Lapset poliittisen päätöksenteon keskiöön

Meillä Suomessa on moni asia hyvin mutta niin kauan kun yksikin lapsi elää turvattomuudessa, tulee kiusatuksi, voi huonosti tai ei koe olevansa tärkeä, on meillä töitä tehtävänä. Me emme vielä ole onnistuneet siinä kaikkein tärkeimmässä tehtävässä – turvaamaan lapsuutta ihan jokaiselle lapselle.

Suomi saa nyt oman lapsistrategiansa ja tätä kautta lapset tuodaan näkyvämmiksi valtionhallinnossa. Lapsistrategiakomitea aloitti viime viikolla työnsä varmistaakseen, että eri toimijoiden yhteinen vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista toteutuu. Lapsen ääni ei politiikassa kuulu, ellemme me aikuiset sitä sinne tuo.

Meidän tulee panostaa siihen, että lapset ja nuoret tulevat tässä yhteiskunnassa aidosti nähdyksi ja kuulluksi. Meillä tulee olla järjestelmä, joka kykenee vastaamaan lapsen hätään – täysin riippumatta asuinkunnasta, perhetaustasta tai lapsen ominaispiirteistä. Lasten ei tule elää luokkayhteiskunnassa. Tietoisuutta lasten oikeuksista tulee konkreettisesti lisätä. Lapsen etua ei tule puolustaa vasta juristien pöydällä oikeussaleissa vaan ihan joka päivä perustason arjessa lähellä lasta.

Strategiassa tulee kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamiseen ja heidän oikeuksien turvaamiseen. Lapsi voi olla haavoittuvassa asemassa myös perhemuotonsa takia ja siksi on moninaiset perhesuhteet ja laaja perhekäsitys on huomioitava. Lapsistrategiassa on turvattava lapsen oikeus ylläpitää perhesuhteitaan perhemuodosta tai perheen tilanteesta riippumatta.

On tärkeää ymmärtää, että hyvin monilla päätöksillä on suoraan tai välillisesti vaikutusta siihen, minkälaista lapsuutta yhteiskuntamme tuottaa tai mahdollistaa.

Kaikilla päätöksillä on viime kädessä vaikutusta myös lapsiin – lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi tulee saada itsestäänselväksi osaksi päätöksentekoprosessia kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Komitea koostuu jokaisen eduskuntaryhmän jäsenestä sekä joukosta lapsiasioiden asiantuntijoita aina järjestökentältä valtionhallintoon sekä alan tutkijoihin. Myös lapsiasianvaltuutettu on mukana työstämässä tätä tärkeää linjapaperia. Komiteaa johtaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Olen kiitollinen Vihreälle eduskuntaryhmälle luottamuksesta, että saan edustaa puoluettamme tässä tärkeässä parlamentaarisessa strategiatyössä, minkä pohjalta Suomea viedään kohti aidosti lapsiystävällisempää yhteiskuntaa. Varajäsenenäni komiteassa toimii vankkumaton lasten oikeuksien puolestapuhuja Mirka Soinikoski.

Olin odottanut komitean työn alkamista kovin, sillä juuri lasten oikeuksia puolustaakseni alunperin lähdinkin politiikkaan mukaan. Omalta osaltani pyrin poliittisena päättäjänä mutta myös lapsi- ja perhetyön ammattilaisena tuomaan strategiatyöhön erityisesti niiden lasten ja nuorten äänen, jotka olen kohdannut erityislastensuojelussa, vaativan perhetyön tai esimerkiksi nuorisorikollisuuden parissa. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret ovat usein juuri se ryhmä, jonka ääni uhkaa jäädä kuuluviin. On hyvä, että järjestöt ovat vahvassa roolissa strategiaa rakentamassa, sillä järjestökentällä on valtavasti näkemystä mm. juuri niistä kohdista, joissa lapsi jää palvelujärjestelmässä näkymättömäksi.

Lapsistrategiaa tarvitaan varmistamaan eri toimijoiden yhteinen vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Toivon, että strategiatyön myötä me otamme konkreettisia askeleita kaikilla päätöksenteon tasoilla kohti aidosti lapsiystävällistä Suomea. Sellaista, jossa yhteiskunta asettaa lapset, nuoret ja perheet poliitikan teon keskiöön. Nyt on muutoksen aika.