Ville Niinistön puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 15.5.2021
Rakkaat vihreät ystävät, maantieteelle me suomalaiset emme voi mitään.
Mutta omalla toiminnallamme me voimme varmistaa, että Suomi on mahdollisimman hyvä paikka elää.
Jokainen voi omalta osaltaan miettiä: miltä maapallomme ja ihmiskuntamme tulevaisuus näyttäisi, jos sen sanelisivat entistä enemmän Venäjä tai Kiina?
Kun katson maailman tilaa suomalaisten valitsemana edustajana europarlamentista, näyttäytyy se kovin erilaiselta kuin eduskuntatalossa, yhden puolueen ylläpitämässä omahyväisessä ja itseään täynnä olevassa viivytyskeskustelussa.
Perussuomalaisten ajama nurkkakuntainen pelleily, jossa kansansuosiota haetaan Unkarin pääministeri-diktaattori Orbanin tavoin vain rikkomalla ja hajottamalla, ei voi olla Suomen tie.
Euroopan unioni ei ole nollasummapeliä, jossa Italian tai Espanjan menestyminen olisi pois Suomelta.
Euroopan unioni on Suomen tie yhteiskuntamme arvojen ja siten myös itsenäisyytemme suojelemiseen.
Yhdessä me Euroopan unionin jäsenmaat olemme enemmän kuin yksinämme: hajallaan me olisimme suurvaltojen pelinappuloina, voimapolitiikan hyväksikäyttämänä periferiana.
Oma yliopistotutkintoni on poliittisesta historiasta.
Euroopan historiaa viimeisiltä sadoilta vuosilta lukiessa ei voi kuin todeta sen, että Euroopan unionin synty ja sen luoma rauhan ja vakauden tila on koko Euroopan ja erityisesti sen pienten maiden etu.
Yhdessä me olemme suvereenimpia kuin yksinämme.
Siksi solidaarisuus on myös Suomen etu. Yhdessä me olemme vapaampia. Älkäämme ikinä unohtako sitä.
Kaikista puutteistaankin huolimatta Euroopan yhteistyö on paras tae sille,
että Suomen paikka maailmassa olisi mahdollisimman turvallinen,
että vientivetoisena taloutena voimme käydä kauppaa yli rajojen reiluin pelisäännöin,
että demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota puolustetaan niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella, ja sille että ilmastokriisi ja luontokato voidaan torjua.
Isot asiat ovat nyt pelissä. Euroopan unionin hajaannus on vain ja ainoastaan autoritääristen valtioiden ja autoritääristä yhteiskuntaa ajavien etu. Suomi on puolustanut koko itsenäisen historiansa ajan omaa demokratiaansa ja kansanvaltaansa. Suomi on noussut köyhyydestä panostamalla lasten koulutukseen, rakentamalla hyvinvointivaltion ja nostamalla kaikki kansalaisensa tasa-arvoiseen asemaan. Näitä arvoja me olemme myös sodissa puolustaneet.
On suorastaan häpeällistä, että autoritääristen voimien pussiin pelaajat nyt väittävät olevansa isänmaan asialla.
Ja näitä tyhjää kumisevia puheitaan he ovat nyt esitelleet eduskunnan istuntosalissa.
Tavoitteena oli varapuhemiehen ilmaisemalla tavalla jopa lykätä
asian käsittelyä syksyyn, eli siten kaikin mahdollisin tavoin
lykätä suomalaisten kansanvallan toteutumista.
Siitähän on kyse, jos pieni vähemmistö yrittää estää
eduskuntaa tekemästä päätöstä poikkeuksellisen tärkeässä asiassa.
Se on kansanvallan ja demokratian toteutumisen viivyttämistä.
Se kertoo puolueesta, joka on heti valtaa saadessaan valmis sen väärinkäyttöön.
Ei eduskunta ole eikä saa olla tosi-tv:tä,
vaikka nämä hahmot sitä ehkä ajattelevatkin.
Kyse on liian vakavista asioista tulevaisuudellemme.
Rakkaat ystävät,
Samaan aikaan kun keskustelu Suomessa näyttää tältä,
minulla on teille huomattavasti positiivisempi ja
valoisampi viesti europarlamentista.
