Vihreiden keinot talouden vahvistamiseksi
Vihreät haluaa rakentaa menestyvää Suomea, joka kantaa vastuuta ihmisistä, ympäristöstä ja taloudesta. Suomen tulee vahvistaa taloutta tavalla, joka samaan aikaan edistää sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita sekä uudistaa ja luo uutta elinkeinotoimintaa.
Suomi on kuitenkin jäänyt työn tuottavuudessa jälkeen verrokkimaista. Käytämme paljon luonnonvaroja, reippaasti yli EU:n keskiarvon. Tästä huolimatta Orpon hallitus on leikannut koulutuksesta ja osaamisesta, jarruttanut työperäistä maahanmuuttoa sekä heikentänyt ilmastokriisin ja luontokadon torjuntaa historiallisella tavalla.
Vihreät haluaa varmistaa, ettei Suomi tyydy alkutuottajan tai raaka-aineviejän rooliin vaan on tulevaisuudessa korkeimman osaamisen, vahvan tuottavuuden sekä vihreiden investointien supervalta. Suomen tulee nostaa kunnianhimon tasoa ja tähdätä siihen, että meiltä maailmalle lähtee korkean jalostusarvon tuotteita.
Suomella on tähän eväät, jos panostamme neljään kokonaisuuteen: koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen, vihreän siirtymän investointien vauhdittamiseen, työhön johtavaan maahanmuuttoon sekä talouden uudistamiseen ja uuden luomiseen.
Orpon hallitus kevään puoliväliriihessä isojen päätösten äärellä. Työkaluja talouden uudistamiseksi olisi. Nyt hallituksen tulee vain tarttua niihin.
Vihreiden lista talouden vahvistamiseksi
Suomesta koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen supervalta
Suomen talous nojaa koulutukseen ja osaamiseen. Pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa vain luovuudella, korkealla koulutustasolla ja kekseliäisyydellä. Se, että voimme pärjätä tässä vertailussa myös tulevaisuudessa, edellyttää riittäviä panostuksia koulutukseen ja osaamiseen kaikilla koulutusasteilla.
Tulevaisuudessa Suomessa on entistä tärkeämpää panostaa innovaatioihin, tieteeseen ja tutkimukseen. Samalla nuorten ikäluokkien koulutustasoa tulee nostaa määrätietoisesti, sillä riittävän vahvaa taloutta ei ole ilman riittävää osaamista.
Toimenpiteet:
1 . Tehdään parlamentaarinen sitoumus taata 60 % Suomen nuorista korkeakoulututkinto.
Suomen nuorten korkeakoulutusaste on jäänyt verokkimaista jälkeen. Koulutustasoa on välttämätöntä nostaa, ja sen varmistamiseksi tarvitaan hallituskaudet ylittävä, pitkäjänteinen parlamentaarinen suunnitelma.
2. Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja.
Korkeakoulutusasteen nostamiseksi korkeakoulujen aloituspaikkoja tulee lisätä merkittävästi.
3. Lisätään panostuksia jatkuvaan oppimiseen.
Muutetaan työttömyysturvan ehtoja poistamalla omaehtoisen opiskelun kuukausikohtaiset maksimiopintopistemäärät. Aloitetaan rahoitusmalliuudistus, jotta korkeakoulujen rahoituksessa erotettaisiin jatkuva oppiminen omakseen.
4. Luodaan uusi, tehokkaampi aikuiskoulutustuki lakkautetun tilalle.
Uudistetaan aikuiskoulutustukea siten, että se kohdistuu vahvemmin työn ohella tapahtuvaan opiskeluun, työn ulkopuolella olevien työllistymistodennäköisyyksien kasvattamiseen sekä työttömyysriskien pienentämiseen.
5. Tarjotaan koulutusseteli vuodeksi avoimeen korkeakouluun niille toiselta asteelta valmistuville, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa
Avoimesta väylästä on tullut yksi vaihtoehto ponnistaa korkeakouluopintoihin ilman tutkinto-oikeutta. Normaalisti avoimen väylän kautta opinnot jäävät kuitenkin opiskelijan itse maksettaviksi, vaikka useimmat opinnoista ovat täysin samat tutkinto-opiskelijoille ja ne voidaan hyväksilukea, kun opiskelija saa tutkinto-oikeuden. Tarjotaan koulutusseteli niille toiselta asteelta valmistuville, jotka jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Setelillä saa oikeuden suorittaa avoimen puolen korkeakouluopintoja ennen tutkinto-ohjelmaan hyväksymistä
6. Käynnistetään avoin ammatillinen opetus ja mahdollistetaan opintojen suorittaminen avoimessa korkeakoulussa työn ohessa.
