Kestävällä kasvulla hyvinvointia ja työpaikkoja

Talouden ja työllisyyden tiekartta 2019–2023

Hyväksytty valtuuskunnan kokouksessa 17.2.2019

Taloutemme tärkein reunaehto on luonnon kantokyky. Ilmastonmuutos ja muut globaalit ympäristöriskit määrittävät ihmistoiminnan ja taloutemme rajat. Maapallon keskilämpötilan nousu on pysäytettävä 1,5 asteeseen, muuten vaikutukset kansantaloudellemme ja hyvinvoinnillemme ovat katastrofaaliset. Saman ongelman parissa painiskelee koko muu maailma, mikä vaikuttaa olennaisesti markkinoiden kehitykseen ja viennistä riippuvaisen kansantaloutemme kilpailukykyyn ja menestyksen mahdollisuuksiin.

Vihreän talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on ekologinen kestävyys ja sosiaalinen hyvinvointi. Nämäasiat ovat nykyisin entistä tiukemmin sidoksissa toisiinsa. Suomessa on aiemmin uskallettu panostaa koulutukseen, osaamiseen ja innovaatioihin, ja se on tuonut meille menestystä ja hyvinvointia. Niin kannattaa tehdä myös nyt, sillä tulevaisuus tulee palkitsemaan osaajat. Meillä voi olla paljon kokoamme suurempi rooli maailman polttavimpien ongelmien ratkaisemisessa, ja tälle pohjalle on hyvä rakentaa myös taloudellista menestystä.

Suomen talouden kasvu on lyhyen nousukauden jälkeen taittumassa. Myönteisestä kehityksestä huolimatta työllisyysasteemme on edelleen pohjoismaisesta tasosta jäljessä. Suomalaisten ikääntyminen kasvattaa menoja, joten meidän on parannettava työssä jaksamista, työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä, jotta voimme kehittää hyvinvointivaltiota vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Vihreät esittävät kymmentä keskeistä keinoa luoda kestävää taloudellista hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen. Tavoitteenamme on seuraavan hallituskauden aikana nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 100000 työllistä enemmän. Nostetaan suomalainen osaaminen uuteen kukoistukseen!

Työlle tekijöitä

1. Huolehditaan työntekijöiden ja yrittäjien osaamisesta

Panostetaan miljardi euroa lisää koulutukseen ja tutkimukseen.
Taataan kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutus ja panostetaan opetuksen laatuun.
Perustetaan uusi kansallinen osaamisohjelma, jotta jokainen työikäinen saisi vähintään toisen asteen tutkinnon.
Parannetaan työttömien mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen sekä kannustetaan jatkuvaan oppimiseen ja ammattiosaamisen kehittämiseen muun muassa luomalla julkisrahoitteinen osaamisturvamalli.

