Vihreiden koulutuspoliittinen ohjelma tavoittelee yli miljardin euron lisäpanostusta koulutukseen
Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi 18.11.2018 uuden koulutuspoliittisen ohjelman ja tavoitteet siitä, miten Vihreät käyttäisi koulutukseen tavoitellut lisäresurssit.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haaviston mukaan yksi tulevan vaalikauden tärkeimpiä tavoitteita on koulutusjärjestelmän vahvistaminen.
– Suomen koulutus tarvitsee ja ansaitsee kunnianpalautuksen. Vihreät haluaa panostaa yli miljardi euroa koulutukseen. Panostuksia haluamme tehdä koko koulutuksen ketjuun – aina varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta korkea-asteelle ja jatkuvaan oppimiseen. Suomen koulutuksen ja tutkimuksen nostamisesta maailman huipulle on tehtävä yhteinen kansallinen projekti, Haavisto sanoo.
Haavisto kiinnitti huomiota siihen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminntaan panostetaan tällä hetkellä vain 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta ja osuus on laskussa. Tämä heikentää tulevia talouskasvun edellytyksiä.
– Meidän pitää olla huolissamme siitä, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan panostukset ovat Suomessa jääneet hyvin mataliksi ja suunta on edelleen laskeva. Vihreät haluaa laatia tiekartan, jolla Suomen TKI-panostukset nostetaan yli 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta seuraavien kahden vaalikauden sisällä, Haavisto sanoo.
Koulutuspoliittisen ohjelman valmistelua johtivat turkulainen kaupunginvaltuutettu Riina Lumme ja espoolainen kaupunginvaltuutettu Inka Hopsu.
Inka Hopsun mukaan 2000-luvun alun Pisa-menestyksen jälkeen on käynyt ilmi, että Suomen koulutusihme yskii. Oppimistulokset ovat laskusuunnassa.
– Peruskoulun sisällä eriarvoisuus kasvaa. Vihreät haluaa vahvistaa selvästi koulujen mahdollisuuksia tukea heikommin pärjääviä ja erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. Ryhmäkokoa on pienennettävä ja opettajien määrää ryhmää kohden lisättävä. Varmistetaan myös opettajien mahdollisuus kehittää osaamistaan turvaamalla opettajien täydennyskoulutuksen resurssit, Hopsu sanoo.
– Yksi tehokkaimpia keinoja vähentää oppimiseroja jo ennen peruskoulua on vahva panostus varhaiskasvatukseen. Vihreät haluaa tehdä varhaiskasvatuksesta maksutonta 5-vuotiaista alkaen ikäluokka kerrallaan ja esiopetuksesta haluamme tehdä kaksivuotisen alkaen 5-vuotiaista sekä luoda sujuvan siirtymän kouluun joustavalla alkuopetuksella, Hopsu sanoo.
Riina Lumpeen mukaan Suomen koulutustaso oli vielä 1990-luvun alussa maailman huippua, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana Suomi on pudonnut kansainvälisessä vertailussa.
– Meidän on jatkossa taattava vähintään toisen asteen koulutus jokaiselle nuorelle tekemällä koulutuksesta aidosti maksutonta ja takaamalla jokaiselle koulutuspaikka. Korkeakoulutusta on myös laajennettava. Tavoitteeksi on asetettava, että yli puolet ikäluokasta korkeakouluttautuu vuoteen 2030 mennessä, Lumme sanoo.
– Tulevaisuuden työelämässä voi olla varma, että kaikki osaaminen vaatii päivittämistä. Jatkuva oppiminen on nostettava uudelle tasolle. Vihreiden tavoitteena on purkaa jatkuvan oppimisen maksuja ja luoda uusi pääosin julkisrahoitteinen osaamisturvan malli, Lumme sanoo.
Vihreiden tavoittelemat 1,11 miljardin euron lisäpanostukset seuraavalla vaalikaudella jakautuvat koulutusasteittain seuraavasti:
- Varhaiskasvatus, +155 miljoonaa euroa
- Peruskoulu, +177 miljoonaa euroa
- Toinen aste, +315 miljoonaa euroa
- Korkea-aste ja tutkimus, +300 miljoonaa euroa
- Jatkuva oppiminen, +65 miljoonaa euroa
- Opintotuki, +98 miljoonaa euroa
Vihreät - De Gröna