Käynnistetään avoin ammatillinen opetus, joka toimii samoilla periaatteilla kuin avoin ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Avointen korkeakoulujen ja ammatillisten opintojen mahdollistaminen ja tunnustaminen aiempaa paremmin palvelisi esimerkiksi alanvaihtajia ja toista tutkintoa suorittavia.
7. Pääomitetaan Suomen korkeakouluja.
Suomen korkeakouluja tulee kehittää määrätietoisesti lähemmäs kohti maailman huippukorkeakouluja. Korkeakoulujen pääomittaminen mahdollistaa yhä useamman huippuinnovaation ja tieteellisen läpimurron sekä vahvistaisi korkeakoulujen autonomiaa ja resilienssiä muuttuvassa maailmassa.
8. Nostetaan tohtorikoulutettavien määrää ja varmistetaan siihen riittävä rahoitus
Kasvavat TKI-panostukset tarvitsevat lisää tohtoreita. Tohtorien määrää tulee kasvattaa pitkäjänteisesti ja tohtorien kouluttamiseen pitää tarjota riittävä rahoitus.
9. Kannustetaan opiskeluun työttömyyden aikana.
Työttömille tulee tarjota parempia mahdollisuuksia opiskeluun. Väljennetään päätoimisen opiskelun kriteereitä, jolloin opiskelu ei vähennä työttömyysetuuksia.
10. Asetetaan Suomen EU-vaikuttamisen tavoitteeksi tuplata tutkimus- ja osaamispanostusten osuus EU:n rahoituskehyksessä.
EU:n seuraavan monivuotisen budjetin osaksi kaavaillaan nykyisen tutkimusohjelman kattavaa kilpailukykyrahastoa. Nykyisen budjetin pohjalta tutkimusohjelman rahoitus jäisi 15 prosenttiin koko kehyksestä. Tämä osuus tulee tuplata 30 prosenttiin. Samalla Erasmus+-ohjelman rahoitus tulee kaksinkertaistaa,
Vihreä siirtymä ei saa mennä Suomelta sivu suun
Vihreä siirtymä on Suomen talouden suurimpia mahdollisuuksia sekä ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämisen kannalta välttämätön kehityskulku. Vahvemmilla kannustimilla, laadukkailla viranomaisproseilla, ennakoitavalla ja markkinaehtoisella ohjauksella sekä kohdennetuilla täsmätoimilla Suomi voi kotiuttaa kymmenien miljardien investoinnit. Luonnonvarojen ylikulutuksesta eroon pääsemiseksi Suomen pitää siirtyä krääsätaloudesta kiertotalouteen.
Toimenpiteet:
11. Lopetetaan investointeja jarruttava poukkoilu luonto- ja ilmastopolitiikassa.
Ennakoitava, vakaa ja johdonmukainen politiikkaympäristö on yritysten investointipäätösten kannalta kriittisen tärkeä. Jotta yritykset uskaltavat suunnata kohti uusia, vihreitä ratkaisuja, tarvitaan varmuus siitä, että politiikassa linja pitää eikä poukkoile. Ilmastolain hiilineutraaliustavoite 2035 on jo kannustanut monia kotimaan vihreitä investointeja. Hallituksen on nopeasti ja kunnianhimoisesti valmisteltava loppuun konkreettiset ilmastostrategiat ja biodiversiteettistrategia.
12. Kehitetään vihreän siirtymän suurten investointien verotukea.
Hallituksen vihreän siirtymän suurten investointien verotuki suosii suuria yhtiöitä ja jättää tuen ulkopuolelle uusia kasvuvaiheessa olevia pienempiä yhtiötä. Samalla se heikentää näiden suhteellista asemaa. Myös verotuen aikaraja on tiukka. Vähimmäisrajaa tulee laskea ja aikarajaa pidentää, jolloin tuen piiriin pääsee useampi yritys ja tuki on aidosti kannustava. Verotuen ympäristökriteerejä tulee kiristää, jotta se ohjautuu tehokkaasti ympäristön kannalta kestäviin hankkeisiin. Verohyvitys tulee laajentaa kestävän ruokaketjun teollisiin investointeihin, kuten kasviproteiinituotantoon.
