Vihreitä lääkkeitä sote-jär­jes­telmän ongelmiin

Sote-järjestelmämme on vaikeuksissa. Päivystykset ovat tukossa, hoitajat jättävät alan, nuoret voivat huonosti ja väestön ikääntyminen kasvattaa kustannuksia ja painetta palveluntuottajille. Vihreät lääkkeet sote-kriisin ratkaisemiseksi perustuvat tutkittuun tietoon sekä terveys- ja hyvinvointiongelmien ennaltaehkäisyyn.

Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, kuinka saamme pidettyä huolta lapsista ja nuorista sekä ikäihmisistä. Elämän loppupään toimintakykyisiä vuosia tulee lisätä ja ikääntyvien ympärivuorokautisen hoivan tarvetta pienentää. Samalla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin tulee panostaa. Mielenterveyskriisi tulee yhteiskunnallemme kalliiksi ja siihen on puututtava. Vihreä sote-politiikka perustuu ennaltaehkäisyyn, henkilöstön parempaan huomiointiin, vaikuttavuuteen ja säästöihin, joita saadaan aikaan kun panostetaan ajoissa ihmisten hyvinvointiin.

Sote-kriisin ratkaisuun tarvitaan laaja-alaista ajattelua. Vihreät haluavat säätää laajan terveysveron sekä korottaa alkoholin ja tupakan verotusta. Näillä kaikilla on terveysvaikutuksia verokirstun kasvattamisen lisäksi.

Alla esittelemme keskeisimpiä toimenpiteitä sote-kriisin ratkaisemiseksi.

Rahoitus 

Hyvinvointialueiden rahoituksen kehittämistä tulee jatkaa. Meidän tulee kuitenkin huomioida, että hyvinvointialueet ovat vasta aloittaneet toimintansa eivätkä äkkinäiset muutokset rahoitusjärjestelmään ole toivottavia. THL:n tarvevakiointi kehittyy ja on huolehdittava siitä, että sosiaalisia riskitekijöitä kuvaavia mittareita on riittävästi. Rahoituksen kehittämisessä tulee nojata tutkittuun tietoon. Vihreät ovat rahoitusjärjestelmää rakennettaessa ajaneet etenkin ennaltaehkäisevää rahoitusta, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen suunnattua hyte-kerrointa. Lisäksi Vihreät ovat ajaneet vieraskielisten- ja saamenkielisten palveluiden turvaamista.

Jatketaan rakenneuudistusta.  Annetaan hyvinvointialueille verotusoikeus itsehallinnon varmistamiseksi. Maakuntavero kannustaisi alueita tehokkaaseen taloudenpitoon ja ennaltaehkäisevien palveluiden tuottamiseen. Jatketaan monikanavarahoituksen purkamista. Valmistellaan kannustinjärjestelmä hyvinvointialueiden yhdistymistä varten, joten mahdolliset liitokset saadaan toteutettua hallitusti.

Hoitoon­pääsyn nopeutta­minen

Otetaan asteittain käyttöön omatiimi -malli ja hoitajien ja fysioterapeuttien suoravastaanotot perusterveydenhuollossa. Oma lääkäri tai oma tiimi parantaa tutkitusti tuloksia ja tyytyväisyyttä sote-palveluihin. Pitkäaikaiset asiakassuhteet on turvattava ennen kaikkea potilaille, joilla on pitkäaikaissairauksia ja siksi uudistus tulisi ensimmäisessä vaiheessa ulottaa heihin.

Panostetaan päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyskriisi tulee yhteiskunnallemme kalliiksi. Mielenterveyshäiriöiden aiheuttamat kustannukset ovat 11 mrd euroa vuodessa. Työkyvyttömyyseläkkeistä 51% johtuu mielenterveyden häiriöistä. Mielenterveyssyiden takia suomalainen työelämä menettää 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Siksi vihreät toteuttaisivat terapiatakuun, perustaisivat matalan kynnyksen mielenterveyspisteen jokaisen kunnan alueelle ja panostaisivat koko mielenterveyspalveuiden hoitoketjuun. Päihdepalveluissa tulee panostaa matalan kynnyksen palveluihin ja varmistaa korvaushoidon saatavuus sekä laatu. Myös huumeiden käyttöhuoneet tulee mahdollistaa lainsäädännöllä. Pikkulapsiperheitä tulee tukea vahvistamalla perhekeskusten mielenterveysosaamista ja palveluita. Psykoterapiakoulutuksista tulisi tehdä maksuttomia.