Euroopan elpymispaketti ei ole täydellinen.
Se on silti paljon parempi kuin EU:n vastaus finanssikriisiin 2008.
Nyt Euroopan unionin viesti kansalaisilleen
ei ole vain leikkausten ja kurin tie.
Silloin talousvaikeuksissa oleville maille tuputettiin Brysselistä
vain leikkauksia pienituloisilta ja sosiaaliturvasta.
Nuorisotyöttömyys nousi esimerkiksi Espanjassa yli 50 prosentin.
Jos luottamus tulevaisuuteen katoaa kokonaiselta sukupolvelta,
se uhkaa luottamusta myös koko demokratialle
ja Euroopan yhteistyön legitimiteetille.
Yhdysvallat teki jo silloin fiksummin.
Presidentti Obaman hallinnon laaja elvytysohjelma nosti
Yhdysvaltain talouden ja suojasi työllisyyttä.
Samaan aikaan EU-maat jumiutuivat pitkittyvään
jähmettyneen talouden tilaan, Suomi mukaan lukien.
Se oli Euroopan oikeiston resepti, eikä se toiminut.
Nyt valtakapula on Euroopassa siirtynyt oikeistolta
enemmän taloudelliseen keskustaan.
Suomen on oltava tässä hereillä.
Pelkän talouskurin sijaan Eurooppa tarvitsee investointeja tulevaisuuteensa,
jotta se kykenee uudistamaan talouttaan, panostamaan tutkimukseen ja teknologiajohtajuuteen
sekä viherryttämään infrastruktuuriaan ja energiajärjestelmänsä.
Vihreissä saimme parannettua elpymispaketin sääntöjä, ja siitä on kohdistettava 38 prosenttia ilmastotoimiin ja 20 prosenttia digitalisaatioon.
Ympäristöhaitallisia investointeja ei saa tukea.
Me tarvitsemme Euroopan elpymispaketin.
Sisämarkkinoiden ja talouden uudistaminen yhteisillä investoinneilla Euroopassa luo pohjaa tulevaisuudelle, jossa Suomikin menestyy paljon paremmin.
Samalla puolustamme sitä jopa 18 miljardin euron vuosittaista hyötyä,
mitä Suomi ja sen vientivetoinen talous saa EU:n sisämarkkinoista.
Tässä mittakaavassa laskennallinen vastuumme
elpymispaketista on hyvin pieni, hyötymme mittava.
Euroopan keskuspankki myös elvyttää nyt rahapolitiikassa
Yhdysvaltain Federal Reserven tavoin.
Myös Euroopan unionin on osaltaan elvytettävä finanssipolitiikassa,
jotta me voimme pärjätä globaalissa kilpailussa.
Jotkut sanovat, että Eurooppa ja Suomi nousevat kyllä Yhdysvaltain vanavedessä ilman omaakin elvytystä.
Mutta myös sillä on merkitystä, kuka elvyttää.
Vain me voimme elvyttää investoimalla omaan tutkimukseemme,
omaan energiajärjestelmäämme, omaan liikenneinfraamme ja omaan digitalisaatioomme.
Kyse on siitä, että investoimme Euroopan talouden uudistamiseen tavalla,
jolla otamme maailmanlaajuista tutkimus- ja teknologiajohtajuutta
ja jolla samalla ratkaisemme ilmastokriisiä.
Se on huomattavasti fiksumpaa politiikkaa varmistaa Euroopan uudistuminen kestävän kasvun tielle kuin vain toitottaa sitä, että alijäämä on pahasta.
Sama muutos on käynyt Yhdysvalloissa. Bidenin hallinto tekee yllättävän aatteellista politiikkaa: New deal tekee paluun biljoonien dollarien investointiohjelmassa, joka kohdistuu maan talouden ja infran viherryttämiseen.
Samalla USA on ilmoittanut tekevänsä töitä maailmanlaajuisen yritysverotuksen minimitason luomiseksi.
Valtiovarainministeri Yellen on vedonnut kansainväliseen yhteisöön,
jotta race to the bottom -verotuksen alasajossa maiden välisen verokilpailun seurauksena loppuu.