13. Mahdollistetaan tuulivoiman rakentaminen Itä-Suomessa ratkaisemalla tutkaongelma.
Ratkaistaan kompensaatiolailla tuulivoiman rakentamista jarruttava tutkaeste Itä-Suomessa. Haetaan ratkaisuja yhdessä Natossa, koska muut jäsenmaat painivat samojen haasteiden kanssa.
14. Toteutetaan talouden rakenteita uudistava vihreä verouudistus.
Vihreässä verouudistuksessa verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän (ympäristön kuluttamista ja kuormittamista), ja vastaavasti vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän (työn tekemistä ja teettämistä). Uudistus kannustaa yrityksiä uudistumaan niin, että ympäristöhaitat vähenevät ja työpaikkoja syntyy lisää. Verotuksella tulee myös suosia luonnonvarojen korkeamman jalostusasteen käyttöä ja siten parantaa resurssituottavuutta, joka on Suomen erityinen haaste.
15. Karsitaan säilyttäviä ja ympäristölle haitallisia yritystukia.
Iso osa yritystuista on tehottomia, säilyttäviä ja kilpailua vääristäviä. Tuet myös kasautuvat suuryrityksille ja jarruttavat talouden uudistumista. Ympäristölle haitallisia tukia karsimalla parannetaan sekä ympäristön että talouden tilaa. Verotukia karsimalla ja uusia ohjauskeinoja käyttämällä voidaan esimerkiksi nostaa metsäteollisuuden jalostusarvoa ja ohjata hyödyntämään tehokkaasti nykyään polttoon päätyviä sivuvirtoja.
16. Mahdollistetaan vihreän siirtymän investointien nopeutetut poistot.
Suoraan investointikustannuksiin kohdistuvat tuet, kuten nopeutetut poistot, ovat keino lisätä investointeja. Nopeutetut poistot tulee mahdollistaa ympäristökriteerit täyttäville vihreän siirtymän hankkeille.
17. Vahvistetaan vihreän siirtymän teollisten investointien viranomaiskäsittelyn resursseja.
Vihreän siirtymän vauhdittamiseksi tulee lisätä voimavaroja lupien viranomaiskäsittelyyn. On kaikkien etu, että lupaprosessit ovat yhtä aikaa laadukkaita, ripeitä ja luotettavia. Ympäristökriteereistä ei tule tinkiä. Vihreiden johdolla käynnistettyä vihreän siirtymän hankkeiden ohituskaistaa tulee jatkaa.
18. Parannetaan kiertotalouden kannusteita.
Verotus ei tällä hetkellä kannusta tuotteiden huoltamiseen ja korjaamiseen. Esimerkiksi kierrätetyistä tuotteista maksetaan arvonlisävero kahdesti: ensin uudesta tuotteesta ja sen jälkeen kierrätetystä tuotteesta, kun tuote myydään uudestaan. Tupla-alvin poistaminen kannustaa käytettyjen tavaroiden ostamiseen uuden sijaan ja parantaa kiertotalousyritysten kannattavuutta. Lisäksi julkinen sektori voi luoda kiertotaloustuotteille markkinoita painottamalla kiertotaloutta julkisissa hankinnoissa.
19. Kielletään kiinalainen krääsäkauppa.
Kiinalaisten krääsäverkkokauppojen vallatessa markkinoita häviäjiä ovat kotimaiset vastuulliset yritykset sekä toimijat, jotka pyrkivät tuotteissaan laatuun ja pidempiin tuotteiden elinkaariin. Krääsätalouden rajoittaminen lisää suomalaisten yritysten elinvoimaa. Välittömänä toimenpiteenä toteutetaan tullin ja verohallinnon tehovalvontakampanja, jolla voitaisiin puuttua sellaisiin tuotteisiin, jotka eivät täytä tarvittavia laatu- ja ympäristövaatimuksia.