Henkilöstön saatavuus

Parannetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten saatavuutta, pysyvyyttä ja alan houkuttelevuutta parantamalla palkkausta ja työoloja useamman hallituskauden mittaisella ohjelmalla. Hoivakriisi on kärjistynyt pisteeseen, jossa on toimittava. Tarvitaan monihallituskautinen palkkaohjelma, jolla hoiva-alan ammattilaiset nostetaan palkkakuopasta.

Käynnistetään rekrytointiohjelma ja koulutetaan sote-henkilöstöä jo lähtömaassa. Etenkin hoitajille tulisi käynnistää kieli- ja muita pätevyyskoulutuksia lähtömaissa. Rahoitetaan etenkin sellaisten koulutusten toteuttajien hankkeita, joiden kautta rekrytoidut ammattilaiset pysyvät Suomessa.

Saatavuusharkinnasta on luovuttava ja perheenyhdistämisen tulorajoja on laskettava, jotta ulkomailta tulevat hoitajat saavat perheensä mukaan.

Ennaltaeh­käi­syssä onnistu­minen

Tarjotaan väsyneille lapsiperheille kotipalvelua. Kotipalvelu on tehokas tapa tukea perheitä vaikeiden aikojen yli. Annetaan äitiys- ja lastenneuvolan työntekijöille oikeus tehdä ammatillinen arvio ja myöntää kotipalvelua. Kotipalveluun tehtiin mittavat leikkaukset 1990-luvun laman yhteydessä, eikä käyttöaste ole koskaan palannut ennalleen. Nelinkertaistetaan kotipalvelun käyttöaste 1990-luvun tasolle.
Uudistuksen kustannus olisi noin 20 miljoonaa euroa.

Otetaan perhekeskuksen palveluvalikoimaan teinineuvolat eli murrosikäisten nuorten vanhemmille ja perheille suunnatut tukipalvelut. Parannetaan perhekeskusten palveluiden saatavuutta.

Luodaan ikäihmisten harrastustakuu. Monet kunnat tarjoavat jo ikääntyville asukkailleen maksuttomia uimahalli- ja kuntosalikäyntejä, ja kulttuuriharrastuksilla on todistetusti niin mielen- kuin muutakin terveyttä parantava vaikutus. Tasapaino- ja lihaskuntoharjoittelulla voidaan tutkitusti laskea lonkkamurtumien määrää 56% (millä tahansa liikunnalla 27%) ja siten saada aikaan merkittäviä säästöjä. Suomessa leikataan noin 6000 lonkkamurtumaa vuodessa ja Ikäinstituutin mukaan yhden lonkkaleikkauksen hinta on keskimäärin 30 258 € ensimmäisen vuoden aikana. Noin 25 % 65-74-vuotiaista eli 175 000 henkilöä ei harrasta liikuntaa lainkaan. Ikäinstituutin laskelman mukaan liikuntaohjaajien palkkaaminen heidän liikuntaharrastustaan varten maksaisi 30 miljoonaa euroa ja lonkkamurtumien väheneminen toisi säästöä noin 21 miljoonaa euroa. Ikäihmisten toiminnallista liikuntaa lisäämällä saadaan myös tuettua kotona pärjäämistä, sydän-, verisuoni- ja aivoterveyttä sekä muita kaatumisista aiheutuneita kustannuksia. Jos uudistuksen seurauksena 1% 65-74-vuotiaista, jotka eivät harrasta liikuntaa lainkaan, päätyisi vuotta myöhemmin ympärivuorokautisen palveluasumiseen tuottaisi uudistus säästöjä 105 miljoonaa vuodessa. Uudistuksen toisi siis kokonaisuudessaan säästöjä 96 miljoonaa euroa.

Mahdollistetaan osittaisen hoitovapaan käyttö yli 75-vuotiaiden läheisille. Ruuhkavuodet eivät lopu pikkulapsiaikaan. Läheiset uupuvat helposti huolehtiessa esimerkiksi ikääntyvistä vanhemmistaan ja toisaalta yhteiskunnan näkökulmasta on eduksi, jos ikäihmiset pärjäävät kotonaan pidempään. Moni uupuu kun hoidettavana on läheisiä ja kuormittava työ. Osa siirtyy kokopäiväiseksi omaishoitajaksi tai jää eläkkeelle, kun työn ja ikääntyvien vanhempien auttaminen arjessa muuttuu liian kuormittavaksi. Hoivavastuu iäkkäistä läheisistä kasautuu erityisesti naisille, mihin on tärkeää vaikuttaa myös yhteiskunnallisten asenteiden kautta.  Uutta hoitovapaata voisi nostaa yksi läheinen yli 75-vuotiasta kohden. Tuki olisi samankaltainen kuin 1.-2.-luokkalaisten vanhemmille suunnattu osittainen hoitovapaa, mutta ehtona olisi, että ikäihminen ei olisi ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan uudistuksen hinta-arvio olisi 21 milj. Uudistus olisi kustannusneutraali, jos noin 350 ikäihmistä vuodessa jaksaisi asua kotona läheisensä tuella, eikä siirtyisi ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen.