Yhdysvallat on myös ilmoittanut, että se on osaltaan valmis avaamaan koronarokotteiden osalta patenttisuojaa, jotta kehittyvät maat saavat nopeammin ja edullisemmin rokotteensa ja globaali pandemia voidaan siten torjua.
Bidenin talousneuvonantajat ilmoittavat, että verotuksen jatkuvan keventämisen tie kaikkein varakkaimmille vaurautta keskittävällä tavalla, ”trickle down” -puheiden säestämänä on loppu.
Nyt huomioon nousee tasa-arvon turvaaminen, vähemmistöjen ja keskiluokan taloudellisen aseman nostaminen.
On tapahtumassa historiallinen muutos kansainvälisessä politiikassa,
ja sille on korkea aika.
Läntiset demokratiat voivat liittoutua nyt keskenään puolustamaan hyvinvointivaltion veropohjaa, joka takaa myös Suomen hyvinvointimallin ja kansalaistemme tasa-arvon tavoittelun tulevaisuutta.
Samalla ilmastopolitiikassa voimme vaatia sellaisia pelisääntöjä maailmantaloudelta, että vapaa kauppa on yhä tavoitteemme mutta se on ehdollista ympäristö- ja ilmastopäästöjen hillitsemiselle
sekä ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien turvaamiselle.
Tähän historialliseen liikkeeseen meidän on tartuttava.
Globaalisti demokratia ja oikeusvaltio ovat olleet viime vuodet taantumassa.
Nyt voimme taas näyttää edistyksen valoa, kun ajamme samalla kaikille reiluja pelisääntöjä maailmaan.
Meille vihreille tämä on iso hetki. Maailman ja Euroopan talouspolitiikka siirtyvät sinne,
mistä me olemme puhuneet. EU-komissio on nyt ensi kertaa liikkumassa vihreiden linjalle siinä, että kauppasopimuksiin on saatava tiukat ehdot ilmastonsuojelulle ja ihmisoikeuksille.
Samalla ilmastokriisi ja luontokadon torjuminen ovat ensi kertaa Euroopan unionin päätavoitteita talouden uudistamiselle.
Saksassa vihreät ovat nousemassa haastamaan jopa liittokanslerin paikasta syksyn vaaleissa. Nyt on meidän hetkemme muokata Suomen, Euroopan ja maailman tulevaisuutta. Siksi meidän kannattaa korottaa ääntämme myös Suomessa ja olla yksi päävaihtoehdoista Suomen suunnalle.
Meidän on osoitettava, että tiivis eurooppalainen yhteistyö on Suomen etu. Meidän on osoitettava, että ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen tapahtuvat yhdessä, ja tässä Eurooppa ja Suomi menestyvät myös taloudellisesti suunnannäyttäjänä. Meidän on osoitettava, että nyt maailman talouden suunnanmuutos on tilaisuus puolustaa hyvinvointivaltiota, ihmisoikeuksia ja kansalaistemme tasa-arvoa.
Kysymys ei ole vallansiirrosta Suomesta Brysseliin, vaan hukatun vallan ottamisesta takaisin maailmantalouden pyöristä demokratian hallintaan.
Rakkaat vihreät ystävät,
Olen tehnyt 20 vuotta ilmastopolitiikkaa, enkä ole kertaakaan sinä aikana ollut näin toiveikas ilmastotoimien suhteen kuin nyt.
Maailmantalous on muuttamassa suuntaa. Ilmastoratkaisut ovat jo nyt valtavirtaa.
Kymmenen vuotta sitten ympäristöministerinä ajoin Suomelle sen historian ensimmäistä ilmastolakia.
Silloin elinkeinoelämän ja teollisuuden johto vastustivat sitä.
Nyt kun teen ilmastopolitiikkaa europarlamentissa, elinkeinoelämä ja teollisuus on mukana edistämässä sitä.
Kuukausi sitten europarlamentti ja ministerineuvosto saavuttivat sovun EU:n ilmastolaista. Sillä EU sitoutuu vähentämään päästöjään vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä.
Kun puhuin tämän tavoitteen puolesta Suomen hallituksessa jo vuonna 2012, ne sanat mitä elinkeinoministeri Häkämies sanoi minulle sitä vastaan eivät ole painokelpoisia.
