perustulo, joka täydentää kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä.
• Parannetaan unionin ja sen jäsenmaiden energiaomavaraisuutta. Energiaratkaisujen tulee olla vähähiilisiä ja kunnioittaa luonnon monimuotoisuutta.
• Laajennetaan Erasmus+ -ohjelmaa ja vastaavia ohjelmia, jotka suunnataan koululaisille, opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille sekä ohjelmia EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
• Kaksinkertaistetaan EU-alueen tutkimus- ja innovaatiopanostukset budjetin rakenteita muokkaamalla. Yksinkertaistetaan eurooppalaisen tutkimusrahoituksen hakukäytäntöjä, jotta myös korkeakoulut pystyvät hyödyntämään niitä nykyistä paremmin.
• Tehostetaan EU:n nykyisiä menettelytapoja, joilla puututaan perusoikeuksien ja esimerkiksi akateemisen vapauden rikkomiseen.
• Tuetaan korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, joilla haetaan ratkaisuja päästöjen vähentämiseen sekä kestävien elämäntapojen ja rakenteiden edistämiseen.
• Luodaan alustojen kautta työtä tekevien sekä palveluja tarjoavien ja kuluttavien oikeuksia vahvistavat avoimuus- ja läpinäkyvyyssäännökset ohjaamaan reilua alustatalouden kehitystä. Edellytetään markkina-asemaltaan merkittäviltä alustoilta keskinäistä yhteentoimivuutta kilpailun lisäämiseksi.
• Kehitetään tekijänoikeusmaksujen jakoinfrastruktuuria niin, että kulttuurin tuottajat hyötyvät enemmän teostensa lisensoinnista.

Globaalia yhteistyötä kestävästi ja oikeudenmukaisesti

Valtioiden rajat ylittävien uhkien kohtaaminen ja ihmisten turvallisuuden varmistaminen niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä edellyttävät vaikuttavaa monenkeskistä päätöksentekoa sekä kansainvälistä yhteistyötä. Siinä unionin tulee käyttää omaa vahvaa ja yhtenäistä ääntään. Kansainvälisellä yhteistyöllä rakennamme rauhaa, kehitystä ja oikeudenmukaisuutta ympäristöä ja ihmisiä suojellen.

Suomi on sekä valtiona että yhteisöjen, kansalaisten ja markkinoiden kautta yhä tiiviimmin osa globaalia järjestelmää. Ennakoivan kansainvälisen yhteistyön kautta voimme parhaiten edistää hyvinvointiamme ja turvallisuuttamme. Siksi Suomen kaltainen pieni valtio saa äänensä parhaiten kuuluviin osana Euroopan unionia.

Monenkeskisen päätöksenteon olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Suurvallat, kuten Venäjä ja Kiina, ovat pyrkineet kasvattamaan omaa vaikutusvaltaansa ja nakertamaan EU:n toimijuutta suosimalla kahdenvälisiä suhteita EU-jäsenmaiden kanssa. Kahdenvälisten suhteiden suosiminen jättää Suomen kokoiset valtiot päätöksenteon ulkopuolelle ja nakertaa kansainvälisen yhteisön merkitystä. Se lisää suurvaltojen voimapolitiikan käytön mahdollisuuksia ja supistaa kansainvälisen yhteisön mahdollisuuksia vaikuttaa ja sanktioida väkivaltaisia tai muuten haitallisia toimia.

Johtajuus monenkeskisen päätöksenteon fasilitoijana kuuluu luontaisesti Euroopan unionille. Monenkeskisyyden symbolismi ja ihmisoikeusmyönteinen retoriikka eivät kuitenkaan riitä. Unionimme on itsekin toteutettava ihmisoikeusperustaista ja oikeudenmukaista politiikkaa. Ulkopolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi tulee ottaa kansainvälinen yhteistyö rauhan, turvallisuuden ja kestävän kehityksen tavoittelemiseksi.

Ihmisten kokonaisvaltainen turvallisuus keskiöön

Turvallisuus on osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Turvallisuutta ei rakenneta tai taata pääasiassa sotilaallisella voimalla, sillä monet merkittävimmistä uhista eivät ole luonteeltaan sotilaallisia. Ilmastokriisi, sen aiheuttama pakkosiirtolaisuus, pandemiat, hauraat valtiot, heikko demokratiakehitys, yhteiskuntien eriarvoistuminen ja polarisaatio aiheuttavat vakavia haasteita yksilöiden ja yhteiskuntien turvallisuudelle.

