Vihreiden maatalousohjelma: Suomalaisesta maataloudesta on tehtävä maailman eettisintä ja kestävintä

Ruoantuotannon kehittämisellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Suomen maatalouspolitiikan tavoitteena tulee olla tehdä suomalaisesta maataloudesta maailman eettisintä ja kestävintä. Vihreiden puoluevaltuuskunnan 9.9.2018 hyväksymä maatalousohjelma tähtää Suomen maatalouden kehittämiseen ja eläintuotteiden kulutuksen vähentämiseen. Maatalouden tulee olla myös taloudellisesti kestävää ja viljelyn kannattavuuden on parannuttava.

Lämpenevä ilmasto, sään ääri-ilmiöt, kuivuusjaksot, rankkasateet ja lumettomat talvet muuttavat myös maataloutta. Säiden ja luonnon armoilla toimivan maatalouden on sopeuduttava tilanteeseen. Maatalous tulee saada nykyistä huomattavasti enemmän mukaan ilmastotalkoisiin.

– Maatalous tuottaa noin 20 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi keino vähentää maatalouden päästöjä on vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Siihen ohjelmassa esitetty keino on eläinperäisten tuotteiden hintaohjaus. Kun tähän kytketään eläinten hyvinvointi-indeksi, taataan se, että eläinperäisten tuotteiden kulutus ei vain siirry kohti halvempia eläintuotteita, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo.

Myös viljelytavoilla voidaan vaikuttaa maatalouden ilmastopäästöihin.

– Viljelytapoja kehittämällä hiiltä voidaan saada sitoutumaan peltoihin entistä tehokkaammin. Maatalouden yhteydessä on myös huomattavat mahdollisuudet osallistua puhtaamman energian tuotantoon biokaasulaitoksilla ja aurinkovoimaloilla. Pyrkimyksenä pitää olla se, että maatalous muuttuu nettohiilipäästäjästä hiilinieluksi, maatalousohjelman valmistelua johtanut Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen sanoo.

Vihreiden tavoitteena on laajentaa luomutuotannon käytäntöjen käyttöönottoa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 luomun osuus peltopinta-alasta on 30 prosenttia, kun se nyt on 12 prosenttia. Vihreät haluaa siirtää luomun hyviä käytäntöjä myös tavanomaiseen viljelyyn. Yksi tapa tähän on kehittää maataloustukien ympäristökorvausjärjestelmää.

– Vähittäistä siirtymistä luomutuotantoon voitaisiin edistää tukemalla luomun tuotantoteknisten osien, kuten torjunta-aineiden välttämisen ja ravinteiden kierrättämisen, käyttöönottoa myös osittain. Kun viljelijä valitsee koko keinovalikoima, voidaan koko tuotanto sertifioida luomuksi markkinoita varten. Jo osittaisen keinovalikoiman käyttöönotto tekisi kuitenkin tuotannosta ekologisempaa, Mikkonen sanoo.

Tällä hetkellä Suomen maatalouden tuista 780 miljoonaa euroa tulee EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta. Parhaillaan valmistellaan seuraavaa EU:n maataloustukikautta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. Keräsen mukaan tulevan tukikauden tukiehtoihin vaikuttaminen on tärkeää Suomen maatalouden kehittämisen kannalta.

– EU:ssa keskeistä on siirtää painopistettä pois suorista hehtaarisidonnaisista tuista ja kohti ekosysteemipalveluiden tukemisen ja maaseudun kehittämiseen tukiin. Suomen pitää varmistaa, että EU:n maatalousbudjetin pienentämisessä leikkaukset kohdistuvat nimenomaan suoriin hehtaarisidonnaisiin, eli pilari 1:n, tukiin. Tärkeämpää on tukea ympäristön hyvää tilaa ja maaseudun kehittämistä kuin pinta-alaa, Keränen sanoo.

Tutustu maatalousohjelmaan