Yhteiskunta uudistuu – kilometrit korvataan ja teollinen toiminta jatkuu

Eduskunta keskusteli keskiviikkona opposition vaihtoehtobudjeteista.

Vihreässä tulevaisuusbudjetissa vahvoina kärkinä ovat koulutus, tuloerojen tasaaminen sekä ilmastotoimet.

Kun huomioidaan valtion talous, ihmiset ja ympäristö, on perusteltua tarkastella kaikki saastuttavan fossiilienergian tukimuodot ja verohelpotukset tiheällä kammalla läpi ja kohdentaa näin säästyviä rahoja lapsiin ja nuoriin sekä köyhyyden torjuntaan.

Eduskunnassa vihreää vaihtoehtobudjettia syytettiin värikkäin sanakääntein liikkumisen hankaloittamisesta maaseudulla ja teollisuuden toimintaedellytysten tappamisesta. Kannattaa siis hetki tarkastella lukuja ja esitettyjä asioita, oikeissa mittasuhteissa. 

Vihreät esittävät merkittävää panostamista maaseudun elinkeinotoimintaa ja maatilojen tulopohjaa parantaviin biokaasuinvestointeihin sekä samalla liikennebiokaasun jakeluverkon laajenemiseen, jota henkilökohtaisistakin syistä hartaasti odotan. Maaseudulla asuvana perheellisenä tiedän yksityisautoilun tarpeen konkreettisesti ja tunnen julkisen liikenteen puutteet. Ilmastotekojen toteuttaminen liikkumisessa ei ole helppoa, ennen kuin se tehdään mahdolliseksi kaikkialla maassa. 

Eduskuntakeskustelussa värikkäästi tulkittu vihreiden esittämä kilometrikorvaustason tarkistus ei tarkoita sitä, että autoilu loppuu tai että ihmisillä ei olisi enää varaa käydä töissä. Kilometrikorvaus kattaisi vihreiden mallissa edelleenkin kaikki oman auton työkäytöstä aiheutuvat polttoaine- ja muut käyttökulut, mutta ei enää niin suurta osuutta auton hankinnasta, jossa lähtökohtana on käytetty verrattain korkeaa uutena myytyjen autojen keskihintaa, joka on liki 30 000 euroa. Kuinka moni suomalainen mahtaa ajaa 30 000 euron tai vielä kalliimmalla autolla?

Vihreät esittävät kilometrikorvauksien tason laskemista 140 miljoonalla eurolla siten, että tämän tarkistuksen jälkeenkin todelliset auton käyttökulut kyllä korvataan ja vielä vähän päällekin. Kenenkään autoa työssään käyttävän liikkumisen ja työnteon mahdollisuudet tällä tarkistuksella eivät häviä minnekään, ei maaseudulla, eikä kaupungeissa.

Verotuksessa huomioitavasta työmatkakuluvähennyksestä vihreillä on pitkän aikavälin tavoite. Vähennyksen perusteena pitäisi olla etäisyys työpaikasta. Sen tulisi paremmin huomioida myös se, onko julkista liikennettä todellisuudessa käytettävissä.

Nykyisellään 80 % työmatkakuluvähennyksistä maksetaan yksityisautoilijoille ja vähennykset vieläpä painottuvat yksityisautoiluun suurten kasvukeskusten kehyskunnissa, joissa tarjolla on hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Tässä on perustellusti korjattavaa. Työmatkakuluvähennykset koskevat noin 800 000 suomalaista, korjausliike on siksi tehtävä maltillisesti ja asteittain, sitä esitämmekin.

Vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyvät dieselin ja työkoneiden verotukien pienennykset puolestaan tarvitaan vauhdittamaan dieselautojen, raskaan liikenteen ja työkoneiden siirtymistä biopolttoaineisiin ja biokaasuun. Kuitenkin, kohtuuden nimissä, työkoneiden osalta noin 450 miljoonan euron verotuen pienennystä kompensoidaan reilun 340 miljoonan euron veronpalautuksilla ja dieselin verotuen 220 miljoonan euron pienennystä 120 miljoonan euron alennuksella ajoneuvoverossa.  

Vihreät haluavat satsata puhtaamman tulevaisuuden luomiseksi ilmastoystävälliseen liikkumiseen kaupunkien, maaseudun ja maakuntien välillä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Satsaus sisältää 13 miljoonan euron junaliikenteen ostot ensi vuoden budjetissa ja yhteensä 57 miljoonan euron raideinfrapaketin seuraavien kolmen vuoden aikana.

Toimivat raideyhteydet ovat tärkeitä maakuntien elinvoimaisuudelle, tällä hallituskaudella toteutetut junavuorojen lakkauttamiset ovat vaarantaneet maakuntien matkailuelinkeinoja ja eri puolilla maata asuvien ihmisten liikkumisen tasa-arvon.

Merkittävä tulovirta vihreässä tulevaisuusbudjetissa koulutuksen, tutkimuksen, ympäristön ja pienituloisten ihmisten aseman kohentamiseen on peräisin lukuisista vero- ja yritystukimalleista. Valtion talouden tutkimuskeskus on arvioinut ison osan nykyisistä verohelpotuksista ja muista tukimuodoista tehottomiksi yritysten kilpailukyvyn ja kansantalouden kasvuedellytysten kannalta. 

Ilmastotoimien vaikutukset yrityksiin puolestaan eivät ole tähänkään saakka olleet dramaattisia, vaan korkeintaan marginaalisia, usein olemattomia, sanoo Valtion talouden tutkimuskeskus. Siksi Vihreät ovat perustellusti esittäneet yhteensä lähes 260 miljoonan euron säästöä tehottomasta päästökauppakompensaatiosta ja teollisuuden energiaveron palautuksista.

Vai onko muka oikeudenmukaista, että köyhimmätkin kotitaloudet maksavat energiaintensiivisen teollisuuden alemman sähköveroluokan vuoksi sähköstään enemmän, kuin teolliset suuryritykset, jotka saavat maksamastaan sähköstä vielä veronpalautuksia? Ei ole, eikä se ole ilmastopäästöjenkään kannalta järkevää. Suomessa sähkön hinta teollisille toimijoille oli Eurostat:n mukaan vuoden 2016 jälkipuolella Euroopan unionin toiseksi halvinta. Me lakkauttaisimme teollisuuden energiaverojen palauttamisen ympäristölle haitallisina tukina. Teollisuutta tuetaan montaa muutakin reittiä, esimerkiksi alemmalla sähköveroluokalla.

Talousarvioesityksemme, jotka koskevat liikkumista, päästövähennystavoitteita ja teollisuuden verohelpotuksia ovat tasapainossa kohtuuden ja välttämättömien ilmastotoimien suhteen. Vihreä tulevaisuusbudjetti puolestaan on tasapainossa tulojen ja menojen suhteen. Rahanjaossa tehdään jokaisen euron kohdalla valintoja. Vihreä arvovalinta on inhimillinen, yhteiskunnan rakenteita uudistava ja ympäristöystävällinen tulevaisuus. Se näkyy myös budjetissamme.