Moninaiset turvallisuusuhat edellyttävät aiempaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä turvallisuudesta yhteiskuntien resilienssin vahvistamiseksi. Koronapandemiasta opimme, että globaalin maailman keskinäisriippuvuudet voivat saada aikaan yllättäviäkin vaikutuksia. Näitä vaikutuksia on pystyttävä tehokkaasti ennakoimaan, ja niihin on voitava vastata ripeästi. Monet turvallisuusympäristön ongelmista ovat rajat ylittäviä, ja ne on siksi ratkaistava kansainvälisellä tasolla.

Rauhan ja turvallisuuden kysymysten osalta kansainvälisen oikeuden mukaista järjestystä edistetään parhaiten Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin tiiviillä yhteistyöllä. Nykyisen monialaisen yhteistyön lisäksi EU:n tulee lisätä päätösvaltaansa YK:ssa tavoittelemalla turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenyyttä.

EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitteena tulee olla sekä kyky puolustaa unionin aluetta sotilaallisesti että edistää rauhaa ja turvallisuutta lähialueilla. EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa kehitetään vahvistamalla unionin autonomista toimijuutta, harmonisoimalla puolustusjärjestelmiä sekä karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeen (artikla 42.7) merkitystä tulee selventää, ja se tulee kytkeä osaksi EU:n puolustuspolitiikan rakenteita.

EU:n sotilaalliset ja siviilikriisinhallintaoperaatiot ovat keskeinen väline rauhan ja ihmisoikeuksien edistämiseen sekä kansainvälisen vastuun kantamiseen. Ne ovat tärkeitä myös EU:n oman puolustuksen kehittämisessä.

Jäsenmaiden omien joukkojen lisäksi kriisinhallintaoperaatioissa tulee kehittää EU:n taisteluosastojen käytettävyyttä uudistamalla niiden rakenteita ja rahoituspohjan taakanjakoa. Kaikessa EU:n kriisinhallinnassa tulee pitää rauha ja ihmisoikeudet keskiössä, priorisoida yhteiskuntia ja kehitystä vahvistavia keinoja sekä hyödyntää EU:n moninaista keinovalikoimaa kumppanimaan kehityksen tukemiseksi, myös pitkällä tähtäimellä.

EU:n puolustuspolitiikan kehityksen ei saa antaa kiihdyttää entisestään asevarustelua, sillä se heikentää kaikkien turvallisuutta, saastuttaa ja syö maapallon rajallisia resursseja hyvinvoinnin rakentamiselta. Meidän tulee varmistaa, että ihmisoikeudet ja kokonaisvaltainen ymmärrys turvallisuudesta eivät jää sotateollisuuden lobbareiden jalkoihin. Ase- ja sotateollisuutta ei saa kehittää toimialaksi, josta yhteiskuntiemme työllisyys tai toimeentulo olisi riippuvainen, koska se on myös Euroopassa johtanut silmien sulkemiseen asekauppaan liittyviltä ihmisoikeusrikkomuksilta ja sotarikoksilta esimerkiksi Lähi-Idässä.

Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen luo turvallisuutta, ja siksi kaikkien EU-maiden tulee sitä noudattaa. Tämän lisäksi EU voi vahvistaa turvallisuutta rakentamalla liittolaissuhteita demokraattisten valtioiden kanssa ja vaatimalla systemaattisesti autoritaarisia valtioita kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja demokratisoimaan järjestelmiään. EU:n tulee myös tehdä monialaiseen kehitykseen tähtäävää yhteistyötä kehittyvien valtioiden kanssa. Näitä yhteistyön aloja voi olla esimerkiksi liittyen koulutukseen, tutkimukseen, ravinnontuotantoon, keskinäiseen kauppaan, terveydenhuoltoon ja teknologian soveltamiseen vihreässä rakennemuutoksessa. Meillä eurooppalaisilla on tässä suuri vastuu ja velvoite, sillä käytämme edelleen kohtuuttoman osuuden maailman resursseista ja kahmimme niitä muilta. Tämä jättää ulkopuoliset, vähemmän voimakkaat maat ja alueet koko ajan hankalampaan asemaan kehityksellisesti esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta.

Aloitteellinen ja ennakoiva ilmastopolitiikka vahvistaa unionin ja jäsenmaiden resilienssiä sekä unionin ulkopoliittista toimijuutta ja kauppapolitiikkaa. Sisämarkkinoille pääsyn vastineeksi unionin pitää edellyttää kauppakumppaneiltaan nykyistä kunnianhimoisempaa sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin. Korkeammilla ihmisten ja ympäristön suojelun standardeilla voimme muuttaa kokonaisten toimialojen toimintatapoja kestävimmiksi ja siten myös vaikuttaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn positiivisesti. Unionin kauppapolitiikan pitää vaikuttaa samaan suuntaan kuin kumppanuuksiemme kehityspoliittiset tavoitteet. Tämä saavutetaan turvaamalla kumppanimaiden talouden keskeisten alojen kehitys niitä suosivilla epäsymmetrisillä määräyksillä sekä tarjoamalla tietoa ja teknologiaa alikehittyneille valtioille.