20. Alennetaan merituulivoiman kiinteistövero samalle tasolle maatuulivoiman kanssa
Merituulivoimalassa on maatuulivoimaa kalliimpi perustus, jolloin merituulivoimasta maksetaan kolminkertaista veroa maatuulivoimaan verrattuna. Merituulivoiman kiinteistövero tulee laskea samalle tasolle maatuulivoiman kanssa. Myös hallitusohjelmassa on esitetty merituulivoimaloiden kiinteistöverotuksen aseman selvittämistä suhteessa maatuulivoimaloihin.
21. Kehitetään vesilakia ja asetetaan tavoitteet merituulivoiman rakentamisen vauhdittamiseksi.
Vesilakia tulee uudistaa merituulivoiman kannalta joustavammaksi ympäristönsuojelun kriteereistä tinkimättä. Suomelle tulee myös asettaa energia- ja ilmastostrategiassa kunnianhimoiset merituulivoimatavoitteet vuosille 2035, 2040 ja 2050.
22. Luodaan lisäkannuste teollisuuden joustavalle sähkönkulutukselle.
Sähkönkulutuksen joustojen hyödyntäminen teollisuudessa parantaa kilpailukykyä, vähentää päästöjä ja leikkaa sähkön hintapiikkejä. Joustoihin voidaan kannustaa toteuttamalla hallituksen kaavailema kapasiteettimekanismi fiksulla tavalla.
23. Päivitetään kotitalousvähennystä, jolla mahdollistetaan kotitalouksien älykkäämpien sähkönkulutusjärjestelmien hankkiminen.
Kotitalouksien älykkäämpien järjestelmien tukeminen parantaa energiatehokkuutta. Kotitalousvähennyksen uudistuksen voi toteuttaa kustannusneutraalisti porrastamalla tuen ehtoja.
24. Turvataan ilmastoratkaisut Teollisuussijoituksessa.
Hallitus on lakkauttanut Ilmastorahaston, jonka tehtävänä on ollut edistää ilmaston kuumenemisen torjumista ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamista Suomessa. Vihreän siirtymän edistämiseksi Suomen Teollisuussijoitus Tesissä on otettava käyttöön Ilmastorahaston kunnianhimoiset sijoituskriteerit.
25. Mahdollistetaan vetytalouden kehitys sekä rakennetaan hiilidioksidin talteenoton mahdollistavaa infrastruktuuria.
Puhdas vety on tärkeä työkalu, kun halutaan eroon fossiilienergiasta ja vähentää päästöjä. Vetytalouden kasvattamiseksi Suomessa on tärkeää edistää vedynsiirtoinfrastruktuuria ja luoda puitteet korkean jalostusasteen tuotteiden valmistamiselle. Tämän lisäksi Suomen tulee rakentaa hiilidioksidin kuljetusinfrastruktuuria hiilidioksidin talteenoton mahdollistamiseksi.
26. Investoidaan kasvipohjaiseen ruuantuotantoon.
Suomella on mahdollisuus luoda kasvua kasvipohjaisesta ruuantuotannosta ja viennistä, mutta se vaatii paitsi ajattelutavan, myös tukipolitiikan muutosta. Tukia tulee kohdentaa liha- ja maitoteollisuuden sijaan kasvisten viljelyyn ja kasvipohjaisiin ruokainnovaatioihin.
27. Ulotetaan teollisuuden uutena hankittujen koneiden ja laitteiden verohelpotus käytettyinä ostettuihin koneisiin ja laitteisiin.
Vuosina 2020–2025 uutena hankittujen koneiden ja laitteiden poistot voidaan tehdä korotettuina verotuksessa. Lain soveltamisalaa tulee muuttaa siten, että korotettu poisto voidaan tehdä käytettyinä hankituista koneista ja laitteista. Tämä edistää kiertotaloutta.
Työhön johtava maahanmuutto on hyvinvointivaltion kohtalonkysymys
Maahanmuuton edistäminen ja väestökehityksen kääntäminen on kohtalonkysymys kaikkialla Euroopassa. Osaajapulaan liittyviä haasteita on syytä ratkoa panostamalla koulutukseen, mutta myös purkamalla työhön johtavan maahanmuuton eteen kasattuja esteitä.
Eikä pelkkä esteiden purkaminen riitä. Suomeen on päästävä nykyistä helpommin yrittämään sekä tekemään töitä. Meidän on onnistuttava houkuttelemaan ihmisiä kaikkialta maailmasta Suomeen rakentamaan elämäänsä. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan vaatii aktiivisia tekoja työhön johtavan maahanmuuton pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi.
