Ville Niinistön ryhmäpuhe ERVV-mekanismista 13.11.

Arvoisa puhemies,
 
Suomen kohtalo on monin tavoin sidoksissa Euroopan tulevaisuuteen.
Aikamme suuret haasteet ilmastonmuutoksesta alkaen 
edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. 
Kukaan ei voi ratkoa aikamme suuria kysymyksiä yksin.
Erityisesti pienten valtioiden etu on eurooppalainen yhteistyö.
 
Meille vientimaana avoin talous on elinehto.
Ilman Euroopan yhteistyötä ei meillä olisi suurta sananvaltaa,
jos suuret maat alkavat kääntyä sisäänpäin kohti protektionismia.

Euroopan unionin yhteisöllisyys on Suomen etu. 
Tästä näkökulmasta meidän on myös katsottava asiaa, 
jota tänään käsittelemme.
 
Euroopan rahoitusvakausvälineen valtiontakausten pidentäminen
on lähinnä tekninen asia, mutta sen taustalla on yhteinen etu:
Kreikan saaminen takaisin jaloilleen tavalla, 
jossa se voi hallita velkataakkaansa.
Tämä on kaikkien eurooppalaisten yhteinen etu.
 
Samalla kyse on Euroopan unionin kansalaisista 
ja yhteisestä tulevaisuudestamme:
pitämällä huolta toivosta ja tulevaisuudenuskosta kaikille EU-kansalaisille,
luomme pohjaa koko Euroopan talouden menestykselle 
ja palautamme ihmisten luottamusta demokratiaan.
 
Koska vihreä eduskuntaryhmä voi kannattaa esitystä, 
keskityn puheenvuorossani laajemmin Euroopan unionin tilanteeseen ja talouteen.
 
Arvoisa puhemies,
 
On koko eurooppalaisen demokratian ja avoimen talouden kannalta tärkeää,
että erityisesti nuorilla sukupolvilla on toivoa tulevasta.
 
Eurokriisin hoito ei ole ollut Euroopan unionilta pelkästään menestystarina.
Kriisiin oltiin huonosti valmistautuneita.
Sen ratkaisemisessa huomio oli aivan liikaa talouden rakenteissa ja pankeissa,
mutta ihmiset liian usein unohdettiin.
 
Etelä-Euroopan suurissa jäsenmaissa Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa
kovan hinnan kiristyneestä valtiontaloudesta saivat maksaa nuoret.
 
Nuorisotyöttömyys nousi Espanjassakin yli 50 prosentin, Kreikassa vielä korkeammalle.
Monet koulutetut nuoret muuttivat ulkomaille.
Tämä on aiheuttanut kovaa hintaa maiden elpymiselle
ja toisaalta luonut pohjaa ääriliikkeiden kasvulle.
Liian kova talouskuri ei ole hyväksi demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille.
Se taas ei ole hyväksi myöskään taloudelle.
 
Kriisin hoidosta on otettava opiksi.
Ei riitä pelkästään se, että EU rakentaa aiempaa paremmat mekanismit euroalueen
ja laajemmin EU:n vakauden suojelemiseksi pankkisääntelyllä,
Euroopan vakausmekanismilla ja julkisen taloudenpidon valvonnalla.
 
Demokratia nojaa lopulta ihmisten luottamukseen.
Tämä luottamus on länsimaissa laajemminkin rapissut.
Paras tapa puolustaa markkinataloutta ja avoimuutta on 
pohjoismainen hyvinvointivaltio, 
jossa kansalaiset ovat tasa-arvoisia, 
jossa nuoriin panostetaan ja koulutusta arvostetaan, 
ja jossa tavoitteena on mahdollisuus mielekkääseen työhön kaikille.
 
Näitä arvoja meidän on nyt nostettava esille entistä vahvemmin
myös Euroopan unionin yhteistyössä.
 
Työllisyyden parantamisen ja köyhyyden torjumisen sekä 
nuorten koulutuksen on noustava EU:n budjetissa 
ja maiden välisessä yhteistyössä entistä keskeisempään asemaan.
Samoin on puolustettava Eurooppaa ihmisoikeuksien tyyssijana
ja puututtava Unkarin ja Puolan oikeusvaltion rapautumiseen.
 
Lisäksi ilmastonmuutoksen torjuminen
on väistämättä keskeinen osa 
tulevaisuuteen katsovan Euroopan unionin politiikkaa.
 
Parhaillaan neuvotellaan EU:n ensi vuoden budjetista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä.
Ensi vuoden syksyllä Suomi on Euroopan unionin puheenjohtajamaa.
 
Nyt Suomella on tilaisuus olla rakentamassa eurooppalaista yhteistä tulevaisuutta
ja luoda toivoa maanosallemme.
 
EU:n puheenjohtajamaana Suomen kannattaa nostaa koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen
sekä ilmastonmuutoksen torjuminen pääteemoikseen.
Erityisenä suomalaisena teemana meidän kannattaa nostaa esille Itämeren suojelu
sekä herkän arktisen alueen luonnon suojelu ja mustan hiilen päästöjen vähentäminen.
EU:n maatalouden tukien suuntaaminen uudestaan 
ravinteiden kierrätystä ja hiilen sidontaa vahvistavaan suuntaan auttaa
sekä ilmastoa että Itämerta.
 
EU:n on nostettava tutkimus- ja tuotekehityspanostensa määrää,
jotta olemme korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa maailman huipulla.
Nostamalla EU:n ilmastotavoitteiden kunnianhimoa
vauhditamme puhtaan teknologian osaamisen käyttöönottoa.
Se luo työpaikkoja.
 
Panostamalla talouden uudistamiseen, työllisyyteen sekä koulutukseen
voimme palauttaa ihmisten luottamusta myös Euroopan unioniin ja päättäjiin.

Näin olemme paremmin varautuneita myös tuleviin suhdannevaihteluihin ja kriiseihin.
 
Arvoisa puhemies,
 
Tullessaan EU:n jäseneksi Suomi oli aktiivinen EU:n yhteistyön kehittäjä.
Tämä Lipposen hallitusten linja on sittemmin unohtunut.
Nykyään näyttää siltä, että Suomi on ajautunut yhä enemmän rusinoita pullasta -linjalle.
 
Euroopan unionin yhteinen menestys on myös Suomen menestymistä.
 
Siksi Suomen kannattaa olla osa ratkaisua, ei osa ongelmaa.