Luodaan investointituki sote-kiinteistöjen viilentämiseen kuumenevina kesinä. Viime vuosien kuumat kesät ovat osoittaneet, että sairaalamme ja ikäihmisten hoivalaitokset eivät ole varautuneet ilmaston muutokseen. Läkähdyttävän kuumat tilat pitää tehdä turvallisiksi ja mukaviksi kaikille. Energiatehokkuuden parantaminen on elintärkeää niin hintojen nousun kuin vihreän siirtymänkin näkökulmasta. Tarjotaan hyvinvointialueille mahdollisuus luopua öljylämmityksestä sekä hankkia aurinkopaneeleja ja ilmalämpöpumppuja mm. sairaaloihin, hoivakoteihin ja sote-keskuksiin, jotta kustannukset lämmitykseen talvella ja villennykseen kesällä saadaan pysymään kohtuullisina. Tuella katettaisiin noin 20-30% investoinnista, joka jatkossa toisi hyvinvointialueelle säästöä. Määräaikaisen toimen kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa.

Ehkäistään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lisätään turvakotien määrää. Naisiin kohdistuvalla väkivallalla on kova hintalappu paitsi väkivaltaa kokeneille että koko yhteiskunnallemme. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet käyttävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita kaksinkertaisesti  ja oikeuspalveluita jopa nelinkertaisesti muuhun väestöön verrattuna. Kustannukset kuitenkin lähtivät laskemaan, kun väkivalta tunnistettiin sote-palveluissa. Vihreät haluavat säätää lähisuhdeväkivallan ehkäisytyötä selkiyttävän lain. Lailla selvennetään kuntien, alueiden ja valtionhallinnon yhteistyötä, rooleja ja vastuita lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä. Turvakotien määrä tulee nostaa kohti Istanbulin sopimuksen edellyttämää tasoa ja niiden saavutettavuutta parantaa. Tarvitaan lisää niin maantieteellistä kattavuutta, etäturvakoteja kuin saamenkielisiä palveluitakin. Myös seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikköihin eli SERI-keskuksiin hakeutumisaikaa tulisi pidentää, jotta jokainen väkivaltaa kokenut saisi tarvitsemansa avun.

Palveluiden laatu ja vaikuttavuus

Yhdistykset ja yritykset ovat hyvinvointialueiden tärkeä kumppani. Sote-palveluita tulee ulkoistaa hallitusti huolehtien hyvinvointialueiden riittävästä omasta palvelutuonnosta. Ulkoistukset ovat paikallaan erityisesti silloin kun yksityinen palveluntarjoaja tuottaa palvelut laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. Etenkin asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit sopivat monien palveluiden ulkoistamiseen.

Tarvitaan tehottoman toiminnan alasajo-ohjelma, uutta ajattelua ja digitaalisaatiota. On aika vapauttaa sote-alan ammattilaisten aikaa ihmisten pompottelusta heidän kohtaamiseensa.  Kansallinen terveysteknologiastrategia arvioisi eri teknologioiden hyödyt, haitat ja kustannustehokkuus, sekä vauhdittaa toimivien ratkaisujen käyttöönottoa. Tehdään tutkimuksesta sote-ammattilaisten arkipäivää ja lisätään hyvinvointialueiden tutkimusrahoitusta. Kiinnostavilla tutkimushankkeilla mahdollistetaan uusien innovaatioiden kehittäminen, parannetaan palveluiden kustannustehokkuutta, luodaan kiinnostavia urapolkuja ja houkutellaan mm. lääkäreitä julkiselle sektorille. Luodaan perusterveydenhuollon tutkimusstrategia. Lisätään sosiaalialan tutkimuksen rahoitusta ja osaamis- ja tukikeskusten resursseja. Lisätään valtion terveyskeskuksille ja sairaaloille myöntämän tutkimusrahoitusta (VTR).