2. Turvataan työvoiman saatavuus

Edistetään työperäistä maahanmuuttoa poistamalla työlupien tarveharkinta, nopeuttamalla työlupakäytäntöjä sekä lisäämällä ulkomailla hankitun pätevyyden tunnustamista.
Poistetaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut ja tarjotaan opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
Poistetaan maahanmuuttajien työllistymisen esteitä sekä nopeutetaan pääsyä kotouttamispalvelujen piiriin, kehitetään palvelujen sisältöä ja tavoittavuutta ja rakennetaan alan osaamiskeskittymiä. Varmistetaan maahanmuuttajanaisten mahdollisuus osallistua kotouttamiskoulutukseen.
Puretaan maahanmuuttajien ja kotoperäisten etnisten vähemmistöjen kokemaa rakenteellista syrjintää työmarkkinoilla muun muassa lisäämällä nimetöntä työnhakua.
Puretaan turvapaikanhakijoiden työllistymisen esteitä antamalla kaikille hakijoille henkilötunnus ja virallinen henkilöllisyystodistus sekä poistamalla karenssi. Helpotetaan turvapaikanhakijoina maahantulleiden työllistyneiden oleskelulupaprosesseja.
Vahvistetaan työntekijöiden mahdollisuuksia työajan lyhentämiseen ja osa-aikatyöhön. Varmistetaan myös osa-aikatyötä tekevien työntekijöiden oikeuksien toteutuminen.
Vahvistetaan määräaikaisessa työsuhteessa olevien yhdenvertaista oikeutta vuosilomaan ja työstä palautumiseen esimerkiksi lomapankin avulla.
Kehitetään välityömarkkinoita väylänä työelämään. Helpotetaan pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien työllistymistä kehittämällä palkkatukea.
Parannetaan osatyökykyisten työllistymistä ja avoimilla työmarkkinoilla pysymistä lisäämällä työkykykoordinaattoreiden ja henkilökohtaisen työhönvalmennuksen palveluita työpaikoilla ja osana julkisia palveluita.
Uudistetaan työvoimapalveluja tukemaan yksilöllisemmin kunkin työnhakijan työllistymistä.
Kitketään lainvastaisten kilpailukieltosopimusten käyttöä.
Poistetaan työvoiman liikkuvuutta haittaava asuntokauppojen varainsiirtovero ja kompensoidaan budjettivaikutusta korottamalla kiinteistöveroa.
Tuetaan kestävää kaupungistumista ja turvataan kohtuullinen asumisen kustannusten taso muun muassa kasvattamalla vuokra-asuntotuotantoa.
Helpotetaan työntekijöiden liikkumista. Kehitetään kaupunkien välisiä nopeita junayhteyksiä ja kaupunkiseutujen joukkoliikennettä.
Edistetään työhyvinvointia ja työstä palautumista tukemalla työpaikkojen investointeja esteettömyyteen, työhyvinvointiin ja sisäilmaongelmien korjaamiseen.
Panostetaan mielenterveyden tukemiseen työssä ja työn ulkopuolella ja käännetään mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus laskuun.

3. Tehdään työnteosta entistä kannattavampaa

Toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus.
Siirrytään kohti perustuloa, joka takaa perusturvan kaikissa elämäntilanteissa ja tekee työn vastaanotosta kannattavaa.
Kevennetään ansiotulojen verotusta pienituloisia painottaen osana verotuksen rakenteen uudistamista.
Helpotetaan ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamista. Hyödynnetään reaaliaikaisen tulorekisterin tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti niin, että ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen sujuu ilman turhia viivästyksiä ja byrokratiaa.
Edistetään työttömän omaehtoista aktiivisuutta oman osaamisen kehittämisessä ja kokemuksen kartuttamisessa (mm. koulutus, vapaaehtoistyö).
Vähennetään sukupuolten välisiä palkkaeroja.

4. Parannetaan perheellisten mahdollisuuksia työntekoon

Uudistetaan perhevapaat tasa-arvoisemmiksi ja joustavammiksi 6+6+6-mallilla. Säädetään perhevapaalta palaavan irtisanomissuoja.
Helpotetaan osa-aikaista työskentelyä ja parannetaan mahdollisuuksia joustaa elämäntilanteen mukaan: lasten ollessa pieniä, ikääntyvien vanhempien tarvitessa hoivaa, työkyvyn heikentyessä, eläkeiän lähestyessä.
Palautetaan subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ja edistetään maksutonta varhaiskasvatusta.

Elinvoimaa ja uudistumiskykyä

5. Edistetään yrittäjyyttä

Uudistetaan yritystuet siirtämällä painopiste pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.
Parannetaan yrittäjien ja itsensä työllistävien sosiaaliturvaa muun muassa lisäämällä YEL-vakuutuksen joustavuutta ja edistämällä yhdistelmäturvaa, jota voi kerryttää sekä palkkatyöstä että yrittäjänä.
Helpotetaan pienten kasvuhakuisten yritysten käyttöpääoman ja kasvun rahoituksen saatavuutta.
Tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä mikroyrityksiin ensimmäisen työntekijän työnantajamaksujen huojennuksella ensimmäisen työskentelyvuoden ajan.
Jatketaan digitaalisten rajapintojen avaamista ja helppokäyttöisten digitaalisten viranomaispalvelujen kehittämistä.
Selvitetään paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömiin työnantajiin siten, että työntekijäosapuolten oikeuksista ja neuvottelukyvystä huolehditaan.
Muutetaan maksuaikoja koskevaa lainsäädäntöä pienyrittäjien suojan parantamiseksi.