Tänään Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Häkämies kannattaa tavoitetta.
Samalla kun me tunnustamme sen faktan, että ilmastotieteen valossa tämäkään tavoite ei ole enää riittävä edes Euroopan unionin oman osuuden osalta, on meidän tunnistettava myös se voima mitä olemme olleet mukana edistämässä.
Me olemme voittaneet kamppailun denialisteja vastaan. Me olemme voittaneet kamppailun elinkeinoelämän jarruttelua vastaan.
Nyt tiedetään, että hiilineutraali yhteiskunta tulee. Kysymys on enää siitä, koska se on saavutettu.
Samaan aikaan muutos tapahtuu myös toisaalla. Kaksikolmasosaa maailman päästöistä tulee maista, joilla on jo tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2050 tai 2060 mennessä.
Meillä on yhä mahdollista rajoittaailmaston lämpeneminen lähelle 1,5 astetta.
Viimeisen viiden vuoden sitoumukset päästövähennyksistä ovat jo hilanneet ennusteet kolmen asteen lämpenemisestä kahden asteen tuntumaan.
Ja yhä voimme tehdä enemmän. On myös muistettava, että jokainen desimaali vähemmän lämpenemistä on iso asia maapallomme ekosysteemien ja ihmiskuntamme tulevaisuuden puolesta.
Olemme onnistuneet rakentamaan entistä suuremman liittouman ilmastonsuojelun puolesta.
Tämä ON historiallinen tilaisuus. Se Suomen kannattaa käyttää hyväksi.
EU:n ilmastolain hyväksymisestä alkaa pyörimään iso pyörä: heinäkuusta alkaen komissio julkaisee lakiesityksensä uusiutuvan energian edistämisestä, energiatehokkuuden kasvattamisesta, autojen päästönormien tiukentamisesta, päästökaupan kiristämisestä ja laajentamisesta sekä metsien hiilinielujen vahvistamisesta.
Meidän vihreiden kannattaa kutsua entistä enemmän voimia osaksi tätä liittoumaa.
Se on Suomen etu, jos jokin. Tämä on tulevaisuus, jota meidän kannattaa olla rakentamassa.
Rakkaat ystävät,
Kun valmistaudumme nyt Suomessa kuntavaaleihin, maailman isot murrokset linkittyvät vahvasti siihen miten voimme turvata hyvän arjen kunnissamme.
Me tiedämme, että ilmastonsuojelu etenee lujaa, eikä valinta enää ole siinä väistyvätkö diesel- ja bensamoottorit uusista autoista puhtaampien autojen tieltä.
EU:n päästönormit pitävät jo siitä huolen, että auton valmistajat eivät enää 2030-luvulla valmista perinteisiä moottoreita.
Sama murros tapahtuu energiantuotannossa. Fossiiliset ja turve ajetaan alas, nopeammin kuin Suomessa ymmärretäänkään. Päästökaupan ohjaus toimii.
Viestini kuntavaaleihin onkin nyt se: ilmastoteknologian murros on tapahtumassa. Me voimme osaltamme Suomessa valita sen, olemmeko tämän murroksen tekijöitä vai vain sen sivustaseuraajia.
Otammeko itse kuntien ja valtion päätöksillä käyttöön puhtaita ratkaisuja, joilla luomme kotimarkkinoita omille yrityksillemme ja osaamisellemme, jota sitten viemme maailmalle ratkomaan ilmastokriisiä.
Luommeko työtä ja tulevaisuutta suomalaisille ilmastokriisin ratkaisijona samalla, kun parannamme arjen elämänlaatua ja liikkumisen vapautta.
Vai olemmeko sivustakatsojia,
jotka seuraavat vain omaa itseään täynnä olevaa tosi-tv:tä Arkadianmäellä samalla kun taloutemme jämähtää menneisyyteen, hyvinvointipalvelumme jäävät päivittämättä ja luontomme jää suojelematta?
Me vihreät tiedämme, miten Suomen menestystarinaa voi tästä eteenpäin jatkaa.
Nostakaamme siis ääntämme sen tulevaisuuden puolesta.
Huomenna Suomi on vihreä.