Toimenpiteet:
28. Asetetaan määrällinen tavoite työhön johtavaan maahanmuuttoon.
Suomen tulee asettaa työvoimaa koskevaksi tavoitteeksi vähintään 400 000 uutta työllistä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää nettomaahanmuuton säilyttämistä parin viime vuoden ennätyskorkealla tasolla eli sen kolminkertaistamista suhteessa 2000-luvun keskiarvoon. Kansallisen tavoitteen asettamisella antaisi selkeän viestin eri hallinnonaloille ja kunnille sekä ohjaisi lainsäädännön valmistelua. Tavoitteen toteutumisen myötä työikäisen väestön määrä kasvaisi vastaavalla vauhdilla kun se kasvoi hyvinvointivaltion rakentamisen aikana.
29. Tehdään Suomesta turvasatama vapaalle tieteelle, laadukkaalle tutkimukselle ja virkeälle innovaatiotoiminnalle.
Yhdysvallat on pitkään ollut vetovoimaisin maa tieteentekijöille. Trumpin hallinnon päätökset rajoittaa vapaata tiedettä ja jäädyttää tutkimusrahoitusta murentavat tätä todellisuutta. Monet huippututkijat ja kokonaiset tutkimusryhmät pohtivat juuri nyt tulevaisuuttaan. Suomesta tulee tehdä turvasatama vapaalle tieteelle, laadukkaalle tutkimukselle ja virkeälle innovaatiotoiminnalle. Osoitetaan, että Suomi on maa, joka arvostaa osaamista ja kekseliäisyyttä ja jossa koko yhteiskunta on sitoutunut investoimaan tutkimukseen, uudistumiseen ja innovaatioihin tästä pitkälle tulevaisuuteen. Houkutellaan tutkijoita ja muita huippuosaajia Suomeen esimerkiksi helpottamalla suomalaisen tutkimusrahoituksen hakemista ulkomailta käsin etenkin meritoituneimmille tutkijoille.
30. Asetetaan kaikkiin oleskelulupiin sekä turvapaikanhakijoille automaattisesti oikeus työntekoon.
Tavoitteena tulee olla, että kaikkien oleskelulupien kanssa on myös oikeus tehdä työtä. Ensimmäisenä askeleena annetaan automaattisesti oleskelulupa ja työnteko-oikeus työlupa tutkinnon Suomessa suorittaneille ja valmistuneille ulkomaisille opiskelijoille.
31. Pilotoidaan uutta “pysyvien asukkaiden” työhön johtavaa maahanmuuton väylää.
Suomeen tulee rakentaa uusi työhön johtavan maahanmuuton väylä, jonka kautta myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat ihmiset voisivat muuttaa perheidensä kanssa Suomen pysyviksi asukkaiksi ilman, että maassa olo on sidottu kenenkään työsuhteeseen. Uuden maahanmuuton väylän voisi käynnistää esimerkiksi alueellisilla kokeiluilla, joissa TE-alueet toteuttavat pilotit yhdessä kuntien, kolmannen sektorin ja työnantajien kanssa. Kokeilut voidaan toteuttaa erityisesti paikkakunnilla, joissa lapsi- ja työikäinen väestö pienenee ja alueen yrityksissä ja palveluissa on pulaa tekijöistä.
32. Otetaan käyttöön työnhakuviisumi
Kokeillaan uutta työnhakuviisumia, joka mahdollistaa maahantulon työpaikan löytämiseksi tai yritystoiminnan käynnistämiseksi tietyin ehdoin ilman ennakkoon tiedossa olevaa työpaikkaa.
33. Mahdollistetaan kielten opiskelu jo lähtömaassa.
Kielenopetusta on syvennettävä ja sitä on pystyttävä tarjoamaan kaikille maahanmuuttajille. Yksi keino on on tarjota lisää kielikoulutusta jo lähtömaassa niissä tilanteissa, kun tietyistä maista rekrytoidaan kerralla suurempi joukko työntekijöitä. Suomen tai ruotsin kielen opetus lähtömaassa voidaan joissain tapauksissa yhdistää uuteen pysyvän asukkaan maahanmuuton väylään, mikä tukisi Suomeen integroitumista.