6. Uudistetaan taloutta

Otetaan käyttöön kulutusta ja tuotantoa ohjaavia haittaveroja, kuten kaivosvero, muovivero, eläintuotevero ja lentovero.
Laaditaan suunnitelma ja aikataulu fossiilisten polttoaineiden verotukien alasajolle.
Luovutaan teollisuuden ja maatalouden energiaveron palautuksista.
Lakkautetaan teollisuuden uusiutumista hidastava päästökauppakompensaatio.

Ilmasto talouden veturina

7. Helpotetaan yritysten investointeja asettamalla riittävät ilmastopolitiikan tavoitteet pitkälle aikavälille

Sitoudutaan tavoittelemaan Suomen hiilineutraaliutta 2030 mennessä ja luodaan selkeä polku tavoitteen saavuttamiseksi.
Sitoudutaan kunnianhimoisiin kansallisiin energiatehokkuustavoitteisiin ja lisätään kestävän vähäpäästöisen energian osuutta.
Sitoudutaan luopumaan hiilen ja turpeen energiakäytöstä sekä polttoöljyn lämmityskäytöstä 2020-luvulla sekä maakaasun ja fossiilisten liikennepolttoaineiden käytöstä 2030-luvulla.
Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että EU asettaa päästövähennystavoitteet hiilineutraaliuteen asti ja päivittää välitavoitteet tämän tavoitteen mukaisiksi.
Vaikutetaan aktiivisesti EU:n päästökaupan puutteiden korjaamiseksi. Otetaan käyttöön päästökaupan perusteiden mukaan määriteltävät hiilitullit EU:hun tuotaville tuotteille.

8. Luodaan laaja vihreän talouden strategia

Vauhditetaan investointeja vähäpäästöiseen energiantuotantoon.
Tuetaan puhtaan teknologian investointeja sekä edistetään teollisuuden prosessien uudistamista vähähiilisemmiksi vero-ohjauksella, panostamalla investointi- ja tutkimustukiin sekä palauttamalla rahoitusinstrumentti yritysten ja korkeakoulujen yhteisiin soveltavan tutkimuksen hankkeisiin.
Luodaan tiukat kestävyyskriteerit julkisille hankinnoille ja valjastetaan ne vauhdittamaan vihreään talouteen siirtymistä.
Panostetaan kiertotalouteen, joka tehostaa materiaalien käyttöä ja edistää palvelujen syntymistä.
Mahdollistetaan jakamistalouden kehittyminen lainsäädännöllä huomioiden työntekijöiden oikeudet ja yritysten reilun kilpailun pelisäännöt.

Tulevaisuudenkestävä julkinen talous

9. Tasataan suhdanteita hyvin ajoitetuilla tulevaisuusinvestoinneilla

Kasvatetaan kysyntää matalasuhdanteiden aikana tulevaisuuden kannalta olennaisilla investoinneilla muun muassa ekologisesti kestävään rakentamiseen, raideliikenteeseen sekä henkilöliikenteen sähköistämiseen.

10. Huolehditaan veropohjan kestävyydestä

Säilytetään yhteisövero nykytasolla.
Torjutaan aggressiivista verokilpailua ja verosuunnittelua.
Hallitaan varallisuuseroja korottamalla kiinteistöveroa.

Tiekartan toimien vaikutukset

Työn tarjontaa lisäävät toimet

Työllistämisvaikutus: n. 100000 uutta työllistä hallituskauden aikana

Kansainvälisen työvoiman työllistämistä helpottamalla, työvoiman osaamista ja liikkuvuutta parantamalla, työnteon esteitä purkamalla, sekä sosiaaliturvaa ja perhevapaita uudistamalla ratkaistaan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ja autetaan täyttämään vaikeasti täytettäviä työpaikkoja.

Työn kysyntää lisäävät toimet

Ilmastopolitiikalla sekä tutkimukseen ja kehitykseen panostamalla saadaan aikaan positiivinen rakennemuutos sekä hankitaan Suomeen ulkomaisia investointeja, jotka tukevat kestävää kehitystä.Samalla luodaan Suomelle uusia vientimahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvillä kasvavilla aloilla.Yrittäjyyttä tukemalla luodaan mahdollisuuksia työllistää sekä itsensä että muita. Suhdannepolitiikalla sekä talouden rakenteita uudistamalla edistetään työnantajayritysten kilpailukykyä sekä tuotteiden ja palvelujen kysyntää.

Liite	Koko
taloudenjatyollisyydentiekartta2019.pdf	98.85 KB