Halvat lennot tulevat kalliiksi ilmastolle

Ilmastolle haitallisin liikkumismuoto saa muhkeita tukia. Siksi lennot on pantava verolle.

Lentomatkustajat alkavat huhtikuun alusta eteenpäin maksaa Ruotsissa lentoveroa lipun hinnan päälle. Ruotsin lentoveron suuruus vaihtelee EU:n sisäisten lentojen kuudesta eurosta reiluun 40 euroon pisimpien mannertenvälisten lentojen kohdalla. Veron perustelut liittyvät puhtaasti lentämisen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin, ja kansalaisetkin ovat ilmaisseet sille tukensa: kyselyn mukaan yli 70 prosenttia ruotsalaisista suhtautuu lentämisen verottamiseen myönteisesti. Suurinta kannatus on nuorten ikäluokkien keskuudessa – eli juuri niiden nuorten kaupunkilaisten joukossa, joiden usein oletetaan olevan innokkaimpia lentomatkustajia.

Lentäminen on tunnetusti ilmastolle haitallisin liikkumisen muoto. Vähemmän puhutaan siitä, että lentoliikenteen määrä on ollut jo pitkään voimakkaassa maailmanlaajuisessa kasvussa. Yksi tämän kasvun taustatekijöistä on lentämisen hinnan halpeneminen markkinoille tulleiden halpalentoyhtiöiden myötä. Tämän yhtä aikaa hyvin saastuttavan ja voimakkaimmin kasvavan liikkumismuodon vaikutukset näkyvät Suomessakin. Lentoliikenteen ilmastopäästöt kasvoivat maassamme noin 24 prosenttia vuosina 1990-2010, enemmän kuin mikään muun liikennemuodon. Jos aiomme torjua ilmastokriisin, lentämisen määrä on käännettävä laskuun.

Tällä hetkellä valtio kuitenkin pikemminkin ohjaa lisäämään lentämistä kuin vähentämään sitä. Lentäminen nauttii Suomessa suuria verotukia. Vuoden 2013 selvityksen mukaan suomalaiset veronmaksajat tukevat pelkästään kotimaan lentoliikenteen polttoaineita yli 60 miljoonalla eurolla vuodessa – ja tätäkin arviota on pidettävä hyvin varovaisena. Kansainväliset matkat on myös vapautettu arvonlisäverosta. Jokainen suomalainen osallistuu siis saastuttavan lentoliikenteen rahoittamiseen riippumatta siitä, lentääkö itse vai ei.

On siis korkea aika asettaa lentämisen päästöille asianmukainen hinta. Kun päästöperusteiset maksut ovat arkipäivää muissa liikennevälineissä, on saastuttajan maksettava lentokoneissakin.

Paras ja tehokkain tapa lentämisen määrän ja päästöjen hillitsemiseen olisivat tietenkin kansainväliset sopimukset. Edistysaskeleiden saavuttaminen kansainvälisissä neuvottelupöydissä ja lentoteollisuuden lobbareiden paineessa on kuitenkin ollut tuskallisen hidasta. Aidosti tehokkaat sopimukset ovat vielä kaukainen kangastus horisontissa. Juuri siksi EU:n päästökaupan avaamisen ja korjaamisen myös lentoliikenteen osalta tulee olla Suomen tavoitteena EU-puheenjohtajakaudella. Tämän hallituksen aikana tällä rintamalla ei olla nähty minkäänlaista aktiivisuutta.

Kun kansainväliset neuvottelut jumittavat, ilmastopolitiikkaa on kiritettävä kansallisin toimin. Siksi Suomenkin on liityttävä lentoveroa käyttävien maiden joukkoon. Ruotsin kaltainen lentovero tai -maksu on käytössä myös esimerkiksi Iso-Britanniassa, Saksassa ja Itävallassa.

Lentoverolla olisi kolmenlaisia positiivisia vaikutuksia:

1. Lentovero olisi positiivinen signaali. Vero nojaa selkeisiin periaatteisiin haittamaksuista ja vastaa yleistä oikeustajua. Se lopettaisi lentoyhtiöiden vapaamatkustamisen ja parantaisi eri liikennemuotojen tasapuolista kohtelua. Lentoveroa käyttävät maat kirittävät myös kansainvälisten sopimusten syntymistä.

2. Lentovero tukisi lentoliikenteen vähentymistä ja ympäristöystävällisten matkustusvaihtoehtojen käyttöä. Kun päästöille asetetaan hinta, markkinamekanismi vahvistaa matkustajien mahdollisuuksia valita liikenneväline, joka saastuttaa vähemmän kilometriä kohti.

3. Lentoveron tuottoja voitaisiin kohdentaa esimerkiksi puhtaiden liikenneratkaisujen kehittämiseen. Ruotsin tasolle asetettujen lentoverojen tuotto olisi Suomessa kymmenien miljoonien eurojen suuruusluokkaa.

Lentovero on noussut vakavammin suomalaiseen poliittiseen keskusteluun vasta viimeisen parin viikon aikana. Kantaa on otettu sekä puolesta että vastaan. Tiukimmat vastalauseet on kuultu hallituspuolueiden edustajilta. Keskustalainen liikenneministeri Berner näyttää tarkastelevan veron vaikutuksia vain lentoyhtiöiden ja lentokenttien näkökulmasta ja kokoomuksen kansanedustajat protestoivat lippujen hinnan nousua. Ympäristöministeri Tiilikainenkin torjuu lentoveron ja korostaa sen sijasta biopolttoaineisiin siirtymistä. Teknisillä ratkaisuilla on toki oma roolinsa lentämisen ilmastotoimissa, mutta tarvittavia päästövähennyksiä ei saada aikaan ilman lentoliikenteen kasvuun puuttumista. Todellinen huoli lentämisen ilmastovaikutuksista loistaa poissaolollaan näissä kannanotoissa.

Jotta lentämisen päästöjä todella saadaan vähennettyä, sille on tarjottava houkuttelevia vaihtoehtoja. Puhtaiden joukkoliikenneratkaisujen kehittäminen on pitkään ollut yksi Vihreiden kärkitavoitteista. Tarvitsemme entistä toimivampia, edullisempia ja monipuolisempia yhteyksiä sekä maamme sisällä että Suomesta maailmalle. Puhtaammassa matkustamisessa on paljon voitettavaa: maan päällä matkustettaessa maailma asettuu oikeisiin mittasuhteisiinsa. Laadukkaat raideyhteydet tarjoavat arvokkaita elämyksiä matkan varrellakin. Moni kotimaan kaunis matkakohde jää huomaamatta halpoja lentoja selatessa.

Lentämisen kasvu on taitettava, jotta lapsillammekin olisi mahdollisuuksia matkustaa. Meillä on vain yksi planeetta, ja sen tulevaisuus merkitsee enemmän kuin ne lentoyhtiöiden markkinanäkymät, joista ministeri Berner on huolissaan. Maailman onnellisin maa säilyy onnellisena vähemmälläkin lentämisellä.