Vihreät toimet:

• Otetaan käyttöön feministinen ja antirasistinen ulkopolitiikka, jossa tunnistetaan ja korjataan seksistinen ja rasistinen rakenteellinen syrjintä, väkivalta ja epäoikeudenmukaisuudesta johtuva osattomuus. Tuetaan esimerkiksi naisten koulutusta, itsenäistä taloudellista ja yhteiskunnallista toimintakykyä sekä seksuaalisuuteen ja terveyteen liittyvää itsemääräämisoikeutta. Feministinen ulkopolitiikka ei kohdistu tai perustu vain sukupuoleen tai vähemmistöasemaan, vaan lähtee laajasta oikeudenmukaisuusajattelusta.
• Nostetaan YK:n turvallisuusneuvoston “Naiset, rauha ja turvallisuus” ja “Nuoret, rauha ja turvallisuus” -päätöslauselmat keskeiseen asemaan EU:n rauhanvälityshankkeissa.
• Edellytetään EU-jäsenvaltioita nostamaan kehitysyhteistyömaksatusten osuus YK:n suosituksen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta samalla. Kehitysyhteistyön tavoitteena tulee olla etenkin kumppanuusalueiden ja -yhteisöjen itsenäisen toimintakyvyn vahvistaminen ja selviäminen ilmastonmuutoksen maailmassa.
• Lisätään EU:n suoraa vaikutusvaltaa aseellisen väkivallan ehkäisyssä ja kansainvälisessä kriisienhallinnassa hankkimalla EU:lle pysyvä edustus YK:n turvallisuusneuvostossa.
• Poistetaan jäsenmailta veto-oikeus EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta.
• Toimitaan aktiivisesti ydinaseriisunnan puolesta, ja kannustetaan ja tuetaan EU:n jäsenmaita allekirjoittamaan ydinasekieltosopimus.
• Suositaan EU:n kriisinhallinnassa ensisijaisesti pehmeän vaikuttamisen keinoja sekä siviilikriisinhallintaa. Vahvistetaan ja vakautetaan yhteiskuntia tilanteen rauhoittuessa myös muilla kumppanuustoimilla. Tarvittaessa käytetään sotilaallista kriisinhallintaa harkiten ja pitkäjänteisesti.
• Lisätään EU:n rahoittamien omien sotilaallisten kyvykkyyksien ja teknologian kehittämisen läpinäkyvyyttä.
• Kehitetään EU:n itsenäistä puolustuskyvykkyyttä ja kriisinhallintakapasiteettia pysyvän rakenteellisen yhteistyön kautta. Tavoitteena tulee olla alustan luominen artikla 42.7. mukaisen keskinäisen avunannon harjoittelulle.
• Puretaan asevarustelukilpailua panostamalla aseidenriisuntaprosesseihin ja edistämällä aseita kieltäviä ja käyttöä säänteleviä sopimuksia.
• Siirretään EU:n aseviennin valvonta EU-tasolle. Tavoitteena on estää jäsenmaiden asevienti konfliktialueille ja konfliktimaihin sekä maihin, joissa on heikko ihmisoikeustilanne tai puutteita oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa.
• Vaaditaan komissiota tiukentamaan linjaansa ympäristönsuojelun ja sosiaalisten oikeuksien edistämisessä kauppaneuvotteluissa. Kestävän kehityksen toteutumisen valvonta kuuluu riippumattomille valvontaelimille ja rikkomuksista on seurattava sanktiot. Tarvittaessa EU:n on oltava valmis asettamaan epäeettisesti tuotetuille tuotteille tuontikieltoja sekä talouspakotteita tärkeillekin kauppakumppaneille.
• Ei anneta kansainvälisille yrityksille tai sijoittajille kauppasopimuksissa sellaista investointisuojaa, joka mahdollistaa rahastamisen vastuullisempia lakeja säätävien valtioiden kustannuksella. EU:n ja Kanadan välisissä CETA-kauppaneuvotteluissa hahmotellun periaatteen mukaan on vältettävä sopimuksia, jotka pakottavat hyvityksiin vastuullisempien standardien säätämisestä ja noudattamisesta. Tästä periaatteesta on myös tulevissa kauppaneuvotteluissa pidettävä kiinni.
• Turvataan Euroopan digitaalinen huoltovarmuus rakentamalla yhteisiä kyvykkyyksiä palautua kyberhyökkäyksistä ja sähkömyrskyjen kaltaisista katastrofeista.

