Yrittäjien eläkkeiden uudistusta on korjattava

Yrittäjien eläkkeiden uudistuksessa on taattava, että etenkään pienituloisten yrittäjien eläkemaksut eivät nouse kohtuuttomiksi. Eläkemaksujen perusteena toimiva työtulo on määritettävä mahdollisimman osuvasti ja selkeästi yrittäjän tekemän työn mukaan. Tämä on myös nyt esitetyn uudistuksen tavoite.

Uudistus antaisi suuren roolin eri alojen palkansaajien mediaanituloille, kun kyseisten alojen yrittäjien työtuloa määritetään. Tämä on kuitenkin hyvin jäykkä ja suurpiirteinen tapa arvioida yrittäjien tekemää työtä. Siksi esitetty uudistus sisältääkin monia yksilökohtaisempia mittareita. Huolena kuitenkin on, että määritetäänkö työtulo jatkossa liian kaavamaisesti ja siten epätarkasti. Arvio on, että tämä kasvattaisi monien yrittäjien maksamia eläkemaksuja.

Esitystä onkin syytä tarkentaa, jotta yrittäjän työtulo määritettäisiin jatkossa mahdollisimman tarkasti. Suuntaviivoja tarkennuksille voi hakea esimerkiksi Suomen yrittäjien lausunnosta, josta löytyy kaksi selkeää ehdotusta: osa-aikaisuuden selkeämpi huomiointi ja yrittäjien omaan arvioon luottaminen erityisesti yritystoiminnan alkuvaiheessa, ellei muu selvitys horjuta arvion uskottavuutta.

Eduskunta käsittelee tätä uudistusta syksyllä. Viimeistään silloin on syytä varmistaa, että jatkossa arviot yrittäjien eläkemaksujen pohjana toimivasta työtulosta ovat mahdollisimman tarkkoja.

Yrittäjien eläkejärjestelmää on syytä uudistaa, sillä monien yrittäjien saama turva on riittämätön. Eläkemaksut määrittävät nimittäin suoraan yrittäjän tulevan eläkkeen ja monien muiden tukien suuruuden. Jos maksaa alimitoitetun pieniä eläkemaksuja, myös yrittäjän turva vanhempainvapaan, sairauden tai eläkkeen aikana jää matalaksi. Olisikin hyvä, että eläkemaksujen pohjana toimiva työtulo vastaisi todellisuutta.

Tilastojen perusteella alivakuuttaminen on yleistynyt viime aikoina. Tämä on ongelma niin yrittäjille itselleen kuin koko yrittäjien eläkejärjestelmän kestävyydelle. Nyt pohja ei nimittäin ole kestävä.

Nykyiset eläkkeet maksetaan tämän päivän eläkemaksuista. Viime vuosina eläkemenot ovat kasvaneet, mutta eläkemaksutulot eivät. Laskun tästä kuittaa valtio, ja se lasku on viime vuosina kasvanut huimasti: vuonna 2012 valtion maksama osuus yrittäjien eläkkeistä oli 23 miljoonaa, kun taas vuonna 2020 se oli jo 349 miljoonaa.

Onko OK, että yrittäjien eläkejärjestelmän kulut valtiolle ovat kasvaneet yli 10-kertaisiksi viimeisen 10 vuoden aikana?

Ainakin julkisen talouden kestävyyden kannalta tämä trendi on huolestuttava. Alivakuuttaminen ja väestön ikääntyminen ovat haastava yhdistelmä.

Ikääntyvässä Suomessa yhä pienemmät työikäiset ikäluokat maksavat yhä suuremman joukon eläkkeet. Aiemmissa eläkeuudistuksissa on korotettu eläkemaksuja niin työntekijöiden kuin yrittäjienkin osalta juuri tästä syystä. Usein uudistukset eivät ole olleet kovin reiluja nuorille: eläkemaksuja on korotettu samalla, kun eläkeikää on nostettu ja eläkkeiden kertymistä heikennetty.

Nuori saakin eläke-eurolleen paljon vähemmän vastinetta kuin aiemmat sukupolvet. Vuonna 1940 syntynyt saa keskimäärin 5 euroa eläkettä vastineeksi jokaisesta eurosta, jonka hän on työuransa aikana eläkemaksuina maksanut. Nuorten kohdalla yhdellä maksetulla eurolla saa vain kaksi euroa eläkettä, ja tämäkin arvio nojaa hyvin, hyvin optimistiseen arvioon talouden kehityksestä.

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus onkin syytä muistaa aina, kun eläkkeistä päätetään. Ainoa ratkaisu eläkejärjestelmän kestävyyden varmistamiseen ei voi olla nuorten eläkemaksujen nostaminen. Jo nyt eläkemaksut ovat leijonaosa pienituloisen maksamista veroluonteisista maksuista.

Merkittävä osa yrittäjistä on taloudellisesti varsin ahtaalla jo valmiiksi. 68 prosenttia yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Heistä 44 prosenttia tienaa alle 2000 euroa kuussa. Erityisesti tähän joukkoon ylisuuret maksut osuisivat kipeästi. Varsin lupaavatkin yritykset saattaisivat kaatua, mistä olisi haittaa koko Suomen talouden kehitykselle.

Pohjimmiltaan yrittäjien eläkkeiden haasteet ovat samoja kuin ikääntyvän Suomen haasteet yleisemmin: yhä pienemmät työikäiset ikäluokat maksavat yhä suuremman joukon eläkkeet. Tätä haastetta on vaikea ratkaista reilusti ja kestävästi ilman, että Suomeen saadaan merkittävästi lisää työikäisiä ihmisiä. Työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen onkin paikallaan.

Samalla Suomeen tarvitaan lisää uusia yrityksiä ja lisää työtä. Se ei onnistu, jos eläkemaksut käyvät kohtuuttoman suuriksi. Nyt onkin syytä varmistaa, että tämä yrittäjien eläkkeiden uudistus tehdään reilusti ja fiksusti – niin nuorten kuin eläkeläisten näkökulma huomioiden.