Ville Niinistö: Europarlamentti hyväksyi historiallisen luonnonsuojelutavoitteen – sitovilla globaaleilla tavoitteilla pysäytetään luonnon monimuotoisuuskato 2030 mennessä

Europarlamentti vaatii sitovia tavoitteita niin globaalisti kuin Euroopan sisällä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi ja vahingoittuneiden ekosysteemien ennallistamiseen.

Europarlamentti hyväksyi tänään asiaa koskevan kannanoton, jolla se ohjaa EU:n linjaa YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevaan kokoukseen Kiinassa lokakuussa.

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö neuvotteli sovusta vihreiden edustajana ja on siihen tyytyväinen.

– Maailman huippututkijat ovat varoittaneet, että jopa miljoona lajia on vaarassa kadota sukupuuttoon vuoteen 2030 mennessä. Ihmisen aiheuttama luonnon köyhtyminen vaarantaa lajien itseisarvon lisäksi omaa tulevaisuuttamme ja on ilmastonmuutoksen rinnalla vakava uhka maapallomme kestävälle kehitykselle. Europarlamentin kanta on historiallinen tuki luonnonsuojelulle. Maapallomme luonto ansaitsee lain suojan, siksi tarvitaan globaaleja sitovia tavoitteita ja rahoitusta, Niinistö korostaa.

Europarlamentti vaatii sekä EU-maita että YK:n kokousta sitoutumaan meri- ja maa-alueiden suojelun kasvattamiseen 30 prosenttiin pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Jo vahingoittuneista ekosysteemeistä ennallistettavaksi velvoitettaisiin 30 prosenttia.

– Samalla tavalla kuin Pariisin sopimuksessa asetetaan ilmastotavoite puoleentoista asteeseen, on luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle oltava selkeitä ja mitattavia tavoitteita. Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä: suojelutavoitteen tulee olla 30 prosenttia maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä. Silloin voimme vaatia samaa myös muilta mailta YK:n ratkaisevan tärkeässä kokouksessa Kiinassa, Niinistö sanoo.

Samalla parlamentti vaatii 10 prosenttia seuraavan seitsemän vuoden rahoituskehyksestä luonnon monimuotoisuutta vahvistaviin toimiin ja haluaa kaksinkertaistaa EU:n Life-luonnonsuojeluohjelman rahoituksen. Kattavien suojelutavoitteiden lisäksi Niinistö painottaa suojelun laatua.

– Kyse ei ole pelkästään suojelualueiden määrästä, vaan myös laadusta. Suojelualueiden tule olla laajoja ja yhtenäisiä ja niitä tulee hallinnoida ja hoitaa huolellisesti. Natura-verkoston yhtenäisyyttä on lisättävä, jotta uhanalaisten lajien suojelu paranee ja lajien mahdollisuudet selviytyä lisääntyvät. Alueiden tulee edustaa erilaisia luontoarvoja, esimerkiksi syyskuussa julkaistu IPCC:n meriraportti painotti erityisesti merellisten alueiden ja rannikkoseutujen suojelun tarvetta.

– Liikkeelle on lähdettävä perusasioista: tarvitaan selkeä määritelmä sille, mikä ylipäänsä on “suojeltu alue” ja millaista taloudellista toimintaa siellä voi sallia. Liian usein suojelu on vain nimellistä. Euroopan komission on tärkeää valvoa tarkemmin, että EU:n luonnonsuojelusäädöksiä myös noudatetaan, Niinistö sanoo.

Euroopan komissio julkaisee uuden EU:n luonnon monimuotoisuusstrategian keväällä 2020. Se ohjaa Euroopan unionin toimia luonnonsuojelussa 2030 mennessä, joihin myös Suomen on osaltaan sitouduttava.