Loppusanat: Kriisejä kestävä, turvallinen ja virheistään oppiva Euroopan unioni

Kyky kestää kriisejä ja ratkaista suuria kehityshaasteita riippuu talouden, teknologian ja toimivan globaalin yhteistyön ohella kansalaisten jakamasta oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden kokemuksesta. Oikeudenmukaisilla yhteiskunnilla, joissa sisäisen turvallisuuden kokemus on vahva, on voimaa ja kestävyyttä toteuttaa suuriakin rakennemuutoksia, kuten reilu siirtymä vihreään talouteen. 

EU:n merkittävin resilienssiä vahvistava tekijä kriiseissä on kansalaisten luottamus siihen, että pidämme huolta toisistamme ja vahvistamme hyvinvointia kaikkien väestöryhmien kannalta niin, ettei kukaan jää yhteiskunnan ulkopuolelle.

Oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden kokemus yhteiskunnassa antaa voimaa kestää suuriakin ulkoisia ja sisäisiä koettelemuksia ja vahvistaa luottamusta yhteiseen päätöksentekoon. Se tukee yhteistä turvallisuutta ja hyvinvointia rakentavaa yhteistyötä myös pitkällä aikavälillä. Luottamuksen heikentyessä ja turvallisuudentunteen murentuessa vähemmistöihin kohdistuva syrjintä, vihapuhe ja rasismi voi kasvaa väkivaltaiseksi ääriliikehdinnäksi muodostaen pitkäkestoisia ja monivaikutteisia haasteita sisäiselle turvallisuudelle.

Valtaosa sisäisen turvallisuuden haasteista on yhteydessä EU:n päätöksenteon ja politiikan ongelmiin. Poliittinen päätöksenteko ei ole aina kyennyt seuraamaan markkinoiden, yritystoiminnan ja työmarkkinoiden muutosta, eikä esimerkiksi ole pystynyt reagoimaan ennakoivasti julkisten palveluiden rahoituspohjan heikkenemiseen. Katastrofin ainekset ovat kasassa, kun säätely laahaa perässä ja säästöjä tai verojen kevennyksiä vaaditaan kovaäänisesti. Aiheutuva inhimillinen pahoinvointi kanavoituu ääriliikkeiden hyväksi, elleivät muut toimijat kykene tarjoamaan omia vastauksiaan sosioekonomisen turvattomuuden torjumiseksi.

Tärkein keino sisäisen turvallisuuden parantamiseen ja äärinationalistisen, rasistisen ja sovinistisen väkivallan torjumiseen onkin se, että pidämme ennakoivasti huolta toimivasta demokratiasta ja kansalaisista. Siksi EU:n jäsenvaltioiden tulee vahvistaa ennaltaehkäisevästi omien oikeuslaitostensa riippumattomuutta ja poliittisten järjestelmiensä kestävyyttä autoritaaristen oikeusvaltiota murentavien liikkeiden varalta.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin oli meille yksi työkalu rajoja ylittävään yhteistyöhön, ajatteluun ja identiteettiin. Etenkin nuoret eurooppalaiset ovat osallistuneet laajasti uuden, avaramielisemmän Euroopan rakentamiseen esimerkiksi opiskelija- ja harjoittelijavaihdon sekä yhteisten työmarkkinoiden kokemuksin ja rajat ylittävin ystävyyksin ja perhein. Vaikka Euroopan unioni tarjoaa monia ratkaisuja ja yhteistyötä maailmalle ja etenee reilun siirtymän kautta vihreään rakennemuutokseen, on sillä takanaan raskas kokemushistoria. Kansalliset, ylisukupolviset sotatraumat ja sota-ajoista ammentava kansallisvaltiokeskeinen ajattelu määrittelevät yhä jäsenmaiden politiikkaa aiheuttaen tarpeetonta vastakkainasettelua valtioiden välille. Nämä haasteet ovat kuitenkin ylitettävissä, kun ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi kasvaa rajat ylittävän yhteistyön avulla.

Vain rauhan yhteisönä EU menestyy, muutoin se kuihtuu – ja sen myötä kuihtuvat eurooppalaiset hyvinvointivaltiot. Suomi ei ole saari, vaan tulevaisuutemme riippuu monin tavoin siitä, kuinka voimme rakentaa Euroopasta nykyistä paremman. Ihmisarvon, kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin ja kestävän ympäristön turvaamisen tulee olla Euroopan unionin ytimessä. Tavoitteenamme on toimintakykyinen ja vakaa eurooppalainen hyvinvointiyhteiskunta, jonka kansalaiset katsovat yhdessä eteenpäin – ja vastuullisesti myös ulospäin.