Suomi selviää koronaviruksen haasteesta

Ensimmäinen suomalaisen koronavirustartunta todettiin eilen HUS-alueella. Potilas oli matkaillut Milanon alueella ja hakeutui hyväkuntoisena hoitoon flunssaoireiden takia. Myös muutaman muun flunssaoireisen suomalaisen matkailijan koronatestin tuloksia odotellaan parhaillaan.

Suomen sairaaloissa ja terveydenhuollossa on hyvä valmius hoitaa koronapotilaita. Koko järjestelmämme koeponnistettiin vuosien 2009–10 pandemian aikana ja kansallista varautumissuunnitelmaa influenssan varalle päivitettiin sen jälkeen (2012). Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet valmiudessa jo viikkojen ajan.

Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeässä roolissa ja Suomi tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan tautiviraston (ECDC) sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa. Koronavirukseen liittyvää tietoa päivitetään THL-sivustolle sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan. Kyseessä on influenssan kaltaisia oireita aiheuttava uusi virus, johon ei ole lääkettä eikä rokotetta. Hoito on oireenmukaista ja tavoitteena on estää uuden viruksen leviäminen väestön keskuudessa.

Blogin julkaisuhetkellä WHO on luokitellut koronaviruksen kansainväliseksi kansanterveysuhaksi. Lähiviikkoina selviää, laajeneeko se pandemiaksi. Työskentelin Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston lääkärinä (H1N1) A-influenssan, tuttavallisemmin sikainfluenssan, aiheuttaman pandemian aikaan alkuvuodesta 2010. Kaikki ei-kiireellinen, tehohoitoa vaativa leikkaustoiminta keskeytettiin tuolloin ja sairaalat varautuivat poikkeusolojen mukaiseen toimintaan.

Sikainfluenssaan Suomessa sairastui noin 10 % väestöstä, sairaalahoitoa vaati noin 1600 potilasta ja heistä 44 kuoli. 52 % suomalaisista rokotettiin sikainfluenssaa vastaan. Asiantuntija-arvion mukaan rokotekampanja ehkäisi tuolloin jopa 800 000 influenssatartuntaa ja säästi 50 suomalaisen hengen.

Tämä on hyvä muistutus ihmisille ympäri maailmaa, että kaikkiin kulkutauteihin on hyvä suhtautua asianmukaisella vakavuudella. Paras ehkäisy tartuntatauteja vastaan on hyvä käsihygienia, aivastaminen/yskiminen hihaan ja oireilevien potilaiden välttäminen, mikäli mahdollista. Ihan tavallinen flunssakin voi olla kohtalokas jollekin toiselle, eikä mahatautia kukaan tuliaisena työpaikalle tai kotiinsa halua.

Syytä paniikkiin ei ole, mutta on hyvä pysähtyä miettimään omaan arkeensa liittyen muutama käytännön asia. Oman terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin sivuilta löytyy ohjeita, miten toimia mahdollisen koronavirusepäilyn suhteen. Päivystysapunumero 116 117 toimii valtakunnallisesti ja puhelimeen vastaa sairaanhoitaja, joka arvioi hoidon tarpeen. Käsienpesu on tehokkain tapa välttyä kaikilta taudinaiheuttajilta ja flunssaoireisena kannattaa jäädä kotiin toipumaan.

On hyvä muistaa, että kausi-influenssaan kuolee Suomessa satoja ihmisiä joka vuosi. Koronavirukseen suhtautuminen on siis hyvä suhteuttaa siihen. Oletko ottanut influenssarokotteen tänä talvena? Vielä ehdit, sillä A-influenssasesonki on vasta alkanut. Helmikuun alkuun mennessä noin miljoona suomalaista oli ottanut rokotteen.

Minulla on vankka luottamus siihen, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä suoriutuu koronaviruksen aiheuttamasta haasteesta. Suomi pärjäsi hyvin myös 2009 pandemian aikaan.