Ympäristölle haitallisia tukia leikattu 500 miljoonan euron edestä – mitä seuraavaksi?
Ihmiskunnan isoin haaste tällä vuosituhannella on ilmastonmuutos. Siksi myös Marinin hallituksen tärkein tehtävä on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio.
Ilmaston lämpeneminen on pidettävä alle 1,5 asteen, jotta maapallo säilyy elinkelpoisena. Siksi teemme ensi vuonna ilmastotoimia miljardien eurojen edestä. Puolet EU:n elpymisrahastosta käytetään Suomessa ilmastotoimiin. Turpeenpolton verotus miltei tuplaantuu ja yritystukirahoja siirretään saastuttamisen tuista kestävän toiminnan tukiin yhteensä satojen miljoonien edestä.
Hallitus on tehnyt päätökset jo kolmen ilmastolle haitallisen tuen lakkauttamisesta. Lakkautettu on parafiinisen dieselin tuki, päästökaupan kompensaatiotuki ja teollisuuden energiaverojen palautukset. Samalla luodaan ympäristön ja ilmaston kannalta kestävää muutosta edistäviä tukia, jotka vauhdittavat teollisuuden siirtymää kohti vähähiilisyyttä. Yrityksiä ei siis aseteta ahtaalle, vaan autetaan uudistumaan. Samalla luodaan uusia työpaikkoja ja parannetaan Suomen kilpailukykyä ilman, että tuhotaan ilmastoa.
Yhteensä ilmastoa saastuttavista tuista onkin leikattu jo noin puoli miljardia euroa. Tämä on historiallisen suuri summa, johon yksikään aikaisempi hallitus ei ole yltänyt.
Näistä ilmastolle haitallisista tuista on jo päästy eroon
1. Parafiinisen dieselin tuki (-120 milj. eur). Parafiinisen dieselin hintaa alentava tuki otettiin aikoinaan käyttöön ympäristölle hyödyllisenä verotukena, sillä se kannusti autoilijoita suosimaan hieman vähemmän saastuttavaa diesel-seosta perinteisten polttoaineiden sijasta. Teknologian ja markkinoiden kehityksen myötä tuki ei kuitenkaan enää kohdistu vähemmän saastuttaville polttoaineille kuten biodieselille: vuonna 2019 jopa 84 prosenttia parafiinisesta dieselistä oli fossiilista. Samalla uusimmat dieselajoneuvot ovat kehittyneet siinä määrin vähäpäästöisemmiksi, että parafiinisen dieselin tukeminen ei enää enää tuo merkittävää hyötyä ilmaston kannalta.
Parafiinisen dieselin tuesta on siis tullut käytännössä tavallisen polttoaineen tuki, joka kannustaa autoiluun. Siksi hallitus lakkautti parafiinisen dieselin tuen, joka tarkoittaa 120 miljoonan leikkausta ympäristölle haitallisiin tukiin.
2. Päästökaupan kompensaatiotuki (-121 milj. eur). Päästökaupan kompensaatiotuki on ilmastolle haitallinen tuki, jossa tietyille teollisuudenaloille korvataan päästökaupan aiheuttamia epäsuoria kustannuksia. Toisin sanoen tuki tekee ainakin osin tyhjäksi päästökauppajärjestelmän ohjaavan vaikutuksen, joka on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää ilmastopäästöjä. EU otti päästökaupan käyttöön vuonna 2005, minkä jälkeen päästökaupan alaisen päästöt ovat vähentyneet yli neljänneksen. Vuoden 2020 kompensaatioita varten on varattu kokonaiset 121 miljoonaa euroa.
Samalla hallitus otti käyttöön teollisuuden sähköistämisen tuen. Sähköistämisen tuki eroaa olennaisesti päästökauppakompensaatiosta, sillä se ei ole sidottu yrityksen aikaisempaan energiankulutukseen vaan siihen, kuinka paljon fossiilista energiaa saadaan korvattua sähköllä. Toisin sanoen tuki ei kannusta kuluttamaan enemmän energiaa, vaan kuluttamaan puhtaampaa energiaa. Suomen sähköntuotannosta suurin osa on päästötöntä. Koska lähes puolet kaikesta Suomessa käytetystä energiasta kulutetaan energiasektorilla, teollisuuden sähköistämisellä on iso rooli ilmastotyössä.
3. Teollisuuden energiaverojen palautukset (-235 milj. eur). Energiaintensiivisten teollisuudenalojen maksamien energiaverojen palautukset olivat vuonna 2020 suuruudeltaan 235 miljoonaa euroa. Energiaveroa maksetaan kivihiilen ja maakaasun poltosta, nestemäisistä polttoaineista ja sähköstä. Käytännössä se tekee paljon energiaa käyttäville yrityksille kaikesta energiankulutuksesta halvempaa, myös fossiilisista. Palautusjärjestelmän poistaminen ja osittainen korvaaminen sähköveron alennuksella kannustaa yrityksiä siirtymään pois fossiilisista polttoaineista. Energiaverojen palautusjärjestelmää onkin kritisoitu runsaasti, sillä se on mielletty turhaksi teollisuuden tueksi, joka on kiistämättä haitallinen ilmastolle.
+1. Turpeen verotuen leikkaus. Lisäksi hallitus lähes tuplasi turpeen verotuksen ja sopi lattiahintamekanismista, jolla varmistetaan, että turpeen tuotanto puolittuu vuoteen 2030 mennessä. Vaikka turve on yksi ilmastolle haitallisimmista energiamuodoista, sen alennetun verokannan kustannus on 180 miljoonaa euroa vuonna 2020. Toisin sanoen leikkaamisen varaa on. Samalla kun turpeen poltto vähenee, myös sille maksetut tuet vähenevät.
Ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaukset ovat vain osa hallituksen ilmastotoimien isosta kuvasta. Vuoden alussa Vuosaaren ilmastokokouksessa hallitus linjasi toimista, joiden avulla Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kaiken kaikkiaan tämä tarkoittaa 35 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennystä. Haittatukien karsimisen lisäksi vuoden 2020 tavoitteeksi asetettiin fossiilittoman liikenteen tiekartan laatiminen, jonka osana teemme laajan liikenteen verouudistuksen. Tämä työ on edessä tulevina kuukausina.
Nyt tehtyjen päätösten lisäksi vähintään yhtä tärkeitä ovat siis tulevat päätökset. Hallitus on nimittäin vasta vähän yli puolivälissä tarvittavien päästövähennysten suhteen. Päätöksiä tarvitaan vielä miltei 15 megatonnin edestä. Se on lähes yhtä suuri urakka kuin mistä tähän mennessä on päätetty.
Teollisuuden, energiaverotuksen sekä sähkön- ja lämmöntuotannon yhteenlaskettu päästövähennyksen tarve on 8-11 miljoonan hiilidioksiditonnia. Fossiilittoman liikenteen arvioidaan tuovan yli neljän miljoonan tonnin päästövähennykset. Toisin sanoen teollisuuden, energiasektorin ja liikenteen päästövähennysten myötä puhutaan erittäin mittavista askeleista kohti hiilineutraalia Suomea. Näin rakennetaan yhteiskuntaa, joka tekee osansa maapallon lämpenemisen pitämiseksi alle 1,5 asteessa.
Puoli miljardia leikattu ilmastolle haitallisista tuista, mutta tekemistä riittää vielä
Hallitus on siis leikannut noin puoli miljardia euroa ilmastolle haitallisista tuista, mikä on puoli miljardia enemmän kuin edellinen hallitus leikkasi. Se ei toisin sanoen leikannut ilmastolle haitallisista tuista senttiäkään, mutta turpeen verotukea se kyllä korotti tuntuvasti. Osana energiavero- ja yritystukiuudistusta nykyinen hallitus on huolehtinut, että suomalaisen teollisuuden on mahdollisimman helppoa uudistua ja toimia ilmastoystävällisesti. Hallituksen päätökset vauhdittavat teollisuuden sähköistymistä ja näin pienentävät sen hiilijalanjälkeä merkittävästi. On vain järkevää, että yritykset saavat kilpailuetua puhtaista teknologioista, ei fossiilisten käytön jatkamisesta.
Hallitus tekee siis sen, mitä lukuisat asiantuntijat ovat viime vuosina suosittaneet kerta toisensa perään. Lisäksi se on sitoutunut suuntaamaan EU:n elpymispaketista miljardiluokan panostukset ilmastotoimiin kuten talouden uudistumiseen vähähiiliseksi. Yli puolet Suomen osuudesta tullaankin käyttämään ilmastotoimiin. Myös näillä panostuksilla hallitus tukee ja kannustaa yrityksiä tekemään välttämättömän – ja kannattavan – muutoksen kohti vähähiilistä taloutta.
Opposition useaan otteeseen peräänkuuluttamia leikkauksia on siis tehty – tosin eri tavalla kuin he ehkä toivovat. Leikkaukset on kohdistettu ympäristön kannalta haitallisimpiin tukiin, ei koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Kantava ajatus onkin se, että vain hyvinvoivat ihmiset voivat kannatella hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Kun ikäpolvet pienenevät, on myös taloudellisesti tärkeää, että nuorille on annettu mahdollisimman suotuisat lähtökohdat tehdä töitä ja rakentaa yhteistä hyvinvointia. Tässäkin mielessä lapsilta ja nuorilta leikkaaminen on leikkaamista tulevalta hyvinvoinnilta.
Ilmastolle haitallisia fossiilitukia on kuitenkin edelleen jäljellä. Dieselpolttoaine ja työkoneiden kevyt polttoöljy nauttivat normaalia kevyemmästä verotuksesta. Turpeen verotus ei edelleenkään vastaa lähimainkaan sen aiheuttamia ympäristö- ja ilmastohaittoja. Myös jätteenpoltto energiaksi on verotonta, mikä ei kannusta kierrätysasteen nostamiseen. Jotta kivihiilen ja turpeen poltto ei korvaudu ainespuulla, on puunpolton verotusta tarkisteltava kuitu- ja tukkipuun osalta. Siksi hallituksen tulee laatia suunnitelma siitä, millä aikataululla loput fossiilituet ajetaan alas tai suunnataan uudelleen. Vähimmilläänkin on varmistettava, että energiaverojen ohjausvaikutus pois fossiilisista polttoaineista säilyy ajan myötä samana, eli verotasot on Ruotsin tapaan sidottava indeksiin.
Pitämällä kiinni hallituksen yhdessä sopimista sektorikohtaisia päästövähennyksiä Suomesta tehdään maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Paljon on jo tehty, mutta enemmän on vielä tehtävänä. Työ ilmaston, luonnon elonkirjon ja tulevien sukupolvien puolesta jatkuu.
Graafi 1. Päästökuilu hiilineutraaliin Suomeen
Graafi 2. Hallituksen sektorikohtaiset päästövähennystavoitteet 2018-2035.
Vihreät - De Gröna