Vihreiden Tietopoliittinen ohjelma esittelee vihreän ihmislähtöisen digitalisaation tavoitteet
Vihreiden uusi Tietopoliittinen ohjelma esittelee vihreän ihmislähtöisen digitalisaation tavoitteet, joissa digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään yhteiskunnassa ketterästi ja luovasti – kansalaisten tiedollisia oikeuksia, turvallisuutta ja osaamista sekä demokratiaa vahvistaen. Ohjelma hyväksyttiin puoluevaltuuskunnan etäkokouksessa 16.5.2021.
– Digitalisaatio on yksi keskeinen yhteiskuntaa muokkaava muutosvoima, jonka mahdollisuudet tulisi valjastaa hyvään samalla, kun varjopuolia kitketään. Uudet politiikkalohkot ovat syntyneet vastaukseksi yhteiskunnan muutokseen. Sosiaalipolitiikalle oli tilaus 60-luvun rakennemuutoksissa ja vihreän liikkeen alkuaikoina ympäristöpolitiikka muodostui omaksi politiikkalohkokseen hakemaan ratkaisuja ympäristökriisiin. Nyt tarvitaan kestävää, yli hallituskausien ulottuvaa tietopolitiikkaa, jolla ohjataan digitalisoituvaa yhteiskuntaa ihmislähtöiseksi ja kestäväksi, Tietopoliittisen ohjelman työryhmän puheenjohtaja Antti “Jogi” Poikola sanoo.
Ohjelma kuvaa Vihreiden näkemyksiä kokonaisvaltaisen tietopolitiikan sisällöistä ja johtamisesta. Ohjelmassa esitetään tietopolitiikalle vastuuministeriä ja omaa ministeriötä.
– Perustettavan ministeriön tulee olla uudenlainen verkostomainen toimija. Se ei saa eristäytyä perinteiseen tapaan omaksi siilokseen. Se tukee ja johtaa tietopolitiikkaa yhdessä kaikkien hallinnonalojen kanssa. Oman ministerin ja ministeriön myötä tietojohtamisen kehittäminen ei ole enää kenenkään toissijainen tehtävä. Ministerin onnistumista arvioidaan sen perusteella, miten hyvin tiedon hallinta ja johtaminen on hoidettu valtionhallinnossa ja kunnissa, Vihreiden ex-kansanedustaja Jyrki Kasvi sanoo.
Verkossa tapahtuva häirintä, vihapuhe, uhkailu ja maalittaminen ovat sananvapauden nimissä tapahtuvaa oikeuksien väärinkäyttöä, jolla pyritään vaientamaan ihmisiä. Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo runsaasti keinoja puuttua verkkohäirintään. Näitä välineitä ei kuitenkaan käytetä riittävän tehokkaasti joko viranomaisten asenteista tai resursseista johtuvista syistä.
– Vaientamisella, vainolla ja häirinnällä yritetään sulkea eri näkökulmia ja ihmisryhmiä julkisen keskustelun ulkopuolelle, ja häirintä on usein sukupuolittunutta ja vähemmistöihin kohdistuvaa. Se uhkaa yhteiskuntarauhaa, demokratiaa ja avointa keskustelua. Vainoon ja häirintään on mahdollista ja tarpeen puuttua sekä teknologian avulla että yhteiskunnallisin toimin. Viranomaisille tarvitaan selkeät ja yhdenmukaiset toimintaohjeet ja riittävät resurssit digitaalisen häirinnän torjuntaan ja ehkäisyyn. Tärkeää on tietysti myös puuttua verkon haitallisten lieveilmiöiden juurisyihin ja ennaltaehkäistä niitä, Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne sanoo.
Samalla kun digitalisaatio etenee, on meillä käsillä ekologinen kriisi ilmastonmuutoksen ja luontokadon muodossa. Kehittyvä digitaalinen teknologia tuo työkaluja näiden kriisien taklaamiseen, mutta samalla ICT-sektorin energian ja resurssien tarve on kasvanut ja alalla on vielä paljon matkaa kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen.
– Digitalisaatio ei ole vain bittejä – se on myös kuparia, harvinaisia maametalleja, piitä ja sähköä. Digitalisaation ympäristöjalanjäljestä tarvitaan lisää tutkimustietoa, mutta on selvää että ekologisen kestävyyden on oltava osa tietopolitiikkaa. Selkeitä askelia tässäkin on jo tarjolla: esimerkiksi datakeskusten hukkalämmöt kannattaa hyödyntää, ja kuluttajille taata oikeus korjata laitteensa, Harjanne linjaa.
Vihreät - De Gröna