34. Luovutaan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta
Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan toimintatapaa, jossa on ensin selvitettävä kolmansista maista tulevien työntekijöiden osalta, onko Suomessa tai EU-alueella sillä hetkellä saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Saatavuusharkinnasta luopuminen on helpottaisi ulkomaisen työvoiman rekrytointia, sujuvoittaisi työvoiman liikkuvuutta ja madaltaisi kynnystä tulla Suomeen töihin. Ensimmäisenä askel saatavuusharkinnan yleispoistoon on saatavuusharkinnan ja työluvan tulorajojen poistaminen Suomessa työskentelevien puolisoilta.
35. Helpotetaan perheenyhdistämistä laskemalla perheenyhdistämisen tulorajoja
Tiukat perheenyhdistämiseen liittyvät käytännöt johtavat siihen, että moni osaaja työskentelee Suomessa vain tilapäisesti ja palaa kotimaahan, kun perhettä ei saada tuotua Suomeen. Perheenyhdistämisen tiukat tulorajat vaikeuttavat osaajien maahanmuuttoa monella työvoimapula-alalla. Esimerkiksi rakennustyöntekijän tai terveydenhuollon mediaaniansioilla osaaja ei saa perhettään tuotua Suomeen.
36. Mahdollistetaan oikeus asioida yhtiöoikeudellisissa asioissa englanniksi
Yhtiöoikeudellisissa asioissa asiointi tulee mahdollistaa kattavasti englannin kielellä. Tämä madaltaa ei äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvien kynnystä perustaa yrityksiä ja kehittää liiketoimintaa ja vähentää samalla harmaata taloutta. Samalla tulee sallia englannin kieli ainoana tiedotuskielenä pörssiyhtiöille, sillä se vähentää pörssilistautumisesta aiheutuvia kustannuksia ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa.
37. Helpotetaan digitaalista tunnistautumista ja yksinkertaistetaan työlupien ja viisumien saantia.
Yksi suurimmista esteistä yrityksille kansainvälisissä rekrytoinneissa on monimutkainen byrokratia. Tunnistautuminen Suomen lähetystöissä voi olla haastavaa. Ongelma voidaan ratkaista mahdollistamalla digitaalinen tunnistautuminen jo lähtömaassa sekä yksinkertaistamalla ja digitalisoimalla työlupien ja viisumien saantia.
38. Tarjotaan uusille maahantulijoille yhden luukun digitaalinen palvelu kaikille viranomaisasioille ja sujuvoitetaan maahanmuuttajien pankkipalveluiden avaamista.
Työperäistä maahanmuuttoa hankaloittaa asettautumisvaiheen viranomaispalveluiden monimutkaisuus. Kaikki palvelut tulee saada yhdeltä luukulta. Erityisosaajille tulee tarjota kahden viikon palvelulupaus, joka sisältää työluvan saamisen, tunnistautumisen ja kaikki muut käytännön toimet aina pankkitilin avaamisesta henkilöturvatunnukseen. Tavoitteena tulee olla, että tämä palvelulupaus voidaan tarjota kaikille Suomeen muuttaville ihmisille.
39. Lisätään englanninkielisiä päivähoito- ja koulupaikkoja.
Englanninkielisten päivähoito- ja koulupaikkojen saatavuuden lisääminen kasvattaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien keskuudessa ja tekee Suomesta houkuttelevamman maan muuttaa perheille.
Uudistuva talous on iskunkestävä
Suomen tulee nostaa kunnianhimon tasoa ja tähdätä siihen, että meiltä lähtee maailmalle korkean jalostusarvon tuotteita. Suomen ei tule tyytyä alkutuottajan tai raaka-aineviejän rooliin, vaan meidän tulee määrätietoisesti uudistaa taloutta ja kasvattaa tuottavuutta. Suomen tulee panostaa uusiin ja innovatiivisiin aloihin, aineettomiin tuotantotekijöihin, luoviin aloihin ja teknologian mahdollisuuksiin. Suomessa syntyy innovaatioita, yrityksiä sekä palvelujen ja tuotteiden vientiä maailmanlaajuisesti merkittävien ongelmien ratkaisemiseksi.
Toimenpiteet:
40. Laaditaan kunnianhimoinen luovien alojen kasvupaketti.
Luovien alojen ja kulttuurin merkitys on Suomen tulevaisuuden kannalta keskeinen, sillä ne synnyttävät innovaatioita ja yrityksiä, luovat uutta ja synnyttävät uusia osaajia. Suomessa luovat alat työllistävät jo nyt yli 120 000 ihmistä, joista liki kolmannes on yrittäjiä. Hallituksen tulee laatia kunnianhimoinen luovien alojen kasvupaketti, jolla tuetaan luovien alojen kasvua sekä vientiä. Nostetaan Suomalaisten luoviin sisältöihin ja niiden immateriaalioikeuksiin perustuva liiketoiminta kansalliseksi kärkihankkeeksi.
41. Kasvatetaan AV-tuotantokannustinta
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin on tehokas ja riskitön tapa luoda kasvua ja auttaa suomalaisia pk-yrityksiä luomaan laadukasta kotimaista sisältöä. Av-tuotannoilla on lisäksi myönteisiä vaikutuksia laajaan alihankintapalveluita tarjoavaan kenttään, majoitus- ja matkailupalveluihin sekä Suomen maakuvaan. Tuotannot edistävät myös musiikin ja kirjallisuuden vientiä sekä peliteollisuuden osaamista.
42. Poistetaan verotuksellisia kasvun esteitä luovilta aloilta
Siirrytään tekijänoikeustulojen verotuksessa Ruotsin malliin, jossa tekijä itse valitsee, haluaako hän tekijänoikeustulot ansiotulona vai yritykselle tilitettävänä tulona. Uusi malli helpottaa luovan sisältöliiketoiminnan investointien rahoittamista.
43. Tuetaan yliopistojen innovaatiotoimintaa ja tutkimustulosten kaupallistamista.
Tutkimuspohjaisten innovaatioiden vaikutus yhteiskuntaan on suuri. Suomen tulee suunnata yliopistoille lisäresursseja tutkimuksen kaupallistamiseen. Esimerkiksi tutkimusperustaiset spin-off-yritykset on tunnistettu keskeisiksi innovaation lähteiksi.
44. Mahdollistetaan T&K-kannustimen hyödyntäminen työnantajan sivukulujen kautta.
T&K-kannustimet eivät kohdistu tällä hetkellä riittävät hyvin kasvuyrityksille. Kehitetään T&K-kannustinta niin, että T&K-menoista aiheutuvasta tappiosta voidaan myöntää hyvitys, joka voidaan käyttää esimerkiksi työnantajan palkan sivukulujen kattamiseksi.
45. Rahoitetaan lisää kiihdyttämöohjelmia startup- ja kasvuyrityksille ja vahvistetaan yrityshautomopalveluita.
Käynnistetään kasvuyrityksille suunnattuja ohjelmia, joilla voidaan vahvistaa tutkimukseen perustuvaa innovaatiotoimintaa. Valtion tulee käynnistää ja ylläpitää ohjelmia sekä tarjota niille rahoitusta ja koordinaatiota. Yrityshautomopalveluiden osalta Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen. Suomen tulee ottaa Pohjoismaista parhaat opit käyttöön.
46. Tehdään tehokasta EU-vaikuttamista start up-yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi
Eurooppalaiset kasvuyritykset ovat jääneet rahoituksessa pahasti jälkeen Yhdysvaltalaisiin kasvuyrityksiin verrattuna. Vaikka eurooppalaiset startupit ovat viime vuosina kirineet Yhdysvaltoja kiinni, ero on yhä suuri. Kasvuyritysten toimintaedellytyksiä tulee parantaa yhtenäistämällä EU:n lainsäädäntöä kasvuyritysten osalta.
47. Kasvatetaan vähäisen toiminnan ALV-rajaa 30 000 euroon.
Matala vähäisen toiminnan alv-raja ei kannusta yrityksen kasvattamiseen ja hankaloittaa yrittämisen aloittamista. Se ei myöskään tee esimerkiksi osa-aikaisesta yrittämisestä houkuttelevaa. Alaraja tulee nostaa vähintään 30 000 euroon.
48. Varmistetaan, että pienet yritykset saavat riittävät tuen yritystoiminnan eri vaiheissa.
Yrittäjien tulee saada tukea yrityspolun eri vaiheissa, oli sitten kyseessä yritystoiminnan aloittaminen, ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ja yritystoiminnan lopettaminen. Lisätään resursseja kilpailuneuvontaan sekä panostetaan konkurssineuvontaan ja re-startuptilanteisiin. Laajennetaan verohallinnon ennakkoratkaisumalli muihin viranomaisiin, jotta yritykset voivat saada viranomaisen kannan merkittäviin tulkintakysymyksiin. Luodaan lisäksi valtakunnallinen HelpDesk pienten yritysten työllistämisen helpottamiseksi.
49. Avataan julkisia hankintoja pienille ja keskisuurille yrityksille.
Suomessa on hälyttävän vähän kilpailua hankinnoissa, vaikka julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain yli 40 miljardilla eurolla. Hankinnoista tulee hakea kustannustehokkuutta siten, että se hyödyttää myös pieniä yrityksiä. Hankintoja kannattaa jakaa pienempiin kokonaisuuksiin sekä lisätä ns. innovatiivisia hankintoja, joissa esimerkiksi hankitaan tietyn toiminnan tai tavaran sijasta tiettyjä tuloksia.
50. Luodaan pienten yritysten ohjelma Business Finlandiin.
Myös pienten yritysten tulee saada tukea innovointiin ja kansainvälistymiseen. Business Finlandiin tulee luoda ohjelma, joka kannustaa esimerkiksi yksityisyrittäjiä kansainvälistymään.
51. Luodaan elements of AI -henkinen avoin ja ilmainen verkkokurssi johtamisesta.
Tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennakoida ja työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Tämä vaatii myös johtajilta kykyä ja valmiutta uudenlaiseen johtamiseen. Luodaan uusi avoin ja ilmainen verkkokurssi johtamisesta.
52. Lisätään työntekijöiden hallintoedustusta yrityksissä.
Ruotsissa henkilöstöllä on edustus hallituksessa kaikissa yli 25 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Myös Saksassa työntekijöiden edustus hallinnossa on vahva. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että henkilöstön hallintoedustus lisää yritysten investointihalukkuutta.
53. Otetaan käyttöön yhdistelmävakuutus.
Erilaisia työn muotoja kohdellaan nykyään eri säännöillä sosiaaliturvassa, mikä monimutkaistaa ja eriarvoistaa järjestelmää. Esimerkiksi jotkut työn muodot ja työntekijäryhmät ovat tällä hetkellä työttömyys- ja eläketurvan ulkopuolella. Vihreät haluavat poistaa työn muotojen raja-aidat saattamalla kaiken ansiotyön yhtenäisen sosiaaliturvan piiriin. Yrittäminen tai yrityksen perustaminen ei saa olla este yhtenäisten etuuksien saamiselle.
54. Asetetaan maltillinen omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa.
Vastuu ansioturvan rahoituksesta jakautuu työnantajien kesken epätasapuolisesti suhteessa siihen, miten usein eri työnantajien palveluksesta jäädään työttömiksi. VATT:n tuoreen tutkimuksen mukaan omavastuu työnantajien vakuutusmaksuissa jakaa rahoitustaakkaa tasapuolisemmin ja parantaa työnantajien kannustimia ylläpitää työllisyyttä.
55. Laajennetaan terapiatakuu koskemaan kaikkia.
Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön. Kuitenkin vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Terapiatakuu tulee laajentaa koskemaan kaikenikäisiä. Hoitamattomien mielenterveyden häiriöiden hintalapun yhteiskunnalle on arvioitu olevan peräti 11 miljardin euron luokkaa.
56. Täsmennetään työturvallisuuslakia psykososiaalisen kuormituksen kohdalla.
Sairauspoissaolot mielenterveyden haasteista johtuen ovat yleistyneet viime vuosina. Täsmennetään työsopimuslain ja työturvallisuuslain säännöksiä perehdyttämisestä siten, että työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittäminen otetaan vahvemmin huomioon.
57. Kitketään työelämän ikäsyrjintää.
Säädetään työnantajalle velvoite tarkastella työaikajoustojen ja joustavampien työnteon tapojen mahdollisuuksia. Parannetaan lisäksi yhdenvertaisuuslain muutoksilla työnhaun syrjimättömyyttä ikäsyrjinnän vähentämiseksi.